Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma

Transkriptio

1 Kivi- ja Levalammen muutossuunnitelma Närpiönjoen info- ja keskustelutilaisuus Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY

2 Kivi- ja Levalammen valuma-alueen muutos Suunnittelun tavoitteet Kivi-ja Levalammen tekojärveen tulvatilanteessa tulevan virtaaman pienentäminen Patoturvallisuuden parantaminen Tulvariskien hallinta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kaikkien osapuolien hyväksymän ratkaisun löytäminen Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 2

3 Kivi- ja Levalammen nykyinen valuma-alue Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 3

4 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 4

5 Valitut toimenpiteet Lintuluoman ja Kaunisnevanojan kääntö Lintu-Tupenluomaan ja Wacklininojaan Kivi ja Levalammen säännöstelyn kehittäminen ja säännöstelyvaran käytön tehostaminen Levajoen yläosan perkaus Lintuluoman yläosasta noin l/s virtaaman ohjaaminen Säläisjärveen Vuorusjärven alueen kääntö takasin Kalajaisjärveen (Hanke vielä suunnitteluvaiheessa Kalajaisjärven osalta) Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 5

6 Lintuluoman ja Kaunisnevanojan kääntö Lintu-Tupenluomaan ja Wacklininojaan ja ojien suurentaminen Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 6

7 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 7

8 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 8

9 Levajoen yläosan perkaus Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 9

10 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 10

11 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 11

12 Lintuluoman yläosasta noin l/s virtaaman ohjaaminen Säläisjärveen Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 12

13 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 13

14 Vuorusjärven alueen kääntö takaisin Kalajaisjärven alueelle Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 14

15 Kivi-ja Levalammen säännöstelyn tehostaminen Vesistömallilla on tehty laskelmia nykytilanteesta ja tulevien muutosten vaikutuksista Lisäksi on laskentoja varten muokattu erilliset säännöstelyohjeet kuiville kesille sekä tulvavuosille: - Kuivina kesinä minimijuoksutus 0,05 m 3 /s - Tulvavuosina yli 4 m 3 /s juoksutuksen välttäminen - Säännöstelyrajan ja tulvarajan 78,95 m välisen tilavuuden käyttö selvästi aiempaa herkemmin Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 15

16 Tulvahuipun aikaan Kivi- ja Levalammen tulovirtaama on muutosten jälkeen merkittävästi pienempi - Vedenkorkeuden nousu jää pienemmäksi -Juoksutukset pystytään pitämään pienempinä (suositus alle 4 m 3 /s toteutuu) -Antaa mahdollisuuden pidättää kauemmin vettä altaassa -> Kompensoi Wackliniin lisättyä määrää. -Patoturvallisuus paranee -Kyläjoen tulvariskialueen vesi vähenee -Jurvanjärven läpi ei tarvitse päästää vesiä niin paljoa. Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 16

17 Virtausmalli Tulvat Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 17

18 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 18

19 Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 19

20 Kuiva kesä Kuivan kesän aikana Kivi- ja Levalammen vedenkorkeuteen tulee eroa noin 10 cm nykytilan ja suunnitteluvaihtoehdon välillä Kuivana kesänä vedenkorkeus ei tule laskemaan yhtä alas kuin aiemmin, jos - keväällä nostetaan vedenkorkeus aiempaa ylemmäs - minimijuoksutus pienempi kuin aiemmin, kun tehtaan vedenottovaatimukset piti vielä ottaa huomioon Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 20

21 Jatkoa Sopimukset maanomistajien kanssa Suunnitelman viimeistely Vesioikeudellinen lupahakemus vuoden 2017 Toteutus mahdollisesti > Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 21

22 Kysymyksiä? Kiitos! Vesitalousasiantuntija Tomi Mäki EPOELY 22

23 Översvämningskartering Närpes å Petter Höglund Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Vesistöyksikkö, Petter Höglund

24 Kartering av översvämningsområden Karteringen av översvämningshotade områden Åskådliggör översvämningars utbredning samt graden av fara, alltså djupet, vid en specifik översvämning Svarar på frågan Hur breder vattnet ut sig? Översvämningsåterkomsterna MHQ, 1/5 och 1/10, 1/20, 1/50, 1/100, 1/250 och 1/1000 Karteringen av översvämningsrisker Visar eventuella skadliga följderna av en översvämning Svarar på frågan Hur många och vilka typer av riskobjekt finns på översvämningsområdet? Presenterar hur stor risk en specifik översvämning utgör för människor, byggnader, miljö, infrastruktur och ekonomi

25 Karterat område ca 70 km Närpes stad och NTM-centralen i Södra Österbotten Fastställande av åns profil Markytans profil: Nationell laserskanning (gratis att använda) I Närpes å finns en nationell mätstation (Allmänningsforsen) Vattenståndsobservationer (hösten 2012, våren 2013) Färdigstäldes vid årsskiftet Kartering av översvämningsrisker sommaren 2017 (NTM-centralen)

26 Kartering av översvämningsområden o Översvämningsområdet fastställs med en höjdmodell som beskriver vattenstånden och markytans topografi. > tulvakarttapalvelu 4

27 5

28 Tulvakarttapalvelu (paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat) 6

29 Närpes å - Kallmossbäcken, hösten 2012

30 Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Ny klassificering av grundvattenområden Toivonen Janne

31 Tausta/bakgrund Tähän asti pohjavesialueiden luokittelu on perustunut hallinnollisiin ohjeisiin Vesilain uudistamisen yhteydessä 2012 oli myös tarpeellista uudistaa menettelytapaa pohjavesialueiden luokittelussa ja suojelusuunnitelmien laatimisessa Hittills har klassificeringen av grundvattenområden endast baserat sig på administrativa anvisningar Vattenlagen förnyades 2012, och skapde ett behov av att förnya tillvägagångssättet vid klassificeringen av grundvattenområden och uppgörandet av skyddsplaner 2 Toivonen Janne

32 Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin (1299/2004) on lisätty uusi pohjavesien rajaamista ja luokittelua sekä suojelusuunnitelmia koskeva luku (2a) Uusilla säännöksillä parannetaan pohjavesialueella toimivien oikeusturvaa säätämällä osallistumismahdollisuudesta ja tiedottamisesta pohjavesialueiden luokitusta ja suojelusuunnitelmaa valmisteltaessa Till lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen (1299/2004) har fogats ett nytt kapitel (2a) om avgränsning och klassificering av grundvattenområden och om skyddsplaner för dessa. Med de nya bestämmelserna förbättras rättssäkerheten för dem som verkar i ett grundvattenområde, i och med att bestämmelserna hänför sig till informationen och möjligheten att delta i samband med att klassificeringen av grundvattenområdena och skyddsplanerna bereds 3 Toivonen Janne

33 Nuvarande klassificering/nykyinen Ny klassificering/uusi luokitus luokitus Luokka 1/klass 1 Luokka I/Klass I Yli 10 m 3 /d tai yli 50 henkilön tarpeet/över 10 m 3 /d 50 människors behov Perustelut samat kuin vanhassa luokituksessa/samma kriterier som enligt gamla klassificeringen Luokka II/klass II Antoisuus on vähintään 250m 3 /d/bildningen av grundvatten överstiger 250 m 3 /d Luokka 2/klass 2 Antoisuus on vähintään 100 m 3 /d/bildningen av grundvatten överstiger 100 m 3 /d E-luokka: Pohjavesialueet joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (lähteet, lähdepurot ja lammet) Klass E: Grundvattenområden som ytvattenekosystem eller terrestra ekosystem är direkt beroende av (källor, bäckar och tjärnar) 4 Toivonen Janne

34 Laki säätelee myös pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista ja sisältöä Pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta tiedotetaan ja järjestetään kuulemisia Luokitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuoteen 2018 loppuun mennessä Lagen innehåller därtill bestämmelser om innehållet i och beredningen av skyddsplaner för grundvattenområdena NTM-centralen begär utlåtande av kommunerna som berörs av klassificeringen Klassificeringen utförs tills slutet av Toivonen Janne

35 6 Toivonen Janne

36 7 Toivonen Janne

37 8 Toivonen Janne

38 9 Toivonen Janne

39 10 Toivonen Janne

40 Ajankohtaista vesienhoidossa Anna Bonde

41 Ajankohtaista tänä vuonna 1. Toimenpiteiden toteutus, vuosina Seuraavan vesienhoitokauden suunnittelu Vesienhoidon keskeiset kysymykset Ihmistoiminnan vaikutusten arviointi Rannikkovesien luokittelu ja alustava tila-arvio Pohjavesien luokittelu 3. Närpiönjoen tarkkailuraportti Maakuntauudistus 2

42 Toimenpiteiden toteutus Maatalous Maaperän happamuuden torjunta Turkistuotanto Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedet Turvetuotanto Metsätalous Vesistöjen kunnostus Ohjauskeinot (valtakunnalliset ja alueelliset ohjelmat, lainsäädäntö, ohjeistus, tutkimus, rahoitus) 3

43 Toimenpiteiden toteutuksen seuranta

44 Seuraavan kauden suunnittelu (v ) Vesienhoidon keskeiset kysymykset, valmistelussa Kuuleminen helmikuuelokuu 2018 Onko kartassa esitetty kaikki vesienhoidon keskeiset kysymykset? Miten esitystapaa voisi kehittää? Finns alla centrala frågor för vattenvården presenterade på kartan? Hur kunde presentationssättet utvecklas? Toimenpiteiden rahoituksen kohdentuminen? Voidaanko hyväksyä ympäristötavoitteiden alenemiset? Mitkä vedet jätetään hoitamatta? Miksi toimenpide ei ole toteutettu? 5

45 6

46 Närpiönjoen tarkkailuraportti Raportti suomeksi ja ruotsiksi Joen vedenlaatu ja kolmen järven happitilanne Kalojen elohopeapitoisuudet Koekalastustulokset Itäjoen taimenien merkintä, 38 kpl vuonna

47 Flöde/virtaama Allmänningsfors (m3/s) / /12 08/16 11/ , , Alkalinitet/Alkaliniteetti 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Alumiini ug/l , Flöde/virtaama m3/s Flöde/virtaama m3/s 8

48 9

49 10

50 11

51 12

52 13

53 14

54 15

55 kpl/100 m kiiski nahkiainen hauki harjus taimen 10 pikkunahkiainen kivisimppu kpl/100 m harjus taimen

56 Maakuntauudistus 2019 Maakuntiin siirtyvät palvelut Alueiden kehittämispalvelut Alueiden käytön palvelut Joukkoliikennepalvelut Kasvupalvelut Kotoutumispalvelut Maa- ja elintarviketuotannon palvelut Maaseudun kehittämispalvelut Pelastus- ja turvallisuuspalvelut Vesien ja merenhoidon palvelut Vesi- ja kalatalouden palvelut Ympäristöterveyden palvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Tjänster som överförs till landskapen Regional utveckling Markanvändning Kollektivtrafik Tillväxttjänster Integration Tjänster för jordbruks- och livsmedelsproduktion Utveckling av landsbygd Räddnings- och beredningsverksamhet Vatten- och havsvård Vatten- och fiskeriekonomi Miljöhälsovård Ordnandet av social- och hälsovården 17

57 Maakuntauudistus 2019 Vesien- ja merenhoito ELY-keskuksen alueella Kaksi päävaihtoehtoa: 1. Maakunnat hoitavat vesien- ja merenhoidon tehtävät itsenäisesti 2. Maakunnat hoitavat vesien- ja merenhoidon tehtävät yhdessä Jokaisessa maakunnassa valmistelutyöryhmiä Asiaa valmistellaan kolmen maakunnan yhteisessä vesityöryhmässä Maakuntien väliaikaishallinto aloittaa Maakuntavaalit keväällä 2018 Uudet maakunnat aloittavat

58

59