Maaliskuu 2001 MAN Roland Finland Oy:n asiakaslehti Grafex-messut Tämän vuoden messut olivat menestyksekkäimmät tähän saakka. MAN Roland Sverige AB sai tilauksia yli 85 miljoonan ruotsin kruunun arvosta. Summaan ei ole laskettu mukaan tapahtumassa esillä olleita Roland 704 ja Ryobi 524HXX -painokoneita. Ne myytiin ruotsalaiselle painotalolle ennen tapahtumaa. Tilauksia painokoneista ja järjestelmistä Suurin messuilla tehty kauppa oli erään eteläruotsalaisen lehtitalon tilaama Geoman rotaatiopainokone. Toinen mielenkiintoinen kauppa tehtiin ennestään Heidelbergin koneita käyttävän painotalon kanssa. Se osti vanhojen koneidensa rinnalle Roland 708 -koneen ja Purup- Eskofot CTP -järjestelmän. Messuilla myytiin myös 590 x 740 millimetrin erikoisformaatilla Variweb luo uuden aikakauden jälkikäsittelyyn Variweb konaisuus esiteltiin yli 1 500 asiakasta ympäri maailmaa keränneillä Hunkeler Innovations 2001 -päivillä. Variwebissä koneen painokuntoonlaittoaika on lyhyt ja kuntoonlaittomakulatuurin määrä pieni. Moduulirakenteisuus on säilytetty, koska markkinoilta saadut kokemukset ovat osoittaneet sen tarpeelliseksi. Koneen modulaarisuus antaa mahdollisuuden laajentaa tai muuttaa Variweb-konetta tarpeen mukaan. olivat MAN Rolandille menestys Skandinavian suurin graafisen alan tapahtuma, Grafex, järjestetään joka viides vuosi Tukholmassa. Tammikuun loppupuolella messut avasivat taas ovensa nyt neljäksi päiväksi. Paikalla oli 232 näytteilleasettajaa esittelemässä tuotteitaan yli 22 500:lle vieraalle. varustettu Roland 304 -painokone ja DICOpage. Tapahtumassa tehtiin myös ensimmäinen tilaus MAN Rolandin Optimus järjestelmästä. Pohjoismaiset naapurit olivat tyytyväisiä ruotsalaisten menestykseen. Suomalaiset kollegat allekirjoittivat tapahtumassa yhden Roland 708 -painokoneen tilauksen ja solmivat siinä sivussa rutkasti uusia, hyödyllisiä kontakteja. Messuvieraille tarjottiin "avoin maailma" MAN Roland esitteli tapahtumassa ensimmäistä kertaa täydellisen tuotanto-ohjelman, jonka mottona oli "avoin maailma". Sen ohella messuvieraat pääsivät tutustumaan laajaan MAN Rolandin valikoimaan alkaen rotaatio- ja suurista arkkikoneista japanilaisiin Ryobi A3 painokoneisiin ja digitaaliseen DICO-painojärjestelmään. Varsinaisia näyttelykoneita olivat Roland 704, Ryobi 3304HA ja Ryobi 525HXX, sekä DICOpage ja DICOpress. Kaikki koneet esiteltiin tuotannossa. Roland 704:n ja Ryobi-koneiden esittelystä huolehti vauhdikkaasti taiteilija My Blomqvist ja norjalaisen Grafisk Kompanin edustaja Svein Olsen. DICO-puolella esitelmien ja workshopien lisäksi MAN Roland Sverige painoi DICOpressillä päivittäistä messulehteä. MAN Rolandin messuilla asiakkailleen tarjoamaan kokonaisratkaisuun sisältyvät painokoneiden ja erilaisten ohjausjärjestelmien lisäksi tarvikkeet ja lisälaitteet. Näitä Elkalub-voiteluaineita, ContiTech'in ContiAir-painokumeja ja FAGin MAN Roland -densitometrejä esiteltiin ensimmäistä kertaa messuilla osana tuotantoohjelmaa. Hunkeler Variweb on moduulirakenteinen konekonsepti, joka perustuu joustavaan ja nopeaan työnvaihtoon. Se tuottaa lisäarvoa uusien ratkaisujen kautta perinteisiin lomakkeisiin ja mailereihin. Samassa tapahtumassa esiteltiin Sprintersekä Miniweb-laitteet, jotka mahdollistavat samantyyppisten lopputuotteiden tekemisen kuten Variweb-koneella. Sprinter- ja Miniwebkoneet ovat olleet markkinoilla jo muutaman vuoden. Ne ovat suosittuja, koska tuovat lisäarvoa lomaketeollisuudelle. Tapahtumassa esiteltiin myös hankalille työvaiheille suunniteltu Hunkeler VEA 520 erikoiskone. Esiteltäväksi tuotu kone oli varustettu tuotealistimella, jolla voidaan alistaa ja liimata kolmiulotteisia tuotteita esitteisiin ja muille paperisille pinnoille. Tällaisia ovat esimerkiksi CD-levyt, pienet tuotepakkaukset ja erilaiset markkinointimateriaalit. Liimaus tapahtuu hot-melt-liimalla, jolloin raskaammatkin tuotteet kiinnittyvät välittömasti jatkokäsittelyä varten. Grafex-messut... s. 1 Uudet www-sivut... s. 1 Hunkeler Variweb... s. 1 Pääkirjoitus... s. 2 Editalle kahdeksanvärinen.. s. 2 Forssan Kirjapaino... s. 3 100 000 -kerho lätkässä... s. 4 Digitaalinen painaminen... s. 5 Heltechille uusi Ryobi... s. 6 MAN Roland CCI... s. 7 Lönnbergille Alcoprint... s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA MAN Roland uudistaa www-sivunsa MAN Rolandin huhtikuun alussa avattavilla uusilla www-sivuilla panostetaan vaihtuvuuteen ja interaktivisuuteen. Esimerkiksi DICOasiakkaat voivat tilata materiaalia ekstranetin kautta. Jos tulokset ekstranetista ovat hyviä, palvelua laajennetaan. Informaation lähteenä uudet sivut ovat erinomaiset. Niiltä voi ladata Kaaren alta lehden omalle koneelle pdf-dokumenttina ja seurata käytettyjen painokoneiden myyntilistaa. Sivuille päivittyy säännöllisesti kiinnostavia uutisia painomaailmasta ja tietenkin paljon tietoa MAN Roland Finlandin tarjoamista tuotteista ja palveluista. Uudet sivut avataan vanhaan osoitteeseen, eli www.man-roland.fi. Graafisen alan tärkein tapahtuma Suomessa, FinnGraf 2001 -messut, järjestetään tänä vuonna 20.-22.9. Nyt kolmatta kertaa ovensa avaavat messut ovat vakiinnuttaneet asemansa graafisen teollisuuden suurimpana tapahtumana Suomessa. Tapahtumassa esitellään koko toimiala materiaaleista valmiisiin painotuotteisiin. Myös MAN Roland on mukana messuilla.
PÄÄKIRJOITUS Grafex, enemmän kuin paikallinen näyttely! Grafexista on muodostunut tärkeä pohjoismainen tapahtuma. Sitä se on eniten ruotsalaisten lisäksi ehkä suomalaisille, etenkin jos se pidetään Tukholmassa. Silloin voi yhdistää huvin ja hyödyn. Miellyttävä laivamatka joko firman sisäisen palaverin merkeissä tai vaimon kanssa. Jälkimmäisessä perheen Visa vinkuu kaupungilla sillä aikaa, kun perheen pää tutustuu näyttelyyn. Meillä oli miellyttävä mahdollisuus osallistua messuihin ja palvella asiakkaitamme MAN Roland Sverigen rakentamalla osastolla. Tämä on sitä pohjoismaista yhteistyötä, jota olemme rakentaneet jo jonkin aikaa. Tulemme edelleen parantamaan sitä muun muassa huoltopalvelujen osalta. Useimmat varmaan yllättää tieto, että Pohjoismaissa MAN Rolandin huoltotehtävissä työskentelee yli 70 koulutettua huoltoteknikkoa. Kun koordinointi saadaan täysin toimimaan, voimme tarjota Teille asiakkaille parempaa ja nopeampaa palvelua. Vielä näyttelyyn palatakseni, tältä vuodelta puuttuvat suuret kansainväliset messut. Sen vuoksi syksyn FinnGraf on merkittävä kotimainen tapahtuma. Uskon sekä näytteilleasettaja- että kävijämäärän nousevan edellisestä FinnGrafista. Siellä tavataan! Lopuksi haluan muistuttaa Teitä kaikkia, jotka ette ole vielä pitäneet talvilomaanne. Pyrkikää pitämään se ensi tilassa, sillä tämän päivän työelämä on sen verran rankkaa, että sille tarvitsee vastapainoa. Toisin sanoen, talvi ja kesälomat ovat välttämättömiä, jotta työvire säilyisi ympäri vuoden. Oikein hyvää kevättä Teille kaikille Auvo Kallio toimitusjohtaja Editalle kahdeksanvärinen Roland Edita Oy on allekirjoittanut hankintasopimuksen Roland 708 4/4 P -painokoneesta. Se toimitetaan Hakuninmaan arkkipainoon syksyllä. Kone on kuudes Editan MAN Rolandilta ostama uuden sukupolven painokone. Toimituksen jälkeen Editalla on yhteensä 28 Rolandia. Nyt ostetun koneen paperiformaatti on suurin mahdollinen, eli 74 x 104 senttimetriä. Koneessa on APL-levynvaihtoautomatiikka ja automaattinen CCI -värin mittauslaite sekä muut tarvittavat lisälaitteet. Kone tullaan liittämään aiemmin Editalle toimitettuun ServerNet verkkoympäristöön. Se mahdollistaa värien esiasetteluarvojen siirtämisen suoraan CIP3-tiedostosta ohjauspulpettiin. Yhdessä JobPilotin kanssa samalla ServerNet - työasemalla voidaan koneeseen etukäteen syöttää eri esiasettelutietoja. Näitä ovat muun muassa ilmaratojen ohjaus ja painoyksikköjen ennaltavalinta sekä väri- ja vesilaitteiden ja materiaalipaksuuksien säätäminen. Kirjapainojohtaja Kim Grundman (vas.) ja tuotantopäällikkö Juha Mäki vahvistavat tilauksen MAN Rolandin edustajien Rainer Schäferin sekä Markku Ilmelän kanssa Grafex-messuilla Tukholmassa. Purup-Eskofot myi Grafexissa kuudella miljoonalla markalla Painotuotannon prepress-puolen ammattilainen Purup-Eskofot Nordic voi olla tyytyväinen tammikuussa Tukholmassa järjestettyjen Grafex-messujen saldoon. Bergwallsin ja MAN Rolandin kanssa tehty yhteistyö tuotti kuuden miljoonan markan myynnin. Organisaatio esitteli messuilla semiautomaattisen ImageMaker B1 CtP Thermal tulostimen, jota ohjattiin NewAge rip-server ohjelmistolla ja uudella integroidulla PDF-työnkululla. Esittelyssä tuotettuja painolevyjä käytettiin myöhemmin MAN Rolandin osastolla Roland 704 painokoneessa, tämän toimintaa esiteltäessä. MAN Rolandin osastolla oli esillä myös DPXsystem RipMate -ohjelmisto. Sillä tulostettiin Polyester-levyjä, joita käytettiin Ryobi 3304 painokoneen esittelyssä. Se osoitti eri osapuolten välisen yhteistyön toimivan hyvin. Yli 20 000 messuvierasta Grafex 2001 -messuilla kävi yhteensä 22 538 vierasta. Näytteilleasettajia oli paikalle saapunut 232 ja toimittajia 176. Purup-Eskofotin osastolla käyneistä messuvieraista komasosa oli ruotsalaisia ja loput suomalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia. Messuila myytiin semiautomaattinen Image- Maker B1 CtP Thermal NewAge -tulostin, täysautomaattinen ImageMaker B1 CtP NewAge -tulostin sekä esittelyssä olleet ImageMaker B1 CtP NewAge ja ImageMaker B1 CtF NewAge -tulostimet. Kaikki nämä työnkululla varustettuna. Kaupaksi kävi myös kaksi molemmin puolin tulostavaa SpinJetvedostinta, DPX-system Polyester -levytulostin ja F6-skanneri. Purup-Eskofot Nordic panostaa palveluun Purup-Eskofot Nordic on uusi pohjoismainen markkinointi-, myynti- ja huolto-organisaatio, joka luo asiakkaille ja yhteistyökumppaneille mahdollisimman hyvän ja kattavan palveluverkoston. PE Nordicin toimintaan sisältyy koulutusta niin myynti- kuin huoltohenkilöille sekä tukija huoltopalveluita koko organisaatiolle. PE Nordic antaa ohjelmisto- ja laitekoulutusta esimerkiksi kolmelle MAN Roland Finland Oy:n henkilölle. PE Nordicin Varaosa Hotellin hyllyllä Kööpenhaminassa on tällä hetkellä tarjolla kaikki levytulostimien osat ja valtaosa muiden tuotteiden osista. Varaosapalvelu on auki iltayhdeksään saakka ja tavaratilaukset saapuvat Suomeen tilauspäivää seuraavana aamuna. Suomessa oleva varaosavarasto on ensisijainen osien lähde, johon Varaosa Hotelli tarjoaa joustavan ja nopean lisän. Web-kauppa on avattu Grafex 2001 -messuilla Purup-Eskofot julkisti uuden palvelumuodon. Se mahdollistaa tuotteiden tilaamisen verkon välityksellä. Tämä Internetpalvelu aloitetaan ensin Ruotsissa, josta se laajenee muihin Nordic-maihin myöhemmin tänä vuonna. Aluksi nettikaupan valikoimaan kuuluu F-sarjan skannereita. Maaliskuu 2001 2
Forssan Kirjapaino Forssan Kirjapaino on ylpeä, että se on kehittynyt 80-vuotensa aikana tekniikan nopeudella. Yli neljännesvuosisadan siitä ovat pitäneet huolta MAN Rolandin painokoneet. kehittyy tekniikan nopeudella Vuonna 1917 Suomalaisen puolueen vaaliagitaattori Esko Aaltonen käynnisti Forssan Lehden. Kun painovapauslaki salli vuonna 1920 kirjapainon perustamisen myös kaupunkien ulkopuolelle, perustettiin Forssan Kirjapaino palvelemaan lähinnä lehden tarpeita. Painokoneeksi valittiin saksalainen Planeta. Niin muuttuu maailma Eskoseni, on Forssan kirjapainossa noista ajoista lähtien monta kertaa huokaistu. Mutta ei sentään aivan kaikessa. Yhä edelleen taloa johtaa suoraan alenevassa polvessa Aaltonen nykyiseltä nimeltään Seppo, joka seurasi isäänsä Mattia toimitusjohtajana vuonna 1986. Yhä edelleen talossa jyskyttävät myös saksalaiset painokoneet tosin niiden nimi jo yli neljännesvuosisadan on ollut MAN Roland. Aikakauslehtien ammattilainen Forssan Kirjapaino on Suomen monipuolisin ja kokenein aikakauslehtien painaja. Nykyään sen koneet suoltavat lähes kaksi sataa erilaista aikakauslehteä, joiden ehkä yhteisin nimittäjä lienee pitkään jatkunut asiakkuus samassa kirjapainossa. Kirjapainonjohtaja Matti Suonpää ja repron ja painon faktori Jukka Rautavaara muistavat vielä hyvin ajat, kun valoladonta selätti kohopainon. Ensimmäinen offsetpainokone otettiin Forssassa käyttöön vuonna 1972. Iso tekninen askel vaihtoi kerralla myös laitevalmistajan. Ensimmäiset offset-rolandit asennettiin Kauppakadulle, nykyiselle Esko Aaltosen kadulle Forssan keskustaan. Sittemmin merkissä on pysytty. Olemme aina investointeja tehdessämme kilpailuttaneet täysverisesti kaikki merkittävät konevalmistajat, mutta muihin merkkeihin emme ole hurahtaneet, Suonpää hymähtää. Kun kysyy miksi, saa samantapaisia perusteluja teollisuusneuvos Matti Aaltoselta, toimitusjohtaja Seppo Aaltoselta, Jukka Rautavaaralta ja Matti Suonpäältä. Matti Aaltonen muistelee lähes kolmenkymmenen vuoden takaisten päätösten taustoja. Olimme tutkineet eri vaihtoehtoja, mutta päädyimme yksimielisesti Rolandiin. Sillä oli hyvä maine. Ensimmäiset Rolandit olivat mustavalkokoneita. Nykyiset ovat vallan toista. Painokone on aina mittava investointi, jossa täytyy tarkastella kokonaisuutta. Kuinka hyvin se on hallittavissa, minkälaiset tehot koneesta saadaan irti, minkälainen se on käyttäjän kannalta, kestävyys, luotettavuus, painojälki... Näitä suhteutetaan hintaan. Lähtökohtaisesti on kuitenkin tärkeämpää, että kone on hyvä, luotettava, nykyaikainen ja tehokas. Halvin hinta ei ole olennaisin tekijä, Seppo Aaltonen puolestaan sanoo. Kun ostaa saman valmistajan koneita, niin kokonaisuus pysyy paremmin kasassa. Jos olisimme hankkineet toisia merkkejä väliin, olisimme varmasti joutuneet välillä pähkäilemään koneiden äärellä melko lailla, Suonpää arvelee. Sekakoneissa on aina se huono puoli, että ne ovat kuitenkin erilaisia. Painajat pitäisi opettaa kahteen kertaan. Myös inhimillisten virheiden määrä on yhden merkin painossa varmasti vähäisempi. Kun on useita samanmerkkisiä koneita, hätätilassa toisesta koneesta saa varaosan toiseen, Matti Aaltonen jatkaa. Myös joustavuus kasvaa olennaisesti. Ei tarvitse miettiä millä koneella mikäkin työ painetaan. Kaikkiin käyvät samat painolevyt. Se on suuri etu siinä mielessä, että samaa työtä voidaan painaa kolmella ja jopa neljällä koneella, Rautavaara sanoo. Kehityksen kärjessä Forssan Kirjapainossa on vuosien varrella uskottu uuteen tekniikkaan. 80 vuoden taipaleella kirjapainossa on panostettu runsaasti nimenomaan painokoneisiin. Uuteen tekniikkaan on menty mukaan ensimmäisessä aallossa, kuitenkin niin, että uusien mallien lastentaudit ovat jo tulleet ilmi, Matti Aaltonen kertoo. Ja kuten Seppo Aaltonen muistuttaa Forssan Kirjapaino on kehittynyt tekniikan nopeudella. 80-luvulla investoitiin arkkipuolella huipputehokkaisiin nelivärikoneisiin, jotka uusittiin kolmella Roland 700:lla vuosina 93, 94 ja 95. 90-luvulla MAN Roland teki erinomaista kehitystyötä, jonka tuloksena seiskasataset tulivat markkinoille. Hankimme niitä ensimmäisten joukossa. Ison-Eskon perusruokaa ovat suuret lehdet ja vähintään 20 000 kappaleen painokset. Suonpää kertoo, että Roland seiskasatasia ollaan pikkuhiljaa uusimassa kahdeksanvärikoneisiin. Tekniikka on taas kehittynyt ja nuoresta iästä huolimatta Forssan arkkikoneilla on jo mahtava työtaakka takanaan Ennen vanhaan kohopainokoneella painettiin kaksikymmentä vuotta. Nyt koneet on uusittava 4 5 vuodessa. Meilläkin arkkipuoli käy kolmea vuoroa, niin pyörähdykset ovat miljoonia ja taas miljoonia, Matti Aaltonen naurahtaa. Ison-Eskon iso askel Kolmisen vuotta sitten Forssan Kirjapaino otti askeleen kokonaan uuteen painoluokkaan. Investointi MAN Roland Rotoman -heatsetrotaatioon oli valitun strategian tulos. Forssan Kirjapainon merkittävimmät asiakaslehtien painokset olivat kasvaneet niin suuriksi, että arkkikoneilla niitä ei enää olisi voitu järkevästi painaa. Isoksi-Eskoksi ristityn painokoneen perusruokaa ovatkin suuret lehdet ja vähintään 20 000 kappaleen painokset. Uusi alue merkitsi ponnistusta myös henkilökunnalle. Uutta väkeä ei kuitenkaan otettu, Rautavaara kertoo. Iso-Esko oli hyppy uuteen maailmaan. Arkkipainajista koulutettiin heatset-painajia. Kyllä olemme tietysti oppirahojakin maksaneet. Mutta kone on kyllä hyvä, siitä ei voi muuta sanoa. Hyvät laitteet hyvä motivaatio investoinut rohkeasti. Tämä on sitouttanut ja motivoinut myös henkilökuntaa. Olemme olleet teknisen kehityksen kärjessä. Niinpä olemme aina saaneet työskennellä hyvillä ja moderneilla laitteilla. Se on näkynyt myös työn teossa ja jäljessä. Kun on hyvät välineet, niin tuottavuus ja laatu ovat parempia. Uskon investointien innostavan myös henkilökuntaa tekemään työnsä paremmin, pitämään kiinni ammattiylpeydestään ja tavoittelemaan hyvää jälkeä. Kun on hyvät välineet, ne motivoivat parempaan suoritukseen, Seppo Aaltonen uskoo. Jos investoinnit loppuvat, niin jossain vaiheessa leikkikin loppuu. Investoinnit ovat ensisijassa kannattavuus- ja kilpailukysymys. Asiakkaille on samantekevää millä koneilla lehdet painetaan. He vaativat laatua. Kannattavuutemme ja kilpailukykymme ovat uusien painokoneiden ansiosta aina parantuneet, Suonpää sanoo. Tulevaisuudessa investointeja joudutaan yhä tarkemmin miettimään myös Forssan Kirjapainossa, sillä ala on muutoksessa. Trendinä on, että prepressin rajapinta siirtyy. Asiakkaat tekevät entistä enemmän itse. Painopiste siirtyy meilläkin tulostamiseen, painamiseen ja jälkikäsittelyyn. Kun tässä bisneksessä halutaan olla mukana, niin silloin näihin alueisiin pitää satsata ja olla niissä kustannustehokas sekä tuottava, Seppo Aaltonen sanoo. Luottamusta yli vuosikymmenten Rautavaara on kiitollinen siitä, että Forssan Kirjapaino on aina Forssan Kirjapainon pitkäaikainen yhteistyösuhde MAN Rolandin kanssa on synnyttänyt todellisen win-win tilanteen, johon Forssassa ollaan tyytyväisiä. Vuosikymmenien luottosuhde MAN Rolandiin on merkinnyt sitä, että keskustelu ja kommunikointi työaikana ja työn ulkopuolella on ollut helppoa, Suonpää sanoo. Monta mutkaa on ollut matkassa, mutta kaikki on toistaiseksi mennyt hyvin. Pahempia haavereita ei ole sattunut. On tärkeää, että tuntee toisensa. Miehet eivät riitele, mutta asiasta voidaan olla eri mieltä, Matti Suonpää kiittelee kumppania. Seppo Aaltonen, toimitusjohtaja Matti Suonpää, kirjapainonjohtaja 3 Maaliskuu 2001
100 000 -kerho kävi lätkämatsissa MAN Rolandin 100 000 -kerhon vuositapaaminen järjestettiin ennen vuodenvaihdetta uudella Finnair-stadionilla. Kerhon kuudestatoista jäsenestä paikalle saapui kaksitoista. Tapaamisen avasi Hexi Riihiranta kertomalla stadionista ja sen vip-tiloista. Saunomisen ja ruokailun jälkeen kerholaiset siirtyivät viereiseen Helsingin jäähalliin seuraamaan HIFK:n ja Pelicansien välistä jääkiekkoottelua. 100 000 -kerhon säännöt ovat yksinkertaiset mutta vaikeat saavuttaa. Kerhoon päästäkseen täytyy painaa 100 000 arkkia kahdeksassa tunnissa. Kandidaatin täytyy esittää suorituksestaan työnjohtajan tai tuotantopäällikön allekirjoittama dokumentti. Hakemukseksi kelpaa esimerkiksi CCI-koneiden printteristä saatava tuotantotiedot sisältävä dokumentti. Erityismaininnan ansaitsevat Erwekon painajat, jotka painoivat 100 000 arkkia kääntölaitteella 4/4-työllä. MAN Rolandin 100 000 -kerhoon kuuluvat Rolf Wikman, Kaj Weckström, Petteri Aromaa, Mika Pikkarainen ja Marko Perämäki, Wellprint Oy:stä (R 700). Muita jäseniä ovat Tommi Nieminen ja Markku Tammi, Painoprisma Oy:stä (R 700) Jarkko Lundström, Juhani Raerinne ja Aksel Mäkinen, Erweko Painotuote Oy:stä (R 308) Jyrki Wahlström ja Jari Kuivalainen, Kehitys Oy:stä (R 304) Marko Ihalainen ja Jari Lehtinen, Jehovan Todistajat (R 700) ja Jari Rönkkö IS-Printistä (R 700). Simo Silvennoinen Wellprint Oy:stä on vaihtanut alaa. Hermes vaihtoi Rolandiin Waasa Graphicsin pääkone vaihtuu Roland 705 -koneeksi Seitsemän tonnia haarukassa. Kuvassa Waasa Graphicsin viisivärikoneen kakkosyksikkö menossa sisälle. Keräilykoneilla Waasa Graphics Oy:lle toimitettiin tammikuussa viisivärinen ja varustelultaan korkeatasoinen Roland 705 -painokone. Koneessa on automaattinen paperin säätö arkkikoon ja paksuuden mukaan, täysautomaattinen levynvaihto, täydellinen pesuautomatiikka, väritelastojen temperointi, uusi luovutus, uusi väritelasto sekä useita muita vaikuttavia ominaisuuksia. Uutuutena koneessa on Alcoprint 2000 -mittaus- ja annostelulaite kostutusveden isopropanolimäärän valvontaan. Pre PressLink / CIP 3 -liitäntä painopinnan valmistukseen säätää värit nopeasti. Painajien työtä nopeuttamaan ja helpottamaan koneessa on valmiudet työtietojen esiasetteluun suoraan työnsuunnittelusta koneelle. Näitä voivat olla esimerkiksi arkkikoko, materiaalipaksuus ja värijärjestys. Waasa Graphics Oy:n uusi Roland 705 on sarjassaan Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen ykkönen. menestystä myös Suomessa Kuopiolaiset Offsetpaino Lauri Tuovinen ja Kuopion Liikekirjapaino ovat tilanneet Theisen & Bonitz Sprint VP 315 -keräilykoneet. Koneissa on 15 automaattista alistusasemaa sekä pikasäädöillä varustettu tb sprint 303 QSM -nidonta-, taitto- ja etureunan leikkausyksikkö. Tamperelaisen Kirjapaino Hermeksen omistaja Väinö Heikkilä on tunnettu nopeista päätöksistään. Syksyllä 2000 syntyi pikainen päätös harmaan nelivärikoneen vaihtamisesta huippuhienoon Roland 305 viisivärikoneeseen, jota oli jo jonkin aikaa "katseltu". Uuden koneen arkinkääntölaite mahdollistaa arkin molemminpuolisen painamisen samalla ajokerralla 15 000 arkin tuntinopeudella. Kone on täysin automatisoitu. Siihen kuuluu muun muassa PrePressLink / CIP 3 -liitäntä painopinnanvalmistukseen ja CCIlaadunvalvonta. Vastaavaa varustetasoa ja tuotantotehoa ei Suomessa muissa tämän sarjan koneissa ole. Theisen & Bonitz -koneet soveltuvat erittäin hyvin DIN A4 ja sitä pienempien esitteiden, lehtien, luetteloiden ja tuoteselosteiden valmistamiseen sivumäärien jäädessä alle sadan. Pienin valmis tuote on kooltaan 65 x 65 millimetriä suurimman mahdollisen tuotantonopeuden ollessa 3 100 kappaletta tunnissa. Normaaleissa keräily- ja kalenteritöissä arkit voivat olla ohkopaperia tai "vaneria". Koneisiin voidaan liittää tb sprint 503 stanssausyksikkö ala- ja yläreunan leikkaukseen tai erotusstanssaukseen. Tällöin on mahdollista valmistaa esimerkiksi "minivihkosia", jotka ovat kooltaan 50 x 50 millimetriä suurimman tuotantonopeuden ollessa yli 10 000 kappaletta tunnissa. Maaliskuu 2001 4
Digitaalisella painamisella aikaan uutta DICO-digitaalipainojärjestelmistä vastaava tuotepäällikkö Jarmo Rissanen kertoo digitaalipainojärjestelmien yleistyvän tällä hetkellä ennen kaikkea perinteisissä offsetpainoissa. Digitaalisesta painamisesta haetaan ratkaisua lähinnä pieniin painoksiin, jotta voidaan tuottaa kustannustehokkaasti sellaisetkin painotuotteet, jotka ehkä muuten jäisivät kokonaan painamatta. Digitaalinen painaminen täydentää tässä suhteessa hyvin offsetpainon tarjontaa, ja painopalveluja voi tarjota sellaisillekin asiakkaille, jotka eivät ehkä muuten käyttäisi kirjapainoa lainkaan. Alkuvaiheessa suurin asiakaskuntamme olivat reprot. Heillä ei ennestään ollut painopalveluja tarjonnassaan ja digitaalisen painamisen sovelluksia ja ehkä asiakaskuntaakin on pitänyt lähteä etsimään mieluiten muualta kuin offsetpainojen kanssa kilpailusta, Jarmo Rissanen kertoo. Reprot ovat ensimmäisinä alkaneet tarjota luovia ja omintakeisia ratkaisuja asiakkailleen oman osaamisensa lähtökohdista, mistä hyviä esimerkkejä ovat on-demand-painaminen ja digitaalisen painamisen yhdistäminen mediapankkiin. Rissanen peräänkuuluttaa erityisesti yksilöllisen painamisen entistä parempaa hyödyntämistä. Siinä suhteessa digitaalinen painaminen tarjoaa käytännössä ainoana menetelmänä erinomaisia mahdollisuuksia esimerkiksi asiakassuhdemarkkinointiin. Hän myöntää kuitenkin, että vaihtuvan tiedon painaminen ei onnistu kaikilta heti. Se vaatii paitsi vahvaa prepress-osaamista, myös jonkin verran tietotekniikan tuntemusta tietokantojen käsittelyssä. Yksilöllisen painamisen kasvua hidastaa myös ideoiden puuttuminen. Mainonnan suunnittelijat tuntuvat löytävän ideoita lähinnä television kaltaisiin massamedioihin. Kohdistetun viestinnän tekeminen ei ole Suomessa vielä sillä asteella kuin se voisi olla, Rissanen tuumii. Kysyntää näille palveluille kuitenkin markkinoijien keskuudessa on, ja hyville ratkaisuille löytyy ostajat. Yksilöllistä painamista tekevätkin nyt eniten personointiin muillakin menetelmillä erikoistuneet suoramainonnan fulfillment palveluja tarjoavat yritykset. Verkkopaino Digitalisoituminen ja verkottuminen vaikuttavat merkittävästi tällä hetkellä graafisen teollisuuden kehitykseen. Se näkyy myös MAN Rolandilla. Jo asemansa vakiinnuttaneet digitaalipainot ovat Jarmo Rissasen mukaan alkaneet yhä enemmän kiinnostua palvelun automatisoinnista ja Internetin hyödyntämisestä kustannustehokkuuden lisääjänä. Markkinoille tulee ratkaisuja, jotka mahdollistavat painotuotteiden tilaamisen ja jopa räätälöinnin tai muokkauksen Internetissä. Painotuotteiden pohjat ja elementit valitaan mediapankista ja tekstejä voi muokata vielä tilausvaiheessa. Kun käytössä on vain toimivia elementtejä, ei tarvita repron tarkastuksia, vaan koko tuotantoputki voidaan automatisoida. Tietty osa asiakaspalvelusta halutaan siirtää asiakkaan itse hoidettavaksi, niin kuin esimerkiksi pankkialalla on jo tehty. Näin ehditään palvella useampia asiakkaita ja saadaan tuotantokapasiteetin käyttöastetta nostettua lisäämättä työmäärää, Rissanen sanoo. Tärkeä osa verkon yli tapahtuvaa asiakaspalvelua ja automatisointia on yleistyvä PPMLstandardi, joka mahdollistaa laitteistoriippumattoman yksilöllisen painamisen. Laatu vaatii uutta osaamista Painojälki ei Rissasen mukaan enää viime aikoina ole ollut kriittisen keskustelun kohteena. Digitaalisella painamisella päästään riittävään laatuun, mutta hyvän jäljen tekeminen vaatii osaamista etenkin digipainajalta. Joitakin vanhoista, enemmänkin laserkopiojälkeä tuottavista koneista vaihdetaan nyt laatujälkeä painaviin digikoneisiin. Digipainon jälki on koko ajan parantunut. Toisaalta asiakkaiden laatuvaatimukset ovat keskimäärin heikentyneet ehkä siksi, että monissa yrityksessä tuotetaan itse kopioita ja standardit pää-sevät siten laskemaan, Rissanen pohtii ja lupaa samalla uusille yrittäjille hyviä mahdollisuuksia. Digitaalipainamisen aloittaminen on nyt huomattavasti helpompaa kuin muutama vuosi sitten. Teknikka ja laatu ovat kehittyneet samalla, kun asiakaskunnan valmius ja kiinnostus uusien palvelujen ostamiseen on kasvanut. Laadun paraneminen ja kysynnän kasvu tekevät DICO-tuoteryhmästä vastaavan Jarmo Rissasen mukaan digitaalisen painamisen aloittamisen entistä helpommaksi. Uudistunut Digistudio osti jo toisen DICO-koneen Äskettäin yrityskaupan läpi käynyt Digistudio Net to Print osti MAN Rolandilta digitaalisen painokoneen. Vanhemman digikoneen rinnalle tuodun koneen sille myi MANin digitaalisen painamisen yksikkö DICOteam. Helmikuun puolen välin tienoilla tuotantoon saatu kone hankittiin samasta paikasta kuin vanhempi, koska kokemukset aiemmasta yhteistyöstä olivat hyviä. Sittemmin MAN Roland osti Agfan digitaalisen painotoiminnan ja Digistudiosta tuli MANnin asiakas. Uusi ja vanha kone ovat teknisesti samankaltaisia. Tästä johtuva huoltamisen helppous ja yhteistyön keskittyminen samaan paikkaan olivat syitä uuden koneen hankintaan juuri MAN Rolandilta. Huoltojen järjestäminen on helppoa, koska molemmat koneet on ostettu samasta paikasta. Vanhempi kone ostettiin Agfalta ennen kuin DICOteamin tuotteet siirtyivät MANnille, kertoo Digistudio Net to Printin toimitusjohtaja Tom Holmberg koneen hankintaan vaikuttaneista syistä. Tuotantokapasiteetti ja uskottavuus kasvoi Uuden investoinnin myötä tuotantomahdollisuudet ovat laajentuneet huomattavasti. Uudella koneella Digistudio voi tuottaa aiempien pienten formaattien lisäksi suuria. Uuden koneen suurin formaatti on leveydeltään 47,5 senttimetriä ja sen maksimipituus nousee jopa yhteentoista metriin. Haluamme olla vakavasti otettava yhteistyökumppani näillä markkinoilla. Nyt se on mahdollista, kun käytössä on kaksi konetta ja formaatit laidasta laitaan, toteaa Holmberg tyytyväisenä. Erityisen tyytyväinen toimitusjohtaja on hankinnan kautta parantuneeseen kustannustehokkuuteen. Uudella koneella saadaan tuotettua suuria määriä pienin kustannuksin. Tämän lisäksi Didistudio aikoo tarjota asiakkailleen entistä parempaa palvelua lanseeraamalla uuden sisaryhtiön, joka tarjoaa tietokantaosaamista painotoiminnan tueksi. Yrityskauppa tehostaa ja helpottaa tilaamista Nykyisessä muodossaan Digistudio on nuori yritys. Helmikuun puolessa välissä Talentum Media Oy:n pre-mediayritykset Reprostudio & Heku Oy ja Lito-Scan ostivat Digistudion Multiprintin monistusketjulta. Kaupan yhteydessä Digistudion nimi säilyi. Nimen yhteyteen tuotiin kuitenkin lisäys Net to Print kuvastamaan yrityksen uusia tuotteita, jotka on tuotu vanhojen rinnalle tehostamaan ja helpottamaan painotöiden tilausta. 5 Maaliskuu 2001
Heltechin uusi Ryobi peruskone ja uutta teknologiaa samalla rahalla Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen, Heltechin, Käpylän koulutusyksikössä on ollut offsetpainokoneita jo vuosikymmeniä. Nyt vanhat koneet ovat saaneet rinnalleen teknisesti kehittyneen Ryobin. Koska kokemus offseteista on vahvaa, osataan kehittyneitä ominaisuuksia arvostaa. Käpylän koulutusyksikkö osti viime syksynä Grafikaarelta offsetpainokoneen. Painokoneita oppilaitos tarvitsee opetuksessaan, koska talossa koulutetaan painoviestinnän ammattilaisia. Uusi B3-kokoisia töitä suoltava yksivärinen arkkikone kuuluu japanilaiseen Ryobi-sarjaan. Hyvä hinta-laatu-suhde ja soveltuvuus opetuskäyttöön Aiemmin koulutusyksikkö on käyttänyt opetuksessaan etupäässä Heidelberg-merkkisiä painokoneita. Hyvän hinta-laatu-suhteen takia uusi kone hankittiin Grafikaarelta. Me olimme käymässä Drupa-messuilla ja tutustuimme Ryobin osastolla tähän koneeseen. Vakuutuimme sen uudesta tekniikasta ja soveltuvuudesta opetukseen, kertoo lehtori Pekka Herkama hankintaan vaikuttaneista syistä. Käyttökokemusta koneesta on kertynyt tähän mennessä reilut puoli vuotta. Lehtori Timo Hurme on koneeseen erittäin tyytyväinen. Koneen käytettävyys ja hallinta on helppoa. Koska se on moderni se soveltuu hyvin opetuskäyttöön vastapainoksi meidän vanhemmille koneille, toteaa Hurme. Perustaitojen lisäksi uutta teknologiaa Modernilla Hurme tarkoittaa uuden koneen pieniä hienouksia. Esimerkiksi kohdistussäädöt Timo Hurme näyttää kuinka arkit saadaan uudessa koneessa kohdistettua tarkasti ja helpommin kuin vanhoissa koneissa. Lehtorit Timo Hurme (vas.) ja Pekka Herkama kertovat, että uuden Ryobi-koneen painokuntoon laittaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin vanhojen täysin mekaanisten offsetkoneiden. ovat huomattavasti yksinkertaisemmat ja helppokäyttöisemmät kuin vanhoissa koneissa. Kaikki ohjaukset on toteutettu sähköisesti, vanhoissa koneissa ne ovat mekaanisia. Ryobissa ne on myös keskitetty yhteen paikkaan. Työmarkkinat vaativat perusosaamista mutta mielestäni oppilaille pitäisi lisäksi pystyä tarjoamaan opetusta modernilla koneella. Muuten hyppäys työelämään voi olla aika suuri, koska siellä tulee vastaan hyvin nykyaikaisia laitteita, kertoo Hurme. Herkama toteaa, että oppilaat ovat nykyisin kiinnostuneita teknisesti kehittyistä koneista. Sellaisten kanssa he ovat mieluummin tekemisissä ja keskittyvät paremmin opiskeluun kuin täysin mekaanisten koneiden kanssa. Opetuksessa tarjoamme oppilaille tiedot ja taidot peruskoneilla työskentelyyn. Nyt saimme samalla rahalla koneen joka, sisältää perustoimintojen lisäksi modernimpaa tekniikkaa, jatkaa Herkama. Huoltopalvelut ovat toimineet hyvin Herkama kertoo, että oppilaitos on saanut hyviä kokemuksia MAN Rolandista aiemminkin. Vuonna 1980 taloon hankittiin yksivärinen Favoritoffsetkone. Siitä alkaen tarvittavat koulutusja huoltopalvelut ovat Herkaman mukaan toimineet hyvin. Uusikin kone on pelannut hyvin. Hurmeen mukaan uskottavuus japanilaiseen Ryobiin kasvoi huomattavasti, koska takana on MAN Roland. Suuri konserni tuo luotettavuutta. Konetta ei ole tarvinnut korjata. Normaalit huollot ovat riittäneet. Erityisesti hyvää koneessa on sen hyvin toiminut kostutuslaite, kertoo Hurme. Meille on tärkeää, että huolto- ja varaosapalvelut toimivat hyvin, koska tälläinen hankinta tehdään ajatellen kymmeniä vuosia eteenpäin, kiteyttää Herkama lopuksi. Esa Print Oy:lle toinen Roland 704 Yritysilmeensä täysin uudistanut Esa Print Oy tilasi Grafex 2001 -messujen jälkeisellä viikolla nelivärisen Roland 700 -painokoneen. Täysin automatisoitu kone eroaa hieman kaksi ja puoli vuotta tuotannossa olleesta ensimmäisestä seiskasatasesta. Uusi kone tullaan toimittamaan ilman ensimmäisessä koneessa olevaa kääntölaitetta. Uutta on myös tilaukseen sisältyvä CCI värien mittaus- ja säätöautomatiikka PrintConsult-laadunvalvontadiagnostiikalla, sekä luonnollisesti kaikki Drupa 2000 -uutuudet. Koneen toimitus Lahteen tapahtuu elokuussa 2001. Esa Print Oy hankki jo toisen Roland 704 SW -painokoneen. Painaja Keijo Pajarinen (vas.) ja toimitusjohtaja Tapio Leskelä Esa Print Oy:stä sekä tuotepäällikkö Hannu Paajanen ja toimitusjohtaja Auvo Kallio MAN Roland Finland Oy:stä ja Esa Print Oy:n ensimmäinen Roland 704 P. Maaliskuu 2001 6
MAN Roland CCI tehokkaampaa värinsäätöä ja laadunvalvontaa Pecom-tuotteisiin kuuluvan CCI (Computer Controlled Inking) -värinsäätö- ja laadunvalvontalaitteiston ensiesittely tapahtui Drupa-messuilla vuonna 1977. Kun CCI-järjestelmiä oli myyty tuhat kappaletta, lanseerattiin painokoneiden värinsäädön neljäs sukupolvi. Uuden sukupolven laite on entistä tehokkaampi ja siinä on aiempaa kapeampi mittausnauha. Painatusnopeudella 15 000 a/h painokoneen luovutukseen tulee 4,2 arkkia sekunnissa. CCI mittaa täyden stripin alle 14:ssä sekunnissa ja esittää mittaustuloksen ohjauspöydän näytöllä. Säädäkomennolla saadaan koneen kaikki väriyksiköt säädettyä samanaikaisesti kokonaisajan mittaukselle ja säädölle ajan ollessa alle 18 sekuntia. Tällä hetkellä maailmalle on toimitettu laitteistoja yli 1 500 kappaletta. Suomeen laitteistoja on myyty yhdeksän. Värinsäädössä on kolme vaihtoehtoa CCI on koneen Pecom-ohjauspöytään kytketty on-line mittaus- ja säätölaitteisto. Se käyttää mittaustulosten näyttämiseen, säätämiseen, analysointiin ja tulostamiseen koneen omaa näyttöä ja tulostinta. MCCI on erillinen laadunvalvonta-asema, jossa on samat toiminnot kuin CCI laitteistossa, mutta siihen voidaan kytkeä maksimissaan seitsemän painokonetta. MCCI-asema toimii myös siihen kytkettyjen koneiden työasemana. Siinä voidaan esivalmistella tulevien töiden painokoneiden vaatimat parametrit, kuten esimerkiksi paperin koko, paksuus, värijärjestys ja käytettävä mittausprotokolla. MCCI2D on myös erillinen laadunvalvontaasema, joka on tarkoitettu erityisesti pakkaustaloille. Toiminnat ovat samat kuin kahdessa muussa laitteistossa mutta mittauspisteet voivat sijaita eri tasoissa, kuten tuotteen piiloon jäävissä läpissä. Mittausnauhan korkeus on ainoastaan 4 millimetriä CCI- ja MCCI-järjestelmät vaativat toimiakseen painettavan arkin etu- tai takareunassa olevan mittausnauhan. Yleisimmin käytössä olevat strippityypit ovat valmiina Pecom ohjauspöydässä, josta valitaan käytössä oleva nauhatyyppi. Eri nauhatyypit ovat saatavilla joko analogisessa tai digitaalisessa muodossa yrityksen prepressvalmiudesta riippuen. Mittanauhan korkeus uusimmassa versiossa on vain neljä millimetriä. Laitteistolla on mahdollista mitata normaalin nelivärituotannon lisäksi kahta lisäväriä kerrallaan. Lisävärin tai värien sävyarvot voidaan määrittää suoraan PMSvärikartasta tai painetusta malliarkista. Densitometria vai spektrofotometria Spektrofotometria vai densitometria kumpi on oikea menetelmä värin mittaukseen ja hallintaan? Molemmilla menetelmillä on kannattajansa. MAN Rolandin näkemys on, että densitometria on edelleen paras ratkaisu painosalissa. MAN Roland esitteli Drupa-messuilla vuonna 1990 spektrofotometriaan perustuvan ratkaisunsa mutta käyttää edelleen densitometriaa. Ainoa mahdollisuus päästä vaikuttamaan värinsäätöön painokoneessa on avata tai sulkea väriluisteja. Painaja siis säätää värikerroksen paksuutta koneessa. Mittausarvo värikerroksen paksuudelle on densiteetti, joka saadaan suoraan densitometrillä. Toinen ratkaiseva tekijä on nopeus. CCI on tällä hetkellä nopein markkinoilla oleva suljettu värinsäätöjärjestelmä. Näiden tekijöiden lisäksi densitometria on viimeksi kuluneina vuosina kehittynyt jatkuvasti eteenpäin. CCI-laitteisto suorittaa kahdeksan mittausta millimetriä ja mittauskanavaa kohden. Jokaista neljän millimetrin levyistä mittauskenttää mitataan kaikkiaan 32 kertaa kanavaa kohden. Näin suuren mittaustiheyden ansiosta saavutetaan erittäin hyvä mittaustarkkuus: +/-0,003 D:stä 1,6 D:en. System Brunner Print Consult System Brunnerin painoprosessin diagnoosi Print Consult perustuu Technologie System Brunnerin Instrument Flight -järjestelmään, joka on käytössä yksinoikeudella MAN Roland CCI -laitteistossa. Print Consult on vakiona vuonna 1999 valmistetuissa ja sitä uudemmissa CCI-laitteistoissa. Print Consult vaatii toimiakseen Systen Brunnerin valvontaliuskan, jonka saa sekä analogisessa että digitaalisessa muodossa. Print Consult on helppo käyttää. Normaalin mittauksen jälkeen näytön aluetta vaihtamalla saadaan esille Print Consult -näyttö kuudelta eri vyöhykkeeltä painetulta arkilta. Saavutettua laatutasoa ilmaistaan tähdillä näytön yläreunassa. Alempana näytössä ovat täyden pinnan densiteetit, pisteenkasvu sekä keskisävyjen ja tummien sävyjen väritasapainoa kuvaava heksagoni. Näytöltä on helppo analysoida kuinka hyvin painoprosessi hallitaan verrattuna esimerkiksi Eurostandard/Globalstandardiin, joka on tarkimmin formuloitu painoprosessin eri parametrien määritys. Kuvassa Print Consultin näyttökuva kuudelta eri vyöhykkeeltä. Lauttapainoon asennettu Roland 708 P on valmiina tuotantoon. Lattialla ovat Auvo Kallio MAN Roland Finland Oy:stä sekä Jorma Lind ja Pentti Kalsi Lauttapaino Oy:stä. Lauteilla ovat Hannu Paajanen MAN Rolandilta ja Pauli Kalsi Lauttapainosta. Kahdeksanvärinen Roland Huittisiin Huittisista puhuttaessa tulee ensimmäiseksi mieleen tarina hullusta miehestä, joka söi enemmän kuin tienasi. Irvistelystä suuttuneena mies lupasi tehdä kahden miehen työt hankkiakseen tuplapalkan. Huittisten Lauttapaino Oy:n uusi kahdeksanvärinen painokone on viisaampi kuin Huittisten hullu mies. Se tekee kahden nelivärikoneen työn yhdellä ajokerralla. Hiljattain tuotantoon otettu kone on varustettu täysin automaattisella levynvaihdolla, täydellä pesuautomatiikalla, uudella AirGlide-luovutuksella ja CCI -värinsäätö- ja laadunvalvonta-automatiikalla. Lauttapainon Roland 708 P on liitetty PressNet-verkon kautta talon omaan ethernet-verkkoon. Filmitulostimelta saatu CIP3-tiedosto analysoidaan ja muutetaan värien esiasetteluarvoiksi PECOM ServerNet -työasemalla. Painokoneen vaatimat eri parametrit syötetään verkkoon JobPilot -ohjelmalla värinsäätötietoineen, jonka jälkeen työ jää odottamaan työjonoon koneeseen kutsumista. PressMonitor-ohjelmalla voidaan painatuksen aikana valvoa tuotannon eri osia ja painatuksen jälkeen arvioida tuotantoa jälkilaskentaa varten. 7 Maaliskuu 2001
Alcoprint 2000 takaa Lönnbergille tasaisen laadun Alcoprint 2000 mittaa ja säätelee painokoneen kostutusveden alkoholipitoisuutta. Kun isopropanolin määrä ei paljon vaihtele siirtyy väri paperille ja kuivaa tasaisemmin. Samalla se säästää rahaa ja luo aiempaa turvallisemman työympäristön. Lönnberg Painot Oy:n laatu- ja hankintapäällikkö Jari Martovaara toivottaa reippaasti tervetulleeksi ja kättelee hymyillen. Olemme painotalon Sävypaino-yksikössä Espoossa. Viime vuoden tammikuussa tänne hankittiin kolme Alcoprint 2000 -mittauslaitetta. Arkkioffsetpainokoneisiin asennettavia laitteita Lönnberg osti MAN Rolandilta yhteensä viisi. Kaksi muuta ovat F.G. Lönnberg -yksikön koneissa. Alcoprint mittaa kostutusveden isopropanolipitoisuutta joka toinen sekunti. Kun se vaihtelee vain hyvin vähän on painolaatu paljon parempaa, viittaa Martovaara nykyiseen tilanteeseen. Uusi laite tuo myös kustannussäästöjä Laatu- ja hankintapäällikön Jari Martovaaran mukaan painokoneen kyljessä oleva laatikon muotoinen Alcoprint 2000 -laite on täysin yhteensopiva painokoneen kanssa. Painajan ei tarvitse muuttaa työtapojaan säätäessään kostutusveden isopropanolin asetusarvoja. Turvallisuutta ja tasaista laatua Sävypaino- ja F.G. Lönnberg -yksiköihin asennetut Alcoprint 2000 -laitteet mittaavat ja säätävät painokoneen kostutusveden alkoholipitoisuutta. Painoprosessin tarvitsema alkoholi, isopropanoli, helpottaa värin siirtymistä paperille oikeassa muodossa. Isopropanoli on haihtuva liuotin ja aiheuttaa ilmaan joutuessaan tiettyjä haittoja sekä työtilassa että ympäristössä. Tämän ehkäisyn lisäksi Alcoprint varmistaa laadun tasaisuuden, joten markkinoille tullut laite koettiin houkuttelevaksi investoinniksi, kertoilee Martovaara laitteiden hankinnan taustalla olleista syistä. Aikaisemmin isopropanolin määrä painokoneen kostutusvedessä saattoi vaihdella hyvinkin paljon. Isopropanolia lisättiin kerralla paljon, jolloin välittömästi lisäyksen jälkeen sen pitoisuus oli suuri. Se taas saattoi vaikuttaa painolaatuun. Isopropanolin määrä painokoneen kostutusvedessä riippuu pitkälti painokoneesta ja siitä, minkä tyyppistä työtä sillä tehdään. Tyypillisesti alkoholin tilavuusprosentti on kymmenen luokkaa. Martovaara tokaisee, että ainakin niin luullaan olevan. Jokaisen painokoneen alkoholimittari on nimittäin jossain määrin yksilöllinen, joten mittatarkkuudet vaihtelevat. Ennen mittalaitteiden asentamista luultiin Lönnbergillä pitoisuuksien olevan 11 prosentin tuntumassa. Testien jälkeen niiden havaittiin olevan huomattavasti luultua korkeampia. Nyt vähentynyt isopropanolin käyttö on aikaansaanut kustannussäästöjä. Maksimissaan yhdellä koneella olemme onnistuneet pienentämään isopropanolin määrää 65 70 prosenttia. Kaikissa niissä koneissa yhteensä, joihin Alcoprint 2000 on asennettu, määrät ovat tippuneet puoleen. Kun mukaan lasketaan nekin koneet joihin uutta mittalaitetta ei ole asennettu on koko painotalon isopropanolin kulutus laskenut 35 40 prosenttia, toteaa Martovaara tyytyväisenä. Rahassa mitattuna vajaan ensimmäisen vuoden aikana säätöjä on syntynyt yhden laitteen verran. Näin ollen kaikki viisi laitetta ovat maksaneet itsensä takaisin reilusti alle viidessä vuodessa. Lisäksi painolaadun parantumista on vaikea rahallisesti mitata. Se on asia, jonka asiakkaat huomaavat ja se vaikuttaa yhtiön tuotteiden maineeseen. Lönnbergille laadukkaana painotalona se on hyvin tärkeä asia, kertoo Martovaara. Huoltopalvelut toimivat hyvin Martovaara astui remmiin vuoden 2000 alussa, joten hän on ollut mukana Alcoprint 2000 -mittauslaitteiden asentamisessa alusta lähtien. Erityisen tyytyväinen hän on MAN Rolandin saksalaisten asentajien oma-aloitteisuuteen. Kun saksalaiset asentajat ovat laitteiden asentamisen jälkeen käyneet Suomessa muilla asioilla, ovat he pyytämättä käyneet meilläkin katsomassa ovatko laitteet kunnossa. Se on ollut varsin positiivista. Uusien laitteiden asentamisen jälkeen koneet ovat pelanneet hyvin. Ne ovat aika lailla huoltovapaita, eikä reilun vuoden mittaisen käytön aikana varsinaista huoltotarvetta ole esiintynyt. Etupäässä niihin on tehty vain painon omia huoltoja. Laitteen puhdistusneste kehoitettiin vaihtamaan kerran vuodessa mutta ensimmäisen vuoden jälkeen neste oli kuitenkin vielä niin puhdasta, että Martovaara epäilee sen vaihtovälin lähentelevän paria vuotta. Teknisesti tämä on merkittävä edistysaskel pitkään aikaan. Varsin pitkään laitteet ovat perustuneet vanhaan kohotekniikkaan kostutusveden pitoisuuksien säädössä. Hyvää tässä on myös se, että jos isopropanoli korvataan muilla aineilla soveltuu Alcoprint 2000 myös niiden mittaamiseen, sanoo mies tyytyväisenä. Kaaren alta, MAN Roland Finland Oy:n asiakaslehti MAN Roland Finland Oy Muuntotie 1, 01510 Vantaa puh. (09) 7256 6500 faksi (09) 7256 6555 www.man-roland.fi sähköposti: man-roland@man-roland.fi Julkaisija: MAN Roland Finland Oy Toimitus ja taitto: Markkinointiviestintä Procut Paino: Forssan Kirjapaino Paperi: NOVAtech Gloss 135 g/m 2, Antalis Oy MAN Roland Finland Oy on saksalaisen painokonevalmistajan MAN Roland Druckmaschinen AG:n tytäryhtiö. Edustamme Suomessa kaikkia MAN Roland -painokoneita. Huolehdimme konetoimituksista, asennuksista, huollosta ja varaosapalvelusta sekä ostamme, myymme ja asennamme käytettyjä koneita. Toimistomme sijaitsee Vantaalla lähellä lentoasemaa noin 15 km Helsingin keskustasta. MAN Roland -edustuksemme kattaa myös Baltian maat, joissa meillä on oma toimisto Tallinnassa ja Riikassa sekä agentti Vilnassa. Edustamme myös mm. seuraavien valmistajien tuotteita: Wohlenberg GmbH Baumann GmbH Baldwin Grafotec GmbH Planatol Klebetechnik GmbH Theisen & Bonitz GmbH Vegra GmbH Purup-Eskofot A/S Hohner Maschinenbau GmbH ContiTech GmbH Polygraph KAMA GmbH Konemyynti Auvo Kallio, toimitusjohtaja (09) 7256 6501 auvo.kallio@man-roland.fi Mikko Nevalainen, tekninen johtaja (09) 7256 6502 mikko.nevalainen@man-roland.fi Markku Ilmelä, markkinointipäällikkö (09) 7256 6503 markku.ilmela@man-roland.fi Hannu Paajanen, tuotepäällikkö (09) 7256 6504 hannu.paajanen@man-roland.fi Heikki Kangasniemi aluemyyntipäällikkö, Baltia gsm 040 555 2606 Prepress Lauri Vanhala, myyntipäällikkö (09) 7256 6511 lauri.vanhala@man-roland.fi Tarvikkeet Asko Antila, myyntipäällikkö (09) 7256 6507 asko.antila@man-roland.fi Digitaalipaino Jarmo Rissanen, tuotepäällikkö (09) 7256 6541 jarmo.rissanen@man-roland.fi Huolto / varaosat Sampo Pennanen huoltopäällikkö/varaosat (09) 7256 6521 sampo.pennanen@man-roland.fi Tom Ahlfors, huoltopäällikkö (09) 7256 6563 tom.ahlfors@man-roland.fi Grafikaari Import Oy Muuntotie 1, 01510 Vantaa puh. (09) 7256 6600 faksi (09) 7256 6655 Auvo Kallio, toimitusjohtaja (09) 7256 6500 auvo.kallio@man-roland.fi Lars Alavaranta, myyntipäällikkö (09) 7256 6650 lars.alavaranta@man-roland.fi Kaj Wickström, tuotepäällikkö (09) 7256 6660 kaj.wickstrom@man-roland.fi Maaliskuu 2001 8