Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 196/2009

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 196/2009 SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAI- LUN YHTEENVETO VUODELTA 2008 Aki Mettinen Lohja 2009 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 196/2009 Kansilehden valokuva: Aki Mettinen, Palojärvenkoski lokakuussa 2009 Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2009 ISBN 978-952-250-012-0 (nid.) ISBN 978-952-250-013-7 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 TAUSTATIEDOT... 6 2.1 YLEISKUVAUS TARKKAILUALUEESTA JA TARKKAILUSTA... 6 2.2 SÄÄTILA JA VIRTAAMAT... 9 2.3 SIUNTIONJOEN YHTEISTARKKAILUN JÄTEVESIKUORMITUS VUONNA 2008... 13 2.3.1 Yleistä... 13 2.3.2 Pistekuormitus 2008... 14 3 VESISTÖTARKKAILU... 16 3.1 NÄYTTEENOTTOAJANKOHDAT JA ANALYYSIMENETELMÄT... 16 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 17 4.1 JOKIALUEET... 17 4.1.1 Palojoki; pääuoman vertailujoki... 17 4.1.2 Ruuhilammenoja, Iilammenoja ja Kivikoskenpuro; vertailupuroja... 17 4.1.3 Risubackajoki; Nummelan jätevedenpuhdistamo... 19 4.1.4 Kyrkån; Munkkaan jätekeskus ja hajakuormitusta... 24 4.1.5 Kurjolammenoja; Kokoushotelli Elohovi (Top Hotels Oy)... 28 4.1.6 Siuntionjoen päähaara, keski- ja alaosa; hajakuormitusta... 28 4.1.7 Vedenlaatutuloksia jokialueilta... 29 4.1.7.1 Kiintoaine... 31 4.1.7.2 Ravinteet... 32 4.1.7.3 Lämpökestoiset kolibakteerit... 39 4.1.7.4 Muu veden laatu... 40 4.1.7.5 Ravinnehuuhtoumat/km2 osavaluma-alueilla... 40 4.2 JÄRVET... 42 4.2.1 Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin happipitoisuus... 42 4.2.2 Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin ravinnepitoisuus... 44 4.2.3 Vihdin Enäjärven veden laatu... 47 5 ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUALUEELLA VUONNA 2008... 48 5.1 JÄTEVESIKUORMITUS JA MUU KUORMITUS SIUNTIONJOEN VESISTÖALUEELLA... 48 5.2 JOKIALUEET... 50 5.2.1 Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus ravinnevirtaamista osavaluma-alueilla... 50 5.2.2 Risubackajoki... 52 5.2.3 Kyrkån, Kivikoskenpuro ja Lempanså... 54 5.2.4 Siuntionjoen päähaara... 57 5.3 JÄRVET... 57 6 SIUNTIONJOEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN... 59 7 YHTEENVETO... 60 8 SAMMANDRAG... 62

KIRJALLISUUSLÄHTEET.. 67 LIITTEET Liite 1. Kartat (5 kpl) Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta... 71 Liite 2. Siuntionjoen yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 1992-2008... 76 Liite 3. Vesianalyysitulokset vuodelta 2008. 77 Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo... 95 KUVAILULEHTI.. 99

1 JOHDANTO Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on Siuntionjoen pistekuormittajien toimeksiannosta toteuttanut vuodesta 1978 alkaen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun. Ensi vuosi on yhteistarkkailun kolmaskymmenestoinen tarkkailuvuosi. Tarkkailun perusteena ovat taulukossa 1 esitetyt Siuntionjoen vesistön kuormittajille asetetut velvoitteet. Käsissäsi on nyt yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008. Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa koskevat lupapäätökset. Pistekuormittaja Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSVO n:o 36/1989/1,31.5.1989 VYO n:o 89/94, 17.7.1990 Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus LSYLV n:o 88/2000/1, 21.12 2000 YS 763 019Y0345-111 UYK UUS-2004-Y-909-111. 15.6.2007 Niska & Nyyssönen Oy YS 436 UUS-2002-Y-404-111,28.4.2003 Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y-193-111, 6.3.2009 Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y-83-111, 26.10.2006 Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y0131-111. 10.9.2002 (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Top Hotels Oy, Kokoushotelli Elohovi LSVO n:o 97/1976 A, 22.11.1976 (luvat: Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (uusi ympäristölupahakemus jätetty 30.6.2009) Yhteistarkkailu toteutettiin vuonna 2001 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma on Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä (hyväksymiskirje 25.11.2001, Dnro 0196Y0067-103) ja sillä pyritään huomioimaan vesistökokonaisuus ja arvioimaan vesistön ekologista tilaa. Ohjelmaa on tehty tämän jälkeen vain pieniä, joista on sovittu yhteistarkkailukokouksissa tarkkailuvelvollisten ja viranomaisen kesken. Suodattamaton liukoinen fosfaattifosfori on korvattu liukoisella fosfaattifosforilla ja yksi havaintopaikka (R9, Risubackajoki) on lisätty ohjelmaan. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ovat osallistuneet yhteistarkkailuun ja myös Uudenmaan ympäristökeskuksen (UUS) seurannasta saadaan tuloksia tarkkailun käyttöön. Tarkkailu painottuu pistekuormitettujen osavaluma-alueiden ja toisaalta virkistyskäytölle merkittävien järvien tilan seurantaan. Vesistön yhteistarkkailun lisäksi Siuntionjoen vesistöalueella suoritetaan kalataloudellista yhteistarkkailua vuonna 2004 uudistetun ohjelman mukaisesti (hyv. Uudenmaan TE -keskus, Dnro 57/5723/04, 23.6.2004, ja ohjelman täydennys vuonna 2008, kun Rosk n Roll Oy Ab liittyi yhteistarkkailuun). Kalatarkkailussa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 5

tarkkailuvelvollisia ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Nummelan jätevedenpuhdistamo), Rosk n Roll Oy Ab (Munkkaan jätekeskus) ja 17 maatilaa, (kasteluveden käyttöoikeuden perusteella). Kalataloudellisen tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen seuraavan kerran vuonna 2009 (Valjus 2009,luonnos). Vuonna 2008 oli vuorossa järvien osalta suppea fysikaalis-kemiallinen tutkimusvuosi, eikä siten järvien rehevyysseurantaan kuuluvia ravinneanalyyseja ja perustuotantoa kuvaavaa a-klorofyllipitoisuutta mitattu. Seurantajärvinä olivat Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk. Siuntionjoen vesistön ekologista tilaa arvioidaan pohjaeläintarkkailuohjelman avulla. Vuonna 2008 pohjaeläintarkkailussa oli vuorossa suppea vuosi ja näytteitä otettiin vain kahdesta ns. intensiiviasemasta (Risubackajoen suvannosta ja Palojoenkoskesta). Pohjaeläinnäytteenoton tulokset vuodelta 2001-2007 koostetaan erilliseen pohjaeläinjulkaisuun (Könönen, Mettinen ja Saarikari, julkaisematon). Lohjan kaupungin alueella Muijalassa toimiva maanrakennusyritys Niska & Nyyssönen Oy tuli mukaan yhteistarkkailuun vuoden 2004 alusta ympäristöluvan velvoittamana ns. Ratametsän alueen uutena omistajana. Kirkkonummen kunnan alueella Stora Lonoks -järven rannalla sijaitseva entinen Aktiivi-Instituutti siirtyi Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:lle yrityskaupan myötä (4.7.2006) ja on nyt uutena ympäristöluvan haltijana mukana kolmatta vuotta yhteistarkkailussa. Elämäntapaliiton Elohovin kiinteistöt siirtyivät vuonna 2007 Top Hotels Oy:n omistukseen, jolloin Top Hotels Oy vastaa mm. puhdistamotoiminnasta ja siihen liittyvien lupaehtojen täyttymisestä. Tarkkailusta laadittiin kausiraportit 2.4, 24.7, 3.10. ja 11.12.2008. Tarkkailun vastuuhenkilönä oli vesistötutkija Aki Mettinen. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut näytteenottajat kenttämestari Arto Muttilainen, kalastusmestari Seppo Sundström ja Jorma Valjus. Vesianalyysit on analysoitu Länsi-Uudenmaan laboratoriossa, joka on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu vuoden 2007 yhteenvedossa (Mettinen 2008). 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Yleiskuvaus tarkkailualueesta ja tarkkailusta Siuntionjoki on luonnontilaisempina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Joessa on jäljellä alkuperäinen meritaimenkanta ja mm. koskia peräti 5,6 kilometriä, mikä on huomattavasti enemmän kuin kahdessa muussa Uudenmaan meritaimenjoessa. Siuntionjoen arvokkaan taimenkannan ja muiden virtahakuisten kalalajien kantojen elvyttämiseksi 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

vuoden 2007 lopussa mm. purettiin vanha Sågarsforsin mylly- ja voimalapato Uudenmaan ympäristökeskuksen, TE-keskuksen ja kosken omistajan yhteishankkeena ja tilalle rakennettiin alkuperäistä purouomaa muistuttava ohitustie kaloille. Samansuuntaiset suunnitelmat on laadittu Kyrkån haarassa sijaitsevan Munksin padon purkamiseksi ja kalatien rakentamiseksi tavoitteena. Siuntionjoen vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), joka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja kuuluu myös luontodirektiivissä mainittuihin eläinlajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n mukaan kielletty. Siuntionjoki on merkittävältä osaltaan Natura-aluetta sisältäen koko pääuoman Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen asti, Kyrkån sivu-uoman Munksinkoskelle asti ja siitä haaroittuvat Lempansån ja Aiskosbäckenin. Siuntionjoen laakso sisältyy valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteisosastaan Lohjanharjun runsaaseen pohjavesialueeseen, länsipuolella sijaitsee Karjaanjoen vesistöalue ja itäpuolella pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alue. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 483 km2, josta järviä on 5.3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Vesistön virtaama Siuntionkoskessa Tjusträskin ja Vikträskin välisellä jokiosuudella on ollut vuosina 1990-2000 keskimäärin 5.5 m3/s, vuosina 1960-90 keskimäärin 4.8 m 3 /s. Yhteistarkkailuun sisältyvät vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja 4 järvihavaintopaikalta (Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk) 2-8 kertaa/havaintopaikka. Siuntionjoen alaosan (Pikkalanjoen) havaintopaikalta S1 (Pikkalanjoki 1,6) saadaan tietoja Uudenmaan ympäristökeskuksen omasta seurannasta ja Pikkalanlahden yhteistarkkailusta. Uudenmaan ympäristökeskus seuraa myös Kyrkån veden laatua (Kirkkojokea) havaintopaikalta K3 (Kirkkojoki 1,2), Enäjärven eteläosaa (Enäjärvi, Rompsinmäki 5), Poikkipuoliaista (Poikkipuoliainen, syvänne 1) sekä Palojärveä (Palojärvi, Palosaari 3). Yhteistarkkailuun sisältyvä näytteenotto on pyritty sovittamaan järkevästi Uudenmaan ympäristökeskuksen näytteenoton kanssa. Siuntionjoen pistekuormittajien yhteistarkkailualue vedenlaadun havaintopaikkoineen on esitetty kartoissa liitteessä 1, joissa osoitetaan myös Uudenmaan ympäristökeskuksen havaintopaikat. Siuntionjoen vesistö jakautuu kahteen toisistaan varsin selvästi poikkeavaan alueeseen, Kyrkån (Kirkkojoen) haaraan ja Siuntionjoen päähaaraan. Kyrkån valuma-alueella on hienorakeisten maalajien ja peltojen osuus selvästi suurempi kuin päähaaran ja siihen laskevien pienempien jokihaarojen alueilla, missä puolestaan järvisyys on suurempi. Risubackajoen Nummelan haaran ja Kyrkån Lempansån-Kivikoskenpuron latvavesistöissä pohjavesien määrä on luonnostaan suurempi kuin muualla Siuntionjoen vesistöalueella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 7

Viimeisen ohjelmauudistuksen (vuonna 2001) myötä tarkkailuun sisällytettiin uusia havaintopaikkoja myös aivan pääuoman latvoilta, mm. Poikkipuoliaisesta lähtevästä vedestä (PPL) ja toisaalta Siuntionjoen vesistöalueen keskiosasta, Björnträskiin etelästä tulevasta Harvsåsta (HA1). Siuntionjoen vesistö kokonaisuudessaan voidaan jakaa tulosten käsittelyn ja vertailun kannalta mielekkäisiin osavaluma-alueisiin. Lännessä ja luoteessa sijaitsee Kivikoskenpuron-Lempaanjoen-Kyrkån osavaluma-alue, pohjoisessa Risubackajoen osavaluma-alue, koillisessa Vihdin Enäjärven-Poikkipuoliaisen-Tervalammen-Palojärven- Palojoen osavaluma-alue ja vesistöalueen keskiosassa Stora Lonoks-Harvsån osavalumaalue. Loppuosa Siuntionjoen vesistöstä voidaan käsittää omaksi osavaluma-alueeksi, Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosaksi, joka sisältää mm. osia Björnträskin lähivalumaalueesta ja pääuoman keski- ja alaosan valuma-alueet sisältäen mm. Tjusträskin ja Vikträskin sekä lukuisia pienempiä järviä. Veden laadun havainnointi keskittyy osavaluma-alueiden latvavesistöihin, lähelle pistekuormittajia. Alimpana havaintopaikkana kokoomapuron alaosassa, missä osavalumaalueiden valumavedet liittyvät Siuntionjoen pääuomaan, on myös veden laadun havaintopaikka. Kuormituksen taustaa selvitetään kolmella vesistöjen latvoilla sijaitsevilla referenssi- eli vertailuhavaintopaikoilla, joista yksi on Kivikoskenpuron latvoilla (Ki0), yksi Poikkipuoliaiseen Nuuksion erämaa-alueen suunnalta tulevassa purossa (Ru0) ja yksi Siuntionjoen keskivaiheilla Iilammesta tulevassa ojassa (IL0). Pääuoman vertailuhavaintopaikka sijaitsee Palojärvestä laskevassa Palojoessa (PALO). Vesistöalueen yhteistarkkailussa keskeinen järvi on Björnträsk (Karhujärvi), joka on voimakkaimmin pistekuormitettu. Alueella toimii aktiivisesti Karhujärven suojeluyhdistys ry. Björnträskin ohella tutkitaan pääuomassa alempana sijaitsevia Tjusträskiä ja Vikträskiä. Joka toinen (pariton) vuosi ohjelmassa on Stora Lonoks järvi. Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Siuntionjoen vesistön latvoilla pohjoisessa sijaitsevan Vihdin Enäjärven tilaa. Järveen on johdettu Nummelan taajaman jätevesiä aina 1970- luvun puoliväliin asti, minkä johdosta järvi on pahasti rehevöitynyt. Järven valumaalueella on myös runsaasti peltoa. Enäjärveä on kunnostettu viime vuosina ja merkittävä osa kunnostuksesta on tapahtunut talkoovoimin. Järveä on hoitokalastettu ja ilmastettu. Järveen laskeviin ojiin on tehty useita laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Järvi on mukana hoitokalastuksen vaikutuksia selvittävässä yhteistutkimushankkeessa (RKTL, UUS, HAM, SY- KE). Järven tila on parantunut kunnostustoimenpiteiden johdosta, mutta järvi on edelleen hyvin rehevä ja sinileväongelmat ovat jokakesäisiä. Järven kahta syvännealuetta on keinotekoisesti ilmastettu, mutta parin viime vuoden aikana ilmastus ei ole ollut käytössä. Enäjärven alapuolella sijaitsee Poikkipuoliainen, jonka rannalla toimii Keravan seurakunnan Nuottakodon toimintakeskus. Nuottakodon pienpuhdistamo on lopettanut toimintansa, eikä jätevesiä johdeta enää Poikkipuoliaiseen. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsee 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Tervalampi. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen jätevedet on yhdistetty kunnallisen jätehuollon piiriin kesällä 2003, joten jätevesiä ei enää johdeta suoraan Tervalampeen. Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven alueella toimii aktiivinen suojeluyhdistys (PoTeHu ry), jonka aloitteesta tehdään säännöllisiä hoitokalastuksia järvissä ja mm. puhdistuskokeiluja Tervalampeen ja Huhmarjärveen laskevissa puroissa. Siuntionjoen vesistöalueella vuosikymmeniä sitten tehdyt uittoperkaukset ovat piste- ja hajakuormituksen ohella aiheuttaneet haittaa joelle ja sen eliöstölle. Perkausten aiheuttamien haittojen ja uomien kunnostusmahdollisuuksien selvittämiseksi inventoitiin Uudenmaan ympäristökeskus toimesta mm. maastokäynnein yhteensä 258 kilometriä jokiuomaa ja selvitystyöhön kuului mm. alueen maanomistajien haastatteluja ja tiedostustilaisuuksia. Erityisesti huomioitiin taimenen elinympäristöön vaikuttavat seikat. Selvitystyön tuloksena on valmistunut kaksi julkaisua, joissa on esitetty yksityiskohtaisia kunnostustoimenpiteitä taimenen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja suositukset erillisen suojavyöhykeselvitystyön käynnistämiseksi (Toivonen 2004, 2005). Sågarsforsissa toteutettiin kalataloudellinen kunnostushanke Uudenmaan ympäristökeskuksen, TE-keskuksen ja koskialueen ja pienvoimalan uuden omistajan Siuntion Koskitaimen Oy:n kanssa. Paikalla ollut myllyn ja pienvoimalan pato purettiin luonnonmukaiseen korkeuteen ja padon vieressä olleeseen perimätietojen mukaan alkuperäiseen, pitkään kuivana olleeseen koskiuomaan rakennettiin kalojen ohitusuoma. Kunnostustyöt saatettiin päätökseen marraskuussa 2007. Suunnitelmissa on kotiuttaa alkuperäinen meritaimen koskeen. Kunnostusalueen alapuolella tiedetään olevan EU-direktiivin mukaista, uhanalaista ja suojeltua vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), minkä elinympäristön turvaamisen vaatimus sisältyi Sågarsinkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen myönnettyyn ympäristölupaan (Nro 179/2006/3, Dnro LSY2006Y269, 20.12.2006). 2.2 Säätila ja virtaamat Vuosi 2008 jäi historiaan lämpimänä ja sateisena. Talvi oli ennätyksellisen leuto lähes koko maassa. Lounais- ja etelärannikolla termistä talvea eli aikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila laski pysyvästi nollan alapuolelle, ei saatu kuin muutamaksi päiväksi kevättalvella. Eteläisimpään Suomeen pysyvää lumipeitettä ei tullut lainkaan. Järvet jäätyivät kantaviksi erittäin myöhään, vasta maaliskuun aikana, mikä haittasi näytteenottoa myös Siuntionjoen vesistöalueen järvistä. Myöhäisestä jäätymisestä seurasi lyhyt jääpeitteinen kausi mikä se toisaalta paransi järvien talvista happitilannetta. Kevät oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja toukokuu oli lisäksi melko sateeton. Kesä alkoikin hyvin sateisesti, mutta jatkui kuivana heinäkuussa muuttuen loppukesästä normaalisateiseksi. Syksy 2008 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi. Lokakuussa satoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 9

poikkeuksellisen runsaasti. Sateinen ja lauha sää jatkui vuoden loppuun asti, mutta edellisvuotta vastaavaa runsasvetistä joulukuuta ei koettu (kuva 1, Ilmatieteen laitos 2008). c 20 Lämpötila, Helsinki-Vantaa 15 10 5 0-5 -10 mm 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2008 1971-2000 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi Sademäärät, Helsinki-Vantaa 2008 1971-2000 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi Kuva 1. Kuukausilämpötilat ja -sademäärät Helsinki-Vantaan säähavaintoasemalla vuosina 2008 ja 1971-2000 (Ilmatieteen laitos 2008). Virtaamahavainnot yhdessä sademäärien kanssa ovat erittäin tärkeitä vesistön tilan taustamuuttujia. Virtaamahavaintojen avulla voidaan selittää monien aineiden, mm. kasvinravinteiden pitoisuusvaihteluita, mitkä johtuvat aineiden erilaisesta huuhtoutumisherkkyydestä maaperästä. Kuormituslaskelmat perustuvat virtaamatietoihin ja samanhetkisiin ainepitoisuuksiin. Vesistöalueen latvoilla Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamista oli päivittäiset virtaamatiedot koko vuoden ajalta. Koko Siuntionjoen vesistöalueen keskivirtaama arvioitiin Palojärvenkosken keskivirtaaman avulla käyttäen kertoimena suhdelukua 5,578, joka 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

on saatu jakamalla Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala (havaintopaikalla S1) Palojärvenkosken mittauspaikan ylä-puolisen osavaluma-alueen pinta-alalla (483,25 km 2 /86,63 km 2 = 5,578). Myös osavaluma-alueiden laskupurojen keskivirtaamat arvioitiin suoraan pintaalojen suhteessa vastaavalla tavalla. Vuoden 2008 keskivirtaama Palojärvenkoskella oli 1,25m 3 /s, mikä on yli neljänneksen enemmän kuin keskimäärin viimeisen noin viidentoista vuoden ajalta ja noin kolmanneksen enemmän kuin vuosina 2006 ja 2007. Kuukausikeskivirtaamat olivat keskimääräistä suuremmat vuoden alussa tammi-helmikuussa ja vuoden lopulla marras-joulukuussa. Kevätvirtaamat olivat ajankohtaan nähden maltillisia ja kesällä virtaamat olivat suhteellisien pieniä, kuten oli ollut myös edellisvuonna (kuva 2). Selkeitä alivirtaamavuosia ovat viimeksi olleet vuodet 1997 ja 2003. Näytteenottopäivinä tammikuussa keskivirtaama oli pienempi kuin kuukauden keskipitoisuus, mutta toisaalta toukokuun näytteenottopäivänä keskivirtaama oli suurempi kuin toukokuussa keskimäärin. Muilta osin näytteenottopäivien keskivirtaamat olivat hyvin lähellä vastaavan kuukauden keskimääräisiä virtaamia, joten myös huuhtoumien vaikutusta ajatellen näytepäivien vedenlaatu saattoi olla näytehetkinä lähellä vastaavan kuukauden keskimääräistä veden laatua. Helmi- ja maaliskuussa, sekä marras-joulukuussa näytteenottoa ei ollut ja näiden osalta käytettiin koko vuoden virtaamakeskiarvoa. Kuormitusluvut saattavat näiden kuukausien osalta olla hieman todellista alhaisempia ainakin kokonaisfosforin osalta (kuva 2). 3,00 Kuukausikeskivirtaama Palojärvenkoskessa vuonna 2008 ja 1990-2007 2,50 m3/ s 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Pal 08 Pal 1990-2007 Kuva 2. Palojärvenkosken kuukausikeskivirtaama vuonna 2008 sekä keskivirtaamakäyrä 1990-2007 (lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 11

Virtaamavaihtelut ovat suuria etenkin Siuntionjoen kaltaisissa vesistöissä, missä järvisyys eli järvien suhteellinen pinta-ala valuma-alueesta on pieni (Siuntionjoen vesistössä keskimäärin 5,3 %). Erityisesti Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueella järvien osuus on erittäin pieni (alle 0,5 %), jolloin virtaama-vaihtelut ovat näillä alueilla keskimääräistäkin selvästi suurempia. Risubackajokeen Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellinen tasainen puhdistetun jäteveden virta tasaa kuitenkin selvästi Risubackajoen virtaamavaihteluita itäisessä puhdistamo-ojan haarassa. Virtaamavaihtelut eri vuosina ja vuoden eri kuukausina ovat olleet suuria, millä on ollut merkitystä mm. ravinnehuuhtoumien määrään ja niiden vaikutukseen vesistössä. Juuri ennen kasvukautta tai sen aikana tapahtuvat suuret ravinnehuuhtoumat lisäävät rehevöitymisen mahdollisuutta. Sääolot, mm. valon määrä ja lämpötila sekä tuuli vaikuttavat järvien kerrostumiseen ja mm. Siuntionjoen rehevissä järvissä alusvedessä kehittyviin happioloihin. Hapettomissa oloissa alusveteen ja pohjalle kertyvä orgaaninen aines, oli se sitten järvessä oman tuotannon kautta syntynyttä tai huuhtoutumana muualta kulkeutunutta, tuottaa hajotessaan ravinteita veteen ja rehevöittää järviä lisää. Vuosille 2005 ja 2007-2008 on ollut tyypillistä alku- ja loppuvuodelle ajoittuvat suuret virtaamat ja huuhtoumat, jotka ovat tapahtuneet paljailta sekä jäätymättömiltä maan pintakerroksilta. Myös vuosien 2002 ja 2006 lopulla huuhtoumat olivat suuria lauhan joulukuun vuoksi. Tavallisesti huhtikuuhun ajoittuneiden tulvakausien rinnalle on 2000- luvulla noussut uusi tulvakausi, joka ajoittuu siis vuodenvaihteen seutuville alkutalven leutoudesta johtuen. Selkeä alivirtaamajakso on esiintynyt kesä-heinäkuussa (kuva 3). VIRTAAMAT PALOJÄRVENKOSKELLA 1999-2008 25,0 20,0 15,0 m3/s 10,0 5,0 0,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Kuva 3. Virtaamien painottuminen eri kuukausille vuosina 1999-2008 (lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

2.3 Siuntionjoen yhteistarkkailun jätevesikuormitus vuonna 2008 2.3.1 Yleistä Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta on vähennetty 1990-luvulla olennaisesti jätevesiä alueelta kokonaan pois johtamalla. Lohjan kunta/kaupunki rakensi vuonna 1993 siirtoviemärin Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle, josta vedet purkautuvat Lohjanjärveen. Siuntion kunta rakensi Pikkalanlahden keskuspuhdistamon vuonna 1995 ja korvasi sillä Siuntion asemanseudun puhdistamon. Vuoden 2000 alussa Oy Minerit Ab (nyk. Cembrit Oy) siirtyi tehdastuotannossa suljettuun vesikiertoon ja samaan aikaan saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon. Oy Minerit Ab:n Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä. Vihdin Nummelan yhdyskuntavesien jätevedenpuhdistamon tehostamis- ja laajennustyöt ovat alkaneet vuonna 2000 ja jatkuvat edelleen. Aktiivikeskuksen, Top Hotels Oy:n Elohovin ja Pikkalan Esson pienpuhdistamoita on myös hoidettu asianmukaisesti ja puhdistustulokset ovat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta täyttäneet viranomaisten vähimmäisvaatimukset. Kaikilla puhdistamoilla on oma puhdistamotarkkailuohjelma, jonka tulokset raportoidaan erillisinä vuosiyhteenvetoina (Jokinen 2009a ja b, Valtonen 2009a ja b). Munkkaan jätekeskus perustettiin vanhalle 1960-luvulla käyttöön otetulle Lohjan aseman kaatopaikka-alueelle, joka on nyt kokonaan sulkurakennettu lisäpäästöjen estämiseksi. Tällä hetkellä sulkurakennetaan toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jolle jätteiden vastaanotto lopetettiin vuoden 2001 aikana. Vuodesta 2001 lähtien kaatopaikalle tulevat jätekuormat on ohjattu jätekeskuksen uusimmalle kaatopaikalle, joka toimii länsiuusmaalaisten jätteiden loppusijoituspaikkana. Uusi kaatopaikka on kesällä 2004 tehdyn laajennuksen jälkeen kooltaan 4 ha ja sen pohja on rakennettu tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Jätetäyttöaluetta laajennetaan kahdella hehtaarilla kalliolouhinnoin v. 2006 2009. Jätekeskuksella on oma puhdistamo, joka puhdistaa kaatopaikka-alueelta kerääntyvät suotovedet. Puhdistetut vedet johdetaan laskuojaan, jossa on yhteistarkkailun yksi havaintopaikka. Samaan laskuojaan ohjataan ojituksin suoraan pintavedet vanhoilta sulkurakennetuilta kaatopaikka-alueilta sekä uuden kaatopaikka-alueen ympäristöstä. Jätekeskuksen uusien kenttien pintavedet ohjataan uuden pintavesialtaan kautta, joka johtaa kaakosta Suitiantien ali Munkkaanojaan. Jätevesiä voidaan tarvittaessa johtaa myös Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle eikä puhdistamottomia jätevesiä johdeta vesistöön. Uuden kaatopaikan pintavesien ja pohjavesien määrää ja laatua tarkkaillaan ja tarkkailun tulokset on esitelty vuoden 2008 kaatopaikan tarkkailun yhteenvetoraportissa (Ranta 2009a). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 13

2.3.2 Pistekuormitus 2008 Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus on yhteistarkkailun pistemäisestä vesistökuormituksesta merkittävintä. Nummelan osuus jätevesimäärästä oli 91 % ja kokonaistyppikuormasta 96 %, mikä oli samaa tasoa kuin edellis-vuonna. Nummelan puhdistamon fosforikuorman osuus pistemäisestä jätevesikuormituksesta pieneni selvästi edellisvuodesta ollen vielä kuitenkin noin 83 %. Nummelan puhdistamon typpikuormitus on ollut vuodesta 2002 lähtien aikaisempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Vuonna 2008 typpikuormitus nousi kuitenkin hieman ollen 79 kg N/d eli samaa tasoa kuin vuonna 2002. Fosforikuormitus pysyi hyvin alhaisella tasolla (0,18 kg P/d) ja fosforipitoisuus oli puhdistamolta lähtevässä vedessä keskimäärin 73 µg P/l, mikä on käytössä olleen puhdistusmenetelmän huipputasoa (Jokinen 2009a). Jätevesiluvan yhtenä ehtona on vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuus, joka saa olla enintään 500 µg P/l vuosikeskiarvona. Fosforia pidetään sisävesillä leväkasvua eniten lisäävänä kasvinravinteena, jolloin lisäkuormitus mahdollistaa rehevöitymisilmiöiden lisääntymisen vesistössä. Biologisesta hapenkulutuksesta Nummelan osuus oli noin 70 % ja lähes koko loppuosa BHK7- kuormituksesta oli peräisin Munkkaan jätekeskuksesta (noin 26 %). Munkkaan jätekeskus on ollut jätevedenpuhdistamoiden pistekuormitusvertailussa 2000- luvun alusta lähtien. Jätekeskuksen vesistökuormitus on ollut yleisesti ottaen vähenevä, kun sitä mitataan ainekuormilla. Jätevesimäärä on ollut parina vuonna noin puolet edellisten vuosien jätevesimäärästä. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesien määrän arvioinnin epätarkkuustekijät. On huomattava, että laskupuron havaintopaikka Ki8, josta jätekeskuksen vesistökuormitus mitataan, sisältää Munkkaan puhdistamovesien ja vanhan kaatopaikan pintavesien lisäksi jonkin verran valumavesiä myös muualta kuin kaatopaikka-alueelta. Siuntionjoen alueelle vuodesta 2000 lähtien vuonna 2008 pistemäisesti johdetut jätevesikuormituksen määrät esitetään kuvissa 4-7 ja vuodesta 1992 lähtien liitteessä 2. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

JÄTEVESIMÄÄRÄ (m 3 /VRK) VESISTÖÖN 2000-2008 3500 BHK7 -KUORMITUS (KG/VRK) VESISTÖÖN 2000-2008 30,0 3000 2500 2000 1500 1000 500 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 NUMMELA 2773 2630 2590 2070 2510 2380 2330 2150 2473 M. JÄTEKESKUS 415 145 61 223 465 470 204 199 MUUT 49,6 53,9 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 NUMMELA 12,50 11,00 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 MUUT 0,47 1,01 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 Kuvat 4 ja 5. Jätevesi- ja BHK 7 kuormitus Siuntionjoen vesistöön vuosina 2000-2008 FOSFORIA (KG/VRK) VESISTÖÖN 2000-2008 TYPPEÄ (KG/VRK) VESISTÖÖN 2000-2008 0,6 160 0,5 140 120 0,4 0,3 100 80 0,2 60 40 0,1 20 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 NUMMELA 0,35 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 MUUT 0,02 0,02 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0,02 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 NUMMELA 137,00 110,00 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 MUUT 2,63 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 Kuvat 6 ja 7. Fosfori- ja typpikuormitus (kg/vrk) Siuntionjoen vesistöön vuosina 2000-2008. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 15

3 VESISTÖTARKKAILU 3.1 Näytteenottoajankohdat ja analyysimenetelmät Vesistön yhteistarkkailuun kuuluvat näytteet otettiin taulukossa 2 esitettyinä ajankohtina. Vesianalyysit tehtiin pääosin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Kokonaiskromi määritettiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa Tampereella (T 064). Analyysitulokset on esitetty liitteessä 3 ja analyysimenetelmät sekä mittausepävarmuudet liitteessä 4. Taulukko 2. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun näytteenottoajankohdat vuonna 2008. Selite Havaintopaikka 9.1. ja 31.1. 18.3. 1.4. 21.4. 5-6.5. 16.6. 7.7. 20. ja 25.8. 6-7.10. Virtapaikat Kivikoskenpuro Ki8 L L L L L L L L " Ki7 L L L L L L L L " Ki9 L L L L L L L L Risubackajoki R4 L L L L L L L L " R9 L L L L L L L L " R10 L L L L L L L L " R8 L L L L L L L L " R1 L L L L L L L L Poikkipuoliainen PPL L L L L L L L L Kurjolammenoja Ku2 L L L L L L L L Palojoki PALO L L L L L L L L Harvsån HA1 L L L L L L L L Siuntionjoki S7 L L L L L L L L " S3 L L L L L L L L Referenssit (purot) Ruuhilammenoja Ru0 S S Iilammenoja IL0 S S Kivikoskenpuro Ki0 S S Järvet Stora Lonoks 1) SL Björnträsk 1 B1 P P P P P Björnträsk 2 B2 P P P P P Tjusträsk TJU P P P P P Vikträsk VIK P P P P P 2008 L = Laajat jokianalyysit, 8 näytekierrosta, 14 näytepaikkaa S = Suppeat jokianalyysit, 2 näytekierrosta, 3 näytepaikkaa (referenssit) P = Perusanalyysit järvistä, 5 näytekierrosta, 4 järveä, 5 näytepaikkaa TR = Trofia- eli rehevyysanalyysit järvistä (B1, TJU, VIK), 6 näytekierrosta, joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2001 1) Stora Lonoks järvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi, alkaen vuodesta 2001 Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet säännöllisesti Risubackajoen Mäyräojan vedenlaatua (Mäy) vuodesta 2002, minkä tulokset esitetään yhteistarkkailutulosten yhteydessä. Niska & Nyyssösen pintavesiseurannan tulokset Muijalan vanhalta kaatopaikalta ja Ratametsän altaalta lähtevästä vedestä on myös huomioitu tuloksissa ja esitetty liitteessä 3 yhteistarkkailun tulosten yhteydessä. Tuloksissa huomioidaan myös Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantojen (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, hankkeet) sisältyvien vedenlaadun havaintopaikkojen tulokset (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa, Pikkalanjoki) sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Jokialueet 4.1.1 Palojoki; pääuoman vertailujoki Siuntionjoen latvoilla sijaitseva Palojoki laskee Palojärvestä Björnträskiin. Joen yläjuoksulla rannat ovat suurimmaksi osaksi metsäisiä ja kallioisia. Alajuoksulla maasto muuttuu tasaisemmaksi; ennen Björnträskiä joki virtaa peltomaiden läpi. Palojoen vedenlaadun havaintopaikan (PALO) voidaan katsoa ilmentävän tavanomaisesti hajakuormitettua vettä ja toimivan näin vertailualueena Siuntionjoen pistekuormituksen vaikutuksia arvioitaessa. Palojoen veden laatu oli tyydyttävä, mutta hieman heikompi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Useimmat vedenlaatutunnusluvut, kuten kokonaisravinnepitoisuudet, kiintoaine- ja bakteeripitoisuudet olivat alhaisempia kuin muissa tarkkailun suurissa purovesissä. Vuoden 2008 havaintokerroilla kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 640-1300 µg/l, keskiarvo oli noin 1000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 52-99 µg/l, keskiarvo oli 62 µg/l. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 9,8 mg/l. Kokonaistyppipitoisuudet ja kiintoainepitoisuus laskivat nyt parin vuoden takaisiin pitoisuuksiin. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli kohollaan lokakuun tulvien aikaan, jolloin myös veden hygieeninen laatu oli heikoimmillaan. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä vaihteli 1-300 pmy/ 100 ml ja oli keskimäärin 61 pmy/100 ml. 4.1.2 Ruuhilammenoja, Iilammenoja ja Kivikoskenpuro; vertailupuroja Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun sisältyy vertailupuroja, joiden veden laatua seurataan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä otetuilla vesinäytteillä. Alueet edustavat metsäisiä valuma-alueita, joissa ihmistoiminnan vaikutus on vähäisempää kuin muualla; tarkoituksena on selvittää taustakuormituksen tasoa näiden referenssialueiden avulla. Veden ruskea väri ja alhainen happamuus ovat tyypillisiä kaikilla tutkituilla referenssipuroilla, mikä kertoo alueiden metsä- ja suometsävaltaisuudesta. Myös näiden valumaalueilla on tehty maanmuokkaustoimenpiteitä, jotka vaihtelevasti ovat heikentäneet veden laatua. Mm. ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin yleisesti olleet selvästi pienempiä kuin yhteistarkkailun muilla alueilla. Näytteenotto on keskitetty kevätvaluman ja syysvaluman ajankohtiin, jolloin veden laatu on heikoimmillaan ja huuhtoumat ovat usein suurimmillaan. Ruuhilammenpuron (Ru0) veden laatu edustaa yhteistarkkailualueen pohjoisen latvaosan vähiten kuormitettua, lähinnä metsäisen alueen virtavettä. Ruuhilammenpurolle vettä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 17

kertyy Nuuksion erämaa-alueen läntisistä osista Ruuhilammen kautta ja puro virtaa lopulta Poikkipuoliaisen eteläosaan idästä päin (kuva 1, liite 1). Ruuhilammenpuron näytteenottopäivinä käynnissä olivat kevät- ja syystulvat. Virtaama oli keväällä ajankohtaan nähden alhainen (18 l/s), mutta lokakuussa keskimääräistä hieman suurempi (15 l/s). Vesi oli lokakuussa hieman keskimääräistä sameampaa ja humuksesta erittäin voimakkaasti ruskeaksi värittynyttä. Vesi oli normaalin hapanta (ph 5,7-5,8) muistuttaen tässä suhteessa läheisen Kurjolammenojan vettä. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin alhaisin tarkkailualueen havaintopaikoista (18 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuuskin (775 µg/l) oli alhaisempi kuin muilla havaintopaikoilla Kurjolammenojaa lukuun ottamatta. Veden sähkönjohtavuus oli vähäistä. Iilammenojalle kertyy vettä pieneltä, pääasiassa metsäiseltä, alueelta Siuntionjoen pääuoman keskiosan länsipuolelta, Kvarnbyn kylän lähettyviltä. Iilammenoja alkaa Iilammesta ja puro yhdistyy noin 680 metrin pituisena Lillträskistä lähtevään puroon. Lillträskistä lähtevä puro laskee lopulta Kvarnbäcken -nimisenä Sågarsforsin voimalaitoksen alapuolelle Siuntionjoen pääuoman alueeseen. Kvarnbäcken purossa tiedetään elävän arvokas alkuperäinen taimenkanta. Sågarsforsin voimalaitospadon alapuolisessa koskessa, simpukkatutkijan Ilmari Valovirran johtamissa tutkimuksissa on havaittu erittäin uhanalaisia vuollejokisimpukoita (Unio crassus), joiden esiintymät havaittiin voimalaitospadon purkutyöprojektin esitutkimuksissa (Juha Kuvaja, UUS suull. tiedonanto 2008). Huhtikuun alussa Iilammenojan virtaama oli vain 1,3 l/s, veden kokonaisfosforipitoisuus oli suurin vertailupurojen joukossa (kok. P 31 µg P/l). Syksyllä lokakuussa veden laatu oli huomattavasti heikompaa; lokakuussa tulviva vesi oli erittäin sameata, kiintoaine- ja ravinnepitoista (sameus 45 Ftu, kok.p 82 µg/l). Vesi oli hapanta (ph 6,2) ja humuksesta ruskeaksi värjäytynyttä. Lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi tulvivassa vedessä tavanomaista enemmän (360 pmy/100 ml). Tien kunnostustöiden ja siltarummun rakentamisen jäljiltä uoman edustavuus vertailupurona on heikentynyt aikaisempaan verrattuna. Kivikoskenpuron referenssihavaintopaikka Ki0 sijaitsee Kyrkån jokihaaran aivan latvoilla noin 2,3 km etäisyydellä Munkkaan jätekeskuksen yläpuolella sijaitsevasta Ki7 havaintopaikasta. Referenssipuro kerää vesiä pienehköltä metsävaltaiselta mäkialueelta. Valumaalueeseen kuuluu myös osittain peltoa. Läheisessä metsässä on hakattu vuoden 2002 talvella ja keväällä noin 5 ha metsää. Metsänhakkuiden tiedetään kohottavan mm. ravinnepitoisuuksia muutamana vuonna erityisesti suurten valumien aikana. Virtaama havaintopaikalla oli keväällä noin kolmannes tavanomaisesta (2,7 l/s) mutta toisaalta lokakuussa noin kolminkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden (3,3 l/s). Vesi oli laadultaan edellisen kahden referenssipuron väliltä (mm. kokonaisfosforipitoisuus 19 ja 37 µg P/l). Kokonaistyppipitoisuus nousi lokakuussa suureksi (1500 µg/l). Vesi oli hapanta (ph 5,6 ja 5,7). Lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi vain hyvin niukasti. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

4.1.3 Risubackajoki; Nummelan jätevedenpuhdistamo Pohjoisesta Björnträskiin laskeva Risubackajoki on Siuntionjoen osa-alueista heikkokuntoisin. Joen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas maatalouden aiheuttama hajakuormitus. Risubackajoen Muijalasta tulevan haaran keskivirtaama lähellä Nummelasta tulevan haaran yhtymäkohtaa vaihtelee välillä 0.02-0.20 m 3 /s. Nummelasta tulevan haaran keskivirtaama on noin 0.1 m 3 /s. Alivirtaamakausina ojan vesi on lähes pelkkää Nummelan puhdistamolta tulevaa jätevettä. Muijalasta Risubackajokeen liittyvän purohaaran latvoilla toimii mm. Lemminkäisen louhinta- ja murskausasema (vuoteen 2008 asti) sekä asfalttiasema ja maa-ainesten otto, Marttilan Betonirakennus Oy:n betoniasema ja Cembrit Oy:n (aik. Oy Minerit Ab:n) kuitusementtilevytehdas. Vuodesta 2000 lähtien Cembrit Oy:n tuotantojätevedet on kierrätetty kokonaan tehtaan sisällä ja saniteettijätevedet on ohjattu Lohjan kaupungin viemäriverkkoon. Tehtaiden alapuolella sijaitsee alun perin Partek Oyj Abp: n Muijalan tehtaiden patoama jätevesiallas, ns. Ratametsän allas, johon on kertynyt valumavesiä tehdasalueelta ja muualta ympäristöstä, mm. Partek Oyj Abp: n vanhalta teollisuuskaatopaikkaalueelta. Allas tyhjennettiin 2.5. - 9.8.2000 ja Uudenmaan Ympäristökeskus on hyväksynyt kunnostustyön loppuraportin 12.9.2002. Ratametsän allas ja vanha kaatopaikka-alue siirtyivät vuoden 2001 lopulla maaurakoitsija Niska & Nyyssöselle, joka käyttää aluetta maantäyttöön ja risujen sekä kantojen murskaustoimintaan. Tälle toiminnalleen Niska & Nyyssönen Oy on saanut uudistetun ympäristöluvan Uudenmaan Ympäristökeskuksesta 6.3.2009. Niska & Nyyssösellä on myönnetty 26.10.2006 toinen ympäristölupa Partek Oy:n vanhan Muijalan teollisuuskaatopaikan omistajana ja käyttäjänä. Näiden ympäristölupien perusteella Niska & Nyyssönen tarkkailee toimintansa vaikutuksia pohjavesiin ja pintaveteen ja osallistuu lisäksi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun. Niska & Nyyssösen lisäksi muilla alueen toimijoilla ei ole pintavesitarkkailuvelvoitetta. Niska & Nyyssönen Oy:n vuosiraportin mukaan Ratametsän maankaatopaikalle ei ole tuotu maa-aineksia eikä kantoja Niska & Nyyssösen toimesta vuonna 2008. Vuodesta 2005 lähtien alueella olleet kannot on poistettu alueelta loppusijoitusta varten (Sarvi 2009a). Muijalan teollisuuskaatopaikan alueelle tuotiin vuonna 2008 maa-aineksia yhteensä 54-500 m 3 (Sarvi 2009b). Veden laatu Ratametsän altaan alapuolisesta Risubackajoesta on mitattu lähinnä teollisuuden jätevesien, mm. kuitulevyteollisuuden ja betoniteollisuuden päästöihin liittyvien raskasmetalleihin kuuluvan kokonaiskromin (Cr) että sulfaattien pitoisuuksia. Kromin määrä on pintavesissä yleensä hyvin alhainen, useimmiten alle 1 µg/l. Yksityisille talousvesille on säädetty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 19

kromin raja-arvo 50 µg/l (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Arvion mukaan kokonaiskromin taustapitoisuus on alueella 2-3 µg/l. Ratametsän patopenkereen läpi on sijoitettu pintaveden havaintopaikaksi suotovesiputki, jonka läpi virtaava veden laatua seurataan Niska & Nyyssösen toimesta havaintopaikalla SV1. Veden kromipitoisuus oli marraskuun näytteenoton aikaan kohollaan 17 µg/l. Suotovesiputken läpi virtaava vesi on ollut maaliskuun ja marraskuun näytteissä emäksistä (ph 8,8 ja 7,8), veden alkaliteetti on ollut korkea (1,5 ja 1,6 mmol/l) ja veden laatu on poikennut puhtaan veden pitoisuuksista ilmentäen kuormitusta (Ranta 2009b ja c). Maaliskuun vesinäytteessä veden sulfaattipitoisuus oli myös kohollaan (39 mg/l) ja vedessä oli myös jonkin verran öljyhiilivetyä (100 µg/l). Kromin ja sulfaatin alkuperää on vaikea suoraan päätellä, sillä Niska & Nyyssönen Oy:n omistaman Muijalan teollisuuskaatopaikan ja Ratametsän maankaatopaikan alueen lisäksi lähialueella varastoidaan ja tuotetaan mm. sementtipohjaista materiaali muiden toimijoiden toimesta. Kromi- ja sulfaattipitoisuutta seurataan myös alempana Arvolanojassa yhteistarkkailun havaintopaikalla R4. Kromia oli vedessä lokakuussa 4,2 µg/l, mutta muulloin alle mittaustarkkuuden (2 µg/l). Vuosina 1986-1997, jolloin vesistökuormitus oli suurinta, kromipitoisuuden keskiarvo oli Arvolanojan havaintopaikalla vielä 42 µg/l. Arvolanojassa keskimääräinen sulfaattipitoisuus vaihteli pisteellä R4 22-53 mg/l ja oli siis kuormitusta ilmentävä. Arvolanojassa veden sähkönjohtavuus (34-52 ms/m, puhtaan veden vertailuarvo 20 ms/m) ja alkaliteetti (1,4-2,8 mmol/l, vertailuarvo 1,0 mmol/l) olivat kesällä selvästi kohonneita ilmentäen kuormitusvaikutusta. Korkean alkaliteetin aikaan kesällä vesi oli jatkuvasti emäksistä ph: n ollessa yli 8, ylimmillään ph 8,3. Yleisesti ottaen Arvolanojan vesi oli havaintopaikalla R4 kuitenkin keskimääräistä parempi. Kohonneet veden alkaliteetti, emäksisyys ja sulfaattipitoisuus sekä ajoittain kohollaan oleva kromipitoisuus voivat olla merkittävissä määrin myös maaperään (ojiin) aikaisemminkin kertyneistä aineista huuhtoutuvaa. Alueella on poistettu betonijätettä Marttilan Betonirakennus Oy:n toimesta. Veden hygienia oli Arvolanojassa ajoittain hyvin heikko, erityisesti loppukesästä lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät nousivat (3 500 ja 2 500 pmy/ 100 ml) ja keskimäärinkin veden hygienia oli heikointa Arvolanojassa. Lämpökestoisten kolibakteerien esiintyminen ja ravinteiden huuhtoumat ovat todennäköisesti seurausta valumaalueella harjoitettavasta maa- ja metsätaloudesta sekä karjan- tai hevosten laiduntamisesta. Hajakuormituksen merkitys on näkynyt usein kokonaistyppi- ja erityisesti nitraattityppipitoisuuksien sekä kokonaisfosforipitoisuuksien kasvuna alempana Arvolanojassa havaintopaikalla R9 (kuvat 8-12). Valtatie kakkosen (VT2) levennys- ja parannustöistä joh- 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

tuen Arvolanojan ja Risubackajoen yläosan valuma-alueella tehtiin mm. maansiirtotöitä, joilla on voinut olla myös vaikutusta veden laatuun vielä vuonna 2008. 120 Sähkönjohtokyky, Risubackajoki 2008 100 80 ms/m 60 40 20 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 9.1.2008 32,9 14,9 79,5 30 42,2 22,4 12,4 1.4.2008 18,2 12,3 72,5 59 32,3 16,2 10 21.4.2008 27,9 13,4 67,9 59 35,7 17,8 10 5.5.2008 33,9 21,9 75,3 56 43,4 26,9 9,9 16.6.2008 48,4 29 81,1 32 62,3 41 10,5 7.7.2008 52,1 37,5 80,2 49 62,7 52,2 10,6 25.8.2008 47,7 33,2 94,1 61 70,9 76,7 10,7 6.10.2008 24,9 18,5 75,9 100 23,2 21,5 9,9 ka 35,8 22,6 78,3 55,8 46,6 34,3 10,5 Kuva 8. Veden sähkönjohtokyky (ms/m) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (MÄY ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna 2008. Viiva kuvaa puhtaan puroveden raja-arvoa. Alkaliteetti, Risubackajoki 2008 3 2,5 2 mmol/l 1,5 1 0,5 0 R4 R9 R10 R8 R1 PALO 9.1.2008 1,5 0,54 0,66 0,63 0,55 0,39 1.4.2008 0,81 0,44 0,48 0,48 0,45 0,4 21.4.2008 1,5 0,52 0,51 0,52 0,48 0,39 5.5.2008 1,7 0,89 0,53 0,66 0,73 0,41 16.6.2008 2,6 1,3 0,39 0,71 1,0 0,48 7.7.2008 2,8 1,5 0,35 0,61 1,0 0,45 25.8.2008 1,4 1,6 0,35 0,8 1,1 0,49 6.10.2008 1,1 0,72 0,97 0,64 0,67 0,4 ka 1,7 0,9 0,5 0,6 0,7 0,4 Kuva 9. Veden alkaliteetti (mmol/l) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna 2008. Viiva kuvaa puhtaan puroveden raja-arvoa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 21

Risubackajoen keskivaiheilla Muijalan haarasta tuleva kuormitus sekoittuu Vihdin Mäyräojaan, joka on myös suhteellisen voimakkaasti hajakuormitettu. Nummelan vesihuoltolaitos ja Lohjan kaupunki tarkkailevat yhdessä Mäyräojan kautta Risubackaojaan tulevaa kuormitusta. Nämä näytteet otetaan samaan aikaan yhteistarkkailun näytteenoton kanssa. Mäyräojan valuma-alue on peltovaltainen ja siellä sijaitsee mm. hevostiloja. Mäyräojan merkitys on erityisen suuri kiintoainekuormalähteenä ja siihen liittyen myös fosforilähteenä. Mäyräojan veden kiintoainepitoisuus ja kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin suurinta koko yhteistarkkailun aineistossa vuonna 2008 (kok.p 143 µg/l). Hajakuormitus Mäyräjoen peltovaltaisella alueella näkyi myös suurina typpipitoisuuksina ja lämpökestoisten kolibakteerien määrinä. Mäyräojassa oli keskimäärin enemmän lämpökestoisia kolibakteereita kuin Nummelan puhdistamon haarasta tulevassa vedessä, mutta virtaama oli kylläkin Mäyräojassa selvästi pienempi. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon ojaan johtama vesimäärä oli vuonna 2008 keskimäärin 2473 m3/d (noin 29 l/s), mikä oli hieman enemmän kuin kolmena edellisenä vuotena. Puhdistamon alapuolella havaintopaikalla R10 vesi on suurimman osan vuotta lähes kokonaisuudessaan puhdistamolta lähtevää käsiteltyä jätevettä. Myös Mäyräojassa (havaintopaikalla R8), Nummelan jätevesien vaikutus ojaveden laatuun oli vielä erittäin suuri. Kuormitusta ilmensivät erittäin korkeat arvot sähkönjohtavuudessa (kuvat 8). Toisaalta alkaliteetti oli keskimääräistä alhaisempi (kuva 9). Kuormitus näkyi selvimmin erittäin korkeina typpipitoisuuksina (kuva 12). Fosforipitoisuudet olivat myös kohonneita, mutta puhdistamon laskuojassa fosforipitoisuus oli keskimäärin alhainen (kok.p. 81 µg/l) ja alhaisempi kuin Muijalasta tulevan Risubackajoen haaran alaosassa. Mäyräojan ja Risubackajoen hajakuormitus nosti tälläkin kertaa fosforipitoisuuksia (kuva 10). Lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet olivat Nummelan haarassa keskimääräistä alempia, mutta kuitenkin suuret. Kolibakteerien määrät ovat usein lisääntyneet Risubackajoen alaosassa hajakuormituksen vaikutuksesta, kuten nytkin (kuva 12). Jätevesipitoisuudet laimenivat kokoomapuroa, Risubackajokea, alaspäin mentäessä. Nummelan puhdistamon likaava vaikutus oli edelleen nähtävissä havaintopaikalla R1, juuri ennen Björnträskiä, mm. kohonneena sähkönjohtavuutena (kuva 8), alkaliteettina (kuva 9), typpipitoisuutena (kuva 10) sekä lämpökestoisten kolibakteerien määränä (kuva 12). Vuoden 2008 näytteenoton perusteella oli Risubackajoen alaosan veden ph hyvin lähellä neutraalia (ph 7,2) enimmillään ph 7,5, kun vesi oli ollut vielä esim. vuoden 1999 heinäkuussa hyvin emäksistä (ph 8,9). 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Kokonaistyppi, Risubackajoki 2008 25000 20000 33000 µg/l 15000 10000 5000 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 9.1.2008 1100 1100 26000 1000 10000 4000 1200 1.4.2008 1600 1600 32000 1800 9700 3500 1300 21.4.2008 880 1000 27000 910 9800 3300 1100 5.5.2008 630 860 28000 880 12000 5400 1200 16.6.2008 830 860 33000 840 19000 7900 810 7.7.2008 870 890 30000 790 20000 11000 640 25.8.2008 960 890 32000 1200 19000 14000 660 6.10.2008 2300 3600 25000 4300 5900 4800 1100 ka 1146,3 1350,0 29125,0 1465,0 13175,0 6737,5 1001,3 Kuva 10. Kokonaistyppipitoisuudet (KOK-N µg/l) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (Mäy ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna 2008. Viiva kuvaa erittäin rehevän puroveden rajapitoisuutta (kok.n. 2000 µg/l). Kokonaisfosfori, Risubackajoki 2008 µg/l 300 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 9.1.2008 48 55 58 72 62 54 52 1.4.2008 110 89 63 140 100 110 63 21.4.2008 38 53 36 100 66 65 59 5.5.2008 43 57 47 110 75 95 75 16.6.2008 57 50 81 100 76 72 59 7.7.2008 61 63 110 130 72 62 47 25.8.2008 56 69 94 180 110 62 45 6.10.2008 110 260 160 310 240 250 99 ka 65,4 87,0 81,1 142,8 100,1 96,3 62,4 Kuva 11. Kokonaisfosforipitoisuudet (KOK-P µg/l) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (MÄY ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna 2008. Viiva kuvaa erittäin rehevän puroveden rajapitoisuutta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 23

Kolibakteerien määrät (pmy/100 ml), Risubackajoki 2008 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO 9.1.2008 180 70 800 130 480 390 1 1.4.2008 1200 190 260 76 150 470 1 21.4.2008 210 32 80 46 180 40 1 5.5.2008 350 180 380 100 1900 270 7 16.6.2008 220 260 130 180 730 660 78 7.7.2008 3500 700 180 150 900 58 44 25.8.2008 2500 720 600 2500 790 520 59 6.10.2008 820 790 510 1500 840 990 300 ka 1122,5 367,8 367,5 585,3 746,3 424,8 61,4 Kuva 12. Lämpökestoisten kolibakteerien lukumäärät (pmy /100 ml) Risubackajoen Arvolanojassa (R4, R9), Nummelan haaran purossa (R10), Mäyräojassa (MÄY ja R8), Risubackajoen alaosassa (R1) ja vertailuhavaintopaikkana toimivassa Palojoessa (PALO) vuonna 2008. Poikkiviiva esittää veden uimakelpoisuuden raja-arvoa (Escherichia coli 500 pmy/ 100 ml). Palojoessa, johon pistekuormitettujen alueiden tuloksia verrataan, olivat mm. veden sähkönjohtavuus, alkaliteetti ja kolibakteeripitoisuus huomattavasti pienempiä kuin Risubackajoessa eikä suuria vaihteluita esiintynyt suurista virtaamavaihteluista huolimatta (kuvat 8-9, kuva 12). Palojoessa veden laatu ei muidenkaan vedenlaatumuuttujien osalta vaihdellut niin voimakkaasti kuin Risubackajoessa. 4.1.4 Kyrkån; Munkkaan jätekeskus ja hajakuormitusta Kyrkån jokihaaran latvoilla sijaitsee Kivikoskenpuro, joka muuttuu Munkkaanojan puroliittymän jälkeen Lempansåksi (Lempaanjoeksi). Alempana Lempansåhon yhtyy lännestä vielä Myransbäcken ja Veijansån, minkä jälkeen joki virtaa rauhallisesti Kyrkån nimisenä (Kirkkojoki) peltojen ympäröimänä Siuntionjoen päähaaran yhtymäkohtaan saakka. Kyrkån keskivirtaama on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Kyrkån jokihaaran ainoa pistekuormittaja on vuodesta 1993 lähtien ollut Kivikoskenpuron latvoilla sijaitseva Rosk'n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus. Munkkaan jätekeskus sai uuden ympäristöluvan 15.6.2007 (Dnro: UUS-2004-Y-909-111). Päivitetty pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma on jätetty Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka tekee 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

tarkkailusta erillisen päätöksen. Laitoksen vuotta 2008 koskeva pinta- ja pohjavesitarkkailu on tehty vielä vanhan ohjelman mukaan. Munkkaan jätekeskuksen pinta-ala on noin 32 ha. Aluetta ympäröi pääosin kallioinen ja mäkinen metsämaasto. Peltoa esiintyy kaakkoissuunnassa ja Suitiantien lähettyvillä. Omakotitalotyyppistä haja-asutusta esiintyy alueen länsi- ja lounaispuolella Suitiantien varrella sekä kaakkoisosassa ja Immulan kylässä. Ympäristössä esiintyvä asutus on hajaasutusta. Kaatopaikkatoiminnalle on varattu alueet jätekeskuksen itäosassa ja muulle toiminnalle länsiosassa. Vuonna 2008 oli käytössä 2001 valmistunut uusi kaatopaikkaalue, jossa on asianmukainen suotoveden keruujärjestelmä. Jätekeskuksen kahdesta vanhemmasta kaatopaikka-alueesta vanhin on kokonaan sulkurakennetttu ja uudempaa vuonna 2001 suljettua kaatopaikka-aluetta sulkurakennetaan vielä. Sulkurakentamisella pyritään estämään vanhojen kaatopaikka-alueiden haitalliset ympäristövaikutukset. Vanhoissa kaatopaikoissa keruujärjestelmää ei ollut. Jätekeskukseen tuodaan Länsi-Uudenmaan alueelta pääasiassa yhdyskuntajätettä ja jonkin verran kuitusavea, lievästi saastunutta maata, energiajätettä, teollisuusjätettä, rakennusjätettä, peittomaata, lietettä ym. jätettä. Jätekeskuksessa sijaitsee myös mm. ongelmajätteiden välivarastointipaikka. Lisäksi alueelle otetaan vastaan maamassoja, jotka hyödynnetään kaatopaikkojen rakenteissa. Asiakaspalvelu ja kierrätys on järjestetty eri jätejakeiden lajittelukeskuksella, jossa myös yksityiset taloudet voivat erotella kierrätykseen sopivat jakeet erillisiin lavoihin. Munkkaan jätekeskuksesta vettä purkautuu Siuntionjoen vesistöön kahta reittiä. Kaakossa jätekeskuksen ympäristön ja suljettujen kaatopaikka-alueiden sekä uuden kaatopaikkaalueen pintavedet ohjautuvat ojituksin kaatopaikan vanhan tasausaltaan ohi laskuojaan, joka johtaa Kivikoskenpuroon. Lisäksi uudelta kaatopaikan läjitysalueelta suotovedet kerätään erikseen talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen jätevedenpuhdistamolle ja puhdistettuna samaan laskuojaan pintavesien kanssa. Täällä laskuojassa sijaitsee yhteistarkkailun havaintopaikka Ki8. Noin 30 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan sijaitsevalle havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Veden laadun seurannan lisäksi mitataan veden virtaama kuormituslukujen laskentaa varten. Tämä laskuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa on seuraava yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Sinne kertyy suuri määrä vesiä Kivikoskenpuron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Rosk n Roll Oy Ab:n jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu käänteisosmoosilaitteistoon ja nykyinen malli samasta puhdistusprosessista on ollut käytössä vuoden 2007 marraskuusta lähtien. Tällä laitteistolla puhdistettua vettä ohjattiin purkuojaan 46 160 kuutiota vuonna 2008, mikä on noin 126 kuutiota vuorokaudessa. Puhdistamon toimintaa seurattiin niinä kuukausina, kun se on ollut käytössä (Marko Printz, s-posti 27.1.2009). Jätekeskuksen oma puhdistamo käsitteli vuonna 2008 kolminkertaisen määrän jätevesiä edel- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 25

lisvuoteen nähden. Loput jätevesistä ohjattiin sopimuksen mukaisesti Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle, eikä käsittelemättömiä suotovesiä päästetty vesistöön. Toisaalta lounaasta uuden kaatopaikka-alueen jätteiden vastaanottokenttien pintavedet ohjataan uuden pintavesialtaan kautta Suitiantien ali Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin myös Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin itäkaakkoisosan kaatopaikkavedet. Tämän alueen pintaveden laatua seurataan jätekeskuksen erillisen pinta- ja pohjavesitarkkailun havaintopaikalta O5. Veden laatu Vuoden 2008 tulosten perusteella Siuntionjoen vesistön Munkkaanojaan laskevassa purkuojassa havaintopaikalla O5 lika-ainevaikutuksia havaittiin jonkin verran veden sähkönjohtavuudessa, puskurikykyä kuvaavassa alkaliteetissa ja kloridipitoisuudessa. Kevään vesinäytteessä oli myös biologinen hapenkulutus koholla ja veden suuri ammoniumtypen määrä ilmensi kuormitusta. Syksyn 2008 näytteessä todettiin myös juuri ja juuri havaittavat määrät haihtuviin hiilivetyihin eli liuottimiin kuuluvia metyyli-tert.butyylieetteriä (MTBE) ja tert.amyylimetyylieetteriä (TAME). Orgaanisen hiilen kokonaismäärää mittaava TOC on ollut lievästi koholla muutaman kerran, ei kuitenkaan vuonna 2008. Ravinteiden osalta puron veden laatu vastasi tavanomaisesti hajakuormitettua purovettä (Ranta 2009a). Purkuojan O5 vedenlaatu- ja ainevirtaamatutkimus on perustunut ainoastaan kahteen mittauskertaan vuodessa. Näistä havaintokerroista laskettujen ainevirtaamien perusteella arvioituna tätä reittiä Munkkaanojaan vuonna 2008 päätynyt kuormitus vastaa typen osalta asukasvastinelukuina (puhdistamattomana jätevetenä) noin 200 ihmisen, fosforin osalta 16 ihmisen ja biologisen hapenkulutuksen osalta 50 ihmisen päivittäistä jätevesikuormitusta. Kuormitusluvut nousivat kaikkien kolmen vedenlaatuominaisuuden osalta selvästi vuodesta 2007, fosforin osalta suurimmaksi koko mittausjakson aikana. Ainekuormitus kasvoi selvästi edellisvuodesta johtuen lähinnä suuremmista virtaamista (Ranta 2009a). Jätekeskuksen kaatopaikka-alueen laskuojassa havaintopaikan Ki8 kahdeksassa näytteessä suurin osa vedenlaatuparametreista ilmensi vuonna 2008 jätevesivaikutuksia. Erityisesti suuret kokonaistyppi, alkali- ja klooripitoisuudet sekä korkeahko veden sähkönjohtavuus ilmensivät jätevettä. Huomattavaa oli ammoniumtypen (NH4-N) suuri osuus kokonaistypestä. Ammoniumtyppi kuluttaa vedestä happea hapettuessaan ja muodostaa emäksisessä vedessä (ph yli 8,0) eliöille myrkyllistä ammoniakkia. Veden ph ei noussut kuitenkaan yli 8,0 ja happipitoisuus oli kaikilla mittauskerroilla vähintään tyydyttävä. Laskuojan vesi seisoi kesän alivirtaama-aikoihin lähes paikallaan. Tällöin biologinen hapenkulutus (BOD7) ja kokonaisravinnepitoisuudet olivat suuria, mutta koska virtaama oli erittäin 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

vähäistä, vähensi se luonnollisesti kuormitusvaikutusta alapuolisessa vesistössä suuresti kesäaikana. Veden laadun kehitys laskuojassa Ki8 on ollut pitoisuuksien perusteella 2000-luvulla myönteistä (Mettinen 2006, 2007). Laskuoja yhtyy noin kilometrin päässä Kivikoskenpuroon, jossa jätevesien vaikutus näkyy lievänä muutoksena yhtymäkohdan alapuolella (havaintopaikka Ki9) verrattuna yläpuolisen veteen (havaintopaikka Ki7). Jätekeskuksen yläpuolisella havaintopaikalla vesi ilmentää samaan aikaan melko voimakasta hajakuormitusta (taulukko 3). Kivikoskenpuron latvoilla sijaitsee referenssihavaintopaikka Ki0, jonka valuma-alueeseen kuuluu kangasmetsää, korpea, pieni suoalue lampineen ja myös peltoa. Referenssihavaintopaikan Ki0 veden laatu oli selkeästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa, mutta luontaisesti hapanta (taulukko 3). Taulukko 3. Eräiden vedenlaatuparametrien keskiarvoja vuonna 2008 Munkkaan jätekeskuksen referenssihavaintopaikalla (Ki0, n=2), Kivikoskenpurossa ennen laskuojaa (Ki7 n=8), Kivikoskenpurossa laskuojan jälkeen (Ki9, n=8) ja laskuojassa (Ki8, n=8). Hp selite kiintoaine mg/l sähkönjoht. alkalit. PH CODMn BOD7 KOK-N NH4-N µg/l KOK-P Cl mg/l lämpökest. Kolibakt. ms/m Mmol/l mg/l O2 mg/l µg/l µg/l Pmy/100 ml ki0 referenssi 3,9 4,2 5,7 1115 28 11 ki7 yläpuoli 15,9 18 0,8 7,4 10,4 1,9 1238 43 83 15 353 ki9 alapuoli 18 19 1,0 7,4 10 3,2 1575 113 95 14 291 ki8 laskuoja 38 68 5,2 7,6 14 15 10388 7000 82 38 152 Arvot (merkittävästi) parempia kuin vuonna 2007 Arvot (merkittävästi) huonompia kuin vuonna 2007 Kivikoskenpuron alapuolinen Lempanså ei ole enää mukana yhteistarkkailun fysikaaliskemiallisessa vedenlaatuseurannassa. Uudenmaan ympäristökeskus seuraa Lempansån alapuolista Kyrkåta havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Tulosten mukaan (12 havaintokertaa) veden laatu oli Kyrkåssa edellisvuotista ja myös keskimääräistä heikompi. Kokonaistyppipitoisuuden vaihteluväli oli K3 havaintopaikalla 1000-4000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuuden vaihteluväli 55-692 µg/l. Suuri veden sähkönjohtavuus (11-29 ms/m) ilmensi myös hajakuormitusta. Vesi oli ajoittain, erityisesti toukokuun alussa ja marraskuussa erittäin sameaa, kiintoainepitoista ja väriltään tumman ruskeaa. Marraskuussa kiintoainetta oli 330 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus oli 693 µg/l. Suolistoperäistä saastutusta ilmentävien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät (94-1500 pmy/100 ml) olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Kyrkån vesi vastasi monien vedenlaatuparametrien osalta laadultaan pistekuormitetun Risubackajoen alimman havaintopaikan (R1) veden laatua lukuun ottamatta Risubackajoen suurta typpipitoisuutta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 27

4.1.5 Kurjolammenoja; Kokoushotelli Elohovi (Top Hotels Oy) Siuntionjoen pääuoman latvoilla sijaitseva Kurjolammenoja laskee Kurjolammesta Tervalampeen. Kurjolammen pienehkö valuma-alue on pääasiassa kallioista metsää tai korpea, jossa maatalouden ja muun hajakuormituksen vaikutus on hyvin vähäistä. Kurjolammen rannalla sijaitsee Top Hotels Oy:n ylläpitämä Kokoushotelli Elohovi, jonka rinnakkaissaostusperiaatteella toimivalta puhdistamolta käsitellyt jätevedet lasketaan Kurjolammenojaan. Vuonna 2004 lopulla rakennettiin lisäksi maasuodatin, jolla mm. vesistöön purkautuvan veden bakteeripitoisuuksia voidaan vähentää. Kurjolammenojan virtaama on pieni, alimmillaan kesällä vain muutamia litroja sekunnissa. Elokuussa edustavaa näytettä ei saatu veden vähyyden vuoksi. Virtaama oli suurimmillaan tammikuun alussa (28 l/s). Veden laatu Alkuvuodesta puron vesi oli tavanomaisen hapanta (ph 5,2) ja veden alkaliteetti (puskurikyky) oli alhainen (0,01-0,04 mmol/l). Kesän alivirtaamakausina veden laatu oli kuitenkin lievästi heikompaa kuin muulloin. Ravinnepitoisuudet, erityisesti fosforipitoisuudet, olivat muihin Siuntionjoen osa-alueisiin verrattuna alhaiset, kuten aikaisempina vuosina. Heinäkuun alussa kokonaisfosforipitoisuus nousi vähävetisessä ojassa lukuun (Kok.P) 44 µg P/l. Veden laadultaan Kurjolammenoja vastaa keskimäärin lähinnä referenssipurojen veden laatua ja on siis varsin tyydyttävää. Poikkeuksena tästä veden ammoniumtyppipitoisuus nousee aina silloin tällöin suhteellisen korkeaksi, mutta nyt ammoniumtyppeä ei kuitenkaan ollut erityisen paljon. Ammoniumtypen suuri määrä ilmentää usein jätevesikuormitusta, mutta saattaa liittyä myös hapen vähenemiseen ja typpiravinteiden liukenemiseen Kurjolammessa kerrostuneisuuskausien lopulla. 4.1.6 Siuntionjoen päähaara, keski- ja alaosa; hajakuormitusta Veden laatu Siuntionjoen pääuomassa ei enää ole pistemäistä jätevesikuormitusta, kun Tjusträskin ja Vikträskin välissä sijainnut Siuntion kunnan asemanseudun jätevedenpuhdistamo siirrettiin Pikkalanlahden rannalle vuoden 1995 lopussa. Siuntionjoen alaosassa sijaitsevan Pikkalan Esso-huoltoaseman kuormitus on katsottu olevan niin vähäistä, ettei sille ole määrätty vesistötarkkailuvelvoitetta. Pikkalan Esson puhdistamolla on ollut joinakin vuosina laiteongelmia, mitkä johtuvat vanhentuneesta laitteistosta. Ongelmia on korjattu, mutta käyttökatkosten aikana on jouduttu turvautumaan loka-autoihin. Vuonna 2008 puhdistamo toimi moitteetta. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Siuntionjoen pääuoman veden laatu heikkenee jokea alaspäin mentäessä. Muutosta huonompaan tapahtuu havaintopaikkojen S7 ja S3 välillä, johon Kyrkån jokihaaran vedet liittyvät. Useimpien parametrien osalta veden laatu on havaintopaikalla S3 lähes yhtä huono kuin jätevesikuormitetussa Risubackajoen alaosassa. Siuntionjoen (Pikkalanjoen) alimman havaintopaikan (S1) veden laatu (Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Pikkalanlahden yhteistarkkailun Luv ry aineisto, yhteensä 14 havaintoa), ilmentää vielä voimakasta rehevyyttä ja kiintoaineen huuhtoutuminen on runsasta. Pitoisuudet ovat yleensä laskeneet verrattuna havaintopaikan S3 veden laatuun. Näiden havaintopaikkojen välisellä pääuoman osuudella Tjusträsk ja Vikträsk toimivat luonnollisina laskeutusaltaina vähentäen yläpuolisen valuma-alueen kuormitusta Pikkalanlahteen tulevassa vedessä. 4.1.7 Vedenlaatutuloksia jokialueilta Vuonna 2008 virtaamat olivat keskimääräistä suurempia ja selvästi suurempia kuin edellisvuonna. Virtaamat painottuivat vuoden alkuun ja loppuun ja toisaalta normaalin mukaisesti huhtikuun tienoille lumien sulamisaikaan. Tällöin myös ainevirtaamat olivat suurimmillaan (kuva 13). 3,5 3 2,5 Palojärvenkosken kuukausivirtaamat 2002-2008 m3/s 2 1,5 1 0,5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Pal 02 0,99 2,8 1,99 2,1 0,85 0,21 0,25 0,09 0,03 0,04 0,12 0,13 0,80 Pal 03 0,08 0,11 0,22 0,52 1,03 0,35 0,10 0,05 0,05 0,14 0,28 0,86 0,32 Pal 04 0,98 0,47 0,71 2,28 0,83 0,34 1,72 2,43 2,02 1,49 1,03 1,44 1,31 Pal 05 3,06 1,61 0,39 1,85 0,51 0,52 0,20 1,55 0,54 0,21 0,95 1,40 1,06 Pal 06 0,59 0,29 0,19 2,21 1,54 0,25 0,02 0,01 0,01 0,48 1,79 1,97 0,78 Pal 07 1,89 0,82 0,89 1,10 0,63 0,18 0,12 0,11 0,21 0,35 1,40 2,24 0,83 Pal 90-07 1,19 1,05 1,06 2,00 1,19 0,36 0,35 0,43 0,42 0,61 1,30 1,34 0,94 Pal 08 2,30 2,34 1,89 1,07 0,12 0,04 0,07 0,18 1,08 1,24 2,36 2,32 1,25 Kuva 13. Vuoden 2008 virtaamakäyrä ja kuukausikeskivirtaamat vuosina 2002-2008 Palojärvenkoskella sekä kuukausien keskivirtaamat ajanjaksolta 1990-2007 (lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Ainevirtaamat kertovat sadeveden kertymäalueen eli valuma-alueen kokoomajoessa tietyssä ajassa huuhtoutuvan ainemäärän. Huuhtoumien (pelloilta, metsistä, pihoilta jne.) lisäksi ainevirtaamat sisältävät pistemäisesti alueelle johdetun jätevesien sisältämän ainemäärän. Ainevirtaamilla on tärkeä merkitys, kun arvioidaan kuormituksen suuruutta eri puolilla tarkkailualuetta ja esim. kuormituksen vähentämistoimenpiteiden tuloksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 29

Ainevirtaamien laskuissa tarvitaan tietoja veden virtaamasta ja samanaikaisesta ainepitoisuudesta vedessä. Palojärvenkosken virtaamatietoja ja havaintopaikkojen vedenlaatutietoja käyttäen arvioitiin eri jokihaarojen eli Siuntionjoen osavaluma-alueiden ainevirtaamat. Virtaamat laskettiin jakamalla tutkittavan osavaluma-alueen pinta-ala Palojärvenkosken valuma-alueen pinta-alalla ja kertomalla saadulla muuntokertoimella Palojärvenkosken virtaama. Tätä menetelmää käytetään yleisesti silloin, kun varsinaisia säännöllisiä virtaamatietoja havaintopaikoilta ei tehdä. Menetelmä on karkea ja siinä ei ole huomioita esim. osavaluma-alueiden järvisyyden maaperän, maanmuotojen tai esim. maankäytön aiheuttamia eroja virtaamien määriin. Risubackajoen ja Kyrkån osavaluma-alueet poikkeavat maaperän laatunsa ja pienen järvialansa vuoksi Palojärvenkosken valuma-alueesta, minkä vuoksi virtavesien viipymä on näillä osavaluma-alueilla pienempi ja virtaamavaihtelut suurempia kuin Palojärvenkosken valuma-alueella. Jotta ainevirtaamalaskelmat olisivat täysin luotettavia, tulisi veden laadun havainnoinnin olla myös tiheää (Ekholm ja Koskiaho 1996). Osavaluma-alueiden pinta-alatiedot ja virtaamien muuntokertoimet suhteessa Palojärvenkosken virtaamiin esitetään taulukossa 4. Taulukko 4. Siuntionjoen vesistön eri osavaluma-alueiden koot ja niiden järvisyys sekä virtaamien muuntokerroin. Muuntokerroin on laskettu valuma-alueiden pinta-alasuhteessa Palojärvenkosken valuma-alueen kokoon verrattuna. Tilastotietojen lähde, ks. Siuntionjokineuvottelukunta 1989. Valuma-alue/havaintopaikka Q- kerroin km 2 km 2, ilman järviä järvisyys % Palojärvenkoski - 86,63 77,93 10,1 Enäjärvi ja Poikkipuoliainen (PPL) 0,735 63,7 56,63 11,1 Palojoki (PALO) 1,236 107,06 95,82 10,5 Risubackajoki (R1) 0,487 42,23 42,02 0,5 Harvsån (HA1) 0,726 62,9 56,55 10,1 Björnträsk (S7) 2,638 228,4 208,5 8,7 Kyrkån (K3) 1,640 142,18 141,75 0,3 Lempansån 0,799 69,25 Siuntionjoen keski- ja alaosa (= Tjusträskin ja Vikträskin valuma-alueet)* - 119,58 113,29 5,26 Siuntionjoen suu (S1) 5,578 483,25 457,63 5,3 Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Björnträskin lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaama-arvioita ei tältä alueelta tehty. Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Björnträskin lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaamaarvioita ei tältä alueelta tehty. Ainevirtaamien laskemisessa käytettiin kuukausikeskiarvomenetelmää; kunkin kuukauden näytepitoisuuksien keskiarvo on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Kun näytteenottoa ei ollut (helmi-, maalis-, marras- ja joulukuussa), käytettiin ainevirtaamalaskuissa tarkasteltavalta havaintopaikalta mitattujen ainepitoisuuksien vuosikeskiarvoja. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Osavaluma-alueina tarkastelun kohteena oli Poikkipuoliaisen yläpuolinen valuma-alue (sisältää Poikkipuoliaisen lisäksi mm. Vihdin Enäjärven), Björnträskiin laskevat Risubackajoen valuma-alue, Palojoen valuma-alue, Björnträskin ja Harvsån valuma-alue. Näiden lisäksi tarkastelun kohteena oli Björnträskistä lähtevä vesi (S7), Siuntionjoen pääuoman vesi Kyrkån jokihaaran alapuolella (S3) ja Siuntionjoen (Pikkalanjoen) vesi (S1) lähellä joen yhtymistä mereen, Pikkalanlahteen. 4.1.7.1 Kiintoaine Kiintoaineen määrä virtavedessä on varsin pitkälle kullekin vesiuomalle tyypillinen riippuen valuma-alueen ominaisuuksista. Kiintoainepitoisuutta nostavat esimerkiksi eroosion kuljettama aines (savisamennus), jätevesikuormitus tai runsas biomassa näytteessä (levät). Kiintoaineen merkitys myös ravinteiden, erityisesti fosforin, ainevirtaamassa on tärkeä, koska suuri osa fosforista on sitoutunut kiintoaineeseen. Vaikka kiintoaineeseen sitoutunut fosfori ei suoraan ole leville käyttökelpoisessa muodossa, bakteerihajotuksen myötä fosfori tulee aikojen myötä levätuotannon käyttöön. Hapettomissa oloissa kiintoaineeseen sitoutunut fosfori vapautuu nopeasti liukoiseen muotoon, jota levät suoraan hyödyntävät. Siuntionjoen eri jokiosuuksien kiintoainepitoisuudet vaihtelivat vuoden 2008 aikana huomattavasti. Suurimpia pitoisuudet olivat Risubackajoessa ja Kyrkåssa (taulukko 5). Taulukko 5. Siuntionjoen eri jokiosuuksien alimpien havaintopaikkojen kiintoainepitoisuudet (mg/l) vuonna 2008. Havaintopaikan K3 tiedot (n= 12) ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=13) Uudenmaan ympäristökeskuksesta (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelutietokanta). Suurimmat pitoisuudet taulukossa lihavoitu, pienimmät kursivoitu. mg Kiintoaine /l 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 4,3 25 13,0 Risubackajoki lähtevä, R1 8 7,2 69 26,2 Palojoki lähtevä, PALO 8 4,4 21 9,8 Harvsån HA1 8 3,4 26 16,4 Björnträsk lähtevä, S7 8 7,0 20 13,3 Kivikoskenpuro Ki9 8 5,2 64 18,0 Kyrkån lähtevä, K3 12 15 330 98,7 Siuntionjoki keskiosa, S3 8 11 110 33,5 Siuntionjoki lähtevä, S1 14 6,8 65 24,5 Kiintoaineiden vaihteluväli, keskipitoisuudet ja suurimmat pitoisuudet olivat monin paikoin huomattavasti suurempia kuin edellisvuonna ja myös keskimääräistä suurempia. Suurimmat havaitut pitoisuudet ajoittuivat suurten valumien aikaan vuoden alkuun tammikuulle, huhtikuun kevätvaluman aikaan ja lokakuulle. Huomioiden virtaamamittaukset, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 31

kiintoaineen huuhtoumat olivat arvion mukaan myös suuria loppuvuodesta marrasjoulukuussa, jolloin maa oli vielä roudatonta (kuva 14). Poikkipuoliaisesta ja Björnträskistä lähtevien vesien kiintoaineen keskiarvon vaihteluvälit olivat pienimmät. Tämä johtui lähinnä siitä, että yläpuolisiin järvialtaisiin jää kiintoainesta mikä tasoittaa kiintoaineen määrää järvistä poistuvassa vedessä. Myös Palojoessa kiintoaineen vaihteluväli oli muita alueita pienempi. Lokakuussa kiintoaineiden pitoisuudet olivat yleensä suurimmillaan. Käytettävissä olevien vedenlaatutietojen ja Palojärvenkosken virtaamien pohjalta laskettujen virtaamien avulla arvioituna kiintoainevirtaama oli Kyrkåssa 6 546 t (edellisvuonna 1 488 t), Risubackajoessa 528 t (232 t), Harvåssa 517 t (248 t) ja Palojoessa 467 t (255 t). Siuntionjoki toi mereen Pikkalanlahdelle yhteensä 6 084 t (2 433 t) kiintoainetta (S1 havaintopaikalla). Kyrkån valuma-alueella kiintoainevirtaama oli suurempi kuin Siuntionjoen kautta mereen laskeva kiintoainekuorma. Arvio voi olla hyvinkin oikeansuuntainen, sillä lähes järvettömältä, savi- ja peltomaavaltaiselta Kyrkån alueelta virtaus rauhoittuu ja painavahkoa saviainesta vajoaa Siuntionjoen pääuoman kahden suurehkon järvialtaan eli Tjusträskin ja Vikträskin pohjalle ennen kuin vedet kohtaavat Pikkalanlahden. Kiintoainevirtaama (kg/d) ja Palojärvenkosken virtaama kuukausittain2008 70000 2,500 kg/d 60000 50000 40000 30000 20000 10000 2,000 1,500 1,000 0,500 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 1081,48 2432,47 1971,24 704,05 158,33 57,67 64,44 90,64 1122,07 2777,20 2459,33 2418,29 Risubackajoki 1258,98 2574,23 2086,12 1195,32 197,54 30,30 27,14 55,90 1187,47 3595,41 2602,66 2559,22 Harvsån 1443,72 2406,95 1950,55 1042,26 201,49 14,90 14,79 39,35 1110,30 3961,66 2433,52 2392,91 Kyrkån 26090,35 32681,80 15022,70 9189,84 4201,51 76,52 265,34 2581,24 3054,02 29830,66 59741,44 32491,18 Siuntionjoen suu 28840,17 27021,83 20073,23 16532,44 1309,94 190,85 270,74 604,69 6751,81 8952,41 62608,72 26864,22 Paloj. virt 2,302 2,336 1,893 1,072 0,124 0,036 0,069 0,185 1,078 1,238 2,362 2,323 0,000 Kuva 14. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kiintoaineen ainevirtaama (kg/d) eri kuukausina. Vertailun vuoksi käyrä Palojärvenkosken kuukausivirtaamista vuonna 2008. 4.1.7.2 Ravinteet Siuntionjoen eri jokihaarojen kokonaisfosforipitoisuudet ilmensivät kaikki rehevyyttä. Pitoisuudet olivat suurimmat Kyrkåssa, pääuomassa Kyrkån alapuolisessa S3 havaintopaikassa, Risubackajoessa ja Kivikoskenpurossa. Kyrkån suuri fosforipitoisuus on yhteydessä kiintoainepitoisuuteen; joen valuma-alue koostuu suurelta osin hienojakoisesta ja helpos- 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

ti huuhtoutuvasta aineksesta, johon fosforia on sitoutunut. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat suurempia kuin edellisvuonna ja pitoisuudet vaihtelivat alueittain paljon (taul. 6). Kokonaistypen pitoisuus oli selvästi suurin Risubackajoessa, jossa Nummelan puhdistamon purkuvesi nostaa typpipitoisuuden koko alapuolisella jokiosuudella huomattavasti normaaliarvoja korkeammaksi. Pitoisuudet olivat lähellä 2000-luvun keskitasoa, mutta suurempia kuin edellisvuonna. Muilla alueilla jokien ja purojen typpipitoisuudet eivät nousseet kuten kokonaisfosforipitoisuudet ja typpipitoisuudet olivat jopa monilla alueilla hieman pienempiä kuin edellisvuonna. Tämä näkyi mm. Kivikoskenpurossa Munkkaan jätekeskuksen alapuolella, johon kohdistuu jätekeskuksen vesien lisäksi voimakas hajakuormitus vesistön yläosasta. Hajakuormitus lisääntyy voimakkaasti Kivikoskenpuron jälkeen Kyrkån alaosassa, mikä näkyy kohonneena typpipitoisuutena kohonneiden fosforipitoisuuksien lisäksi (taulukko 6). Taulukko 6. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaisravinnepitoisuudet (µg/l) vuonna 2008. Havaintopaikan K3 tiedot (n=12) ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=14) Uudenmaan ympäristökeskuksesta (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Suurimmat pitoisuudet on taulukossa lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Kokonaisfosfori µg/l 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 43 120 71 Risubackajoki lähtevä, R1 8 54 250 96 Palojoki lähtevä, PALO 8 45 99 62 Harvsån HA1 8 40 170 78 Björnträsk lähtevä, S7 8 60 85 75 Kivikoskenpuro Ki9 8 50 260 95 Kyrkån lähtevä, K3 12 55 692 221 Siuntionjoki keskiosa, S3 8 65 310 115 Siuntionjoki lähtevä, S1 14 52 212 112 Kokonaistyppi µg/l Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 1100 2100 1388 Risubackajoki lähtevä, R1 8 3300 14000 6738 Palojoki lähtevä, PALO 8 640 1300 1001 Harvsån HA1 8 720 2100 1090 Björnträsk lähtevä, S7 8 900 1700 1275 Kivikoskenpuro Ki9 8 800 3300 1575 Kyrkån lähtevä, K3 12 1000 4000 2292 Siuntionjoki keskiosa, S3 8 790 2500 1602 Siuntionjoki lähtevä, S1 14 730 1900 1441 Molempien ravinteiden, kokonaisfosforin ja kokonaistypen, ainevirtaama oli edelleen suurinta Kyrkån osavaluma-alueella. Kyrkån lisäksi ainevirtaamat olivat varsin suuria Risubackajoessa. Ainevirtaamat keskittyivät runsasvirtaamisiin ajankohtiin tammikuulle ja vuoden loppuun marras-joulukuulle (kuvat 15 ja 16). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 33

Kokonaisfosforin ainevirtaama (kg/d) kuukausittain 2008 250 200 150 100 50 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 12,78 15,56 12,61 6,98 0,99 0,23 0,35 0,89 7,18 13,09 15,73 15,47 Risubackajoki 5,23 9,46 7,67 3,95 0,49 0,11 0,18 0,48 4,36 13,03 9,57 9,41 Harvsån 10,7 11,5 9,3 5,2 0,7 0,1 0,2 0,5 5,3 13,2 11,6 11,4 Kyrkån 82,18 18,21 41,58 22,94 8,18 0,35 0,86 5,79 12,83 68,61 133,04 72,87 Siuntionjoen suu 118,69 106,96 84,86 66,65 6,19 1,15 1,74 7,74 44,67 53,71 233,36 125,37 Kuva 15. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaisfosforin virtaamat eri kuukausina (kg/d) vuonna 2008. 2500 Kokonaistypen ainevirtaama (kg/d) kuukausittain 2008 2000 Akselin otsikko 1500 1000 500 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 294,95 249,80 202,43 137,38 15,83 3,11 4,74 13,01 115,23 145,47 252,55 248,34 Risubackajoki 387,38 662,30 536,72 153,36 28,07 11,97 32,10 108,69 305,51 250,12 669,61 658,43 Harvsån 187,7 159,7 129,4 70,6 7,1 1,8 3,1 8,9 73,7 163,1 161,5 158,8 Kyrkån 1011,00 529,65 751,14 303,80 45,52 5,10 10,81 59,92 366,48 701,90 819,98 754,19 Siuntionjoen suu 1885,70 1914,05 1551,11 852,45 113,13 19,08 26,74 64,92 436,27 656,51 2049,01 1612,97 Kuva 16. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaistypen virtaamat eri kuukausina (kg/d) vuonna 2008. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Kokonaisfosforin ainevirtaama oli Kyrkåssa 14,2, Palojoessa 3,1 t, Harvsåssa 2,4 t, Risubackajoessa 1,9 t ja Siuntionjoen alimmalla havaintopaikalla 25,9 t. Kokonaisfosforivirtaama kasvoi kahteen edellisvuoteen nähden kaksinkertaiseksi, Kyrkåssa jopa kolminkertaiseksi. Fosforivirtaama oli alimmillaan vähäsateisena vuotena 2003 ja toisaalta sitä seuranneena runsassateisena vuonna 2004 oli jakson 2003-2008 toiseksi suurin fosforivirtaama (kuva 17). 30 Fosforivirtaama tonnia vuosina 2003-2008 25 20 15 10 5 0 PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) P t/a 2003 0,4 0,7 0,4 0,5 1,5 4,0 P t/a 2004 1,6 2,2 1,7 1,9 7,3 19,2 P t/a 2005 1,8 2,5 1,7 2,1 6,5 19,2 P t/a 2006 1,0 1,6 1,2 1,2 4,9 11,9 P t/a 2007 1,1 1,5 0,9 1,3 3,6 12,3 P t/a 2008 2,0 3,1 1,9 2,4 14,2 25,9 Kuva 17. Fosforivirtaama osa-alueilta tonnia fosforia vuosina 2003-2008. Kokonaistypen virtaama oli vuonna 2008 myös kaikilla osavaluma-alueilla suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena, mutta typpikuormitus ei lisääntynyt kuitenkaan niin paljon kuin fosforikuormitus. Kyrkåssa typpivirtaama oli 163,0 t, Risubackajoessa 115,7 t, Palojoessa 51,2t, Harvsåssa 34,2 t ja Siuntionjoen suulla 340,1 t, (kuva 20). Erittäin runsasvetisenä vuonna 2004 typpivirtaamat olivat myös huomattavan suuria. Typpivirtaama tonnia vuosina 2003-2008 400 350 300 250 200 150 100 50 0 PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) N t/a 2003 7,2 9,0 42,6 9,8 45,5 74,1 N t/a 2004 37,3 51,0 71,0 34,4 166,1 41,8 N t/a 2005 26,9 43,7 56,1 30,2 134,6 332,0 N t/a 2006 23,8 27,7 48,0 18,6 99,6 258,0 N t/a 2007 29,1 36,4 61,2 22,6 97,9 289,2 N t/a 2008 40,5 51,2 115,7 34,2 163,0 340,1 Kuva 18. Typpivirtaama osa-alueilta tonnia typpeä vuosina 2003-2008. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 35

Kuten aikaisemminkin, suurimat ainekuormat ovat peräisin Kyrkån jokihaarasta. Varsinkin Kyrkån valuma-alueen peltoviljellyiltä osilta huuhtoutuu varsin helposti hienojakoista savija silttiperäistä maa-ainesta. Ainekuormat ovat vaihdelleet lähinnä virtaamavaihteluiden mukaan, mutta kevään lumensulamisvesien aikaan pitoisuudet ovat olleet pienempiä ja siten ainevirtaamat suhteessa vesivirtaamien määrään pienempiä kuin lumettoman, sulan maaperän aikana talvella tai syksyllä. Risubackajoelta virtaa ja huuhtoutuu erityisen runsaasti typpeä, mikä on seurausta Nummelan jätevedenpuhdistamon typpipitoisista vesistä. Typpikuormitus Harvsån valumaalueelta oli selvästi pienempi kuin Risubackajoen alueelta, varsinkin kun huomioidaan, että Harvsån valuma-alue on noin kolmanneksen Risubackajoen valuma-aluetta suurempi. Harvsån fosforikuormitus (Björnträskiin) oli sen sijaan samaa luokkaa kuin Risubackajoen fosforikuormitus (kuvat 19 ja 20). Vertailualueena toimivan Palojoen ainekuormat olivat suuremmat kuin Harvsån ainekuormat, mutta valuma-alueen koko huomioiden samaa luokkaa Harvsån kanssa. SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEET: KOKONAISFOSFORIKUORMITUKSEN %-OSUUDET 2008 SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEET: KOKONAISTYPPIKUORMITUKSEN %- OSUUDET 2008 Palojoki 14 % Risubackajoki 9 % Palojoki 14 % Kyrkån 45 % Kyrkån 66 % Harvsån 11 % Risubackajoki 32 % Harvsån 9 % Kuva 19. Siuntionjoen osavaluma-alueiden kokonaisfosforikuormituksen osuudet vuonna 2008. Kuva 20. Siuntionjoen osavaluma-alueiden kokonaistyppikuormituksen osuudet vuonna 2008. Siuntionjoen eri jokihaarojen erilaisuudesta ja erilaisesta ravinnekuormituksesta kertoo myös mineraaliravinteiden pitoisuus jokivedessä. Mineraaliravinteita ovat mm. fosfaattifosfori ja ammoniumtyppi. Tärkeimpänä mineraaliravinteena rehevöitymisen kannalta pidetään nykyisin suodatetun näytteen sisältämää liukoista fosfaattifosforia PO4-P (F). Kun fosfaattifosforipitoisuudet tutkitaan suodatetusta näytteestä, saadaan erotettua suurin osa kiinteään aineeseen sitoutuneesta fosfaattifosforista ja jäljelle jää suoraan leville käyttökelpoinen, veteen liuennut fosfaattiravinne. Tällaisen fosfaattifosforin määrän lisääntyminen lisää helposti myös vesistön rehevöitymistä. On kuitenkin huomioitava, että osa muustakin kuin suoraan käyttökelpoisesta fosforista, tulee oloista riippuen käyttökel- 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

poiseksi. Yhteistarkkailussa perinteinen suodattamaton fosfaattifosfori korvattiin kokonaan ko. suodatetulla fosfaattifosforilla vuonna 2004. Suodatettua fosfaattifosforiakin oli yleisesti enemmän kuin parina edellisenä vuonna. Suodatetun fosfaattifosforin keskipitoisuus oli suurin Kivikoskenpurossa (21,8 µg/l Ki9). Myös Kyrkån alaosassa (K3), Siuntionjoen pääuoman keskiosassa (S3), sekä Risubackajoen suulla (R1) fosfaattifosforin pitoisuudet olivat suuria, yli 10 µg/l. Kasvukauden ulkopuoliset pitoisuudet talvella ja syksyllä nostivat suodatetun fosfaattifosforipitoisuuden keskiarvoa järvialtaiden jälkeen sijaitsevilla Poikkipuoliaisen ja Björnträskin lähtevän veden havaintopaikoilla, missä toisaalta pitoisuudet laskevat hyvin alhaiseksi levien ja muun perustuotannon portaan sitoessa fosfaattifosforia näillä rehevillä järvillä. Palojärvellä perustuotanto sitoo myös fosfaattifosforia tehokkaasti kasvukauden aikana, mikä näkyy vielä Palojoella alhaisina pitoisuuksina. Siuntionjoen suulla ennen Pikkalanlahtea (S1) liuennutta fosfaattifosforia oli vielä suhteellisen paljon (taulukko 7). Taulukko 7. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen suodatetun fosfaattifosforin (PO4-P) pitoisuudet (µg/l) vuonna 2008. Havaintopaikan K3 (n=12) tiedot ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n= 14) OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Suurimmat pitoisuudet taulukossa on lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Alle <3 µg/l pitoisuudet laskettu keskiarvoissa pitoisuudella 1,5 µg/l. Fosfaattifosfori (suodatettu) PO 4 -P (F) µg/l 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 <3 10 2,6 Risubackajoki lähtevä, R1 8 8 30 13,0 Palojoki lähtevä, PALO 8 <3 11 7,6 Harvsån HA1 8 <3 13 7,3 Björnträsk lähtevä, S7 8 <3 10 2,8 Kivikoskenpuro Ki9 8 14 40 21,8 Kyrkån lähtevä, K3 12 4 50 19,9 Siuntionjoki keskiosa, S3 8 7 35 13,6 Siuntionjoki lähtevä, S1 14 1 24 12,2 Ammoniumtyppi (NH4-N) on niin ikään perustuotannolle suoraan käyttökelpoista typpeä, joten se saattaa sopivissa olosuhteissa edesauttaa levätuotannon kiihtymistä ja vesistön rehevöitymistä. Ammoniumtyppi aiheuttaa myös hapen kulumista vesistössä hapettuessaan nitraatiksi. Jos ph nousee korkeaksi (ph > 8), saattaa ammoniumtypestä muodostuva ammoniakki aiheuttaa myrkkyvaikutuksia esimerkiksi pohjaeläimille ja kaloille. Luonnonvesissä ammoniummuodossa olevaa epäorgaanista typpeä on tavallisesti < 10-30 µg/l. Yli 50 µg:n pitoisuuksien katsotaan ilmentävän kuormitusta ja yli 100 µg/l olevat pitoisuudet ilmentävät jo voimakasta kuormitusta, joka johtuu esim. voimakkaasta hajakuormituksesta tai pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 37

Myös ammoniumtyppipitoisuudet kasvoivat purovesissä edellisvuoteen verrattuna. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut suurinta Munkkaan jätekeskuksen alapuolisessa laskuojassa, jonka vaikutuksesta myös alapuolisen Kivikoskenpuron ammoniumtyppipitoisuus on ollut yleensä suurinta Siuntionjoen vesistöalueella. Selvästä jätevesikuormituksesta kertovan ammoniumtyppipitoisuuden 100 µg/l pitoisuusrajan raja-arvo ylittyi viitenä kertana kahdeksasta. Myös Poikkipuoliaisesta lähtevässä vedessä ammoniumtyppipitoisuuden 100 µg/l pitoisuusrajan raja-arvo ylittyi neljä kertaa, mikä saattaa kertoa järven alusveden happiongelmista. Siuntionjoen pääuomassa Kyrkån liittymän alapuolella ammoniumtyppipitoisuus oli kerran yli 160 µg/l. Nummelan puhdistamon alapuolisessa laskuojassa tai Risubackajoessa (R1) ei jätevesikuormituksen ammoniumtyppipitoisuuden raja-arvo 100 µg/l ylittynyt. Kuitenkin hapellisen liukoisen typpiravinteen eli nitriitti- ja nitraattitypen sekä kokonaistypen pitoisuudet olivat hyvin selvästi jätevesiä ilmentäviä. Nummelan puhdistamon jätevesissä ammoniumtyppipitoisuus saadaan alhaiseksi nitrifikaatioprosessissa, joka nostaa toisaalta veden nitriitti- ja nitraattipitoisuutta. Ammoniumtypen hapettuminen nitriiteiksi ja nitraateiksi ennen vesistöön pääsyä on vesistön kannalta hyvä asia, mutta myös em. liukoisen typen muodot rehevöittävät vesistöjä tehokkaasti (taulukko 8). Taulukko 8. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen ammoniumtyppipitoisuudet (NH4-N µg/l) vuonna 2008. Havaintopaikan K3 tiedot (n=12) ja suurimmaksi osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=14) OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Suurimmat pitoisuudet taulukossa on lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Ammoniumtyppi NH 4 -N µg/l, 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 <1,0 120 71 Risubackajoki, lähtevä, R1 8 7 77 48 Palojoki lähtevä, PALO 8 2 79 29 Harvsån HA1 8 23 90 47 Björnträsk lähtevä, S7 8 <1,0 160 48 Kivikoskenpuro Ki9 8 26 180 113 Kyrkån lähtevä, K3 12 9 140 56 Siuntionjoki keskiosa, S3 8 29 70 43 Siuntionjoki lähtevä, S1 14 14 49 26 Ulosteperäisen kuormituksen ilmentäjänä käytetään ulosteissa normaalisti erittäin runsaina esiintyviä bakteereita. Ne eivät ole varsinaisia taudinaiheuttajia, vaan niiden esiintyminen kertoo mahdollisesta riskistä saada tartunta vedestä. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä (fekaaliset eli ulosteperäiset kolimuotoiset bakteerit 44 o C, pmy/100 ml) saadaan selville laboratoriossa tietyillä kasvualustoilla, joilta lasketaan bakteerikasvuista 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

syntyvät pesäkelukumäärät. Teoriassa jo yhden tai muutaman tällaisen bakteeripesäkkeen ilmeneminen näytteessä kertoo luonnontilasta poikkeavasta tilanteesta. Saastutuksen lähteenä voi olla esimerkiksi jätevedet tai karjanlanta. 4.1.7.3 Lämpökestoiset kolibakteerit Lämpökestoisia kolibakteereita oli keskimäärin eniten Siuntionjoen pääuomassa havaintopaikalla S3, jonne ei suoraan kohdistu pistekuormitusta. Kyseessä on voimakas hajakuormituksen aiheuttama saastutus, jonka lähde voi olla Kyrkån haaran aivan loppujaksolla tai itse pääuoman varrella. Suurin pitoisuus oli lokakuun suurten valumien aikaan, jolloin useimmilla muillakin havaintopaikoilla bakteeripitoisuudet olivat korkeimmillaan. Myös Nummelan jätevesipäästöjen alapuolisella Risubackajoen alaosassa ja Kyrkån sekä Harvsån alaosassa lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet olivat ajoittain hyvin suuria (taulukko 9). Risubackaojaan pohjoisesta liittyvän Mäyräojan vedet ovat sisältäneet vuodesta toiseen suuria määriä kolibakteereita ja myös Risubackajoen läntisen haaran latvoilla havaintopaikalla R4 ja alempana havaintopaikalla R9 lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet ovat toistuvasti suuria. Siuntionjoen pääuomaan laskevan Kyrkån haaran latvoilla Kivikoskenpurossa voimakas hajakuormitus kohottaa kolibakteerimääriä Munkkaan jätekeskuksen vesien lisäksi. Lämpökestoisten kolibakteerien määrät vaihtelivat alueellisesti, eikä yleistä suuntausta voida nähdä. Suurimmilla peltoalueiden ympäröimillä jokien vedenlaadun havaintopaikoilla näyttäisi lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet kuitenkin olleen suurempia kuin edellisvuosina keskimäärin. Taulukko 9. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen ulosteperäistä saastutusta ilmentävien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät vuonna 2008. Havaintopaikan K3 tiedot (n=10) ja osaksi havaintopaikan S1 tiedot (n=11) OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelusta. Suurimmat pitoisuudet on taulukossa lihavoitu, pienimmät kursivoitu. Fek. lämpökest.kolibakt. Pmy/100 ml 2008 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 1 34 12 Risubackajoki lähtevä, R1 8 40 990 425 Palojoki lähtevä, PALO 8 1 30 61 Harvsån HA1 8 4 1100 161 Björnträsk lähtevä, S7 8 1 46 13 Kivikoskenpuro Ki9 8 34 790 291 Kyrkån lähtevä, K3 10 75 550 269 Siuntionjoki keskiosa, S3 8 40 2700 502 Siuntionjoki lähtevä, S1 11 3 49 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 39

4.1.7.4 Muu veden laatu Vertailtaessa Siuntionjoen eri jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen veden laatua muiden kuin edellä esitettyjen vedenlaatuominaisuuksien osalta, voidaan havaita Palojoen ja vielä Siuntionjoen alaosankin edustavan alueiden maankäyttöön nähden normaalia jokivettä. Risubackajoen, Kivikoskenpuron ja Kyrkån veden laadussa on sen sijaan havaittavissa voimakkaan kuormituksen vaikutusta, mm. kohonneita alkaliteetin ja sähkönjohtokyvyn arvoja. 4.1.7.5 Ravinnehuuhtoumat/km2 osavaluma-alueilla Tässä kappaleessa arvioidaan eri osavaluma-alueiden (jokihaarojen) kokonaisfosforin ja kokonaistypen virtaamat maapinnan neliökilometriä kohden. Laskelmissa ei ole arvioitu luonnonhuuhtouman osuutta kokonaisainevirtaamasta. Kokonaisainevirtaama koostuu luonnonhuuhtouman lisäksi ihmistoiminnan aiheuttamasta lisäkuormituksesta, mm. maaja metsätalouden, karjatalouden, haja-asutuksen ilmalaskeumien ja pistekuormituksen aiheuttamasta kuormituksesta. Kun vertailtavilta osavaluma-alueilta on vähennetty järvien (pinta-alaltaan yli 1,0 km2) osuus ja ainevirtaamat suhteutetaan jäljelle jäävään valuma-alueen maapinta-alaan, saadaan fosfori- ja typpihuuhtouma-arviot laskettua maa-alueneliökilometriä kohden. Tämä arvio sisältää siten lähinnä ihmistoiminnan aiheuttamaa ravinteiden huuhtoutumista maa-alueilta. Pistemäisten jätevesien typpikuormitus on suhteessa paljon suurempaa kuin fosforikuormitus, koska fosfori saadaan helpommin talteen puhdistusprosesseissa. Sen vuoksi typpi esitetään kahtena lukuna, joista toisessa luvussa on kokonaistyppivirtaama ja toisessa typpihuuhtoumaluku, jossa tiedossa oleva pistekuormitus on vähennetty kokonaistyppivirtaamasta. Laskelmien mukaan fosforivirtaama neliökilometriä kohden oli selvästi suurinta Kyrkån valuma-alueella. Edellisvuonna fosforivirtaama oli poikkeuksellisesti hieman suurempaa Siuntionjoen pääuoman alaosassa, jossa pellot olivat erittäin vettyneitä ja osittain veden peitossa. Typpeä virtaa selvästi eniten neliökilometriä kohden Risubackajoen alueelta, kuten aikaisemminkin ja seuraavaksi eniten Kyrkån alueelta. Kun huomioidaan pistekuormituksen aiheuttama lisäkuormitus poistamalla se kokonaiskuormituksesta, Palojoen valuma-alueelta huuhtoutuu molempia ravinteita vähiten neliökilometriä kohden (kuvat 21 ja 22). 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

FOSFORIVIRTAAMA KG/KM 2 OSAVALUMA-ALUEILLA VUONNA 2008 120 100 80 60 40 20 0 Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) P kg/km2/a 35,3 32,3 46,3 42,91 100,3 56,6 P kg/km2/a(ei sis.jv) 44,7 42,8 100,3 Kuva 21. Fosforivirtaamat maa-alueilta neliökilometriä kohden eri osavalumaalueilla vuonna 2008. Risubackajoen, Harvsån ja Kyrkån ainevirtaamat on esitetty kahtena lukuna, joista toisessa (sininen pylväs) on vähennetty tiedossa olevan pistemäisen ravinnekuormituksen määrä. 3000 Typpivirtaama kg/km2 osavaluma-alueilla vuonna 2008 2500 2000 1500 1000 500 0 Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu (S1) N kg/km2/a 715,1 534,2 2753,8 605,4 1150,0 743,2 N kg/km2/a(ei sis.jv) 2068 599 1146 Kuva 22. Typpivirtaamat maa-alueilta neliökilometriä kohden eri osavaluma-alueilla vuonna 2008. Risubackajoen, Harvsån ja Kyrkån ainevirtaamat on esitetty kahtena lukuna, joista toisessa (sininen pylväs) on vähennetty tiedossa olevan pistemäisen ravinnekuormituksen määrä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 41

4.2 Järvet Kaikki neljä Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevaa järveä ovat hyvin reheviä, pääasiallisesti hajakuormituksen rasittamia vesistöjä. Järvissä on tehty useita toimenpiteitä ja selvityksiä rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Tjusträskin ja Vikträskin syvänteitä on ilmastettu heinäkuusta 1993 lähtien. Björnträskistä on tehty ainetase- ja sedimenttitutkimus (Pellinen & Hanski 1996) ja järvessä on tehty myös särkikalojen tehokalastusta. Syksyllä 1997 ruopattiin järven pohjoispäätä ja sinne laskevien jokien suualueita. Stora Lonoks järven ja siihen yhteydessä olevien purojen happitilannetta seurattiin tehostetusti talvella 1997-98. Yhteistarkkailun ulkopuolella Uudenmaan ympäristökeskus seuraa intensiivisesti Enäjärven tilaa. 4.2.1 Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin happipitoisuus Erittäin rehevässä Björnträskissä kehittyy hyvin helposti hapenvajausta kesäaikaan, jos sää on lämmin ja tyyni. Tällöin lämpötilakerrostuneessa vesimassassa kylmempi alusvesi eristyy lämpimämmästä ja hapekkaammasta päällysvedestä ja runsas orgaaninen aines kuluttaa alusvedessä hapen nopeasti vähiin. Toisaalta tuulinen sää saa matalan järven kerrostuneisuuden helpohkosti murtumaan ja alusvesi hapettuu sekoittuessaan muuhun vesimassaan. Lauhan alkuvuoden vuoksi Björnträskille ja Tjusträskille ei päästy näytteenottoon tammihelmikuussa, vaan vasta maaliskuussa. Lyhyen jääpeitteellisen jakson Björnträskissä talven happitilanne oli hyvä eikä ilmeisesti sisäistä ravinnekuormitusta päässyt syntymään. Kolmen näytekerran perusteella järven happitilanne oli hyvä myös toukokuusta lokakuuhun (kuva 23). 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

12 Happipitoisuus pohjan lähellä (4 m) Björnträsk 2008 10 8 mg/l 6 4 2 0 16.4.2008 6.5.2008 20.8.2008 7.10.2008 Björnträsk 11 9,5 8,0 9,6 Kuva 23. Björnträskin happipitoisuus järven eteläosassa pohjan lähellä (4,0 m) vuonna 2008. Tjusträskissä alusveden happitilanne oli myös tavanomaista parempi seitsemän metrin syvyydellä. Elokuun lopulla pohjanläheinen happi pysyi niukasti tyydyttävällä tasolla ollen noin 4 mg/l. Seitsemän metrin näytesyvyys edustaa laajahkoa osaa järveä ja todennäköisesti järven itäisen syvänteen pohjan tuntumassa yhdeksän metrin syvyydellä vallitsi heikompi happitilanne. Vikträskissä, Siuntionjoen pääuoman eteläisimmässä ja syvimmässä järvessä, pohjanläheisen veden happipitoisuus oli kesän lopulla syvänteen kohdalla (15 m) vain 2 mg/l. Ylemmässä seitsemän metrin vesikerroksissa happea oli vähimmillään elokuun lopussa 5,6 mg/l ja siten järven happitilanne oli näytteiden perusteella varsin tyydyttävä suurimmassa osassa järveä (kuva 26). Kaikissa järvissä happitilanne parani luonnollista tietä vesimassan kylmenemisen myötä lokakuussa veden täyskierron aikaan. Talviaikana ei happiongelmia esiintynyt näissä kolmessa järvessä edullisten ilmastusolojen eli lyhyen jääpeitteellisen kauden vuoksi (kuva 24). Happikatojen perussyy on järviin kohdistuvat liian suuret ravinnekuormat. Suuri levä- ja muu biomassa voi kuluttaa hajotessaan kaiken alusveden sisältämän vapaan hapen loppuun, mikä syvimmissä järvissä (Tjusträsk ja Vikträsk) tapahtuu lähes toistuvasti kasvukauden aikana. Vikträskin syvänne voi saada silloin tällöin jonkin verran suolaista vettä Pikkalanjoen kautta, mikä tilanteesta riippuen voi joko parantaa tai huonontaa syvänteen pohjanläheisen veden happitilannetta. Vuonna 2008 meriveden virtausta Vikträskiin ei ollut havaittavissa. Kuluneena vuonna järviä tarkkailtiin suppeammin, joten yhtä varmaa tilannetta esimerkiksi järvien happitilanteesta ei saatu kuin aina parittomina vuosina toteutettavina laajempina tarkkailuvuosina. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 43

mg/l 14 12 10 8 6 4 2 0 Happipitoisuus pohjan lähellä (7 m ) Tjusträsk 2008 19.3.2008 6.5.2008 20.8.2008 7.10.2008 Tjusträsk 12,3 9 4,9 9,3 12 Happipitoisuus pohjan lähellä (15 m) Vikträsk 2008 10 8 mg/l 6 4 2 0 31.1.2008 19.3.2008 6.5.2008 20.8.2008 7.10.2008 Vikträsk 12,1 11,6 9,2 2 8,9 Kuva 24. Tjusträskin ja Vikträskin happipitoisuus pohjan lähellä vuonna 2008. 4.2.2 Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin ravinnepitoisuus Ravinteiden pitoisuudet kertovat järvien rehevyys- eli trofiatasosta. Järvien ravinteiden keskipitoisuudet pintavedessä olivat vuonna 2008 yleisesti korkeampia kuin edellisvuonna. Vikträskiä vaivasi edellisvuonna 2007 ilmeisesti lähivaluma-alueen pelloilta ja muualta pintamaasta kerääntynyt vesi, joka nosti Vikträskin ja myös Pikkalanjoen ravinnepitoisuuksia (taulukko 10). 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Taulukko 10. Björnträskin, Tjusträskin, Vikträskin ja Stora Lonoksin ravinnepitoisuuksien vuosikeskiarvoja (maalis-lokakuu, n= 4, Vikträsk: tammi-lokakuu n= 5) metrin syvyydessä vuodelta 2008. Kok-N µg/l NO2+NO 3-N µg/l NH4-N µg/l Kok-P µg/l PO4-P (F) µg/l Björnträsk (B1) 1250 413 43 84 1,5 Tjusträsk 1413 728 42 97 11,8 Vikträsk 1380 815 40 105 12,8 Vuonna 2008 typpipitoisuudet eivät olleet Vikträskissä niin suuria, mutta kokonaisfosforipitoisuudet olivat kohonneita, kuten muissakin järvissä. Erityisesti kasvaneet ainevirtaamat Kyrkån osa-alueelta ja itse pääuoman alueelta selittävät parhaiten kohonneita ravinnepitoisuuksia. Rehevöityneillä vesialueilla veden ravinnepitoisuuksiin vaikuttavat ulkoisen kuormituksen ohella pohjasedimentistä sisäisen kuormituksen seurauksena veteen liukenevat ravinteet. Fosforin ja typen siirtymistä sedimentistä veteen säätelevät useat veden ja sedimentin rajapinnalla tapahtuvat fysikaalis-kemialliset ja biologiset prosessit. Merkittävää on, että sedimentin ravinnepitoisuudet ovat yleensä kymmeniä tai jopa satakertaisia yläpuoliseen veteen verrattuna. Siten jo ohuehkon sedimenttikerroksen ravinnevarannot ylittävät yläpuolisen vesimassan koko ravinnemäärän (Salonen ym. 1992). Alusveden happitilanne vaikuttaa oleellisesti pohjan läheisten vesikerrosten ravinnepitoisuuksiin: jos sedimentti joutuu hapettomaan tilaan, liukenevat kiintoaineeseen sitoutuneet fosfori ja typpi veteen aiheuttaen sisäisen kuormituksen kautta rehevyyden lisääntymistä. Hapettomissa olosuhteissa myös esimerkiksi ammoniumtyppi- ja fosfaattifosforipitoisuudet nousevat pohjan lähellä. Sekoittuessaan päällysveteen nämä liukoiset kasvinravinteet kiihdyttävät entisestään perustuotantoa ja lisäävät happikadon ja sisäisen kuormituksen mahdollisuutta. Vesien rehevöitymistä säätelevä tekijä on käytännössä aina fosfori tai typpi. Sisävesissä fosforin on yleensä todettu olevan tärkeämpi minimiravinne. Normaali tilanne muuttuu, jos vedessä on runsaasti levien käytössä olevaa fosforia kasvukauden aikana esimerkiksi jätevesikuormituksen tai sisäisen kuormituksen seurauksena tai jos epäorgaaninen typpi kuluu loppuun. Tällöin veden molekulaarista typpeä sitovat levät, esimerkiksi useimmat sinilevät, saavat typpi-fosfori -suhteesta voimakkaan kilpailuedun. Mikäli olosuhteet muuten ovat suotuisat, voi syntyä voimakas, lähes yksinomaan sinilevistä koostuva leväbiomassa. Rannalle ajautuessaan sinilevälautat haittaavat erityisesti virkistyskäyttöä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 45

Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Edellisvuosien mineraaliravinteiden määräsuhteiden perusteella järvet ovat olleet kasvukauden alussa fosforirajoitteisia, mutta muuttuneet heinä-elokuussa typpirajoitteiseksi. Laajempi trofianäytteenotto sisältää nämä liukoiset ravinteet ja niiden lisäksi mm. a-klorofyllimittaukset, mutta parillisina vuosina, kuten nyt vuonna 2008 toteutettava suppea järviseuranta ei sisällä liukoisia ravinneanalyysejä järvistä. A-klorofylli on levien lehtivihreässä esiintyvä aine, jonka määrää mittaamalla saadaan arvio kasviplanktonin määrästä tai biomassasta vesistössä. Levien klorofyllipitoisuuteen vaikuttavat mm. valo, lämpötila, levälajisto ja ravinneolot. Myös a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Siuntion järvet ovat olleet hyvin reheviä. Björnträsk on ollut ainoana järvistä ylirehevä, hypereutrofinen (a-klorofylliraja 50 µg/l). On kuitenkin huomattava, että varsinkin pienissä, matalissa järvissä, jollainen Björnträsk on, koko vesimassa voi toimia perustuotannon kasvualustana ja ulapan planktonnäytteiden joukkoon voi sekoittua myös runsaasti päällysleviä pohjalta ja ranta-alueelta. Björnträskin kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus on ollut 1990-luvulta lähtien selvästi nousujohteinen aina vuoteen 2001 asti. Tämän jälkeen a-klorofyllipitoisuus on laskenut ja vuonna 2007 vastasi muiden järvien a-klorofyllipitoisuutta (kuva 25). Kehitys on tässä suhteessa ollut Björnträskissä siis hyvin myönteistä. Björnträskin ravinnetasossa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä, joten ilmiön syytä ei siltä osin voisi selittää (Mettinen 2008). Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk a-klorofyllipitoisuus 1987-2007 80 70 60 50 µg/l 40 30 20 10 0 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 03 05 07 Björnträsk 1 36 36 27 35 43 31 39 37 47 42 61 47 65 55 72 54 34 33 Tjusträsk 21 13 29 32 28 29 26 23 33 29 32 35 25 41 37 36 25 34 Vikträsk 15 32 25 24 25 28 26 31 25 30 31 35 29 29 27 21 29 Havaintovuosi Kuva 25. Björnträskin, Tjusträskin ja Vikträskin kasvukausien a-klorofyllipitoisuus (0-2 m) vuosina 1987-2007 (Mettinen 2008). 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

4.2.3 Vihdin Enäjärven veden laatu Siuntionjoen latvoilla sijaitsee useiden järvien muodostama reittivesistö, jonka ensimmäinen ja suurin järvi on Vihdin Enäjärvi (5,08 km2, suurin syvyys 10,0 m). Uudenmaan ympäristökeskus seuraa tiiviisti Enäjärven veden laatua. Enäjärvi on hyvin rehevä järvi, joka on maatalouden ja haja-asutuksen, vuoteen 1976 asti myös yhdyskuntajätevesien kuormittama järvi lähellä Nummelan taajamaa. Kunnostus- ja hoitotoimien tuloksena Enäjärven tila on muuttumassa vähitellen parempaan suuntaan. Vuonna 2008 happi oli kuitenkin käytännössä loppunut alusvedestä läheltä pohjaa alkutalvesta tammi-maaliskuussa ja heinäkuussa. On huomattava, että mittauspaikka sijaitsee lähellä rantaa ja on hyvin suppea-alainen syvännekuoppa, johon kertyy tehokkaasti happea kuluttavaa orgaanista ainesta (kuva 26). Enäjärvi, Rompsinmäki: pohjanläheinen happipitoisuus O2 mg/l vuonna 2008 12,0 10,0 8,0 O2 mg/l 6,0 4,0 2,0 0,0 25.2. 26.3. 17.4. 13.5. 5.6. 10.7. 12.8. 10.9. 15.10. 11.11. Happi 0,3 0,3 11,2 6,2 5,5 0 8,3 9,3 10,2 11 Kuva 26. Vihdin Enäjärven Rompsinmäen syvänteen (8,0-9,0 m) pohjanläheisen veden happipitoisuuden kehittyminen vuonna 2008 (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Enäjärven Rompsinmäen havaintopaikan happitilanne oli edellisvuonna hieman parempi kuin nyt. Lähinnä samanlainen happikato vallitsi Rompsinmäen syvänteessä vuonna 2006, jolloin mm. pohjalta liukeni fosforia keskimäärin 371 µg/l, nyt 279 µg/l (heinäkuussa). Pohjanläheisen ja pintaveden (1,0 m) vedenlaatuarvot ilmensivät samaa erittäin rehevää tasoa kuin Siuntion järvissä (taulukko 11). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 47

Taulukko 11. Vihdin Enäjärven veden laadun keskiarvotuloksia (n= 9-11 vuonna 2008). (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Rompsinmäki 2008 Kok-P Kok-N ph sähkönjohtokyky sameus FNU µg/l µg/l ms/m Pintavesi 1,0 m 72 1177 7,2 13 19 Alusvesi 8,3-9,1 m 123 1481 7,2 14 40 Enäjärvestä vedet laskevat Poikkipuoliaisen eteläosaan, mistä ne jatkavat Tervalammen ja Huhmarjärven kautta Palojärveen. Poikkipuoliaisen (1,97 km2, suurin syvyys 5,1 m) ja Palojärven (1,72 km2, suurin syvyys 10,2 m) veden laatua on seurattu Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Poikkipuoliainen ja Palojärvi ovat reheviä, ravinteikkaita, ruskeavetisiä järviä, joiden syvänteissä happi on usein loppunut sekä talvikautena että kesällä. Vuonna 2008 näiden järvien tilaa ei seurattu Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. 5 ARVIO JÄTEVESIKUORMITUKSEN VAIKUTUKSISTA SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUALUEELLA VUONNA 2008 5.1 Jätevesikuormitus ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella Uudenmaan ympäristökeskus seuraa alueensa suurimpien jokien kautta mereen kulkeutuvaa kuormitusta. Laskelmissa on erotettu pistemäinen kuormitus, hajakuormitus (osatekijöineen) ja luonnonhuuhtouma. Siuntionjoen vesistössä fosforikuormituksen ja typpikuormituksen määrä ja jakautuminen näihin kuormituslähteisiin esitetään taulukossa 12. Taulukko 12. Mereen kulkeutuva fosfori- ja typpikuormitus kuormituslähteittäin Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla (Enckell ym. 2002). Pistekuormitus Hajakuormitus Luonnonhuuhtouma Yhteensä fosforia t/vuosi 0,1 12,5 1,3 13,9 typpeä t/vuosi 46 197 77 321 Hajakuormitus sisältää maatalouden, metsätalouden, haja-asutuksen ja ilman kautta kulkeutuvan laskeuman. Hajakuormituksesta merkittävä osa on maatalouden aiheuttamaa hajakuormitusta. Maatalouden hajakuormitus aiheuttaa fosforikuormituksesta noin 76 % ja typpikuormituksesta hieman alle 50 %. Luonnonhuuhtouman osuus typpikuormitukses- 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

ta (noin 25 %) on selvästi suurempi kuin fosforikuormituksesta (noin 10 %). Pistekuormitus on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja alle 1 % osuudella, mutta typpikuormittajana merkittävä 15 % osuudella (kuvat 27 ja 28). Kokonaisfosforikuormituksen jakaantuminen Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla 9,4 % 0,7 % 11,5 % 1,4 % 0,7 % Pistekuormitus Maatalous Metsätalous Haja-asutus Laskeuma Luonnonhuuhtouma 76,3 % Kuva 27. Fosforikuormituksen jakaantuminen eri kuormituslähteisiin Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla (tiedot UUS:in seurantaraportista, Enckell ym. 2002). Kokonaistyppikuormituksen jakaantuminen Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla 24,1 % 6,3 % 5,3 % 1,3 % 14,4 % 48,8 % Pistekuormitus Maatalous Metsätalous Haja-asutus Laskeuma Luonnonhuuhtouma Kuva 28. Typpikuormituksen jakaantuminen eri kuormituslähteisiin Siuntionjoen vesistössä 1990-luvun lopulla (tiedot UUS:in seurantaraportista, Enckell ym. 2002). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 49

5.2 Jokialueet 5.2.1 Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus ravinnevirtaamista osavalumaalueilla Laskennalliset arviot pistemäisen jätevesikuormituksen osuudesta osavaluma-alueilla pääravinteiden fosforin ja typen osalta esitetään kuvassa 29. Top Hotels Oy:n kokoushotelli Elohovin osalta vertailukelpoista tarkastelua ei voitu tehdä vähäisten vedenlaatutietojen vuoksi. Elohovin, kuten muidenkin pistekuormittajien kuormitusta, arvioidaan vielä yksityiskohtaisemmin myöhemmin tässä luvussa. Kyrkån valuma-alue on kooltaan selvästi suurempi kuin muut tarkasteltavat valumaalueet Risubackajoki ja Harvsån. Jotta saataisiin lähinnä vertailukelpoinen käsitys Kyrkån valuma-alueen latvoilla sijaitsevan Munkkaan jätekeskuksen kuormitusosuudesta valumaalueellaan, esitetään kuvassa 30 myös arvio jätekeskuksen kaatopaikkavesien osuudesta ainevirtaamista Lempansån osavaluma-alueella. Lempansån valuma-alue on pintaalaltaan (69,25 km 2 ) ja hyvin samankokoinen Harvsån valuma-alueen kanssa, jota Kirkkonummen Aktiivikeskus kuormittaa. Lempansån virtaamat laskettiin Palojärvenkosken virtaamista ja ainepitoisuuksina käytettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen Kyrkån K3 (Kirkkojoki 1,2) havaintopaikan pitoisuuksia. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli seurantajakson 2001-2008 alhaisin vuonna 2008 eli 3,4 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus kokonaisfosforivirtaamasta Risubackajoella on vaihdellut vuosina 2001-2008 noin 3-25 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus kokonaistyppivirtaamasta oli noin 25 %, mikä on myös keskimääräistä vähemmän seurantajaksolla 2001-2008. Muiden jätevesikuormittajien osuudet jokihaarojen alimmilla havaintopaikoilla olivat huomattavasti pienempiä, suurimmillaankin vain joitakin prosentin osia. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista ylempänä Lempansålla oli fosforivirtaamasta alle 0,3 % ja typpivirtaamasta noin 1 %, jotka olivat edellisvuoden tasoa ja noin kolmasosa vuoden 2001-2007 keskimääräisestä osuudesta (kuvat 29 ja 30). 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

PISTEKUORMITUKSEN %-OSUUS FOSFORIVIRTAAMISTA SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEILLA VUOSINA 2001-2008 25 20 15 10 5 0 Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kyrkå Munkkaan jätekeskus, Lempanså 2001 8,59 0,17 0,49 1,07 2002 9,84 0,19 0,19 0,41 2003 25,26 0,37 0,25 0,46 2004 3,77 0,09 0,11 0,23 2005 5,10 0,03 0,13 0,30 2006 10,01 0,08 0,46 0,95 2007 12,50 0,11 0,17 0,30 2008 3,38 0,02 0,05 0,24 Kuva 29. Nummelan puhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus fosforivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina 2001-2008. (Lempansån arviossa käytettiin Kyrkån alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). PISTEKUORMITUKSEN %-OSUUS TYPPIVIRTAAMISTA SIUNTIONJOEN OSAVALUMA-ALUEILLA VUOSINA 2001-2008 60 50 40 30 20 10 0 Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kyrkå Munkkaan jätekeskus, Lempanså 2001 35,59 1,23 3,77 7,91 2002 37,87 1,70 0,80 1,70 2003 56,61 4,85 2,36 5,29 2004 35,50 0,77 0,83 1,72 2005 37,07 0,63 0,48 1,17 2006 49,44 1,36 1,37 2,80 2007 41,21 1,57 0,50 1,01 2008 24,92 1,00 0,39 0,90 Kuva 30. Nummelan puhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus typpivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina 2001-2008. (Lempansån arviossa käytettiin Kyrkån alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 51

5.2.2 Risubackajoki Siuntionjoen yhteistarkkailualueen kokonaisjätevesikuormituksesta (jätevesimäärä, BHK7- kuorma ja kokonaisravinteet) noin 70-91 % oli Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa kuormitusta, joka kohdistui pieneen Risubackajokeen ja sitä kautta alapuoliseen vesistöön. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus vuonna 2008 esitetään taulukossa 13. Taulukko 13. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus Risubackajokeen vuonna 2008. Suluissa esitetään kuormitus vuonna 2007. Asukasvastineluku (AVL) kertoo, kuinka monen henkilön puhdistamattoman jäteveden likaavasta vaikutuksesta vuorokaudessa olisi kysymys (Jokinen 2009a) Jätevesi m 3 /d BHK 7 kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d 2473 (2150) 7,4 (9,6) 01,8 (0,30) 79 (69) Asukasvastineluku AVL 110( 140) 72 (120) 6600 (5800) Nummelan puhdistustulos saavutti luparajat vuonna 2008. Puhdistamon tulokuormitus on noussut huomattavasti erityisesti lokajätteen määrän noustessa. Puhdistustehon keskiarvot olivat BHK:n, fosforin ja nitrifikaation osalta suuruusluokkaa 99,0 %. Typenpoistoteho oli keskimäärin 67 % ja täytti myös lupaehdon mahdollisimman tehokkaasti. Typenpoiston odotetaan nousevan vielä jonkin verran. Typenpoistovalmiuksien parantamiseksi otettiin puhdistamolla vuonna 2008 käyttöön typen yhdisteitä analysoivat on line - mittalaitteet (Jokinen 2009a). Vuonna 2008 Nummelan puhdistamolta vesistöön johdettu BHK 7 - ja fosforikuormitus olivat hieman pienentynyt edellisvuodesta. Typpikuormitus sen sijaan nousi edellisvuodesta noin 14 %. Vajaan 15 vuoden tarkastelujaksolla Nummelan puhdistamon vesistöön purkautuva jätevesimäärä on ollut lievässä laskussa. Erityisesti fosforikuormitus sekä biologinen hapenkulutus on pienentynyt selvästi yli kymmenen vuoden tarkastelujaksolla (Mettinen 2005). Kuitenkin vähävetisen purkuojan vesi koostuu kuitenkin suurimman osan vuotta lähes pelkästään puhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Tämän vaikutuksesta alapuolisen Mäyräojan ja Risubackajoen kokonaistyppi- ja nitraatti- sekä nitriittipitoisuudet pysyvät epänormaalin korkeana joen alimmalle havaintopaikalle saakka. Myös veden sähkönjohtokyky, alkaliteetti ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät ovat kohonneita. Nummelan puhdistamon haaran lisäksi Risubackajokeen liittyy läntinen Arvolanojan haara. Täällä toimii mm. Marttilan Betonirakennus Oy, Lemminkäinen Oyj, Oy Minerit Oy Ab, Muijalan maa-ainesotto, ja Niska & Nyyssönen Oy:n maansiirtoyritys. Näistä toimijoista 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Niska & Nyyssönen Oy on velvoitettu osallistumaan Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun omistamansa Ratametsän alueen kuormituksen tarkkailun osalta. Sementtipohjaisten materiaalien varastointi ja tuotanto tällä monen yrittäjän alueella voi edelleen olla kromin sekä myös ylimääräsulfaattien lähteenä. Näiden aineiden pitoisuuksia tarkkaillaan Ratametsästä lähtevässä vedessä Niska & Nyyssösen Oy:n Ratametsän ympäristölupaan liittyen havaintopaikalla SV1 ja alempana Arvolanojassa Siuntionjoen yhteistarkkailuun liittyen havaintopaikalla R4. Ratametsän alueelta lähtevässä vedessä kromipitoisuus oli marraskuun näytteenoton aikaan kohollaan (17 µg/l) samoin kuin myös sulfaatti maaliskuussa (39 mg/l). Vedessä oli myös jonkin verran öljyhiilivetyä (100 µg/l). Suotovesiputken läpi virtaava vesi on ollut maaliskuun ja marraskuun näytteissä emäksistä (ph 8,8 ja 7,8), veden alkaliteetti on ollut korkea (1,5 ja 1,6 mmol/l) ja monilta muiltakin osin veden laatu on poikennut puhtaan veden pitoisuuksista ilmentäen kuormitusta (Ranta 2009b ja c). Kohonneita kokonaiskromipitoisuuksia ei vuoden 2008 aikana havaittu kuitenkaan Arvolanojan havaintopaikalla R4. Sulfaattipitoisuudet olivat Arvolanojassa ajoittain korkeampia ja keskimäärinkin samansuuruisia kuin Ratametsästä lähtevässä vedessä. Tuloksia ei kuitenkaan ole samasta ajankohdasta. Arvolanojan havaintopaikka R4 sijaitsee Nummenkylän koululle menevän tien ojarummun kohdalla noin kilometrin päässä Ratametsän alueella ja siihen liittyy maatalousvaltaista aluetta lounaassa. Aikaisempien selvitysten mukaan Ratametsän alueeseen lännessä liittyvällä myös Niska & Nyyssösen omistamalla Muijalan teollisuuskaatopaikan alueella kalkkipitoisten aineiden huuhtoutuminen sementtipohjaisesta läjitysjätteestä on näkynyt ojavedessä ph ja alkaliteettiarvon selvänä kohoamisena (Lommi 2003). Maatalouden ja metsätalouden aiheuttama hajakuormitus, mukaan lukien hevostilat ja karjatalous, on Risubackajoen alueella voimakasta ja pysynyt vähintään samansuuruisena yli kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Siten alapuoliseen Björnträskiin kohdistuu edelleen Nummelan jätevedenpuhdistamon aiheuttaman kuormituksen lisäksi mm. hajakuormituksen aiheuttamaa voimakasta kiintoaine- fosfori- ja bakteerikuormitusta. Kuormitusta tulee esim. Risubackajoen latvoilta ja alaosasta sekä pohjoisesta Mäyräojasta, jonka veden laatua ja määrää seurattiin Vihdin vesihuoltolaitoksen ja Lohjan kaupungin toimesta. Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristönsuojelun laitoksen opiskelijat Hanna Sivén ja Hanna Mattila ovat ohjatussa tutkimuksessaan selvittäneet vuonna 2004, onko Nummelan jätevedenpuhdistamolla tarpeen tehostaa typenpoistoa ottaen huomioon kuormituksen vaikutukset Siuntionjoen vesistössä ja merialueella. Selvitys tehtiin, jotta voitiin arvioida Nummelan puhdistamon tehostamistarvetta uudessa lupapäätöksessä. Arvioinnissa Björnträskillä oli keskeinen merkitys, mutta tutkimus pyrki selvittämään olemassa olevien tietojen pohjalta Nummelan puhdistamon vaikutusta aina Pikkalanlahden merialueelle asti. Arvion mukaan Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalanlahteen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 53

kohdistuvasta typpikuormasta on vielä noin 10 % ja fosforikuormasta noin 0,1 %. Siuntionjoen järvet pidättävät molempia ravinteita, näistä fosforia tehokkaammin. Vesistöalueelle kohdistuva kuormitus on kuitenkin niin suurta ja järvien viipymät pieniä, että järvien sitomiskapasiteetti ei riitä ja ravinteiden pitoisuudet pysyvät korkeina järvien jälkeisilläkin jokiosuuksilla. Maataloudella on suurin osuus niin kokonaistyppi- kuin kokonaisfosforikuormituksesta (Mattila ja Sivén 2004). 5.2.3 Kyrkån, Kivikoskenpuro ja Lempanså Kyrkån valuma-alueen pääasiallinen kuormituslähde on Siuntionjoen muita alueita voimakkaampi hajakuormitus. Ainoa pistekuormittaja on Munkkaan jätekeskus, joka sijaitsee Kyrkån latvoilla, Kivikoskenpuron osavaluma-alueella. Munkkaan jätekeskusta lähimpänä oleva yhteistarkkailun havaintopaikka Ki8 sijaitsee laskuojassa noin 30 metrin etäisyydellä ns. vanhasta tasausaltaasta. Laskuoja liittyy alempana, hieman yli kilometrin päässä Kivikoskenpuroon. Jätekeskuksen oma pintavesitarkkailun havaintopaikka O6 sijaitsee vanhan kaatopaikka-alueen tasausaltaanulostuloaukossa, mutta tältä havaintopaikalta ei ole johdettu vesiä vesistöön vuoden 2001 jälkeen. Jätekeskuksen Kivikoskenpuroon johtavaan laskuojaan pumpataan kaatopaikka-alueelta kerätyt kaatopaikan omassa puhdistamossa käsitellyt suotovedet sekä ohjataan ojajärjestelyin sulkurakennettujen vanhojen kaatopaikka-alueiden periaatteessa puhtaat pintavedet. Näiden lisäksi muualta ympäristöstä sekä kaatopaikalta että kaatopaikan ulkopuoliselta valuma-alueelta kertyy vesiä laskuojaan havaintopaikalle Ki8. Rosk'n Roll Oy:ssä korvattiin koekäytössä vuodesta 2005 lähtien ollut käänteisosmoosiin perustuva puhdistuslaitteisto täyden mittakaavan laitteiston. Uusin malli samasta puhdistusprosessista on ollut käytössä vuoden 2007 marraskuusta lähtien. Puhdistamattomia jätevesiä ei ole ohjattu vesistöön, vaan ylimääräinen suotovesi on ohjattu Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamoon. Havaintopaikan Ki8 näytteiden useimmat vedenlaatuparametrien arvot ilmensivät kuormitusta. Typpipitoisuudet olivat edelleen ajoittain erittäin suuria vähäisen virtaaman aikoina (26 000 µg/l). Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä lisääntyi ja vastaavasti hapellisen typen eli nitriitti-nitraattitypen osuus vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kesäkuun näytteestä mitattu 21 000 µg/l ammoniumtyppipitoisuus oli otettu erittäin hitaan virtaaman aikaan. Alkaliteettiarvot, klooripitoisuudet ja biologinen hapetusluku ilmensivät selvää jätevesivaikutusta. Ojassa oli nyt vettä kaikkina näytepäivinä riittävästi edustavia näytteitä varten. Veden riittävyyteen vaikutti myös puhdistamon hyvä käyttöaste ja siten puhdistamovesien osuuden lisääntyminen joessa. Laskuojaan laskettiin vuonna 2008 puhdistamojätevesiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vanhojen täyttöalueiden sulkemisen ja sulkurakentamisen myötä sekä pintavesi- ja suotovesikeruujärjestelmän että jätevedenpuhdistuksen ansiosta jätekeskuksen vesistökuormitus on kuitenkin pienentynyt selvästi 2000-luvulla. Kehitys on ollut myönteisintä varsinkin viime vuosina, mikä on näkynyt myös veden laadun paranemisena jätekeskuksen laskuojassa monissa vedenlaatuparametreissa (kokonaisfosfori, nitraatti-nitriittityppi, kemiallinen hapenkulutus, kloridipitoisuus). Kokonaistypen, ammoniumtypen ja biologisen kulutuksen osalta kehitys ei ole ollut niin suotuisaa. Happiongelmia ei ole laskuojan vedessä kuitenkaan esiintynyt virtaavan veden ansiosta eikä happiongelmia ole ilmennyt myöskään kauempana Kivikoskenpurossa. Veden ph:ssa, alkaliteetissa ja sähkönjohtavuudessa ei ole nähtävissä selviä muutoksia viime vuosina. Kivikoskenpurossa jätekeskuksen laskuojan liittymän yläpuolella havaintopaikalla Ki7 vedenlaatuparametrien arvot osoittivat edelleen melko voimakasta hajakuormitusta. Jätekeskuksen vaikutukset purossa oli melko lieviä ja todettavissa lähinnä kokonaistypen ja ammoniumtypen kohonneina pitoisuuksina ja biologisen hapenkulutuksen kasvuna. Lämpökestoisten kolibakteerien määrät ovat olleet toistuvasti suurempia laskuojan liittymän yläpuolella kuin alapuolella. Asukasvastinelukuina (AVL) mitattuna kaatopaikan keskimääräinen kuormitus havaintopaikalla Ki8 vastasi biokemiallisen hapenkulutuksen osalta noin 39 asukkaan, typen osalta noin 144 asukkaan ja fosforin osalta noin 8 asukkaan päivittäistä jätevesikuormitusta. Kuormitus oli kasvanut hieman edellisvuodesta. Laskuojan ainepitoisuudet pysyivät nytkin keskimäärin vähintään yhtä alhaisella tasolla kuin edellisvuosina, kun pitoisuuksia verrataan esim. 1990-luvun lopun tilanteeseen. Vuonna 2008 havaintopaikalla Ki8 näytteenottopäivien aikana tehtyjen virtaamamittausten ja Rosk n Roll Oy Ab: ltä saatujen puhdistamovesien virtaamamittaustulosten mukaan puhdistamovesien osuus oli laskuojassa purkupaikan alapuolella 63,5 % laskuojan keskimääräisestä virtaamasta. Puhdistetun jäteveden osuus laskuojan virtaamasta oli ensimmäisen kerran yli puolet ja se on kasvanut koko ajan (vuonna 2007 oli 21,1 %, vuonna 2006 oli 11,2 % ja vuonna 2005 9,8 %). Puhdistettujen jätevesien lisäksi laskuojaan johdetaan suoraan vanhoilta sulkurakennetuilta läjitysalueilta valuvat vedet sekä vanhan kaatopaikka-alueen kentältä kertyvät vedet. Niiden laadun voidaan arvioida olevan korkeintaan sama kuin uuden alueen kentän vesien laatu eli hajakuormitettujen vesien laatu. Samaan laskuojaan kertyy myös vesiä kaatopaikan ulkopuolelta, hajakuormitetulta alueelta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 55

Taulukko 14. Keskimääräinen BHK7-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormitus (kg/d) vuonna 2008 Kivikoskenpuron läntisessä ojahaarassa Munkkaan jätekeskuksen alapuolella havaintopaikalla Ki8 (suluissa vastaavat arvot vuonna 2007, ks. Mettinen 2008). Parametri kuormitus kg/d Asukasvastineluku AVL BHK 7 2,8 (1,9) 39 (27) KOK-N 1,7 (1,3) 144 (111) KOK-P 0,02 (0,02) 8 (7) Munkkaan jätekeskuksen omaan tarkkailuun sisältyy pintavesihavaintopaikka O5, jonka kautta Kivikoskenpuron alaosaan liittyvän Munkkaanojaan johdetaan jätekeskuksen vastaanottoalueen kenttien ja osittain vanhan kaatopaikka-alueen suljettujen penkkojen periaatteessa puhtaita pintavesiä. Veden laatu on tällä havaintopaikalla parantunut viime vuosina. Lähinnä veden sähkönjohtavuus eli veteen liuenneiden suolojen määrä, veden alkaliteetti eli puskurikyky ja kloridien määrä poikkesi vuonna 2008 normaalista hajakuormitetusta vedestä. Syksyn 2008 näytteessä todettiin myös juuri ja juuri havaitut määrät haihtuviin hiilivetyihin eli liuottimiin kuuluvia metyyli-tert.butyylieetteriä (MTBE) ja tert.amyylimetyylieetteriä (TAME) (Ranta 2009a). Siuntionjoen vesistön Munkkaanojaan laskevan ojan O5 vedenlaatu- ja ainevirtaamatutkimus on perustunut ainoastaan kahteen mittauskertaan vuodessa. Näistä havaintokerroista laskettujen ainevirtaamien perusteella tätä reittiä Munkkaanojaan vuonna 2008 päätynyt kuormitus vastaa typen osalta asukasvastinelukuina (puhdistamattomana jätevetenä) noin 200 ihmisen, fosforin osalta 16 ihmisen ja biologisen hapenkulutuksen osalta 50 ihmisen päivittäistä jätevesikuormitusta. Kuormitusluvut nousivat kaikkien kolmen vedenlaatuominaisuuden osalta selvästi vuodesta 2007, fosforin osalta suurimmaksi mittausjakson 2001-2008 aikana. Ainekuormituksen kasvu johtui lähinnä suuremmista virtaamista (Ranta 2009a). Kuormitus tätä kautta olisi siis jopa suurempaa kuin puhdistamon kautta ojaan laskevassa vedessä. Kuormituksen arviointi kahden näytekerran perusteella ei anna suoraan luotettavaa käsitystä kokonaiskuormituksesta, vaan tarvittaisiin säännöllistä virtaamamittausta ja mielellään myös enemmän kuin kaksi vedenlaatumittausta vaihtelevissa virtaamaoloissa otettuina. Toisaalta Munkkaanojan laskevan ojan 05 havaintopaikka edustaa veden laadultaan hyvin lähellä Kivikoskenpuron alueella vallitsevaa hajakuormituksen vettä, jolloin kuormitusta tätä kautta ei sellaisenaan voi pitää varsinaisena pistemäisenä jätevesikuormituksena kuten Ki8 laskuojassa. Kaatopaikka-alueella syntyvien jätevesien määrä riippuu pohjimmiltaan säätekijöistä, kuten vuoden sadannasta, sateiden ajoittumisesta ja haihdunnan määrästä. Kaatopaikalla syntyvän valuman määrään ei siten voida käytännössä vaikuttaa. Valuma- ja suotovesien laatuun voidaan vaikuttaa suotovesijärjestelmän ja kaatopaikan pintavesien talteenoton ja puhdistuksen sekä mm. kaatopaikka-alueiden tehokkaan sulkurakentamisen avulla. Vesistökuormituksen kannalta on tärkeätä osata varautua kaatopaikkavesien talteenot- 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

toon ja käsittelyyn myös toistuvien tulvavesikausien aikana. Munkkaan jätekeskus on sopimuksen mukaisesti johtanut jätevesiä viemärilinjaa myöten Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi. 5.2.4 Siuntionjoen päähaara Siuntionjoen päähaaran latvoilla olevaa Kurjolammenojaa kuormittaa vähäisessä määrin Hotelli Elohovi (uusi omistaja Top Hotels Oy), joka on kurssi- ja lomahotelli. Elohovin kuormitus on ollut samaa suuruusluokkaa kuin Siuntionjoen alaosassa toimivan Esson Pikkalan huoltoaseman. Esso-huoltoasemalle (Jokinen 2008c) ei ole asetettu vesistötarkkailuvelvoitetta. Muuta merkittävää pistekuormitusta Siuntionjoen päähaarassa ei ole. Harvsån valuma-alueella, Stora Lonoks -järven rannalla toimivan Aktiivikeskuksen kuormitus on näitä suurempi. Vuodesta 2005 lähtien Hotelli Elohovin puhdistamon yhteydessä on ollut käytössä maasuodatin, joka tehostaa erityisesti fosfori- ja bakteerisuodatusta. Elohovin puhdistustulos 2008 saavutti luparajat ja tulokset ovat erittäin hyvää suuruusluokkaa edustaen Elohovin parasta tasoa. Sekä fosforin että BHK 7 -pitoisuuden puhdistusteho oli yli 99 %. Tulos selittyy maasuodatuksen käyttöönotolla ja puhdistamon toiminnan tehostamisella. Maasuodatus parantaa myös veden hygieenistä laatua (Marja Valtonen 2009a). Elohovin puhdistamon uusi ympäristölupahakemus on lähetetty päätöskäsittelyyn (Marja Valtonen, suullinen tieto 10.9.2009). Elohovin ja Esso-huoltoaseman kuormitus on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Hotelli Elohovin ja Pikkalan Esso-huoltoaseman jätevesikuormitus vuonna 2008 (suluissa kuormitus vuonna 2007). Puhdistamo Jätevesi m 3 /d BHK 7 kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d Hotelli Elohovi 4,4 (4,5) 0,013 (0,013) 0,0007 (0,0003) 0,18 (0,23) Esso Pikkala 2,45 (4,3) 0,032 (0,075) 0,0023 (0,010) 0,12 (0,114) Siuntionjoen päähaarassa ei havaittu suoranaisia jätevesivaikutuksia vuonna 2008. Sivuhaarojen kautta tulevien jätevesien vaikutukset peittyivät vesimäärän kasvun myötä lisääntyvään hajakuormitukseen. 5.3 Järvet Evitskogissa sijaitseva Aktiivikeskus (ent. Aktiivi-instituutti) johtaa puhdistettuja jätevesiä matalaan ja rehevään Stora Lonoks -järveen. Stora Lonoks sijaitsee Kirkkonummen kun- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 57

nassa. Kiinteistön nimi ja omistaja on vaihtunut ja uusin omistaja on 4.7.2006 tehtyjen kauppojen jälkeen Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy Helsingistä. Tätä aikaisemmin kiinteistö oli ollut vajaan vuoden Pyhänseita Oy:n hallinnassa. Kiinteistölle on asetettu luparajat 10.9.2002 (UUS), jotka vuoden 2008 puhdistustulos saavutti. Tulostaso oli hyvä. Mm. fosforin puhdistusteho oli 92 % ja näytteenottopäivinä keskimääräinen fosforipitoisuus puhdistetussa vedessä oli 0,53 mg/l. BHK 7 -kuorman puhdistusteho oli myös 92 % ja Stora Lonoks -järveen johdettiin keskimäärin noin 11 mg O 2 /l happea kuluttavia aineita (Valtonen 2009b). Aktiivikeskuksen puhdistamolta Stora Lonoks järveen johdetut ainemäärät olivat vuonna 2008 biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta nousseet edellisvuotisesta tasosta, mutta typpikuormitus oli pysynyt suurin piirtein ennallaan (taulukko 16). Kuormitus vastasi biologisen hapenkulutuksen osalta 4,7 asukkaan, fosforin osalta 6,4 asukkaan ja typen osalta 83 asukkaan käsittelemättömän jäteveden kuormitusta (Valtonen 2009b). Taulukko 16. Stora Lonoks -järveen kohdistuva jätevesikuormitus vuonna 2008 (suluissa kuormitus vuonna 2007). Jätevesi m 3 /d BHK 7 kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d 30,3 (24,9) 0,33 (0,1) 0,016 (0,0037) 1,00 (0,97) Stora Lonoks -järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Edellisvuonna 2007 kesäkerrostuneisuuden lopulla elokuussa happi oli vain tyydyttävä (5,4 mg O 2 /l). Usein happipitoisuus laskee myös talvikaudella lähelle nollaa, mutta nyt erittäin lyhyeksi jääneen jääpeitteinen ajan vuoksi maaliskuinen happitilanne oli hyvä (10,2 mgo 2 /l). Vähävetisinä aikoina Aktiivikeskuksen puhdistamon vaikutus voidaan havaita ammoniumtypen lievänä kohoamisena ja suolistobakteeripitoisuuksien nousuna, mutta nämä saattavat liittyä merkittävissä määrin myös järven alusveden hapettomuuden aiheuttamaan ravinteiden liukenemiseen pohjasedimentistä, viimeksi vuonna 2003. Pienehköstä jätevesikuormasta huolimatta vesistön ja erityisesti Stora Lonoks -järven kannalta olisi hyvä varmistaa, että siirtoviemärin kunto on hyvä eikä vuotoja esiinny tai esim. viemäri pääse jäätymään kovien pakkastalvien aikana. Viemäri on vanha ja rakennettu yli kolmekymmentä vuotta sitten (Mettinen 2006, 2008). Siuntionjoen keski- ja alaosan järviin Tjusträskiin ja Vikträskiin ei kohdistu suoranaista pistekuormitusta. Järvet ovat kuitenkin Siuntionjoen luonnollisina sedimentaatioaltaina joutuneet vastaanottamaan joen kuljettamia ravinteita. Osa ravinteista sitoutuu järvien perustuotannossa, osa sedimentoituu pohjalle, osa kulkeutuu edelleen jokea alaspäin. Pistemäinen jätevesikuormitus on jokivarressa vähentynyt yli puoleen 1990-luvun alusta, mutta ravinteiden aiheuttama kokonaiskuormitus on edelleen suuri. Ravinteita pidättyy ilmeisesti merkittäviä määriä matkalla Siuntionjoen suuta kohden. Ravinteiden ja kiinto- 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

aineen pidättyminen on suurinta Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä, missä veden virtauksen heikkeneminen lisää perustuotannon kasvupotentiaalia ja ravinteiden sitomiskykyä sekä aineiden laskeutumista pohjalle. Erityisesti Tjusträsk ja Vikträsk toimivat ravinteiden laskeutusaltaina ja kaikenlainen biotoiminta niissä sitoo runsaasti ravinteita kasvukautena. Käytännössä molempien järvien kuormituksen sietokyky on jo ylittynyt, koska järviä on jo pitkään vaivannut syvänteiden alusveden hapettomuus ja sen seurauksena pohjan ravinteiden uudelleen liukeneminen vesimassaan. Aikaisempien laajojen trofianäytteenottojen tulosten perusteella havaittiin, että aivan viime vuosina rehevimmän järven Björnträskin a-klorofyllipitoisuus on voimakkaasti laskenut. Vuonna 2007 se oli samaa tasoa kuin Tjusträskissä ja Vikträksissä. Tämän ilmiön yhteyttä suoraan ravinnepitoisuuksiin ei ole nähtävissä. Säätekijät (kesäaikaiset sateet, pilvisyys) saattavat olla tuloksia parhaiten selittäviä, mutta ovat myös vaikeasti todennettavissa. Yhteistarkkailun piirissä olevaa järvet ovat edelleen ylireheviä, joten jatkuvat toimenpiteet niihin kohdistuvan ravinnekuormituksen rajoittamiseksi ovat perusteltuja ja erittäin suositeltavia (Mettinen 2008). Siuntionjoen alaosan järviin kohdistuvan typpikuormituksen vähentämiseen olisi kiinnitettävä huomiota yhtä lailla kuten fosforipäästöihinkin. On muistettava, että Siuntionjoen vesistön järvissä typpi näyttäisi olevan hyvin usein minimiravinne ainakin kasvukauden loppuvaiheessa. Erityisesti liukoinen typpi saattaa olla avainasemassa perustuotannon kasvua säätelevänä ravinteena. Merialueella typpi on lähes aina minimiravinne koko Suomen eteläisellä rannikkoalueella. Siuntionjoen kokonaistyppivirtaamasta Kyrkån kokonaistyppivirtaama on selvästi suurin. Toimenpiteet Kyrkån maatalousvaltaisella valuma-alueella ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisemisessä ovat ensiarvoisen tärkeitä rehevyyden vähentämisessä. 6 SIUNTIONJOEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun liittyviä ajankohtaisia asioita käsitellään yhteistarkkailukokouksessa. Yhtenä keskusteluaiheena on edelleen voimakas hajakuormitus ja erityisesti heikko veden hygieeninen laatu. Hajakuormituksen seuranta ja mahdolliset maastokäynnit alueilla syiden paikallistamiseksi, esimerkiksi Mäyräojan ja Arvolanojan alaosassa, olisivat tarpeen. Myös Kivikoskenpuron alueella hajakuormitus on voimakasta vaikuttaen pistekuormituksen vaikutusten arviointiin. Hajakuormitusongelma on suurin ja ehkä vaikein yksittäinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi on valtioneuvostokin tehnyt periaatepäätökset ja tavoitteet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 59

Pohdintaa tarvitaan myös muun muassa yhteistarkkailun pohjaeläinseurannan kehittämistarpeesta. Velvoitetarkkailututkimusten menetelmiä on tarpeen pyrkiä yhdenmukaistamaan ympäristöhallinnon ohjeistuksen kanssa, jotta tarkkailualueiden ekologinen tila voitaisiin samoilla kriteereillä määrittää. Tämä tulee parantamaan pohjaeläintutkimusten tulosten luetettavuutta ja vertailukelpoisuutta, mikä on hyvä huomioida velvoitetarkkailujen pohjaeläinohjelmassa. Tuoreimpien ympäristöhallinnon pohjaeläinnäytteenottoohjeiden mukaan on tutkittava kolme erilaista pohjahabitaattia, joissa rinnakkaisnäytteiden määrä olisi vähimmilläänkin kaksi näytettä yhtä pohjahabitaattia kohden. Siuntionjoen vesistön tarkkailuohjelman mukaan otetaan vain yksi näyte pohjahabitaattia kohden. Suomen Sokeri Oy on kiinnostunut osallistumisesta Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun, koska he käyttävät Siuntionjoen loppuosan eli Pikkalanjoen vettä makeavesialtaassa raakavesilähteenä vesilaitoksessaan. Vuonna 2009 toteutetaan ohjelman mukaisesti laajaa fysikaalis-kemiallista tarkkailua trofianäytteineen ja laajaa pohjaeläintarkkailua. Vuonna 2010 on vuorossa suppea fysikaaliskemiallinen vuosi. 7 YHTEENVETO Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2008 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen pääuoma) ja kolmella järvellä (Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk). Vesinäytteitä otettiin yhteensä 17 virtahavaintopaikalta ja 4 järvihavaintopaikalta 2-8 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja lämpökestoisten bakteerien määrää. Pohjaeläinnäytteenotossa oli suppea vuosi ja näytteitä otettiin kahdelta virtavesipaikalta. Suurimmat pistekuormittajat tarkkailualueella ovat Vihdin Nummelan jätevesipuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muut pistekuormittajat ovat merkityksellisiä lähinnä paikallisesti. Jätevesipuhdistamot täyttivät lupaehdot vuonna 2008. Pistekuormitus kokonaisuudessaan on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja alle 1 % osuudella, mutta typpikuormittajana merkittävä 15 % osuudella. Suurin osa kuormitusta on hajakuormitusta. Tulosten mukaan pistekuormittajista Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus vesistökuormituksesta on merkittävin. Nummelan osuus pistekuormituksesta oli jätevedestä 91 %, fosforista 83 % ja typestä 96 %. Pistekuormittajien yhteisestä biologisesta hapenkulutuksesta Nummelan osuus oli noin 70 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vastasi fosforin osalta 72 asukkaan, biologisen hapenkulutuksen osalta 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

110 ja typen osalta 6600 asukkaan puhdistamattoman jäteveden kuormitusta. Nummelan puhdistamon typpikuormitus lisääntyi jonkin verran, mutta fosforikuormitus oli edellisvuotista selvästi pienempää. Puhdistamo toimi hyvin ja fosforin ja BHK7:n puhdistusteho oli 99 %. Typenpoistossa saavutettiin 67 % puhdistusteho. Pääosa Risubackajoen kuljettamasta jätevesikuormituksesta on peräisin Nummelan puhdistamon purkuvesistä, jonka vaikutuksesta kokonaistyppipitoisuus oli vedessä erittäin suuri ja myös mm. veden sähkönjohtokyky ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat kohonneita. Yhteistarkkailun pistekuormituksen toiseksi suurin kuormittaja oli Munkkaan jätekeskus, jonka osuus pistekuormittajien BHK 7 - kuormituksesta oli 26 %. Muilta osin jätekeskuksen osuus oli selvästi pienempi. Munkkaan jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana pienessä laskuojassa jätekeskuksen alapuolella, mutta laimeni selvästi laskuojan jälkeisessä Kivikoskenpurossa. Jätekeskuksen puhdistustulos on parantunut ja vesistökuormitus yleisesti ottaen vähentynyt 2000-luvulla. Jätekeskuksen vesistökuormitus vastasi fosforin osalta 8 henkilön, typen osalta 144 ja biologisen hapenkulutuksen osalta 37 henkilön asukkaan puhdistamattoman jäteveden kuormitusta lisääntyen hieman edellisvuodesta. Yhteistarkkailun tulosten mukaan ravinnevirtaamat eri osavaluma-alueilta kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna virtaamien kasvun myötä. Purovesien bakteerimäärät olivat ajoittain suuria monin paikoin edellisten vuosien tapaan lähinnä hajakuormituksesta johtuen. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli vertailujaksolla 2001-2008 alhaisin eli 3,4 % ja osuus kokonaistyppivirtaamasta noin 25 %, mikä oli myös keskimääräistä vähemmän. Tämä kuormitus kohdistui Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Järveen aikaisemmin kerääntynyt ravinnevarasto on merkittävä rehevyyttä lisäävä tekijä. Munkkaan jätekeskuksen osuus Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli fosforivirtaamasta noin 0,4 % ja typpivirtaamasta alle 1 %. Munkkaan jätekeskuksen oman puhdistamon käsittelemien suotovesien määrä nelinkertaistui edellisvuodesta ja ne johdettiin laskuojaan. Osa jätevesistä ohjattiin Lohjan kaupungin Pitkäniemen puhdistamoon käsiteltäväksi. Pintavedet sekä vanhoilta sulkurakennetuilta kaatopaikka-alueilta että uudelta kaatopaikka-alueelta sekä vastaanottokentiltä ohjattiin suoraan vesistöön. Munkkaan jätekeskuksen kuormitusvaikutus Kivikoskenpuroon on lievää ja näkyy lähinnä jonkin verran kohonneina kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksina sekä veden biologisina hapenkulutusarvoina. Kokoushotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan, Esso-huoltamon jätevesikuormitus Pikkalanjokeen ja Aktiivikeskuksen kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkån jokihaarasta. Kokonaisfosforivirtaama kasvoi edellisvuo- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 61

teen nähden kaksinkertaiseksi, Kyrkåssa jopa kolminkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Erittäin runsasvetisenä vuonna 2004, fosfori- että typpivirtaamat olivat suurempia kuin vuosina 2005-2008. Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia Kyrkåsta sekä typpeä Risubackajoen osavaluma-alueelta. Hajakuormituksen ongelma-alueita ovat Siuntionjoen vesistön latva-alueet (Risubackajoki; Arvolanojan alaosa ja Mäyräjoki, Kivikoskenpuron alue), Kyrkån alaosa sekä itse Siuntionjoen pääuoman alaosa Kyrkån jälkeen. Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Järvien happitilanne oli parempi kuin edellisvuonna Vikträskissä, Siuntionjoen pääuoman eteläisimmässä ja syvimmässä järvessä, pohjanläheisen veden happipitoisuus syvänteen kohdalla oli kuitenkin vain välttävä. Tjusträskissä ja Vikträskissä esiintyy kesän lopulla happikato järvien syvänteissä. Ravinteita pidättyy suuresti Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä, missä veden virtauksen heikkeneminen lisää perustuotannon kasvupotentiaalia ja ravinteiden sitomiskykyä sekä aineiden laskeutumista pohjalle. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja järvien tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus. Uudenmaan ympäristökeskuksen seurannassa Vihdin Enäjärven Rompsinmäen syvänteessä vallitsi happikato sekä helmi-maaliskuussa että heinäkuussa, mutta happikadot eivät aiheuttaneet ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä siinä määrin kuin muutamina aikaisempina vuosina. Latvavesistöjen vähemmän kuormitettujen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla. Latvavesistöjen metsä ja suometsävaltaisille pienille puroille oli tyypillistä veden ruskea väri ja alhainen happamuus. 8 SAMMANDRAG Samkontrollen i anslutning till Sjundeå ås vattendrags punktbelastares utsläppstillstånd utfördes år 2008 i enlighet med kontrollprogrammet. Kontrollen utfördes inom området (Risubackaån, Kyrkån, Sjundeå ås huvudfåra) och i sjöarna (Björnträsk, Tjusträsk och Vikträsk) genom att ta vattenprov från totalt 17 provpunkter i rinnande vatten och från 4 sjöpunkter 2-8 gånger under året. Ur proven analyserades vattnets fysikalisk-kemiska kvalitet, klorofyll-a halt samt mängden termore-sistenta bakterier. Bottendjursundersökning- 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

en gjordes denna gång enligt det mindre omgfattande programmet och prov togs från 2 strömmande platser. De största punktbelastarna inom kontrollområdet är Vichtis, Nummela reningsverk i den övre de-len av Risubackaån och Muncka avfallscentral i den övre delen av Kivikoskibäcken. De övriga punktbelastarna har främst en lokal inverkan. Avloppsvattenreningsverken uppfyllde tillstånds-villkoren år 2008. Punktbelastningen är med tanke på hela Sjundeå ås vattendrag en mycket liten fosforbelastare med en andel på under 1 %, men vad gäller kvävet är andelen på ca 15 % betydan-de. Den största belastningskällan är den diffusa belastningen. Av punktbelastningen svarade Nummela reningsverk för den mest betydande andelen av totalbe-lastningen. Nummela reningsverks andel av avloppsvattenmängden var 91 %, av fosforn 83 % och av kvävet 96 %. Av punktbelastarnas totala andel syreförbrukande ämnen var Nummelas andel ca 70 %. Vattendragsbelastningen motsvarade beträffande fosforn det orenade avloppsvattnet från 72 personer. För den biologiska syreförbrukningen var motsvarande tal 110 och för kvävet 6 600. En ökning kunde noteras beträffande totalkvävebelastningen medan fosforbelastningen minskade klart jämfört med senaste år. Reningsverket fungerade emellertid bra och reningseffekten för fosfor och BOD var 99 %. Kvävereningseffekten var 67 %. Största delen av den belastning. som rinner via Risubackaån härrör sig från Nummela reningsverk, vilket innebär att totalkvävehalten var mycket hög och värdena för ledningsförmåga, alkalitet liksom mängderna fekala kolibakterier var förhöjda. Av punktbelastarna var Muncka avfallscentral, vars andel av punktbelastarnas BOD belastning var 26 %. Vad beträffar de övriga komponenterna var avfallscentralens andel betydligt mindre. Avfallscentralens inverkan kunde ses klart i det lilla utfallsdiket nedanför avfallscentralen, men inver-kan minskar till följd av utspädningen i Kivikoskibäcken. Reningsresultatet vid avfallscentralen har förbättrats och vattendragsbelastningen har allmänt taget minskat under 2000-talet. Belastningen från avfallscentralen motsvarade beträffande fosfor 8, kvävet 144 och den biologiska syreförbrukningen 37 personers orenade avloppsvatten, vilket innebär att den stigit något sedan senaste år. Enligt resultaten från samkontrollen ökade de totala närsaltsflödena i de olika delområdena till följd av de större flödena och den minskade diffusa belastningen. Bäckvattnets bakteriemängder var tidvis stora närmast beroende på den diffusa belastningen. Nummela reningsverks andel av totalfosforflödet i Risubackaån var den minsta under jämförelseperioden 2001-2008, eller 3,4 % av totalflödet och av totalkväveflödet var andelen 25 % vilket även det är mindre än i medeltal. Den-na belastning riktades till Björnträsket, dit Risubackaåns vatten rinner. De näringsämnen, som tidigare samlats i sjön utgör en betydande eutrofierande faktor. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 63

Muncka avfallscentrals andel av ämnesflödena i Kivikoskibäckens nedre del Lempansån var för fosforns del ca 0,4 % och för kvävets del under 1 %. Den i Muncka renade vattenmängden nästan fyrdubblades jämfört med föregående år och den leddes ut i utfallsdiket. En del av avloppsvattnen leddes till Lojo stads Pitkäniemi reningsverk för behandling. Ytvattnet från såväl den stängda delen av soptippsområdet, den nya delen samt lagerfälten leddes ut i vattendraget. Belastningseffekten på Kivikoskibäcken är lindrig och den kan närmast ses som något förhöjda total- och ammoniumkvävehalter samt höjda biologiska syreförbrukningsvärden. Belastningen från Hotell Elohovi i Kurjolammenoja i Vichtis, belastningen på Pickalaån från Esso servicestationen och belastningen från Aktiivi-Instituutti i Stora Lonoks i Kyrkslätt var mindre än fallet var vid Muncka och i Nummela, och klara belastningseffekter kunde inte märkas. Närsaltsbelastningen, som via Sjundeå å kommer till Pickalaviken härstammar till största delen från Kyrkån. Totalfosforflödet fördubblades jämfört med föregående år, i Kyrkån steg den till det tredubbla. Under väldigt vattenrika år, som år 2004, var såväl fosfor- som kväveflödena större än under perioden 2005-2008. Räknat, som avrinning per kvadratkilometer land, kom den största fosforavrinningen från Kyrkåns delavrinningsområde, medan den största kväveavrinningen kom från Risubacka förgreningen. Problematiska områden, då det gäller den diffusa belastningen, är dessutom en del källflöden i Sjundeå ås vattendrag (Risubackaån; nedre delen av Arvolanoja och Mäyräjoki, Kivikoskibäcken området) samt den egentliga Sjundeå ån efter Kyrkån. De sjöar, som ingår i Sjundeå ås vattendrags samkontroll, Björnträsk, Tjusträsk och Vikträsk är alla mycket näringsrika och frodiga. Syreläget i sjöarna var bättre än föregående år i Vikträsket men i Sjundeå ås sydligaste och djupaste del var syreläget vid djupfickan dock endast försvarligt. Syre-brist förekom under sensommaren i Tjusträsk och Vikträsk vid botten. Stora mängder näring ac-kumuleras i de lugna partierna och i sjöarna där den avtagande strömningshastigheten höjer pri-märproduktionens tillväxtpotential och upptagningsförmågan av närsalter. Dessutom ökar sedimenteringen på dessa platser. Den belastning som kommer till sjöarna är kontinuerligt för stor och därtill kommer den inre belastningen, som kommer från bottensedimenten, vilka är av dålig kondition. I Enäjärvi sjö i Vichtis, förekom syrbrist i djupfickan i Rompsinmäki såväl i februari-mars som i juli på basen av de prov, som togs av Nylands miljöcentral. Någon urlakning av närsalter ur bottensedimenten i likhet med för några år sedan förekom inte. I vattendragets övre delar och i jämförelseområdet Palojoki i Sjundeå ås huvudfåra, var vattnets närsaltshalter, ledningsförmåga och mängderna fekala bakterier allmänt taget lägre, vilket innebär att vattenkvaliteten i dessa områden var bättre än i det övriga sam- 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

kontrollområdet. Typiskt för de små bäckarna i vattendragets översta del var vattnets bruna färg och låga ph-värde, vilket beror på att de omkringliggande markerna domineras av skogs- och skogskärrsmarker. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 65

66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Kirjallisuuslähteet Ekholm, P. ja Koskiaho, J. 1996: Ravinnepitoisuuden ja virtaaman kehitys maatalouden kuormittamassa joessa. Vesitalous 4:17-22. Enckell, E. Airola, H., Tornivaara-Ruikka, R. Villa, L. ja Salasto, R. (toim.) 2002: Ympäristön tila muuttuu. Uudenmaan ympäristökeskuksen seuran-taraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut 269. 96 s. Ilmatieteen laitos 2007: Kuukausikatsaukset Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 2007. Jokinen, O. 2009a: Vihdin vesihuoltolaitos. Nummelan puhdistamon kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto 2008. Päiväys 15.6.2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste. 9 s. + liitteitä 3. Jokinen, O. 2008c: Esso Pikkala. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu. Vuosi 2007. Kertaraportit 2.4.2007, 26.6.2007 ja 18.10.2007. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Monisteita. Könönen, Mettinen ja Saarikari (luonnos): Siuntionjoen vesistön pohjaeläintutkimukset vuosina 2001-2007. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Sarvi, M. 2009a: Niska & Nyyssönen Oy:n Ratametsän kaatopaikka, Lohja. Vuosiraportti 24.2.2009. 1 s. Sarvi, M. 2009b: Niska & Nyyssönen Oy:n Muijalan tehtaiden teollisuuskaato-paikka, Lohja. Vuosiraportti 24.2.2009. 1 s. Lommi, P. 2003: Muijalan kaatopaikka-alueen ympäristövaikutusten tarkkailu-tutkimus 7.4.2003. Scc Viatek, Vesihydro. Moniste 6 sivua. Mattila, H. ja Sivén, H. 2004: Nummelan jätevedenpuhdistamon typpikuormitus Siuntionjoen vesistöalueella tarkasteluvuosina 2001 ja 2002. Ohjattu tutkimus. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos/limnologia. Tammikuu 2004 (saate 9.2.2004). 22 s. + liitteitä 1. Mettinen, A. 2005: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 2003 ja 2004. Vesistön tila vuosina 1989-2004. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2005. Julkaisu 153. 80 s. + liitteet 4 kpl. Mettinen, A. 2007a: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2006. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 2006. Julkaisu 175. 55 s. + liitteet 4 kpl. Mettinen, A. 2008: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2007. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 175/2008. 56 s. + liitteet 2 kpl. Mettinen, A. 2007b: Sågarsforsin kalataloudellinen koskikunnostus (UUS, työ AR 114). Veden laadun seurannan tulokset syys-marraskuu 2007. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste, 3 s + liite. Nummela, Katriina ja Ranta, Eeva 2008: Lohjanharjun pohjavesien yhteistark-kailu vuonna 2007. Tutkimusraportti 138/2008. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 45 s. + liitteet. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. 15.9.2009. Pellinen, J. & Hanski, A. 1996: Karhujärven ainetase- ja sedimenttitutkimus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 35 s. + liitteet. Ranta, E. 2009a: Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuonna 2008. Rosk n Roll Oy Ab. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 151/2009. 15 s. + 31 liitesivua. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 67

Ranta, E. 2009b: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Niska & Nyyssönen Oy:n Muijalan kaatopaikkaan liittyvä pohjavesitarkkailu. Pohjaveden pinnankorkeuden mittaus ja vedenlaatututkimus, maaliskuu 2008. 2 s. + karttakuva + liitteet. Ranta, E. 2009c: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Niska & Nyyssönen Oy:n Muijalan kaatopaikkaan liittyvä pohjavesitarkkailu. Pohjaveden pinnankorkeuden mittaus ja vedenlaatututkimus, marraskuu 2008. 2 s. + karttakuva + liitteet. Salonen, S., Frisk, T., Käärmeniemi, T., Niemi, J., Pitkänen, H., Silvo, K. & Vuoristo, H. 1992: Fosfori ja typpi vesien rehevöittäjinä - vaikutusten arviointi. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A:96. 139 s. Saukkonen, S. ja Kenttämies, K. 1995: Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. MET- VE- projektin loppuraportti. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö nro 2. Siuntionjokineuvottelukunta 1989: Siuntion vesistön käytön ja suojelun yleis-suunnitelma. Osat I ja II. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 41. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 1995: Soveltamisopas Sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 24 s. Toivonen, V. 2004: Siuntionjoen alaosan kunnostustarveselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 152. Toivonen, V. 2005: Siuntionjoen alaosan kunnostustarveselvitys. Uudenmaan ympäristökeskus Monisteita 162. Valjus, J.: Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta 2005-2008. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (luonnos) Valtonen, M. 2009a: Elohovi. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu. Vuo-siyhteenveto 2008. Päiväys 26.5.2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste. 5 s. + liitteitä 4. Valtonen, M. 2009b: Aktiivikeskus. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu. Vuosiyhteenveto 2008. Päiväys 17.9.2009. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste. 7 s. + liitteitä 3. 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 69

Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartat (5 kpl) Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta Siuntionjoen yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 1992-2008 Liite 3. Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta LIITE 1 (1/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 71

LIITE 1 (2/5) Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta LIITE 1 (3/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 73

LIITE 1 (4/5) Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Kartat Siuntionjoen yhteistarkkailualueelta LIITE 1 (5/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 75

LIITE 2 Siuntionjoen yhteistarkkailun pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 1992-2008. JVP Q m3/d 1992 1993 1994 tammi-loka 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA 2443 2 NUMMELA 2730 2722 2707 2690 2635 2423 2597 2528 2773 2630 2590 2070 2510 2380 2330 2150 2473 91,29 3 SIUNTIO 551 426 388 376 4 PARTEK/MINERIT 1046 776 940 833 854 547 5 M. JÄTEKESKUS 415 144,72 61,2 223,2 465 470 203,76 198,882 7,34 6 AKTIIVI 27 31 29 28 31 33 34 27 25 27,1 25,8 26,8 20,3 17,2 22,3 24,9 30,3 1,12 7 ELOHOVI 3 7 8 11 13 10 13 14 20,4 22,6 4 2,81 3,42 3,61 3,78 4,48 4,42 0,16 8 ESSOPIK 5 5 4 4 4 3,3 3,3 3,9 4,2 4,24 4,21 3,78 4,09 3,99 4,3 4,33 2,45 0,09 Yht 6..8 35 43 41 43 48 46,3 50,3 44,9 49,6 53,94 34,01 33,39 27,81 24,8 30,38 33,71 37,17 1,37 YHT. 6805 3967 4076 3942 3537 3016,3 2647,3 2572,9 2822,6 3098,94 2768,73 2164,59 2761,01 2869,8 2830,38 2387,47 2709,05 100 JVP BHK kg/d 1992 1993 1994 tammi-loka 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA 22,8 2 NUMMELA 29 16 14,4 9,2 11,5 9,1 10 10,5 12,5 11 7,9 6,4 7,9 7,8 7,1 9,6 7,4 70,31 3 SIUNTIO 5,7 6,2 7,9 3,4 4 PARTEK/MINERIT 9,4 5,8 6,2 3,45 4,71 2,69 5 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 26,13 6 AKTIIVI 0,45 0,18 0,15 0,25 0,35 0,4 0,51 0,19 0,16 0,24 0,19 0,26 0,11 0,083 0,069 0,1 0,33 3,14 7 ELOHOVI 0,05 0,28 0,08 0,59 0,24 0,14 0,85 0,13 0,25 0,36 0,05 0,031 0,012 0,011 0,011 0,013 0,013 0,12 8 ESSOPIK 0,07 0,03 0,01 0,05 0,04 0,045 0,088 0,081 0,058 0,41 0,29 0,098 0,053 0,018 0,11 0,07467 0,032 0,30 Yht 6..8 0,57 0,49 0,24 0,89 0,63 0,585 1,448 0,401 0,468 1,01 0,53 0,389 0,175 0,112 0,19 0,18767 0,375 3,56 YHTEENSÄ 67,47 28,49 28,74 16,94 16,84 12,375 11,448 10,901 12,968 24,85 17,93 10,23 11,04 13,11 11,29 11,65 10,53 100 JVP FOSF. kg/d 1992 1993 1994 tammi-loka 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA 0,72 2 NUMMELA 1,2 1,2 0,84 0,53 0,36 0,34 0,24 0,19 0,35 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,3 0,18 82,59 3 SIUNTIO 0,32 0,27 0,35 0,24 4 PARTEK/MINERIT 0,06 0,03 0,06 0,04 0,07 0,034 5 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 8,69 6 AKTIIVI 0,019 0,009 0,004 0,007 0,011 0,014 0,023 0,01 0,0073 0,0079 0,0062 0,0056 0,0045 0,0015 0,0027 0,0037 0,016 7,34 7 ELOHOVI 0,005 0,012 0,01 0,023 0,009 0,005 0,006 0,005 0,0079 0,012 0,004 0,0059 0,0017 0,00029 0,00049 0,00031 0,00071 0,33 8 ESSOPIK 0,033 0,0036 0,012 0,005 0,003 0,002 0,002 0,022 0,0058 0,0028 0,0042 0,0083 0,002 0,0013 0,017 0,0101 0,0023 1,06 Yht 6..8 0,057 0,0246 0,026 0,035 0,023 0,021 0,031 0,037 0,021 0,0227 0,0144 0,0198 0,0082 0,00309 0,02019 0,01411 0,01901 8,72 YHTEENSÄ 2,357 1,5246 1,276 0,845 0,453 0,395 0,271 0,227 0,371 0,4927 0,2744 0,3198 0,2082 0,29309 0,40019 0,33044 0,21795 100 JVP TYPPI kg/d 1992 1993 1994 tammi-loka 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Osuus 2008 % % 1 MUNKKAA 59 2 NUMMELA 110 133 129 117 117 126 123 131 137 110 81 66 69 57 65 69 79 96,30 3 SIUNTIO 21 17 12,7 8,9 4 PARTEK/MINERIT 1,96 1,5 1,9 2,16 2,13 1,2 5 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 2,11 6 AKTIIVI 0,7 1 0,64 1 1,2 1,25 1,6 1,1 1 0,95 1 1,3 0,73 0,52 0,69 0,97 1 1,22 7 ELOHOVI 0,11 0,39 0,24 0,5 0,39 0,34 0,71 0,87 1,3 1,8 0,19 0,18 0,28 0,28 0,22 0,23 0,18 0,22 8 ESSOPIK 0,18 0,19 0,09 0,23 0,2 0,23 0,32 0,33 0,33 0,38 0,2 0,2 0,18 0,14 0,127 0,114 0,12 0,15 Yht 6..8 0,99 1,58 0,97 1,73 1,79 1,82 2,63 2,3 2,63 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,037 1,314 1,3 1,58 YHTEENSÄ 192,95 153,08 144,57 129,79 120,92 129,02 125,63 133,3 139,63 128,04 84,84 70,62 73,95 62,10 69,77 71,64 82,03 100 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (1/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 10.3.2008 5NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Virt 0,040; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; suotovesi 0,77 HF 0,040 2,8 11,9 88 8,8 1,5 E 29,9 170 140 9,3 1300 200 19.11.2008 5NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 12:47; Näytt.ottaja ss; Virt 0,010; Ilman T 0,8 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; suotovesi 1,0 HF 0,010 3,8 11,2 85 7,8 1,6 E 34,2 190 160 25.11.2008 5NISKA / SV2 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, lähtö Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T -0,1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ojavesi YEF 0,0032 3,6 10,9 6,4 92,9 61 3000 1300 9.4.2008 5NISKA / SV3 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, tulo Klo 10:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ojavesi YEF 0,0020 6,0 11,1 9,2 125 39 3500 1400 9.1.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 14:55; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 1,9 12,0 86 7,9 1,5 100 32,9 11 14 14 <3 1100 520 110 1.4.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,015 3,7 11,8 89 7,5 0,81 150 18,2 84 55 13 <3 1600 860 97 21.4.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,017 7,1 10,7 88 7,9 1,5 130 27,9 12 8,0 14 <3 880 370 32 5.5.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,0045 12,3 12,0 112 8,3 1,7 100 33,9 7,0 6,4 13 <3 630 140 23 16.6.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0060 15,0 9,6 96 8,2 2,6 50 48,4 12 9,4 9,6 <3 830 290 93 7.7.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 17:35; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 15,2 8,6 86 8,1 2,8 50 52,1 12 6,3 9,1 3,7 870 320 72 25.8.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,0035 14,2 9,2 90 8,1 1,4 100 47,7 12 <1 10 3,4 960 410 43 6.10.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,26 8,6 8,9 77 7,3 1,1 200 24,9 50 19 25 <3 2300 1200 53 9.1.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,1 12,5 85 7,4 0,54 120 14,9 16 29 15 <3 1100 570 52 1.4.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,22 0,8 13,3 93 7,4 0,44 150 12,3 57 37 12 <3 1600 1000 58 21.4.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,095 4,3 11,9 91 7,4 0,52 180 13,4 22 27 14 <3 1000 510 24 5.5.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,045 10,5 10,4 93 7,6 0,89 100 21,9 20 18 13 <3 860 360 22 16.6.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,031 12,4 10,0 94 7,9 1,3 60 29,0 14 9,0 9,4 <3 860 390 75 7.7.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 14:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,016 14,4 9,7 95 7,9 1,5 50 37,5 16 10 7,5 <3 890 510 30 25.8.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,037 12,8 8,8 84 7,9 1,6 80 33,2 23 15 11 <3 890 380 26 6.10.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,40 8,5 9,7 83 7,2 0,72 300 18,5 140 98 23 <3 3600 2700 <4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 77

LIITE 3 (2/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 10.3.2008 5NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Virt 0,040; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; suotovesi 150 7,9 <2 39 16 100 <0,1 8300 <0,1 LKP 3 25 4 19.11.2008 5NISKA / SV1 Ratametsän patopenkereen suotovesiputki Klo 12:47; Näytt.ottaja ss; Virt 0,010; Ilman T 0,8 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; suotovesi 17 14 <50 10000 H 33 3,8 25.11.2008 5NISKA / SV2 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, lähtö Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T -0,1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ojavesi 150 7 63 160 9.4.2008 5NISKA / SV3 Muijalan teoll.kaatopaikan pintavesikaivo, tulo Klo 10:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ojavesi 300 4,4 93 190 9.1.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 2 cm; Jää 4 cm; Klo 14:55; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 48 13 180 <2 42 1.4.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 110 7 1200 <2 22 21.4.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 38 4 210 <2 32 5.5.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 43 6 350 <2 37 16.6.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 57 17 220 <2 39 7.7.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 17:35; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 61 28 3500 <2 37 25.8.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 56 19 2500 <2 53 6.10.2008 SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 110 12 ~820 4,2 33 9.1.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 55 8 70 1.4.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 89 7 190 21.4.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 53 7 32 5.5.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 57 8 180 16.6.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 50 10 260 7.7.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 14:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 63 13 700 25.8.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 69 17 720 6.10.2008 SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 260 27 790 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (3/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 9.1.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Virt 0,023; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,023 7,5 10,5 88 7,6 0,66 40 79,5 5,1 19 6,2 3,2 26000 26000 39 1.4.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,031 7,3 11,1 92 7,5 0,48 40 72,5 17 36 7,2 <3 32000 32000 44 21.4.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,025 8,4 10,9 93 7,4 0,51 40 67,9 6,1 17 5,9 <3 27000 27000 20 5.5.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,021 11,1 10,4 94 7,4 0,53 30 75,3 4,6 15 6,6 <3 28000 29000 17 16.6.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,029 14,2 9,3 91 7,3 0,39 15 81,1 14 35 7,1 <3 33000 32000 20 7.7.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 15:20; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,027 15,0 9,1 90 7,3 0,35 15 80,2 23 54 6,7 <3 30000 30000 22 25.8.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,017 15,6 8,8 89 7,3 0,35 30 94,1 8,6 32 7,2 <3 32000 31000 19 6.10.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,047 12,8 9,0 86 7,5 0,97 80 75,9 33 82 16 <3 25000 26000 14 9.1.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 4 cm; Jää 5 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,028 0,5 27,5 30 1000 650 68 1.4.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,027 1,0 19,9 59 1800 1200 75 21.4.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,027 4,5 22,9 59 910 520 30 5.5.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,012 9,3 31,4 56 880 440 27 16.6.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0055 15,0 46,8 32 840 450 34 7.7.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Klo 14:05; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,0036 14,3 39,9 49 790 380 32 25.8.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,0060 12,8 35,1 61 1200 430 34 6.10.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 8,8 18,0 100 4300 3400 12 9.1.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,080 2,3 12,8 93 7,6 0,63 70 42,2 15 28 16 <3 10000 10000 41 1.4.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,11 2,3 12,5 91 7,3 0,48 100 32,3 47 43 9,2 <3 9700 9300 55 21.4.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,070 5,0 12,0 94 7,4 0,52 80 35,7 25 43 9,0 <3 9800 9600 21 5.5.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,045 9,5 10,8 94 7,5 0,66 75 43,4 25 32 9,9 <3 12000 12000 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 79

LIITE 3 (4/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 9.1.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Virt 0,023; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 58 13 800 1.4.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 63 5 260 21.4.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 36 5 80 5.5.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 47 4 380 16.6.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 81 22 130 7.7.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 15:20; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 110 27 180 25.8.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 94 30 600 6.10.2008 SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 160 32 510 9.1.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 4 cm; Jää 5 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 72 15 130 1.4.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 140 18 76 21.4.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 100 14 46 5.5.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 110 18 100 16.6.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 100 16 180 7.7.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Klo 14:05; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 130 23 150 25.8.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 180 40 2500 6.10.2008 MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 310 45 1500 9.1.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 62 10 480 1.4.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 100 9 150 21.4.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 66 8 180 5.5.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 75 7 1900 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (5/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 16.6.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,029 13,4 9,9 95 7,7 0,71 20 62,3 22 27 6,3 <3 19000 19000 28 7.7.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 14:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,030 14,7 9,6 95 7,7 0,61 30 62,7 14 25 5,6 <3 20000 20000 26 25.8.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,026 13,6 9,4 90 7,7 0,80 80 70,9 28 32 9,2 <3 19000 18000 29 6.10.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:15; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,19 9,0 9,6 83 7,2 0,64 300 23,2 140 69 24 <3 5900 5000 <4 9.1.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,1 11,9 81 7,2 0,55 120 22,4 18 13 14 <3 4000 3400 68 1.4.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,8 12,6 88 7,2 0,45 150 16,2 77 28 12 <3 3500 2700 77 21.4.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 5,0 10,7 84 7,1 0,48 180 17,8 32 25 15 <3 3300 2800 39 5.5.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 11,5 8,2 75 7,1 0,73 130 26,9 42 38 15 <3 5400 4700 60 16.6.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 13,4 8,4 80 7,5 1,0 40 41,0 24 20 9,6 <3 7900 7700 36 7.7.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 16,8 7,5 78 7,3 1,0 40 52,2 13 9,3 7,1 <3 11000 9800 64 25.8.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 13,0 7,2 68 7,3 1,1 50 76,7 10 7,2 7,9 <3 14000 13000 33 6.10.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 8,7 8,5 73 7,0 0,67 350 21,5 160 69 22 <3 4800 3900 6,9 9.1.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,5 12,1 84 7,3 0,48 100 13,0 24 7,8 13 <3 1500 770 120 1.4.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 3,2 11,1 83 7,2 0,51 80 11,4 13 4,3 11 <3 1400 690 14 21.4.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 7,8 10,5 88 7,2 0,41 150 9,7 30 11 12 <3 1400 710 37 5.5.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 15,9 9,5 97 7,3 0,43 100 10,0 19 11 12 <3 1300 560 47 16.6.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,5 5,7 59 7,0 0,50 50 10,7 14 12 13 3,2 1100 16 120 7.7.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 16:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 20,1 8,5 94 7,5 0,49 50 10,6 14 18 13 4,7 1100 <10 <10 25.8.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 16,3 8,0 82 7,3 0,52 60 10,9 25 25 15 6,2 2100 22 120 6.10.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 9,8 9,6 84 7,4 0,52 50 10,8 15 15 14 <3 1200 59 110 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 81

LIITE 3 (6/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 16.6.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 76 12 730 7.7.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 14:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 72 14 ~900 25.8.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 110 25 790 6.10.2008 SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:15; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 240 29 ~840 9.1.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 5 cm; Jää 5 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 54 10 390 1.4.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 110 9 470 21.4.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 65 9 40 5.5.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 95 8 270 16.6.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 72 9 660 7.7.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 13:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 62 12 58 25.8.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 62 17 520 6.10.2008 SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 250 30 ~990 9.1.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 61 10 <2 1.4.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 43 <3 <2 21.4.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 65 <3 <2 5.5.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 60 <3 5 16.6.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 76 <3 12 7.7.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 16:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 74 <3 24 25.8.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 120 <3 34 6.10.2008 SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 71 <3 18 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (7/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 9.1.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,2 11,7 80 7,4 0,39 100 12,4 19 4,4 13 <3 1200 580 31 1.4.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 1,7 12,6 91 7,3 0,40 100 10,0 23 7,5 13 <3 1300 640 18 21.4.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 5,5 11,0 87 7,3 0,39 120 10,0 22 4,8 11 <3 1100 620 28 5.5.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 13,9 8,7 84 7,2 0,41 100 9,9 22 12 12 <3 1200 490 79 16.6.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 15,4 7,8 78 7,2 0,48 60 10,5 12 15 10 <3 810 380 37 7.7.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 13:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,25 17,2 8,2 86 7,3 0,45 40 10,6 9,6 8,7 9,3 <3 640 85 20 25.8.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,040 15,0 7,5 74 7,2 0,49 60 10,7 8,3 4,6 8,8 <3 660 60 15 6.10.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 8,8 9,2 79 7,0 0,40 140 9,9 56 21 14 <3 1100 430 <4 9.1.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,2 10,0 69 6,9 0,31 130 9,2 36 10 14 <3 1300 630 62 1.4.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 2,3 10,6 77 6,7 0,29 130 7,8 33 10 14 <3 1100 480 34 21.4.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 6,8 9,7 80 6,9 0,27 180 7,5 46 21 14 <3 1000 390 35 5.5.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 15,7 7,0 71 6,9 0,35 100 8,2 30 26 15 <3 920 83 79 16.6.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 14,6 6,4 63 6,9 0,41 50 9,3 8,5 6,6 12 <3 810 140 42 7.7.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,21 17,1 6,9 72 7,0 0,45 50 9,3 5,0 3,4 11 <3 720 130 23 25.8.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 14,6 5,8 57 6,9 0,51 80 10,0 7,8 3,4 20 <3 770 140 90 6.10.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 8,9 8,4 73 6,7 0,38 300 10,3 130 51 20 <3 2100 1200 8,6 9.1.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 3 cm; Jää 7 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,1 12,0 83 7,2 0,39 120 11,4 28 7,0 13 <3 1500 870 39 1.4.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 2,2 11,5 84 7,1 0,39 100 11,0 27 7,3 13 <3 1700 990 18 21.4.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 7,1 10,7 88 7,1 0,32 180 8,7 45 16 13 <3 1300 690 32 5.5.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 14,0 8,5 82 7,1 0,37 100 9,9 29 10 13 <3 1200 590 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 83

LIITE 3 (8/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 9.1.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 52 11 1 1.4.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 63 3 <2 21.4.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 59 6 1 5.5.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 75 <3 7 16.6.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 59 8 78 7.7.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 13:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 47 10 44 25.8.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 45 11 59 6.10.2008 SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 99 10 300 9.1.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 74 9 14 1.4.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 68 <3 4 21.4.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 88 5 4 5.5.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 94 <3 4 16.6.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 48 8 44 7.7.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 12:30; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 40 10 42 25.8.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 45 10 78 6.10.2008 SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 170 13 1100 9.1.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 3 cm; Jää 7 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 64 10 <2 1.4.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 60 <3 12 21.4.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 90 <3 <2 5.5.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 77 <3 2 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (9/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 16.6.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,4 8,9 93 7,4 0,51 40 12,2 16 15 12 3,2 900 25 29 7.7.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 12:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 22,0 10,1 116 7,9 0,57 40 13,2 17 17 13 5,5 1300 <10 <10 25.8.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 16,8 5,7 58 7,1 0,65 60 15,2 14 14 11 <3 1100 74 160 6.10.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 9,4 9,3 82 7,4 0,58 80 14,8 23 20 12 <3 1200 400 44 9.1.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 0,2 13,4 92 7,5 0,50 100 12,9 29 12 12 <3 1500 920 55 1.4.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 1,8 13,0 94 7,3 0,54 180 12,5 96 61 12 <3 2000 1200 64 21.4.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 6,8 11,3 92 7,4 0,42 150 10,4 46 19 12 <3 1300 770 37 5.5.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 P 14,1 9,0 87 7,5 0,70 100 14,7 37 26 12 <3 1300 710 70 16.6.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 14,6 8,5 84 7,7 1,0 40 19,3 11 11 9,0 <3 850 310 29 7.7.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 17,1 8,2 86 7,6 1,1 40 18,4 17 13 9,8 <3 930 290 29 25.8.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 P 14,5 7,6 75 7,5 1,1 80 21,9 23 16 8,4 <3 1100 470 30 6.10.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 9,2 9,5 82 7,2 0,84 300 20,2 190 110 18 <3 3400 2600 31 9.1.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,028 0,6 12,3 85 5,2 <0,02 140 4,5 0,73 1,6 20 <3 610 110 63 1.4.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,012 2,4 12,1 88 5,2 <0,02 150 3,2 0,95 2,3 19 <3 730 150 41 21.4.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,020 5,8 11,2 89 5,2 <0,02 180 3,1 1,1 1,0 19 <3 580 110 37 5.5.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,0040 12,6 9,5 90 5,5 0,024 150 3,1 0,82 1,5 20 <3 620 92 64 16.6.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0003 11,4 9,1 84 5,9 0,040 140 2,7 1,7 2,9 24 <3 840 11 <10 7.7.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 16:15; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,00003 12,5 8,1 76 5,7 0,032 300 2,7 1,3 1,6 28 <3 940 72 35 25.8.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; Ei näytteitä! 6.10.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0022 8,2 9,2 78 5,3 0,024 200 5,3 2,0 8,8 29 <3 980 290 7,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 85

LIITE 3 (10/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 16.6.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 77 <3 16 7.7.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 12:50; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 85 <3 <2 25.8.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 67 <3 27 6.10.2008 SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 76 3 46 9.1.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 65 10 50 1.4.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 150 10 110 21.4.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 90 7 40 5.5.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 91 7 46 16.6.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 57 7 100 7.7.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 74 10 42 25.8.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 84 23 ~930 6.10.2008 SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 310 35 2700 9.1.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 14 <3 0 1.4.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 15 <3 <2 21.4.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 15 <3 <2 5.5.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 24 4 1 16.6.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 44 6 78 7.7.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 16:15; Näytt.ottaja ss; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 69 ~12 32 25.8.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; Ei näytteitä! 6.10.2008 SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 21 <3 8 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (11/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 1.4.2008 SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,018 2,2 11,6 85 5,9 100 3,0 2,7 1,3 450 6.10.2008 SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,015 8,2 8,0 68 5,7 250 4,9 9,6 4,4 1100 1.4.2008 SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0013 0,3 10,8 74 6,1 130 3,9 18 6,8 610 6.10.2008 SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0017 8,0 7,5 63 6,2 200 4,9 45 18 1200 1.4.2008 SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0027 0,1 10,8 74 5,8 180 3,4 4,4 3,5 730 6.10.2008 SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0033 8,3 6,5 55 5,6 350 5,0 7,0 4,3 1500 9.1.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,14 0,4 12,8 88 7,5 0,69 120 16,0 10 9,8 13 <3 1300 840 88 1.4.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,21 0,9 13,1 92 7,2 0,59 80 13,8 27 21 9,8 <3 1500 980 65 21.4.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,090 4,4 11,6 89 7,3 0,66 120 14,4 17 15 5,8 <3 1300 840 43 5.5.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,070 10,0 10,0 89 7,5 0,89 100 17,9 9,5 11 10 <3 870 470 33 16.6.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,027 12,3 8,8 82 7,5 0,98 40 20,6 8,0 8,0 9,5 4,4 740 300 44 7.7.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 11:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,016 14,3 9,4 92 7,7 1,2 50 23,3 7,2 7,9 7,5 <3 750 330 38 25.8.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,045 13,2 8,6 83 7,6 0,63 80 20,1 11 8,8 8,9 <3 740 280 21 6.10.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,20 8,2 9,1 77 7,1 0,76 200 17,7 72 46 19 <3 2700 1900 8,1 9.1.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0023 4,0 9,7 74 7,6 3,6 70 49,0 18 20 8,1 6,6 6800 2100 4400 1.4.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0060 2,8 10,8 79 7,4 3,0 130 42,0 70 65 16 11 6500 2100 3300 21.4.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0025 5,9 10,2 82 7,6 3,5 120 49,5 35 29 4,6 11 6200 1800 3600 5.5.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,0020 10,6 9,1 82 7,6 4,9 60 65,5 23 39 9,0 18 8100 1900 5900 16.6.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0010 14,7 7,6 75 7,8 4,9 30 63,3 23 29 7,3 21 11000 2200 8300 7.7.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 10:10; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,00006 12,6 6,7 63 7,7 14 140 168 41 20 30 12 26000 3500 21000 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 87

LIITE 3 (12/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 1.4.2008 SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 10 2 6.10.2008 SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 26 6 1.4.2008 SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 31 <2 6.10.2008 SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 82 360 1.4.2008 SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 19 <2 6.10.2008 SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 37 20 9.1.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 52 15 310 11 1.4.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 75 16 190 9,3 21.4.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 57 15 64 10 5.5.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 07:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 62 14 80 15 16.6.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 65 21 180 16 7.7.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 11:00; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 71 29 140 23 25.8.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 91 39 660 18 6.10.2008 SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 190 42 ~1200 14 9.1.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 42 3 <2 21 1.4.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 110 <3 4 20 21.4.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 57 3 10 27 5.5.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 58 <3 8 36 16.6.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 52 <3 170 34 7.7.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 10:10; Näytt.ottaja ss; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 73 <3 ~400 120 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (13/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 25.8.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,0014 15,8 6,5 66 7,7 5,0 50 62,2 14 23 8,9 40 13000 3000 8200 6.10.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0042 8,8 7,6 65 7,4 3,0 300 40,6 120 81 24 3,8 5500 2600 1300 9.1.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,17 0,1 12,4 85 7,4 0,78 100 16,7 12 10 11 <3 1500 980 180 1.4.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,30 0,6 13,3 93 7,2 0,60 100 13,0 39 24 9,8 <3 1900 1300 140 21.4.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,14 4,1 11,2 86 7,4 0,74 120 14,9 18 12 5,9 <3 1500 940 110 5.5.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 0,085 10,3 9,2 82 7,5 1,1 100 19,7 11 8,6 10 4,1 1200 630 140 16.6.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,032 12,5 8,4 79 7,5 1,2 50 21,4 9,5 6,4 9,4 4,2 1200 600 150 7.7.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 10:38; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,016 12,6 9,6 90 7,7 1,3 50 24,2 7,1 5,2 6,9 3,7 800 340 26 25.8.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 0,062 13,0 7,6 72 7,5 1,4 80 24,8 14 14 8,2 5,0 1200 700 63 6.10.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,28 8,4 8,3 71 7,1 0,86 300 17,8 130 64 20 3,7 3300 2200 95 31.1.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! 19.3.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu,ss; Ei näytteitä! 16.4.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 5,6 10,5 83 7,1 140 8,4 53 12 1400 680 30 2.0 5,5 3.0 5,5 4.0 5,5 11,0 87 7,1 140 8,5 50 15 1400 720 31 6.5.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 13,3 9,5 91 7,3 130 9,4 31 16 1200 470 48 2.0 13,3 3.0 13,3 4.0 13,3 9,5 91 7,3 150 9,3 32 16 1200 470 39 20.8.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 08:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 17,7 8,4 88 7,5 50 14,8 22 23 1300 61 53 2.0 17,7 3.0 17,7 4.0 17,7 8,0 84 7,6 50 15,0 22 24 1200 95 57 7.10.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 9,6 9,9 87 7,6 50 15,2 16 11 1100 440 42 2.0 9,5 3.0 9,4 4.0 9,3 9,6 84 7,5 50 15,3 16 13 1200 470 35 31.1.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva,ss; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 89

LIITE 3 (14/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 25.8.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 45 3 190 33 6.10.2008 SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 220 4 430 12 9.1.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 50 14 150 11 1.4.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 94 15 290 8,3 21.4.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 57 14 62 9,7 5.5.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 64 14 34 14 16.6.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 65 20 180 16 7.7.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 10:38; Näytt.ottaja ss; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 66 23 120 22 25.8.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0.1 100 34 790 20 6.10.2008 SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 260 40 700 11 31.1.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! 19.3.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu,ss; Ei näytteitä! 16.4.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 85 <3 12 2.0 3.0 4.0 100 <3 6.5.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 77 <3 2 2.0 3.0 4.0 74 <3 20.8.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 08:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 110 <3 0 2.0 3.0 4.0 130 <3 7.10.2008 SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 65 <3 36 2.0 3.0 4.0 61 <3 31.1.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 14:00; Näytt.ottaja jva,ss; Ei näytteitä! 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (15/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 19.3.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu.ss; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! 16.4.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 5,5 10,3 82 7,0 140 8,6 50 14 1500 750 33 6.5.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 13,2 9,2 88 7,3 150 10,8 30 20 1400 660 57 2.0 13,0 20.8.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 17,8 8,4 88 7,6 60 14,9 19 24 1200 88 55 2.0 17,7 7.10.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 9,5 10,0 88 7,5 50 15,1 20 11 1200 490 31 2.0 9,2 31.1.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Klo 13:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! 18.3.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 1,6 12,3 88 7,3 200 11,7 59 22 1900 1200 36 2.0 1,7 3.0 1,7 4.0 1,7 5.0 1,7 12,4 89 6.0 1,7 7.0 1,7 12,3 88 7,3 200 11,4 64 24 1900 1300 40 6.5.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 12,8 9,7 92 7,4 150 11,8 40 15 1400 710 57 2.0 12,7 3.0 12,7 4.0 12,5 5.0 12,3 9,6 89 6.0 12,3 7.0 10,9 9,0 81 7,3 180 11,7 49 17 1400 780 55 20.8.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,1 8,7 93 7,8 40 17,0 9,0 12 650 <10 12 2.0 18,1 3.0 18,1 4.0 18,0 5.0 18,0 7,4 78 6.0 17,8 7.0 17,7 4,9 52 7,4 50 17,4 18 15 670 49 120 7.10.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 9,8 9,4 83 7,6 70 18,8 33 14 1700 1000 64 2.0 9,8 3.0 9,8 4.0 9,8 5.0 9,8 9,3 82 6.0 9,8 7.0 9,8 9,3 82 7,5 100 18,7 55 26 1900 1200 60 31.1.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ilman T -1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 0,4 13,2 92 7,1 200 11,0 86 32 1800 1300 51 2.0 0,4 3.0 0,4 4.0 0,5 5.0 0,6 6.0 0,7 7.0 0,8 12,8 89 8.0 0,8 9.0 0,9 10.0 0,9 11.0 1,0 12.0 1,0 12,1 85 13.0 1,0 14.0 1,0 15.0 1,0 12,1 85 7,0 200 12,4 98 50 2000 1500 62 0.0-2.0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 91

LIITE 3 (16/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 19.3.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu.ss; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! 16.4.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 84 <3 10 6.5.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 88 <3 11 2.0 20.8.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 130 <3 4 2.0 7.10.2008 SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 65 <3 26 2.0 31.1.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Klo 13:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ei näytteitä! 18.3.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 110 9 44 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 110 6.5.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 93 5 2 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 110 20.8.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 83 11 1 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 120 7.10.2008 SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 100 22 150 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 130 31.1.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva, ss; Ilman T -1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 130 12 26 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0 15.0 160 13 0.0-2.0 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 LIITE 3 (17/18) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka Kok.kovuus Ulkonäkö Virt Lämpötila O2 Happi% *ph *Alkalit. Väriluku *Sähkönj. *Sameus Kiint.GFC *CODMn *BOD7 *Kok.N*NO2+NO3-N *NH4-N Näytepaikka mmol/l 18.3.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 1,3 12,3 87 7,1 200 11,2 62 21 1900 1300 37 2.0 1,3 3.0 1,3 4.0 1,4 5.0 1,4 6.0 1,4 7.0 1,5 11,9 84 8.0 1,5 9.0 1,5 10.0 1,5 11.0 1,5 12.0 1,5 11,4 81 13.0 1,5 14.0 1,5 15.0 1,5 11,6 83 7,2 250 12,8 88 27 2200 1600 47 0.0-2.0 6.5.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 12,5 9,9 93 7,4 180 11,7 64 25 1600 910 53 2.0 12,5 3.0 12,5 4.0 12,5 5.0 12,4 6.0 11,2 7.0 10,6 9,6 86 8.0 10,4 9.0 10,3 10.0 10,1 11.0 9,2 12.0 8,1 9,1 77 13.0 8,0 14.0 7,8 15.0 7,7 9,2 77 7,1 200 11,7 90 35 1700 1100 35 0.0-2.0 20.8.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 18,4 7,6 81 7,5 50 14,5 11 7,6 600 69 30 2.0 18,3 3.0 18,3 4.0 18,2 5.0 18,0 6.0 17,9 7.0 17,8 5,6 59 8.0 17,8 9.0 17,8 10.0 17,8 11.0 17,8 12.0 17,8 2,5 26 13.0 17,8 14.0 17,7 15.0 17,7 2,0 21 7,1 60 14,9 18 13 740 170 110 0.0-2.0 7.10.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 10,7 9,0 81 7,6 70 16,7 20 11 1000 500 30 2.0 10,7 3.0 10,7 4.0 10,7 5.0 10,7 6.0 10,7 7.0 10,7 9,0 81 8.0 10,7 9.0 10,7 10.0 10,7 11.0 10,7 12.0 10,7 9,0 81 13.0 10,7 14.0 10,7 15.0 10,7 8,9 80 7,6 70 16,7 26 16 1100 490 37 0.0-2.0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 93

LIITE 3 (18/18) Vesianalyysitulokset vuodelta 2008 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Niska & Nyyssösen Ratametsän vesien laadunseuranta (5NISKA) Siuntionjoen vesistö (SIU) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Pvm. Hav.paikka *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Cu *Cr *SO4 *Cl *CHindex *Cd *Fe *Hg *CODCr Haju As *Zn *Pb(kok) Näytepaikka ug/l µg/l µg/l µg/l mg O2/l µg/l µg/l µg/l 18.3.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 110 10 16 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0 15.0 180 11 0.0-2.0 6.5.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 120 6 0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0 15.0 160 12 0.0-2.0 20.8.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 75 16 3 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0 15.0 150 44 0.0-2.0 7.10.2008 SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 89 20 20 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 11.0 12.0 13.0 14.0 15.0 98 21 0.0-2.0 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 24.9.2009 LIITE 4 (1/4) LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l methods for the examination of water 0,041 0,20 mmol/l and wastewater, 13th edit.1971) > 0,20 mmol/l SFS 3032:1976 4 ug/l 4 15 ug/l 15 50 ug/l 50 100 ug/l 100 500 ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l SFS-EN 1899-1:1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l 5 100 mg/l > 100 mg/l *COD Mn SFS 3036: 1981 1 mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l *COD Cr SFS 5504: 1988 20 mg/l 20 50 mg/l *COD Cr (GFA) 51 100 mg/l *COD Cr, liukoinen 101 500 mg/l *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18/24 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C 68 h *Heterotrofinen pesäkeluku 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori SFS 3016: 2001, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 > 500 mg/l 0,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l 10 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l 21 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 20 % ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 95

LIITE 4 (2/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 24.9.2009 *Kloridi SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 15 % ± 10 % *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981 4 mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l 1,6 mg/l 12 % *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä (alustava) SFS 3016: 2001 *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 SFS 3033: 1976 5 ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l 10 20 ug/l 20 50 ug/l 50 100 ug/l > 100 ug/l *Nitriittityppi SFS 3029: 1976 2 ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l 20 100 ug/l > 100 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % SFS 3028: 1976 25 ug/l 25 50 ug/l ± 10 ug/l 51 100 ug/l ± 20 % 101 200 ug/l ± 20 % 201 1000 ug/l ± 16 % > 1000 ug/l ± 10 % *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % *Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 15 % ± 9 % *Suolistoperäiset SFS-EN ISO 7899-2: 2000 enterokokit *Suolistoperäiset SFS-EN ISO 7899-2: 2000 enterokokit (alustava.) *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN ISO 11905-1:1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 100 ug/l 100 250 ug/l > 250 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 24.9.2009 LIITE 4 (3/4) *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu 10 ug/l standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu 0,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE16 1,0 mg/l Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetelmä MENE20 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Lumen paksuus Kenttämääritys ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 0,04 mmol/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % ± 0,050 mmol/l ± 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 97

LIITE 4 (4/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 24.9.2009 Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 Väriluku (suod.) (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 24.9.2009. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Määritys Kromi +6 Menetelmä Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed. 3500- Cr-D. 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009

Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 12.11.2009 Tekijä(t) Aki Mettinen Julkaisun nimi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat / muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 196/2009 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2008 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla ja kolmella järvellä. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja lämpökestoisten bakteerien määrää. Suurimmat pistekuormittajat tarkkailualueella ovat Vihdin Nummelan jätevesipuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita pistekuormittajia ovat Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kokoushotelli Elohovi ja Esso-Pikkala. Jätevesipuhdistamot täyttivät lupaehdot vuonna 2008. Pistekuormitus kokonaisuudessaan on koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja, mutta typpikuormittajana merkittävämpi. Suurin osa kuormitusta on hajakuormitusta. Nummelan osuus pistekuormittajien jätevesikuormituksesta oli jätevesimäärästä 91 %, fosforista 83 % ja typestä 96 %. Nummelan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vastasi fosforin osalta 72 asukkaan, biologisen hapenkulutuksen osalta 110 ja typen osalta 6600 asukkaan puhdistamattoman jäteveden kuormitusta. Nummelan puhdistamon typpikuormitus lisääntyi jonkin verran, mutta fosforikuormitus oli edellisvuotista selvästi pienempää. Nummelan puhdistamo laskee jätevetensä Risubackajokeen, jonka vaikutuksesta kokonaistyppipitoisuus oli vedessä erittäin suuri. Nummelan puhdistamon ja alueen hajakuormitus kohdistuu Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Yhteistarkkailun pistekuormituksen toiseksi suurin kuormittaja oli Munkkaan jätekeskus. Munkkaan jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana pienessä laskuojassa jätekeskuksen alapuolella, mutta laimeni selvästi laskuojan jälkeisessä Kivikoskenpurossa. Jätekeskuksen puhdistustulos on parantunut ja vesistökuormitus yleisesti ottaen vähentynyt 2000-luvulla. Ravinnevirtaamat eri osavaluma-alueilta kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna virtaamien kasvun myötä. Purovesien bakteerimäärät olivat ajoittain suuria monin paikoin edellisten vuosien tapaan lähinnä hajakuormituksesta johtuen. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli vertailujaksolla 2001-2008 alhaisin eli 3,4 % ja osuus kokonaistyppivirtaamasta noin 25 %, mikä oli myös keskimääräistä vähemmän. Munkkaan jätekeskuksen osuus Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli fosforivirtaamasta noin 0,4 % ja typpivirtaamasta alle 1 %. Kokoushotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjolammenojaan, Esso-huoltamon jätevesikuormitus Pikkalanjokeen ja Aktiivikeskuksen kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen olivat edellisiä vähäisempiä, eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita. Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin voimakkaasti hajakuormitetusta Kyrkån jokihaarasta. Kokonaisfosforivirtaama kasvoi edellisvuoteen nähden kaksinkertaiseksi. Hajakuormituksen muita ongelma-alueita ovat Siuntionjoen vesistön latva-alueet (Risubackajoki; Arvolanojan alaosa ja Mäyräjoki, Kivikoskenpuron alue) sekä itse Siuntionjoen pääuoman alaosa Kyrkån jälkeen. Asiasanat Toimeksiantaja Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Järvien happitilanne oli parempi kuin edellisvuonna. Ravinteita pidättyy suuresti näihin järviin ja Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja järvien tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus. Latvavesistöjen vähemmän kuormitettujen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla. Siuntionjoen vesistö, pistekuormitus, hajakuormitus, Risubackajoki, Björnträsk, veden laatu, fosforivirtaama, typpivirtaama, rehevä, lämpökestoiset kolibakteerit, happikato, pohjaeläimet Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailutyöryhmä. Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja? ISBN 978-952-250-012-0 (nid.) Sivuja 99 ISBN 978-952-250-013-7 (PDF) Kieli Suomi ISSN-L 0789-9084 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja Puh. (019) 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2009 ISSN 0789-9084 (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Hinta (sis.alv 8%) - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 196/2009 99

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 08101 Lohja Puh. (019) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-250-012-0 (nid.) ISBN 978-952-250-013-7 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)