TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE
SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hoidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jorvissa, Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Lohjalla ja Porvoossa. HUS:n synnyttäjä voi vapaasti valita synnytyssairaalansa eikä erillistä maksusitoumusta tarvita. Neuvolassa kannattaa mainita valitsemansa synnytyssairaala, jotta mahdolliset äitiyspoliklinikkakäynnit ohjautuisivat omaan synnytyssairaalaan. Hyvinkään sairaalan synnyttäjät tulevat pääsääntöisesti Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Nurmijärveltä, Mäntsälästä, Tuusulasta, Keravalta, Hausjärveltä ja Lopelta
TIETOA SYNNYTYSOSASTOSTA Noin 1650 synnytystä / vuosi 4 synnytyssalia Synnytyssalialueella kaksi perhetarkkailuhuonetta ja neljä tarkkailupaikkaa Ympärivuorokautinen lääkäripäivystys o Gynekologit, anestesialääkärit ja pediatrit päivystävät sairaalassa Jos synnytys käynnistyy ennen 35 raskausviikkoa on hoitopaikka Naistenklinikka Lapsivuodeosastolla kahden ja neljän hengen huoneita Perhehuonemahdollisuus
MILLOIN SYNNYTTÄMÄÄN? Säännölliset kipeät supistukset Ensisynnyttäjä voi seurata supistuksia kotona useitakin tunteja Lapsivedenmeno Soita aina ennen synnyttämään lähtöä saadaksesi lisäohjeita: 019-4587 2276
MUITA SYITÄ TULLA SAIRAALAAN Kirkas verinen vuoto / yhtäjaksoinen kipu Normaali supistuskipu ei ole yhtäjaksoista, laukeamatonta kipua Vereslimainen, rusehtava vuoto kuuluu synnytykseen Sikiön liikkeet vähentyneet / eivät tunnu Neuvolasta tai Hyvinkään sairaalan äitiyspoliklinikan internet-sivuilta saat loppuraskauden liikelaskentaohjeet Soita aina jos olet epävarma!
MITÄ MUKAAN? Neuvolakortti Säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet Hygieniavälineet Isälle eväät Kamera, ajanvietettä.
SAIRAALAAN SAAPUMINEN Pääovi auki arkisin klo 7.00-20.00 Viikonloppuna klo 10.00-20.00 Päivystyksen kautta arkisin klo 20.00-7.00 Viikonloppuna Klo 20.00-10.00
2. KERROKSEN HISSIAULASSA Soita ovikelloa ja odota kätilöä
SYNNYTYSVASTAANOTOLLA Sydänäänikäyrä Ulko- ja sisätutkimus Painoarvio Perheen mahdolliset toiveet Esitietolomakkeen täydennys
ODOTTELUA Supistukset vähitellen voimistuvat Liiku mahdollisimman paljon Supistuskipu kuuluu synnytykseen, ajattele kipu positiivisena asiana Keskity hengittämiseen ja rentoutumiseen Avautumisvaihe on odottelua ja saattaa kestää jopa vuorokauden Ota aimo annos tsemppiä mukaan!
ISÄN / TUKIHENKILÖN ROOLI Rohkaisu Kannustus Positiivisen mielialan ylläpito Läsnäolo Hierominen Äidin tarpeiden huomioiminen
VAUVAN VOINNIN SEURANTA Sikiön sydänäänikäyrän ottaminen tarpeen mukaan Kätilöt pystyvät seuraamaan käyriä keskusvalvonnan kautta
LÄÄKKEETÖN KIVUNLIEVITYS Alaselän hieronta Lämpöpussi Pystyasento / liikkuminen Tens-laite Suihku ja amme Ihon alle pistettävät aquarakkulat Akupunktio ja vyöhyketerapia (vain osa kätilöistä koulutettu) KUUNTELE KEHOASI
LÄÄKKEELLINEN KIVUNLIEVITYS Lihakseen pistettävät kipulääkkeet synnytyksen alkuvaiheessa (Petidin, Oxanest ) Ilokaasua voi tarpeen mukaan käyttää läpi synnytyksen
PUUDUTUKSET Epiduraalipuudutus Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys Anestesialääkäri laittaa ja jättää selkään katetrin, jonka kautta voidaan tarvittaessa laittaa lisäannoksia Tehokkain kivunlievittäjä Yleisimmät haittavaikutukset: jalkojen puutuminen ponnistamisen tarve vähenee sikiön tarjontavirheet supistusten heikkeneminen tilapäinen verenpaineen lasku, joka vaikuttaa myös sikiön sykkeeseen Spinaalipuudutus Esivalmistelut ja haittavaikutukset samat kuin epiduraalipuudutuksessa Pääasiassa uudelleen synnyttäjille Kerta-annos
MUUT PUUDUTUKSET Kohdunkaulanpuudutus eli PCB Ennen puudutusta aloitetaan suonensisäinen nesteytys ja tarvittaessa puhkaistaan lapsivesikalvot Synnytyslääkäri pistää sisätutkimuksen yhteydessä kohdunsuulle puuduteainetta Avautumisvaiheen kivunlievittäjä Pudendaalihermonpuudutus Ponnistusvaiheen kivunlievitys Osa kätilöistä tai synnytyslääkäri pistää sisätutkimuksen yhteydessä
PONNISTAMINEN ALKAA Edellytyksenä: Kohdunsuu on täysin auki ja sikiö laskeutunut riittävän matalalle synnytyskanavassa Synnyttäjällä on ponnistamisen tarve Ponnistusvaihe on synnyttäjän ja kätilön yhteispeliä Ponnistusvaiheen aikana voidaan kokeilla erilaisia asentoja Ponnistusvaiheen kesto on hyvin yksilöllinen
VAUVA SYNTYY
Isä saa leikata napanuoran Kätilö tarkastaa vauvan ja antaa Apgar-pisteet Vauvan napanuorasta otetaan tarvittavat veriänäytteet Jos vastasyntynyt on hyvävointinen, äiti saa vauvan heti ihokontaktiin ja imuhalujen herättyä hänet autetaan rinnalle On suositeltavaa että vauva on ihokontaktissa vähintään yhden tunnin ajan, tämä edistää imetyksen onnistumista myös jatkossa Istukka syntyy yleensä noin 15 minuutin kuluttua syntymästä Mahdollisen repeämän/välilihan leikkaushaavan ompelu hyvin puudutettuna Äiti pääsee suihkuun vointinsa mukaan
VAUVAN KYLVETYS Vauva mitataan ja punnitaan Isä tai tukihenkilö saa halutessaan kylvettää vauvan kätilön opastamana Vauva puetaan ja kapaloidaan Vauva on sairaalassa äidin sukunimellä
PERHE ON SYNTYNYT
Vauva saa imeä jo synnytyssalissa omaan tahtiinsa. Ensi-imetys on tärkeää vaikka maito ei ole vielä noussutkaan. Varhainen imetys edistää maidon nousua. Perhe on noin kaksi tuntia synnytyssalissa, jonka jälkeen siirrytään osastolle
HÄIRIÖT SYNNYTYKSESSÄ Kätilö kutsuu lääkärin paikalle jos sydänäänikäyrään tulee muutoksia synnytys ei etene ponnistusvaihe pitkittyy Vauvan vointi voidaan varmistaa vauvan päästä otettavalla mikroverinäytteellä Ponnistusvaiheen pitkittyessä tai vauvan voinnin vaatiessa voi lääkäri jouduttaa ponnistusvaihetta imukupin avulla Joskus kesken alatiesynnytyksenkin voidaan joutua keisarileikkaukseen, jos synnytys ei etene tai vauvan vointi sitä vaatii
LASTENOSASTO Joskus vauva tarvitsee tarkempaa seurantaa lastenosastolla: Lisähapen tarve Verensokeritaso matala Vastasyntyneen infektio Myös lastenosastolla vanhemmat saavat osallistua hoitoon vauvan voinnin mukaan Lastenosastolla lapsesta menee erillinen sairaalamaksu 32.60 (v.2013)
LAPSIVUODEOSASTO Hoidon tavoitteena on, että synnyttäjä Tietää säännöllisen lapsivuodeajan kulun ja kykenee seuraamaan omaa vointiaan suhteessa siihen Omaa myönteisen asenteen lapseen ja rintaruokintaan Luottaa itseensä lapsen hoidossa Selkiyttää itselleen synnytyksen kulun, toimenpiteet siinä ja keskustelee synnytyksestä kätilön kanssa Isä osallistuu mahdollisuuksien mukaan perheen uuteen tilanteeseen ja häntä ohjataan siihen sopeutumisessa
LAPSIVUODEOSASTO Hoidon periaatteet Myönteinen asenne imetykseen Imetyksen edistäminen ja tukeminen Äidin itseluottamuksen vahvistaminen Lapsen tarpeiden tunnistaminen Omatoimisuus Yksilöllisyys Perhekeskeisyys
VIERIHOITO Ympärivuorokautinen vierihoito Herkistyminen vauvan viesteille Ihokontakti Maidonnousun edistäminen ja imetyksen onnistuminen Varhainen vuorovaikutus Isä mahdollisuuksien mukaan apuna vauvan hoidossa ja tukemassa äitiä Isä voi olla osastolla klo 8.30-20.30 (muut vieraat klo 18-19)
PERHEHUONE Edellytyksenä, että isä yöpyy sairaalassa ja osallistuu äidin kanssa vauvan hoitoon Perhehuoneiden määrä vaihtelee osaston tilanteen mukaan Perhehuonetta ei voi varata etukäteen Perhehuoneessa peritään maksu myös isältä (yht. 65,20 )
VAUVANHOIDONOHJAUS Vauvan käsittelyohjeet Sylissä pitäminen, kantaminen, röyhtäyttäminen Pyllynpesu ja vaipanvaihto Ihon- ja navanhoito Vaatteiden pukeminen Tarvittaessa lisämaidon antaminen ensisijaisesti hörpyttämällä tai pullosta Muista hyvä käsien pesu ja käsihuuhteen käyttö
RINTARUOKINTA Aina saatavilla Puhdasta Imetys vauvan tahtiin Sopivan lämmintä Ravintoarvot kohdallaan Henkilökunta opastaa erilaisten imetysasentojen löytämisessä Läheisyys Edullista Ihokontakti
SYNNYTYSKESKUSTELU Saat synnytyksen jälkeen kopiot synnytyspapereista Mahdollisuuksien mukaan synnytyksen hoitanut kätilö käy katsomassa sinua osastolla
LASTENLÄÄKÄRIN TARKASTUS Toisena päivänä synnytyksestä Vanhemmat saavat olla mukana Tarkastuksessa arvioidaan yleisvointi, koko ja käyttäytyminen raskauden kestoon nähden Ulkoiset piirteet ja ihonväri tarkastetaan Huomioidaan painonkehitys Sydämen sivuääni, sisäelinten poikkeavuudet tai lonkkaluksaatiot voivat tulla esiin vasta lääkärintarkastuksesta
HOITOAJAT SAIRAALASSA Ensisynnyttäjä ~3vrk, uudelleensynnyttäjä ~2vrk, keisarinleikattu ~4vrk Kotiutua voi myös varhaisesti (24-36 tuntia synnytyksestä) tai lyhytjälkihoitoisesti (6-24 tuntia synnytyksestä) uudelleensynnyttäjä täysiaikainen raskaus säännöllinen synnytys terve vastasyntynyt tiettyjen kriteerien täytyttävä Varhaiset kotiutujat sekä lyhytjälkihoitoiset synnyttäjät tulevat vauvan uusintatarkastukseen 2-5 vrk:n kuluessa, josta peritään poliklinikkamaksu 27.50 (v.2013)
BABY BLUE Hormonaalisten muutosten takia mieli on herkässä synnytyksen jälkeen Yöunet ovat lyhyitä Miehen tuki ja ymmärrys sekä osallistuminen kotitöihin ja vauvanhoitoon on tärkeää Puhu rohkeasti tunteistasi neuvolassa. Varsinaiseen synnytyksen jälkeisen masennukseen on saatavilla apua.
Parisuhde Parisuhteelle on annettava aikaa ja järjestettävä kahdenkeskisiä hetkiä Äidillä ei välttämättä imetysaikana ole seksihaluja. Rakkaus ja hellyys eivät ole pelkkää yhdyntää vaan helliä sanoja, hyväilyjä, huumoria ja toisen huomioonottamista. Puhukaa ja kuunnelkaa toisianne.
KOTIUTUMINEN Tavoitteenamme on, että perhe kotiutuu turvallisin mielin luottaen omiin kykyihinsä hoitaa lastaan ja selviytyä elämän muutosvaiheessa Osastollamme saa käyttää kännykkää Sairaalamaksut v. 2013 32.60 /vrk 65.20 / vrk perhehuone 27.50 poliklinikkamaksu
SYNNYTYSOSASTON ESITTELY OVIKELLO ILMOITTAUTUMINEN SYNNYTYS- VASTAANOTTO KUVIA TARKKAILUHUONEISTA
KUVIA SYNNYTYSSALEISTA
OSASTON ESITTELYÄ
TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN