Kolster Info Nr0 2 2006 Syyskuu Toivoa täynnä tavaramerkki turvana Asiamiesnäkökulmia: IPR Management KUVA: Nightwish-kokoelmalevy Highest Hopes (2005). Kansitaiteilija Janne Pitkänen. Keksintöilmoitus osaksi tuotekehitysprosessia
Patentit teksti: Antero Virkkala > antero.virkkala@kolster.fi Keksintöilmoituksen laatiminen tuotekehitysprosessin osana Työsuhdekeksintölain mukaan työntekijän tulee kirjallisesti ilmoittaa tekemästään keksinnöstä niin, että työnantaja voi ymmärtää keksinnön. Lain minimivaatimuksen täyttämiseen riittää yleensä verrattain lyhyt selostus. Sen sijaan patenttihakemuksen pohjana olevan keksintöilmoituksen laatimiseen kannattaa panostaa huomattavasti enemmän. Yrityksen sisäinen keksintöilmoitus on miltei poikkeuksetta tuotelähtöinen eli tähtää optimaalisen tuotteen kehittämiseen. Patenttiasiamiehen tehtävä ei ole määritellä mahdollisimman monipuolista ja edistyksellistä tuotetta, vaan hän pyrkii määrittelemään ja kuvaamaan kaikki mahdolliset tavat, joilla keksinnön pohjana oleva ongelma voidaan ratkaista. Mikä näille ratkaisuille on yhteistä? Ovatko kaikki välttämättöminä pidetyt elementit todella välttämättömiä vai voidaanko jotkut esittää hyödyllisinä lisäpiirteinä eli edullisina suoritusmuotoina? Mitä etuja näillä lisäpiirteillä saavutetaan? Patentoitava keksintö on teknisen ongelman tekninen ratkaisu, siltä osin kun ratkaisu on uusi ja keksinnöllinen. Ratkaisu ei saa olla ammattilaiselle ilmeinen yhdistämällä kohtuullinen määrä tunnettuja tekniikoita. Ennakolta on mahdotonta tietää, kuinka ja miten tutkiva viranomainen tulee yhdistelemään tunnettuja tekniikoita keksinnöllisyyttä arvioidessaan, ja patenttisuojaa joudutaankin usein rajoittamaan hakemuksen käsittelyn aikana. Tämä tapahtuu ottamalla keksinnön määrittelyyn eli patenttivaatimuksiin uusia elementtejä, niin että elementtien yhdistelmä on uusi ja keksinnöllinen. Kaikkien rajoitusten on oltava riittävästi selostettuina jo alkuperäisessä patenttihakemuksessa, koska mitään uutta aineistoa ei saa lisätä. Jos keksintö kuvataan tuotteena, jossa on kaikki toivottavat ominaisuudet, patenttisuoja voidaan kiertää jättämällä jokin ominaisuus pois. Toisaalta, jos keksintö kuvataan vain ongelmanratkaisun yleisenä abstraktiona, joka tutkittaessa osoittautuukin ilmeiseksi, niin patenttihakemus hylätään. Sen vuoksi patenttihakemuksessa tulisi kuvata keksintöjen hierarkia, jossa jokaista ratkaisun elementtiä varioidaan yleisestä abstraktiosta asteittain kohti konkreettista toteutusta, ja mieluiten vielä useaa erilaista toteutusta. Tällainen näkökulman vaihtaminen tuotelähtöisestä suojauslähtöiseen on osoittautunut suunnittelijoille hämmästyttävän vaikeaksi. Suunnittelija joutuu yrityksen sisällä joskus kiivaastikin puolustamaan omaa ratkaisuaan kilpailevia tekniikoita vastaan, ja tällöin hän helposti sokeutuu vaihtoehtoisille toteutuksille. Vaihtoehtoisten toteutusten löytämiseksi patenttihakemuksen laatimiselle tulisi varata riittävästi aikaa. Tämä tapahtuu parhaiten ottamalla patenttihakemuksen laatiminen osaksi tuotekehitysprosessia. Samalla voidaan kartoittaa kilpailijoiden oikeuksia ja välttää loukkaamasta niitä ja suunnata oma tuotekehitys alueelle, jossa patenttisuojaa on mahdollista saada. Koska keksinnön määrittely elää hakemusta kirjoitettaessa, patenttihakemuksen laatimiskulut saattavat jonkin verran nousta, mutta tuloksena on yleensä parempi patenttihakemus ja sen puolustaminen myöhemmissä vaiheissa on helpompaa. Kolsterin Internet-sivuilla (Tietoa alalta/usein kysyttyä/patentit/) on hyvään keksintöilmoitukseen tähtäävä yksityiskohtainen kysymysluettelo, johon kannattaa tutustua jo ennen toimeksiantoa koskevaa neuvottelua. Kaikkiin kysymyksiin ei ehkä löydy helppoja vastauksia, mutta asiat selviävät viimeistään yhteistyössä patenttiasiamiehen kanssa. Eurooppapatenttiasiamies Antero Virkkala on toiminut Kolsterilla vuodesta 1995. Hänen erikoisalaansa ovat informaatiotekniikkaan ja elektroniikkaan liittyvien keksintöjen suojaaminen. 2 Kolster Info
Kolster Info Nr0 2 2006 Syyskuu Pääkirjoitus > Julkaisija Kolster Oy Ab Helsinki Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki kolster@kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu 14-18 C 20520 Turku kolster.turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B 33100 Tampere kolster.tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs 60320 Seinäjoki kolster.seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko 16 65100 Vaasa kolster.vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie 2 B 90570 Oulu kolster.oulu@kolster.fi > Päätoimittaja Anne Suutala > Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Björn Kolster Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Kaisu Spets-Vainio > Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Mariet Louhento > Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) 618 821 Faksi (09) 602 244 Sähköposti viveka.smeds@kolster.fi IPR Management palvelua asiakkaidemme ehdoilla Vuosia sitten käytössäni oli tilava, mutta jo parhaimmat päivänsä nähnyt autovanhus. Silloin tällöin ystäväni kyselivät hienovaraisesti, miten minun kannatti pitää niin vanhaa autoa epäluotettavaa ja kallista käytössä. Enkö siis ollut jo väsynyt kalliisiin ja epäluotettaviin korjaamoihin? No jaa minulla oli salainen aseeni: Pena. Penalla oli korjaamo, ja hän tunsi autot ja osasi asiakaspalvelun! Lisäksi hän tiesi täsmälleen, mitä vaatimuksia minulla oli autolleni, ja miten paljon olin siihen valmis satsaamaan. Kun tuli huollon tarve, vein auton Penalle ja kohta hän jo soitti ja kertoi, mitä autolle oli VÄLTTÄMÄTÖNTÄ tehdä, mitä PITÄISI tehdä, ja lisäksi mitä olisi HYVÄ tehdä. Noiden vuosien aikana vanha autoni ei koskaan jättänyt minua tielle, ja silti kustannukset pysyivät järkevällä tasolla. Siinä ohessa opin erittäin paljon autoista. Tällaisella konseptilla myös Kolster haluaa palvella asiakkaitaan. Asiakkaidemme tarpeet ovat hyvin erilaisia ja vaihtelevia. Siinä missä toinen haluaa jatkuvaa räätälöityä palvelua, toisella tarve voi olla akuutti ja projektiluonteinen. IPR-asiantuntijoina haluamme mukautua näihin muuttuviin tarpeisiin. Toteutimme viime keväänä asiakastyytyväisyystutkimuksen, josta saimme ruusuja, vähän risujakin, ja ennen kaikkea paljon arvokasta palautetta. Vastaukset vakuuttivat meidät siitä, että valitsemamme suunta palveluidemme kehittämiseksi on myös asiakkaidemme toiveiden mukainen. Ponnistelemme myös jatkossa erityisesti sen eteen, että yhteistyö asiakkaidemme kanssa olisi mahdollisimman sujuvaa ja helppoa. Tavoitteenamme on löytää entistä terävämmin kunkin asiakkaan tarpeisiin parhaimmat IPRratkaisut. Jotta yhteistyö tuottaisi tuloksia, se edellyttää aktiivista vuorovaikutusta ja yhä syvempää asiakkaidemme liiketoiminnan ja teollisoikeudellisten tarpeiden tuntemusta. Tästä numerosta voit lukea, mitä IPR Management palvelu voi tarkoittaa käytännön tasolla, ja miten patentti- ja tavaramerkkiasiamiehemme tekevät asiakastyötään. Solveig Nylund yksikönjohtaja, eurooppapatenttiasiamies Kolster Info 3
Asiakkaan näkökulma vahvistaa asemaansa tavaramerkillä rekisteröinti puolustaa muusikoiden oikeuksia teksti: Anne Suutala > anne.suutala@kolster.fi Kuva King Foo Entertainment Nightwish-yhtyeen Highest Hopes kokoelma oli viime vuoden myydyin kotimainen albumi. Sitä oli ilmestyessään myös yhtyeen viimeisin pitkäsoitto Once, joka on myynyt Suomessa yli 100 000 kappaletta, enemmän kuin triplaplatinaa. Kovista kotimaisista myyntiluvuista huolimatta vain noin 8 % Nightwish-levyistä myydään enää Suomessa. Tuomas Holopaisen vuonna 1996 perustama yhtye on kasvattanut suosiotaan jokaisen julkaistun albumin myötä. Universal Music, yksi musiikkimaailman neljästä suurimmasta ylikansallisesta yhtiöstä, julkaisee yhtyeen levyjä Japanissa, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa, ja Suomessa alamerkkinsä Spinefarmin kautta. Lisäksi yhtyeellä on erilliset lisenssisopimukset Nightwish-managerin Ewo Pohjolan kesä kului tulevan maailmankiertueen reitityksessä ja neuvotteluissa. Kesän aikana pysäytettiin myös ensimmäinen piraatti-t-paitaerä Tanskan tulliin tavaramerkkirekisteröinnin perusteella. Eurooppaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Nightwish on kiertänyt 40 maassa, myynyt yli kolme miljoonaa levyä ja Nightwish-tuotteita löytyy perinteisistä t-paidoista ja julisteista aina vuolukivisiin stereokaiutinmallistoihin saakka. Yhtyeen lokakuussa 2005 päättynyt 128 konsertin maailmankiertue kesti puolitoista vuotta ja huipentui Helsinginkonserttiin, jonka päätteeksi yhtyeen solisti Tarja Turunen erotettiin. Yhtyeen manageri Ewo Pohjola King Foo Entertainment Ltd Oy:stä kertoo, että mediamylläkästä huolimatta Nightwish-tarinaa ei ole kirjoitettu loppuun: - Helsingin-konsertin jälkeen Tuomas sai sävellyshanat auki. Uusi levy ilmestyy syyskuussa 2007 ja on sovittu, että seuraava kiertue käynnistyy Yhdysvalloista lokakuussa. Manageriyhtiötä on työllistänyt kansainvälisen keikkamyynnin, kiertuesuunnittelun ja lisenssineuvottelujen ohessa uuden naissolistin etsintä. Pohjola kertoo, että postilaatikosta on pudonnut jo yli tuhat demoa. Levyn tekoa solistin pitäminen toistaiseksi auki ei hidasta, sillä solistiosuudet nauhoitetaan viimeisenä. Kuluvan syksyn aikana yhtye suuntaa studionauhoituksiin Lontooseen, ja levyn markkinointiin on tekeillä video. Rockmusiikki ammattimaista bisnestä Nightwish on hionut manageriyhtiönsä King Foo Entertainmentin kanssa liiketoimintakonseptin, jossa yhtye omistaa levyjensä alkuperäisäänitteen eli masterin, jota lisensoidaan edelleen levy-yhtiöille. Näin levyn tuotosta isompi osuus jää yhtyeelle, tosin myös kustannukset ja riski. Nightwish on kuitenkin ollut taloudellinen menestys. Yhtyeen tulot eli levymyynnin rojaltit, keikkapalkkiot ja oheistuotteiden myynti ovat satoja tuhansia euroja vuodessa. Yhtye omistaa itse myös verkkokauppa Nightwish Shopin, jonka kautta hoidetaan oheistuotemyyntiä. - Yhtyeen jäsenet nauttivat nykyisin kuukausipalkkaa ja talous on turvattu. Pohjola kuitenkin huomauttaa, että yhtyeen kulutkaan eivät ole aivan pienet. Vuonna 2005 pelkästään lennot maksoivat 250 000 euroa. Viime Euroopan kiertueella mukana kulki 3 bussia, 4 rekkaa ja yli 50 hengen miehistö. Viimeisimmän albumin tekeminen ison sinfoniaorkesterin ja kuoron kanssa maksoi kaikkiaan 230 000 euroa. Yhtye panosti toiset 200 000 euroa albumin videon tekemiseen. Henkinen omaisuus tiukasti omissa käsissä Tuomas Holopainen on tarkka siitä, että Nightwish on hänelle kuuluvaa henkistä omaisuutta. Hän haluaa säilyttää muusikon vapaudet luoda omanlaista musiikkia myös kaikissa levy-yhtiöiden kanssa tehtävissä sopimuksissa. Holopaiselle tavaramerkkirekisteröinnin tärkein perustelu oli suojata oma elämäntyönsä ja välttää hankaluudet nimeen liittyvissä oikeuksissa: 4 Kolster Info
Kuva Timo Isoaho Nightwish harjoittelee parhaillaan tulevaa levyä varten. Rocksäveltäjä Tuomas Holopaisen highest hope kuuluu: - Tavoitteena on tehdä vielä se täydellinen biisi ja täydellinen levy. Kukaan ei ole sitä vielä tehnyt, mutta elämä on oppimisprosessia, niin muusikkona kuin ihmisenä. tojärjestön IFPIn mukaan maailmanlaajuisesti yksi levy kolmesta on laittomasti valmistettu. Musiikkiteollisuudessa piratismiaste on yli 50 % yhteensä 31 maassa, joissa se ylittää laillisen liiketoiminnan arvon. Suomessa joka viides äänilevy on väärennös. Musiikkialalla ei ole myöskään harvinaista, että äänitteitä on saatavilla piraattituotteina ympäri maailmaa jopa ennen Kiteeltä maailman tietoisuuteen ponnahtanut Nightwish on vahva kansainvälinen brändi ja suomalainen vientituote. Se on myös Tuomas Holopaisen omistama tavaramerkki. Yhtyeen perustaja, säveltäjä, sanoittaja ja kosketinsoittaja on halunnut turvata oikeudet omaan luomistyöhönsä ja puolustautua piraatteja vastaan, jotka vievät leipää muusikoiden pöydästä. - Haluan suojata oman luomukseni. En halua, että joku muu pääsee Nightwish-nimellä rehvastelemaan. Musiikkialalta löytyy esimerkkejä, joissa muu taho kuin yhtyeen perustajajäsen on rekisteröinyt bändinimen itselleen. Tuoreessa muistissa ovat myös HIM-yhtyeen vaikeudet Yhdysvalloissa, jossa yhtye ei voinut julkistaa levyä omalla nimellään. Tavaramerkillä taisteluun piraatteja vastaan Muusikoiden oikeuksien puolustamiseksi Nightwish-tavaramerkkihakemukset on kotimaan lisäksi jätetty yhteensä 21 maahan Eurooppassa, Venäjällä, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Manageria harmittavat erityisesti Nightwish-fanituotteiden piraatit, joita myydään yleisesti keikkapaikkojen ulkopuolella kaikkialla maailmassa. Oheistuotteiden myynti kun on yhtyeelle nykyään vähintään yhtä merkittävä tulonlähde kuin levymyynti. -Tavaramerkin myötä toivomme, että saamme kiinni jonkun isomman tekijän katukaupustelun takaa. Kun korvausvaatimukset tavaramerkin haltijalta ja levyja oheistuotteiden lisenssimyyjiltä alkavat kertautua, se on jo tuntuva taloudellinen uhka laittomien kopioiden levittäjille. Äänitetuottajien kansainvälisen kat- julkaisupäivää. Nightwish-yhtyeen Wishmaster-levyä kaupiteltiin Viipurin ja Tallinnan toreilla ja netissä ennen sen virallista julkaisua toukokuussa 2000. Se oli ensimmäinen kerta, kun venäläiset piraattilevykauppiaat ja suomalaiset internetmusiikinlevittäjät ehtivät laittomassa levynjakelussaan suomalaisen levyn virallisen julkaisun edelle. Suomalaisen Spinefarm Records -yhtiön arvio tuolloin oli, että piratismi leikkasi levyn myynnistä 20 prosentin siivun. Pohjola ei kuitenkaan pidä nettipiratismia yhtä isona ongelmana yhtyeelle kuin fyysisten tuotteiden levitystä: - Nightwish ei ole kertakäyttömusiikkia. Raskaamman rockin kuuntelijoille musiikki on yleensä elämäntapa. He haluavat ostaa fyysisen tuotteen. Kolster Info 5
IPR Management teksti: Anne Suutala > anne.suutala@kolster.fi Täsmäpalvelua tai IPR-kehitysprojekti Juuri sitä palvelua, mitä asiakas tarvitsee! Kolster tarjoaa asiakkailleen IPR Management palvelua. Tavoitteena on asiantunteva ja pitkäjänteinen IPR-toiminta, joka tuottaa kilpailuetua. Palvelun keskeinen elementti on IPR-strategia, joka tukee liiketoimintaa, tehostaa toimintatapoja, selkiyttää päätöksentekorutiineja sekä optimoi suojamuotoja ja kustannuksia. Mutta miten IPR Management palvelu ilmenee käytännön tasolla? Asiamiehet kertovat esimerkkejä omasta asiakastyöstään. Håkan Niemi - Keskusteluissa asiakkaideni kanssa pyrin aina siihen, että näkökulmaa laajennetaan yksittäisestä suojaushakemuksesta yrityksen liiketoimintaan. Oleellista on, että suojauskustannukset suhteutetaan muun toiminnan Kolster 6 Kolster InfoInfo 6 kustannuksiin. Autan keksinnön hyödyntämisessä ja siinä, että asiakas oppii arvioimaan suojaushakemuksensa vaikutukset mahdollisimman pitkälle. Tuen päätöksentekoa hankkimalla tietoa yksittäiseen suojaustarpeeseen, tai laajemmin joltakin tekniikan alueelta. Pyrin lisäämään yrityksen suojaustietoisuutta niin, että se pystyy paremmin arvioimaan patenttisalkkunsa järkevyyttä, valvomaan patenttejaan ja löytämään liiketoiminnastaan uusia innovaatioita. Eräälle yritykselle rakensimme yhdessä valvonta- ja tiedonkeruujärjestelmän, jonka avulla he nyt analysoivat kilpailijoidensa patentteja.teen heille myös patenttiperhetutkimuksia, joissa katsomme tilannetta maailmanlaajuisesti ja arvioimme vaikutusta kokonaismarkkinoihin. Solveig Nylund - Minulle IPR Management -palvelu tarkoittaa usein kehitysprojektia. Sen sisältö vaihtelee paljonkin riippuen asiakasyrityksen koosta, toimialasta ja tarpeista. Aina esitetään kuitenkin samat peruskysymykset. Mihin yritys tähtää omalla IPR-toiminnallaan? Miten tähän päämäärään päästään? Miten asiat hoidetaan yrityksessä: mitä ulkoistetaan ja mitä tehdään itse? Eräs kehitysprojekti syntyi kahden yrityksen fuusiosta. Sain tehtäväkseni yhtenäistää yritysten työsuhdekeksintöohjesäännöt ja keksintöjen käsittelyyn liittyvät ohjeistukset. Kummankin yrityksen olemassa olevista ohjeista poimittiin parhaat käytännöt ja yhdistettiin yhteiseksi ohjeistukseksi. Samalla IPR-käytäntöjä ja rutiineja kehitettiin niin, että tulos oli enemmän kuin yksi plus yksi. Lopuksi räätälöitiin yrityksen sisäinen koulutusohjelma, jossa uudet toimintatavat esiteltiin ja vakiinnutettiin. Se, että työ teetettiin ulkopuolisella, toi varmasti uusia näkemyksiä mukaan. Jotta tällaisen projektin ulkoistus onnistuu kunnolla, se ei voi olla pelkkä ulkoistus, vaan pikemminkin IPR-asiantuntemuksen sisäistämistä yritykseen.
Monica Lax - Erään asiakkaani kanssa on kehitetty käytäntö, jossa yksittäisten toimeksiantojen sijasta on siirrytty määräajoin pidettäviin kokouksiin, joissa IPR-asiat käydään valmistellusti ja keskustellen läpi. Kokouksissa sovitaan jatkotoimenpiteet liiketaloudellisen pohdinnan perusteella.yrityksellä ei ole omaa patentti-insinööriä, joten toimin heidän IPR-resurssinaan. Kokoonnumme tutkimusprojektien läpikäymiseksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Pyrkimyksenä on löytää parhaat suojausratkaisut kussakin projektissa. Sen lisäksi, että mietitään mitä voidaan suojata, mietitään mikä kannattaa kaupallisesti tai voidaanko kehitystyötä jatkaa loukkaamatta toisten patentteja. Säännölliset kokoukset varmistavat myös sen, että tutkimustuloksia ei julkisteta ennen suojausta. Tuotekehitysvaiheessa kaupallisesta tuotteesta ei voi olla tarkkaa tietoa, joten kokouksissa seurataan, mihin tutkimus johtaa ja suojaako alkuperäinen patentti enää kaupallista tuotetta. Pidämme lisäksi kokouksia, joissa päivitetään hakemusten tilanne ja vaiheet patenttiperheittäin eri maissa. Systemaattinen läpikäynti helpottaa kokonaisuuden hallintaa. Keskustelemme, missä maissa yritys myy suojattuja tuotteitaan, mihin on lisensoitu omaa valmistustaitoa, missä toimitaan ostetuilla lisensseillä tai missä maissa halutaan käynnistää neuvottelut. Kokouksissa päätetään, mitä kilpailijoiden patentteja vastaan tehdään väitteet tai missä loukkaustilanteissa laaditaan varoituskirjeet. ja niitä koskevat välipäätökset. Pyrin myös aktiivisesti ehdottamaan, miten kannattaisi toimia. Asiakkaan ohjeita on silti aina kunnioitettava! Asiakkaan etu on kertoa asiamiehelle riittävästi keksintöön liittyviä taustoja ja tavoitteita, sillä yksittäiseen hakemukseen tuijottaminen voi ohjata suojausprosessin täysin väärään suuntaan. Pahimmillaan se voi tuottaa patentin, josta ei ole haltijalleen mitään hyötyä. Kun yhteistyö ja luottamus syvenevät, asiakkaan on mahdollista ulkoistaa ennen sisäisesti hoidettuja tehtäväalueita asiamiehelle, esimerkiksi erilaiset selvitykset ja uutuustutkimukset. Pirta Tiiro - Pyrin huomioimaan, mitä tiedän yrityksen toiminnasta, toimintatavoista ja tuotteista, kun teen patenttihakemuksia tai vastaan välipäätöksiin. En mieti vain yhtä yksittäistä keksintöä, vaan otan tilanteen mukaan huomioon myös asiakkaan muiden patenttiperheiden hakemukset Marjut Honkasalo - Toimin yhtenä päivänä viikossa asiakasyritykseni in-houseipr-resurssina ja sijaistan heidän patentti-insinööriään. Käyn läpi keksintöilmoituksia, teen alustavia uutuustutkimuksia ja esittelen asiat patenttityöryhmälle. Osallistun päätöksentekokokouksiin, Ossi Huhtanen - Kun yhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti, yritys ja asiamies oppivat tuntemaan toistensa vahvuudet ja hyödyntämään yhteistä osaamista. Kun tunnen kunkin suojaustarpeen tärkeyden yritykselle, pystyn tarjoamaan kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia suojausvaihtoehtoja. Olen konsultoinut ja opastanut omia pitkäaikaisia asiakkaitani optimoimaan erityisesti kansainvälisen patentointinsa kustannuksia. Heidät on tavallaan ohjeistettu poikkeamaan rutiinista ja tekemään kustannus-hyöty-ajattelun pohjalta täsmähakemuksia oman IPR-budjettinsa puitteissa. On myös asiamiehen etu, että asiakas kohdistaa resurssinsa oikein. Emme toimi pelkän raporttikirjeenvaihdon varassa, vaan istumme aika ajoin keskustelemaan toimenpiteistä. kun yritys pohtii otetaanko keksintö käyttöön, patentoidaanko se, vai pidetäänkö salassa. Analysoin yrityksen kilpailijoiden patentointia kilpailijaseurantaraporteista. Kartoitamme yhdessä tuotekehityksen alla olevia parannuksia ja uusia piirteitä, jotta mahdollisesti patentoitavat keksinnöt huomattaisiin ja keksintöilmoitukset tehtäisiin ajoissa. Aikaahan on jäätävä myös päätöksenteolle ja hyvän hakemuksen laatimiselle, eikä tuotteen markkinoille tulo saisi sen vuoksi viivästyä. Mietin myös yrityksen sisäistä prosessia: miten innovaatiot saataisiin paremmin esiin ja innovaattorit tekemään keksintöilmoituksia. Huolehdin myös siitä, mitä ja miten patenttitietoutta jaetaan yrityksen sisällä. Ulkopuolisen resurssin on helpompi kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä. Ari-Pekka Launne - IPR-asioiden hoito on yrityksissä usein ulkoistettu patentti- ja tavaramerkkitoimistoille ja asianajotoimistoille. Ulkoistus tapahtuu yksittäisten toimeksiantojen muodossa, ja siten selkeä linkki yrityksen liiketoimintastrategiaan ja tavoitteisiin voi puuttua. Jotta yhteistyö onnistuisi yritystä parhaiten hyödyttävällä tavalla, asiamies tarvitsee tietoa yli yksittäisen toimeksiannon edellyttämän tarpeen. Tilanteissa, joissa asioista voi keskustella yrityksen edustajien kanssa syvemmin, syntyy keskusteluista konkreettisena tuloksena muistio. Kävin vastikään patenttipuolen kollegoideni kanssa konsultoimassa bioalan yritystä, joka halusi keskittää IPR-asioiden hoidon yksiin käsiin. Keskustelimme laajasti yrityksen suojaustarpeista ja siitä, mitkä suojamuodot tai niiden yhdistelmät palvelisivat heitä parhaiten. Aktiivisella vuorovaikutuksella löydettiin toimivimmat ratkaisut. Kolster Info 7
Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > www.kolster.fi > KOLSTER ALIHANKINTA 2006 -MESSUILLA Teollisuuden alihankinnan ammattimessut Tampereen messukeskus Pirkkahallissa 13.-15.9.2006 kokoaa yhteen alan kansainvälisen tietotaidon. Kolsterin asiantuntijat kertovat teollisoikeuksien suojaamisesta, riskien tunnistamisesta ja niihin varautumisesta messuosastolla C 521. Tule keskustelemaan erilaisista suojamuodoista, IPR Management -palvelustamme tai muista ajankohtaisista aiheista! > PATENTTILAIN BOLAR-POIKKEUS ASTUI VOIMAAN Patenttilakiin astui toukokuun 2006 alussa voimaan uusi patenttioikeutta rajoittava säännös, ns. Bolar-poikkeus eli tutkimuspoikkeus (Patenttilain 3 ). Se sallii patentoitua keksintöä koskevien tutkimusten ja kokeiden suorittamisen patentin tuottamasta yksinoikeudesta riippumatta silloin, kun ne ovat tarpeellisia patentoituun keksintöön perustuvan lääkkeen myyntilupaa varten. Säännös nopeuttaa kilpailevien lääkevalmisteiden markkinoille tuloa patenttisuojan päättymisen jälkeen. > PCT-JÄRJESTELMÄ LAAJENEE Kansainväliseen patenttiyhteistyösopimukseen PCT:hen on liittynyt uusia maita: Laos (LA 14.6.06), Honduras (HN 20.6.06), Malesia (MY 16.8.06), El Salvador (SV 17.8.06) ja Guatemala (GT 14.10.06). Sopimus astuu voimaan suluissa mainittuna päivänä, minkä jälkeen kyseinen maa voidaan nimetä kansainvälisessä PCT-hakemuksessa. PCT-järjestelmään kuuluu nyt 133 jäsenvaltiota. > VIRASTOT LISÄÄVÄT SÄHKÖISTÄ ASIOINTIA Kansainvälinen toimisto WIPO ei enää toimita paperiversioita julkaistuista PCT-hakemuksista. PCT-hakemusjulkaisut ovat nähtävissä ja tulostettavissa WIPO:n sivustolla 1.7.06 lähtien. Euroopan patenttivirasto EPO luopui jo keväällä 2005 patenttikirjojen paperiversioista. Myönnettyjen eurooppalaisten patenttien teksti julkaistaan vain sähköisesti EPO:n sivustolla. > TEOLLISOIKEUSLAKEIHIN RIITA-ASIOIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA Riita-asioita koskevat muutokset teollis- ja tekijänoikeutta koskeviin lakeihin astuvat voimaan 1.9.2006. Muutokset koskevat tavaramerkki-, mallioikeus-, patentti- ja hyödyllisyysmallilakia sekä lakia todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa. Muutokset liittyvät turvaamistoimiin ja oikeudenkäyntimenettelyyn ja niiden taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston huhtikuussa 2004 antama direktiivi 2004/48/EY. Uutta on, että teollis- ja tekijänoikeutta loukannut voidaan velvoittaa antamaan tietoja loukkaavien tavaroiden ja palveluiden alkuperästä ja jakeluverkosta ja hänet voidaan määrätä kustantamaan tuomiotaan koskevien tietojen julkaiseminen. Lisäksi eri teollisoikeuslakeihin sisältyvät säännökset vahingonkorvauksesta yhtenäistyvät. > LONTOON SOPIMUS ODOTTAA RANSKAN RATIFIOINTIA Eurooppapatenttien käännöksiin liittyvän Lontoon sopimuksen (London Agreement) mukaan Ranska, Saksa ja Iso-Britannia sitoutuvat olemaan vaatimatta patentin selitysosan käännöstä omalle kielelleen, ja muut sopijamaat käytännössä silloin, kun selitys on englanninkielinen. Sopimuksen ovat hyväksyneet Islanti, Iso-Britannia, Latvia, Monaco, Saksa, Slovenia ja Sveitsi. Lisäksi Ruotsi ja Tanska ovat hyväksyneet vastaavat lakimuutokset kansallisiin lakeihinsa ja ovat valmiit hyväksymään sopimuksen nopeasti. Sopimuksen voimaantulon ainoana esteenä on, että Ranskan hyväksyntä toistaiseksi puuttuu. Suomi ei ole Lontoon sopimuksen sopimusmaita, joten Suomessa voimaan haluttavat eurooppapatentit täytyy kääntää kokonaan, vaikka Ranska Lontoon sopimuksen hyväksyisikin. > POHJOISMAINEN PATENTTI-INSTITUUTTI PERUSTETTU Tanskan, Norjan ja Islannin patenttivirastot sopivat 5.7.2006 pohjoismaisen patentti-instituutin perustamisesta (Nordisk Patent Institut, NPI). Instituutti sijaitsee Taastrupissa, Tanskassa. Instituutti aikoo toimia kansainvälisenä PCT-viranomaisena ja odottaa maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPOn virallista hyväksyntää. WIPOn hyväksynnän saatuaan NPI voi toimia kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen (PCT, Patent Cooperation Treaty) mukaisena uutuustutkimusviranomaisena ja kansainvälisen patentoitavuuden esitutkimusviranomaisena. Tähän saakka Pohjoismaiden PCT-viranomaisina ovat toimineet Suomen Patentti- ja rekisterihallitus PRH, Ruotsin patentti- ja rekisterivirasto PRV ja Euroopan patenttivirasto EPO. > USA:N PATENTTIVIRASTON NOPEUTETTU KÄSITTELY: ROCKET DOCKET USA:n patenttivirasto on ottanut käyttöön ns. Rocket Docket - menettelyn eli nopeutetun patenttihakemuskäsittelyn 25.8.2006 alkaen. Menettelyn soveltaminen edellyttää, että hakija itse merkittävästi myötävaikuttaa hakemuksen käsittelyyn. Hakijan tulee itse tehdä uutuustutkimus ja verrata hakemuksen kohdetta yksityiskohtaisesti viitejulkaisuista tunnettuihin ratkaisuihin. Hakemus saa sisältää ainoastaan 20 patenttivaatimusta, joista korkeintaan 3 on itsenäistä. Hakijan tulee myös suostua neuvotteluun tutkijan kanssa. Vastausaikaa välipäätöksiin annetaan vain kuukausi. Pyrkimyksenä on saada hakemus lopullisesti käsitellyksi 12 kuukauden kuluessa. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme www.kolster.fi osiossa > Tietoa alalta/kolster Info