Päätös. Nordkalk Oy Ab:n ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Siivikkalan kalkkikivikaivoksen toimintaa, Huittinen.

Päätös Etelä-Suomi Nro 54/2010/1 Dnro ESAVI/65/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA Nordkalk Oy Ab:n ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Siivikkalan kalkkikivikaivoksen toimintaa, Huittinen. LUVAN HAKIJA Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 21600 PARAINEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nordkalk Oyj Abp:n Siivikkalan kalkkikivikaivos Hirventie 32610 VAMPULA Siivikkalan kalkkikivikaivos sijaitsee Huittisten kaupungin Siivikkalan ja Soinilan kylissä Siivikkala-nimisessä kaivospiirissä sijaitsevilla ja kyseisen kaivospiirin kaivoskirjassa tarkemmin yksilöidyillä, yksityisten omistamilla kiinteistöillä. Kaivos käsittää avolouhoksen ja kaivannaisjätteen jätealueen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 30.12.2008. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti, 28 :n 2 momentin 4) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 a) ja 13 e) kohdat Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 :n 1 momentti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 17.11.2003 antamassa päätöksessä nro VPL 60 (dnro LOS-2002-Y-1744-17) on Nordkalk Oyj Abp velvoitettu hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Siivikkalan louhoksen ja jauhatuslaitoksen toiminnalle viimeistään 31.12.2008. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut 20.12.1989 Siivikkalan kaivoskirjan kaivosrekisteri n:o 4194/1a. Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös Partek Nordkalk Oy Ab:n Siivikkalan avolouhosta koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Lounais- Suomen ympäristökeskus, Dnro 0298Y176-111, No 6 Ys, 5.3.1999). Terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupa Oy Partek Ab Siivikkalan kalkkikivilouhokselle (Huittisten seudun kansanterveystyön kl, valvontajaosto, 7.11.1989). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Toimintaa ei ole merkitty seutukaavaan kaivostoiminnan aluevarauksena. Alueella on vireillä maakuntakaavan päivitys. Hakija on esittänyt, että kaivospiirialueet merkitään tulevaan maakuntakaavaan. KAIVOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Siivikkalan kaivos sijaitsee Huittisten kaupungissa, noin 5 km Vampulan keskustasta koilliseen Hirventien varrella harvaanasutulla kyläalueella. Siivikkalan kaivospiirin pinta-ala apualueineen on 13,3 ha. Kaivospiiriä ympäröivät alueet ovat pääosin metsää, viljelysmaata ja suota. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä kaivospiirin rajalta.

3 Ympäristön tila ja laatu Maa- ja kallioperä Pohjavesi Vampulan alueen kalkkikivi- ja dolomiittiesiintymät ovat prekambrisia, iältään 1,85 1,9 miljardia vuotta ja sijoittuvat hevosenkengän muotoiseen amfiboliittijaksoon. Kalkkikivi-dolomiittiesiintymät ovat melko pystyasentoisia, voimakkaasti poimuttuneita linssejä, joissa kalkkikivi ja dolomiitti esiintyvät vaihtelevan levyisinä kerroksina. Sivukivenä tavataan amfiboliittia, sarvivälke- ja kiillegneissiä, graniittia ja pegmatiittia. Vampulan esiintymille on tyypillistä ruhjevyöhykkeiden esiintyminen. Niissä kivi on rikkonaista ja rapautunutta sekä usein limoniitin tai hematiitin ruskeaksi tai punaiseksi värjäämää. Rapautumat saattavat ulottua useiden kymmenien metrien syvyyteen. Alueen kallioperää peittää suurilta osin noin 5 20 metrin paksuinen moreeni- ja savipeite. Tiedossa ei ole sellaisia tapahtumia, joiden seurauksena öljyä tai kemikaaleja olisi päässyt toiminta-alueen maaperään. Toiminta-alueella ei ole tehty maaperää koskevia selvityksiä. Siivikkalan kaivos ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Kaivospiirin välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue (Säkyläharju-Virttaankangas 0278351) sijaitsee noin 7 km etäisyydellä kaivospiirin rajalta lounaaseen. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Loimijoki on sameavetinen joki, jonka veden laatu on pääosin välttävä. Huolimatta veden melko heikosta laadusta, Loimijoessa on verrattain monipuolinen kalakanta. Joessa esiintyvät ainakin ahven, ankerias, hauki, kiiski, kirjolohi, kivennuoliainen, kuha, kymmenpiikki, lahna, made, mutu, nahkiainen, pasuri, ruutana, salakka, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja törö. Pääsaaliin muodostavat särkikalat, joita Loimijoen kalasaaliista on yli 50 %. Siivikkalan kaivos sijaitse haja-asutusalueella eikä alueella ole muita ilman laatuun vaikuttavia toimintoja. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Siivikkalan kaivosalueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita eikä muita suojelukohteita. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, Säkylänharju (FI0200059), sijaitsee noin 7,5 km:n etäisyydellä louhoksesta.

4 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Siivikkalan kaivosalueen lähiympäristössä ei ole merkittäviä päästö- tai melulähteitä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vampulassa on kolme kalkkikivi- ja dolomiittikaivosta: Punola, Matkusjoki ja Siivikkala. Varalla on Hongon dolomiittiesiintymä. Kalkkikiven louhinta on alkanut Siivikkalan kaivoksessa vuonna 1989. Alueella on vuosina 1989 1999 louhittu hyötykiveä noin 0,26 miljoona t ja sivukiveä noin 0,24 miljoona t. Vuonna 2001 on louhittu vain sivukiveä. Nykyisin Siivikkalan kaivos toimii raaka-ainereservinä, jos kalkkikiven saanti Matkusjoen kaivoksesta ehtyy. Kaivos on täyttynyt vedellä. Tarvittaessa Siivikkalan kaivoksella aloitetaan valmistelut tuotannon aloittamiseksi. Kaivos Jos Siivikkalan kaivos otetaan käyttöön, räjäytyksiä kaivosalueella on yhteensä noin 10 30 kertaa vuodessa. Räjäytysten ajoitus riippuu osittain tuotteiden menekistä. Arviolta noin 70 % räjäytyksistä tapahtuu talviaikana, joulu-huhtikuun välisenä aikana. Räjäytyksen yhteydessä paikallistiellä on tarvittaessa vartiointi. Murskaus ja jauhatus Raaka-ainevarastot Polttoaineet ja kemikaalit Murskaus- ja jauhatuslaitos sijaitsee Punolan alueella, jossa kalkkikivestä valmistetaan maatalouskalkkia ja filleriä. Kaivoksella ei ole tuotantovaiheen aikana pysyviä louhevarastoja vaan louhittu kivi (kalkkikivi ja hyötykäyttökelpoinen sivukivi) pyritään välittömästi kuljettamaan kuorma-autoilla Punolan tehdasalueelle. Kevyen polttoöljyn kulutus tuotantovaiheen aikana on noin 50 100 t/a. Louhosalueelle viedään louhinnan ajaksi kaivinkoneen ja porakoneen käyttöön 2-vaippainen 5 m 3 polttoöljysäiliö. Louhintatyön suorittava urakoitsija tuo tarvittavan määrän räjähdysaineita (pääosin kemiitti) mukanaan. Louhosalueella ei varastoida räjähdysaineita.

5 Veden käyttö Louhinnassa ei käytetä vettä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Louhinta avolouhoksesta pengerlouhintana poraus-panostus-menetelmällä on yleisesti käytössä oleva ja edustaa parasta mahdollista tekniikkaa Vampulan alueen kalkkikivi- ja dolomiittiesiintymien louhinnassa. Sivukivi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi erilaisissa maarakennuskohteissa. Nordkalk Oy Ab seuraa jatkuvasti alan parhaimman käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja hakijan yksiköissä pyritään soveltamaan teknistaloudellisesti mahdollisia uusia ratkaisuja käytännössä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Vampulan tuotantokokonaisuudella, johon Siivikkalan kaivos tuotantoaikoina kuuluu, on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (SFS-EN-ISO 14001:2004, nro 1963-03, 22.5.2000). Toiminta ympäristöasioissa tarkastetaan sisäisesti vuosittain ja ulkoisesti muutaman vuoden välein. Finland-divisioonan ja Vampulan tuotantokokonaisuuden ulkoinen auditointi on suoritettu viimeksi 15.9.2008. Kaivoksissa suoritetaan vuosittain kaivostarkastus sekä koko tehtaalla työsuojelutarkastus. Tehtaalla noudatetaan hätätilanteita varten laadittua turvallisuussuunnitelmaa. Vampulan tuotantokokonaisuusalueella toimivat urakoitsijat ovat sitoutuneet noudattamaan Finland-divisioonan ympäristökäsikirjaa ja annettua ohjeistusta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja niiden käsittely sekä päästöt vesiin Kaivosvedet Tuotantovaiheen aikana kaivoksen kuivanapitovesi pumpataan kaivoksen luoteisosassa sijaitsevasta pumppausaltaasta ylös kosteikkoalueelle, josta vedet kulkeutuvat ojaa pitkin noin 1,5 km etäisyydellä olevaan Loimijokeen. Tuotantovaiheen aikana louhoksesta pumpataan vuosittain noin 300 000 600 000 m 3 kuivanapitovettä. Tiedot Matkusjoen ja Punolan kuivanapitovesien laadusta osoittavat, että myös Siivikkalan louhoksen kuivanapitovedet ovat laadultaan emäksisiä ja Loimijoen veteen verrattuna värittömiä.

6 Saniteettijätevedet Toiminnasta ei muodostu saniteettijätevesiä. Päästöt ilmaan Päästöjä ilmaan syntyy lähinnä louhinnasta, lastauksesta sekä ajoteiden pölyämisestä. Teiden pölyäminen estetään tarvittaessa kastelulla. Vampulan tuotantokokonaisuuden (louhokset mukaan lukien) arvioidut päästöt ilmaan: Parametri Päästö, t/a Ominaispäästö CO 2 1 500 3 000 12 20 kg/tuotetonni Hiukkaset 1,5 15 15 20 g/tuotetonni SO 2 1 4 9 20 g/tuotetonni NO x 4 10 30 60 g/tuotetonni Melu ja tärinä Päästöt maaperään Melua ei ole mitattu kaivoksen syrjäisen sijainnin vuoksi. Porauksissa syntyvä melu (L WA ) on > 85 db (A). Poraustyötä tehdään tarvittaessa sekä pääasiallisesti arkipäivinä ympäri vuoden. Räjäytystyöt suoritetaan ympäri vuoden, arviolta kerran viikossa päiväsaikaan, kesäaikana harvemmin. Räjäytyksien yhteydessä esiintyy hetkellistä, impulssimaista melua. Lisäksi räjäytyksestä aiheutuu tärinää. Tarvittaessa kivien rikotukseen käytetään hydraulivasaraa. Tuotantovaiheen aikaisen toiminnan edellyttämä louheen lastaus ja liikenne aiheuttavat myös jonkin verran melua. Louheen kuljetuksia on enintään noin 155 kuormaa/viikko. Kuljetukset ovat kausiluonteisia. Hakijan arvion mukaan kaivoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuotantovaiheen aikana muodostuvat jätteet toimitetaan hakijan Punolan tehdasalueella sijaitseviin asianmukaisiin keräyspisteisiin. Sivukivi, varastointi ja hyödyntäminen Ympäristölupahakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Toiminnassa muodostuva sivukivi joko hyödynnetään riippuen sivukiven menekistä tai läjitetään läjitysalueelle maa- ja kivilajeittain toisistaan erillään, jos se on teknisesti mahdollista. Siivikkalan läjitysalue si-

jaitsee välittömästi louhoksen vieressä koillispuolella. Läjitysalueen enimmäiskorkeus saa olla enintään +90 m. Nykyinen korkeus on noin +85 m. Hakija on selvittänyt sivukiven hyötykäyttöä ("Selvitys Norrdkalk Vampulan Punolan, Matkusjoen ja Siivikkalan kaivosten sivukiven hyötykäytöstä", 28.10.2004). Sivukiven hyötykäytön lisäämistä on pyritty aktiivisesti selvittämään Destia Oy:n, alueen autoilijoiden, urakoitsijoiden ja alihankkijan verkoston avulla. Hakija on pääsääntöisesti myynyt hyötykäyttöön kaiken Vampulan kaivosten louhinnassa muodostuvan hyvälaatuisen sivukiven, keskimäärin noin 50 000 t/a. Kaivosten läjitysalueita pyritään mahdollisuuksien mukaan muotoilemaan ja maisemoimaan jatkuvasti muun muassa pintamailla verhoilemalla ja puita istuttamalla. 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Merkittävin toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on alueella leijuva kalkkipöly, joka on hakijan arvion mukaan lähinnä esteettinen tekijä ja luonnossa sen vaikutus on positiivinen, koska se neutraloi ja vähentää maaperän ja vesistön happamoitumista. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vampulan kaivoksien toiminnassa muodostuvien kuivanapitovesien vaikutus alueen vesien laatuun on hakijan arvion mukaan lähinnä positiivinen. Kuivanapitovesien rauta- ja kiintoainepitoisuudet sekä väriluku ovat pienemmät kuin alueen vesissä. Kuivanapitovedet sisältävät enemmän kalsiumia ja siten emäksisempinä neutraloivat alueen humuspitoista vettä tuoden luonnolle positiivista vaikutusta. Toiminnassa ei käytetä vaarallisia kemikaaleja jotka voisivat kulkeutua alueen vesiin aiheuttaen vaara- tai häiriötilanteita. Hakijan käsityksen mukaan toiminnan vaikutus pintavesiin on rajoittunut purkuojiin. Vaikutuksen arvioidaan olevan alueen vesistöihin hyvin pieni eikä toiminnan päästöillä ole merkitystä veden käytölle tai luonnolle. Toiminnalla ei hakijan esittämän arvion mukaan ole vaikutuksia kalastolle. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Siivikkalan kaivoksesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu haitallisia vaikutuksia alueen maaperään tai pohjaveteen.

8 Vaikutus ilmanlaatuun Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat hakijan käsityksen mukaan rajoittuneet lähialueisiin ja vaikutuksien arvioidaan olevan vähäiset. Kaivostoiminnasta aiheutuu räjäytysten aikana lähiympäristöön lyhytaikaista, vaimeaa melua ja tärinää. Porauksesta aiheutuva melu ei kulkeudu louhoksesta siten, että se olisi häiritsevää paikallistiellä. KAIVOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytön ja päästöjen tarkkailu Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi Koska Siivikkalan kaivos ei ole ollut toiminnassa vuoden 1999 jälkeen, niin kaivokseen kertyvän veden laatua ja määrää ei ole tarkkailtu. Toiminnan alkaessa Vampulan toimintakokonaisuutta koskeva tarkkailusuunnitelma tulee käsittämään myös Siivikkalan kaivoksen kuivanapitovesien tarkkailun. Kuivanapitovesien määrää, sähkönjohtamiskykyä, ph:ta, sameutta, värilukua sekä Fe-, Na-, K- ja Ca-pitoisuuksia hakija esittää tarkkailtavan ja analysoitavan samalla tavoin kuin Matkusjoen ja Punolan kuivanapitovesiä tarkkaillaan. Tarkkailua suorittaa Nordkalk Oy Ab:n henkilökunnan lisäksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hakija esittää, että tarkkailutulosten perusteella tarkkailukertoja ja analysointeja voisi harventaa suoritettavaksi esimerkiksi kerran kahdessa vuodessa. Hakija ei ole esittänyt suunnitelmaa toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Tuotannollisen toiminnan alkamisen jälkeen Loimijokeen johdettavien vesien tarkkailutuloksista laaditaan sanallinen yhteenveto. Vuosikuormitus lasketaan kertomalla vuoden aikana johdettujen vesien määrä tarkkailuajankohtien vesimääräpainotteisella pitoisuuskeskiarvolla. Vampulan kalkin tuotantokokonaisuuden toiminnasta, päästöistä ja toiminnasta muodostuvat jätelajit ja -määrät raportoidaan vuosittain Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sivukiven läjitysalueille viedyn sivukiven ja hyödynnetyn sivukiven määristä pidetään kirjaa, ja tiedot toimitetaan ympäristölupapäätöksen edellyttämän vuosiraportoinnin yhteydessä viranomaisille.

9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Vampulan tuotantokokonaisuudelle, koskien myös Siivikkalan kaivosta, on laadittu alueen toimintaa koskeva pelastussuunnitelma, jolla luodaan valmiuksia henkilökunnalle toimia mahdollisen onnettomuuden sattuessa työpaikalla ja -matkoilla. Onnettomuustilanteiden varalta on vuonna 2006 päivitetyssä pelastussuunnitelmassa listattu toiminnalle ominaiset häiriöt, jotka tapahtuvat lähinnä tulipalo- ja sähkökatkostilanteissa. Suunnitelmassa on myös esitetty miten ennaltaehkäistä häiriötilanteiden synty sekä ohjeita toiminnasta häiriötilanteiden sattuessa. Kalkkikivi on vaaratonta eikä siten ole tarvetta laajoihin toimintaohjelmiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Huittisten kaupungin ilmoitustauluilla 16.3. 15.4.2009. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lauttakylä-nimisessä sanomalehdessä. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Huittisten kaupunginkansliassa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakemuksen johdosta on pidetty neuvottelu 12.5.2009. Neuvottelussa olivat mukana edustajat Nordkalk Oy Ab:sta, Huittisten kaupungista, Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta ja Länsi-Suomen ympäristölupavirastosta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Huittisten kaupungilta, Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Huittisten kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa on esitetty muun muassa seuraavaa: Huittisten kaupungin ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa on todettu muun muassa, että hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää. Lupaehdot toiminnasta aiheutuvalle melulle tulee antaa valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisina. Louhinnan aikaisille eniten melua

tuottaville toiminnoille voidaan tarvittaessa antaa ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella ajallisia rajoituksia. Alueelle jäävän sivukiven käytöstä, läjitysalueiden maisemoinnista ja louhosalueiden jyrkkien rinteiden luiskauksesta ja maisemoinnista kaivostoiminnan päätyttyä tulee antaa lupamääräykset. Toiminnan aikana tehdyistä ympäristövaikutusten tarkkailuista, melumittauksista ja muista lupaehdoissa määrätyistä selvityksistä on luvan saajan toimitettava raportit lupaviranomaisen lisäksi myös Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Maisemoinnin vakuuksia voidaan yhdistää. Lupaviranomaisen on tällöin valvottava, että maisemointia ja jälkihoitoa toteutetaan vuosittain siten, että asetetut vakuudet ovat riittävät. Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, mutta lupaehtojen tarkistamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika. Mainitut asiat huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei toiminta aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu muun muassa, että: Mikäli tuotanto aloitetaan uudestaan, kuivanapitovesien määrää, sähkönjohtamiskykyä, ph:ta, sameutta, värilukua sekä Fe-, Na-, K- ja Capitoisuuksia tulee tarkkailla vähintään kerran vuodessa. Kuivanapitovesien pumppaaminen 1,5 km:n etäisyydellä olevaan Loimijokeen ei saa aiheuttaa haittaa ympäristölle, esimerkiksi ojien tulvimista. Ennen uuden tuotantovaiheen aloittamista tulee selvittää lähialueiden kaivojen veden pinnan vaihtelut normaalitilanteessa ja laatia pohjavesien tarkkailuohjelma, sillä on kyse pohjavedenpinnan alapuolisesta otosta. Kaivojen kartoitustiedot ovat epäselviä. Kaivojen tarkkailun lisäksi tulisi asentaa havaintoputki pohjaveden tarkkailemiseksi. Kaivovesien määrää sekä laatua tulee tarkkailla analysoimalla samat parametrit kuin kuivanapitovesistä. Toiminnassa syntyvä sivukivi ja muu hyödynnettävissä oleva aines on läjitettävä erikseen siten, että niiden hyödyntäminen on mahdollista. Jätteet on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Louhinnasta, lastauksesta ja liikenteestä aiheutuva pölyäminen on estettävä pölyä sitovin toimenpitein, kuten kastelulla. 10

11 Hakijan kuuleminen ja vastine Melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asuinalueille asetettuja päiväohjearvoa 55 db L Aeq 7-22 ja yöohjearvoa 50 db L Aeq 22-7. Lisäksi toiminnassa on noudatettava kaivoslaissa määrättyjä turvallisuusmääräyksiä, etenkin kun louhosalue on täyttynyt vedellä. Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakijan vastineessa esitetään muun muassa seuraavaa: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Toiminnan jatkuessa Siivikkalan kaivoksella, hakija tulee seuraamaan, ettei toiminnasta aiheudu haittaa lähiympäristölle eikä Loimijoelle. Siivikkalan alue on hyvin saviperäistä ja geologisesti verrattavissa Matkusjoen kaivoksen alueeseen, minkä vuoksi hakijan arvion mukaan Siivikkalan kaivoksella ei ole merkittävää vaikutusta lähialueen kaivojen vedenpinnan korkeuteen tai vaihteluun. Kaivoksen aiemman toiminnan aikana ei ole havaittu pohjavedenpinnan alenemista eikä kuivatusvaikutusta alueella. Tämän johdosta hakija ei ole esittänyt pohjavesien tarkkailusuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa toiminnan jatkuessa. Siivikkalan kaivoksen aiemman toiminnan aikaisista kuivanapitovesistä ei ole aiheutunut tulvimisvaaraa. Tulvimisvaaraa ei ole myöskään odotettavissa toiminnan jatkuessa samankaltaisena. Kaivosalueella suoritetaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi teiden ja kuormien kastelua ja muitakin mahdollisia pölynestotoimenpiteitä. Kaivoksessa noudatetaan kaivoslaissa määrättyjä turvallisuusmääräyksiä. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaisesti pyritään hyödynnettävä kivimateriaali erottelemaan läjitettävästä ja maisemoitavasta materiaalista. Hyödynnettävän kivimateriaalin varastointiaika riippuu menekistä. Kivimateriaali on kuitenkin ominaisuuksiltaan pysyvää eikä sen käyttökelpoisuus muutu varastoinnin aikana. Kalkkikivilouhosten sivukivikasojen maisemoinnista odotetaan uutta linjausta tai ohjeistusta ympäristöministeriöltä. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto Hakijan käsityksen mukaan kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n mukaan pysyvälle jätteelle ei vaadita vakuuden asettamista. Hakija tekee varauksen kirjanpidossa maisemointikustannuksille ja yhdessä viranomaisen kanssa hakija laatii ja toteuttaa suunnitelman mukaisesti maisemoinnin.

12 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Nordkalk Oy Ab:n Siivikkalan kaivoksen toiminnalle. Lupa koskee enintään noin 200 000 tonnin vuotuista kalkkikiven ja noin 150 000 tonnin vuotuista sivukiven louhintamäärää sekä Siivikkalan kaivannaisjätteiden jätealuetta ja muita näihin liittyviä aputoimintoja. Toiminnassa kokonaisuudessaan on aina huolehdittava, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 1. Louhintaporauslaitteet on varustettava pölyn talteenottolaitteistolla. Melu ja tärinä Pintamaan poistosta, kiven lastauksesta, varasto- ja läjitysalueista, kuljetuksista ja muusta toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on ehkäistävä esimerkiksi kastelemalla, suolauksella, kuormia peittämällä, ajonopeuksia rajoittamalla pölylle altistuvien asuinrakennusten läheisyydessä sekä työ- ja toimintatapoja kehittämällä. 2. Toiminta kaivoksella on sallittua arkipäivisin (ma pe) klo 7.00 22.00. Viikonloppuisin ja arkipyhinä on toiminta kokonaan kielletty. Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavat toiminnat, kuten poraus, louhintaräjäytykset ja kiven rikotus iskuvasaralla on toteutettava loma-ajan ulkopuolella aikavälillä 1.9. 30.4. 3. Kaivoksesta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien pysyvään asumiseen tarkoitettujen asuinrakennusten ulkoalueella päivällä (klo 7 22) ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä (klo 22 7) ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50. 4. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvaa melua ja tärinää on ehkäistävä räjäytysteknisin toimenpitein, kuten käyttämällä räjäytyksissä aikahidastenalleja ja räjäytettävien kenttien kokoa rajoittamalla sekä muita työ- ja toimintatapoja kehittämällä. 5. Räjäytyksistä on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava etukäteen kirjallisesti lähialueen asukkaille. Tiedotteesta on käytävä ilmi räjäytysajat ja toiminnanharjoittajan yhteystiedot. Räjäytykset on mahdollisuuksien mukaan suoritettava etukäteen ilmoitettuina aikoina.

13 Päästöt pintavesiin 6. Kaivoksen kuivanapitovedet on kerättävä, käsiteltävä ja johdettava kosteikkoalueen ja purkuojan kautta Loimijokeen hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kuivanapitovesien johtaminen on toteutettava siten, että siitä ei aiheudu kosteikkoalueen tai purkuojien tulvimista. Tuotannon aloittamiseksi suoritettavasta kaivoksen tyhjennyspumppauksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen pumppauksen aloittamista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loimijokeen johdettava kuivanapitovesi ei saa merkittävästi lisätä joen veden kokonaistypen pitoisuutta. Tarvittaessa luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kuten käyttämään vähän typpeä sisältäviä räjähdysaineita, kuivanapitovesien aiheuttaman typpikuormituksen minimoimiseksi. 7. Kaivoksen ulkopuolisten pintavesien pääsy louhokseen on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kaivoksen ympärille kaivettavin reunaojin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (liite 1.). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a :n 4 momentissa säädetään. 9. Poistettavat pintamaat ja louhinnasta muodostuva sivukivi on ensisijaisesti hyödynnettävä esimerkiksi tierakenteissa, muussa maarakentamisessa toiminta-alueella tai sen ulkopuolella, louhoksien täytössä ja maisemoinnissa sekä hyödyntää murskaamossa erilaisten murskeiden tuottamiseksi. Pintamaita ja sivukiviä voidaan läjittää Siivikkalan kaivospiirissä sijaitsevalle kaivannaisjätteen jätealueelle hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Jätealueet ovat pintamaan osalta pilaantumattoman maa-aineksen kaivannaisjätteen jätealueita sekä sivukiven osalta pysyvän jätteen kaivannaisjätteen jätealueita. Jätealue on muotoiltava ja maisemoitava mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon sopeutuvaksi. Jätealueen korkeus saa olla enintään +90 m mpy. Läjityksen edistyessä jätealuetta on verhoiltava sopivilla maa-aines- ja kasvukerroksilla ottaen huomioon alueelle luontaisesti leviävä ja istutettava kasvusto. Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma jätealueen jälkihoidosta. Suunnitelma on toimitettava Etelä-Suomen aluehallin-

tovirastolle kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Aluehallintovirasto voi tarvittaessa antaa jätealueen jälkihoitoa koskevia määräyksiä. 10. Toiminnasta muodostuvat jätteet, mukaan lukien louhinnassa muodostuvat sivukivet, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 11. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen tai käyttökohteeseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle. Räjähdysainejäämiä sisältävien jätteiden käsittelyssä on muutoin noudatettava räjähdysaineita koskevia säädöksiä. 12. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin on estettävä. 13. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen hyödyntäminen. Vastaava hoitaja Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 14. Tämän päätöksen mukaiselle kaivannaisjätteen jätealueelle on nimettävä vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot sekä niissä tapahtuneet muutokset on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14

15 Vakuus 15. Luvan saajan on asetettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 10 000 euron vakuus kaivannaisjätteiden jätealueelle sijoitettavien kaivannaisjätteiden jätehuollon ja kaivannaisjätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai vastaavana muuna hyväksyttävänä vakuutena. Poltto-, voitelu- ja räjähdysaineet 16. Siivikkalan kaivoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Poltto-, voitelu- ja räjähdysaineet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lastaus-, purkaus- ja varastointipaikkojen on oltava niin suojattuja, että mahdollisissa vuototapauksissa aineita ei pääse maaperään eikä pohja- tai pintavesiin. Polttoaineet (mukaan lukien alueella toimivien urakoitsijoiden käyttämät polttoaineet) on säilytettävä kaksoisvaippaisissa säiliöissä tai tiivisrakenteiseen suoja-altaaseen sijoitetuissa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin suoja-altaaseen sijoitetun suurimman säiliön tilavuus. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Kaivoksissa suoritettavat räjäytystyöt on toteutettava siten, ettei louhoksien ympäristöön kohdistu kiven heittoja. Prosessi- tai puhdistinlaitteiden häiriö- tai vikatilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 18. Mittaukset, näytteiden otto, analysointi ja kalibroinnit on suoritettava Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien tai niiden puuttuessa

ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Käytön, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu 19. Tarkkailu on suoritettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti noudattaen lisäksi seuraavaa: 19.1. Tuotannon alkaessa uudelleen kaivoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso on selvitettävä kertaluonteisesti ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin melulle altistuvien asuin- ja lomarakennusten ulkooleskelualueilla. Mittaukset on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen seuraavan tuotantojakson aikana. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaukset on suoritettava kaivoksen normaalissa tuotantotilanteessa Varsinais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mittauksia koskeva suunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittaustulokset ja mittausraportti on toimitettava Varsinais-Suomen ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta. 19.2. Käytön, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailua voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kirjanpito ja raportointi 20. Käytön, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa, että tässä päätöksessä annettuja laitoksen toimintaa koskevia vaatimuksia ja päästöjen raja-arvoja noudatetaan. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Kaivoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 21. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: 16

17 - louhintamäärät (t/a) tuotteittain eriteltynä - käytetyt polttoaineet sekä polttoaineiden kulutustiedot (t/a) - mitatut ja/tai laskennalliset hiukkaspäästöt ilmaan päästökohteittain eriteltynä (kg/a) - mitatut ja/tai laskennalliset ja/tai arvioidut päästöt vesiin (ainakin kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja BOD 7ATU ) purkupaikoittain eriteltynä (kg/a) - selvitys päästöjen laskentatavasta, arvio virhelähteistä ja tulosten luotettavuudesta - käytetyt kemikaalit ja räjähdysaineet sekä niiden määrät - yhteenveto häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajoista, niistä aiheutuneista päästöistä sekä toimenpiteistä, joihin tapahtumien vuoksi on ryhdytty - yhteenveto päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista - yhteenveto (laatu, määrä, käsittelytapa, toimitus/sijoituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä vuoden lopussa varastossa olleet jätemäärät. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 22. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua, jätehuoltoa ja kaivospiirialueiden kunnostamista ja maisemointia koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan yleiset perusteet Nordkalk Oy Ab:n Siivikkalan kaivoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Toiminnan vaikutusalueella ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita eikä muita suojelukohteita. Kaivoksen toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaara, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kuten vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavoitustilanne.

18 Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, alueen ominaisuudet jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Soveltuvin osin on myös otettu huomioon toimialaa koskeva EU:n jäsenmaiden viranomaisten ja teollisuuden yhteistyönä valmistelema kaivostoiminnan sivutuotteiden käsittelyä koskeva parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirja. Lisäksi on otettu huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti ympäristöluvassa on annettu tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Kuivalla ja tuulisella säällä työskentelyalueiden pinnoilta, louhintaporauksesta, kiven lastauksesta, murskauksesta, varastoinnista, kuljetuksista ja muusta toiminnasta aiheutuu mahdollisesti pölyämistä. Pölyämistä on mahdollista ehkäistä muun muassa määräyksissä mainituilla toimilla. (YSL 43 ) Määräys 2. Kaivoksen toiminnasta aiheutuvan melun vaikutuksen piirissä on asuinrakennuksia. Kaivoksen toiminnasta aiheutuu melutasoltaan ja taajuudeltaan vaihtelevaa melua, jossa on myös impulssimaisia ääniä. Porauksen äänitehotaso on korkea, murskauksesta ja rikotuksesta aiheutuu impulssimaista melua sekä räjäytyksistä ilmanpaineisku ja tärinää. Näitä ja melutasoltaan vastaavia toimintoja on tämän vuoksi pidettävä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavina. Näiden toimintojen toiminta-aikaa on rajoitettu loma-aikana, yö- ja ilta-aikana asumiselle aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Määräyksessä on lisäksi otettu huomioon toiminnanharjoittajan mahdollisuudet toiminnan järjestämiseen kaivoksessa muun muassa 2-vuorotyönä rajoituksien jälkeen. Määräys 3. Melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asumiseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Vastaavasti loma-asutukseen käytettävillä alueilla ohjeena on, että melutaso ei saa ylit-

tää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Jos mitattu melu on impulssimaista tai kapeakaistaista, on siihen lisättävä 5 db ennen tuloksen vertaamista ohjearvoon. (YSL 42, 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräykset 4. 5. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvaa ilmanpaineiskua ja tärinää on mahdollista ehkäistä määräyksen mukaisilla toimilla kiinnittämällä huomiota räjäytyspanosten suuruuteen, räjäytyksen sytytykseen, räjäytyskenttien suuruuteen ja muihin työ- ja toimintatapoihin. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 6. Kaivoksen kuivanapitovedet on tarpeen kerätä, käsitellä ja johtaa kosteikkoalueen ja purkuojan kautta vesistöön asianmukaisesti kyseisistä vesistä mahdollisesti aiheutuvan tulvimishaitan ja joen veden laatuun aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Kuivanapitovesien tarkkailutulosten perusteella voidaan arvioida, onko tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin räjähdysaineista peräisin olevan typpikuormituksen rajoittamiseksi. Typpipäästöjen enempi rajoittaminen esimerkiksi teknisesti vaikeasti toteutettavalla kuivatusvesien typenpoistolla ei tässä vaiheessa ole tarpeen. (YSL 43 ) Määräys 7. Kaivosalueen ulkopuolisten pintavesien pääsy avolouhokseen on tarpeen estää pumpattavan vesimäärän minimoimiseksi. (YSL 43 ) Määräys 8. Ympäristönsuojelulain 45 a :n mukaan kaivostoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi, jätteen haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätteen hyödyntämisen ja turvallisen käsittelyn edistämiseksi. (YSL 43, 45 a ) Määräys 9. Louhinnassa muodostuva sivukivi on ensisijaisesti määrätty hyödynnettäväksi esimerkiksi tierakenteissa ja muussa maarakentamisessa sekä murskaamossa erilaisten murskeiden tuottamiseksi. Läjitysalueen katsotaan täyttävän olennaisilta osiltaan kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 379/2008 7 :n vaatimukset. (YSL 43, VNA 379/2008 7 ) Määräykset 10. 11. Kaivoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jäteja- 19

keittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, 8 ) Määräykset 12. 13. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Öljyjätehuollosta annetun valtioneuvoston päätöksen 101/1997 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetussa valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa asiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 5, 6, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) Määräys 14. Kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 379/2008 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on nimettävä kaivannaisjätteen jätealueen vastaava hoitaja. (YSL 43, VNA 379/2008 6 ) Määräys 15. Määräys on annettu kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 379/2008 10 :n mukaisesti. (YSL 42, 43, VNA 379/2008 10 ) Määräys 16. Raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 p-%. Poltto- ja voiteluaineiden, kemikaalien ja räjähdysaineiden joutuminen maaperään ja mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa tai vaaraa sekä haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän pilaantumisena. Lastaus-, purkaus- ja varastointipaikkoja sekä polttoainesäiliötä koskevat vaatimukset ovat tarpeen mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17, VNA 689/2006 2, 4 ) Määräys 17. Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen ja toiminnasta ympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 7, 8, 43, YSA 30, JL 6 ) Määräykset 18. 21. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toi- 20

minnan valvomiseksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Määräykset ovat myös tarpeen toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (YSL 5, 43, 46, 108, JL 51, 52, NaapL 17, VNA 379/2008 8 ) Määräys 22. Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja maisemoinnista, päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (YSL 43, 90 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta, lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 21 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupalupa. (YSL 28 ) Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää, että lupa raukeaa, jos 1) toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi, 2) toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 57 ) Luvan saajan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2019. Hakemuksessa on esitettävä ainakin: - arvio kaivoksen käyttötarpeesta - yhteenveto laitoksen toiminnasta sekä päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista viimeisten viiden vuoden ajalta - yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttaneista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä lupakauden ajalta - selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa - soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 )

22 Korvautuvat päätökset Asetuksen noudattaminen Tämä päätös korvaa seuraavat Nordkalk Oy Ab:n Siivikkalan kalkkikivikaivoksen toimintaa koskevat päätökset: - Ympäristölupamenettelylain mukainen päätös Partek Nordkalk Oy Ab:n Siivikkalan avolouhosta koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Lounais- Suomen ympäristökeskus, Dnro 0298Y176-111, No 6 Ys, 5.3.1999). - Terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupa Oy Partek Ab Siivikkalan kalkkikivilouhokselle (Huittisten seudun kansanterveystyön kl, valvontajaosto, 7.11.1989). Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 36 38, 41 46, 52, 53, 55, 56, 57, 62, 90 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16 19, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 8, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008)

23 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 504 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Nordkalk Oy Ab:n Siivikkalan kalkkikivikaivoksen osalta maksu määräytyy tämän ympäristölupahakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan kaivostoimintaa koskevan lupa-asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on 17 220 euroa, jos louhintamäärä on 100 000 500 000 t/a. Koska taulukon mukainen maksu on luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, maksu peritään asian käsittelyyn käytetyn työmäärän (128 h) perusteella (tuntitaksa 43 /h). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18 21600 PARAINEN Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Huittisten kaupunki Huittisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Huittisten kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-65-04-08-2010 mukaan. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Huittisten kaupungin virallisella ilmoitustaululla.