OPETUSHATIITUS UTBITDNINGSSTYRETSEN uaanavs 5.6.201,5 28/0L1,/201,5 Koulutuksen jrlestlt Voimssoloik:7.8.2075 lken toistiseksi Sidnnokset, joihin toimivlt mddrdyksen ntmiseen pefustuu: L 637/7998,11 $:n 3 koht i L 630 /1998, 27 \ (787 /201) Kumo Opetushllituksen miirdyksen 23.72.2077 nto 39 / 011 / 2017 Muutt Opetushllituksen midriysti OPI SKELIJAN TERVEYDENTII.AA KOSKEVAT VAATIMUKSET AMMATTI. JA ERI KOI SAMMATTITUTKINNOI S SA Opetushllitus on pttdnyt opiskelijn teweydentil koskevist vtimuksist mmtti- j erikoismmttitutkinnoiss liitteen mukisesti. I(oulutuksen jdgestiln tulee nodtt mryst niissi mmtti- i erikoismmttitutkinnoiss, joist s:idetti'in mmtillisest ikuiskoulutuksest nneturi vltioneuvoston setuksen (81,2/1,998) 8 $:ssd (1033/201,1, j 330/201,s). Lisdtietoj miirdyksest j sifi, mistd se on stviss^, s Opetushllituksen mmttikoulutuksen ti ruotsinkielisen koulutuksen toimintyksikostzi. Pjohtj tri,^.n -t +r--ut X*\",C= Aulis PitknH Opetusneuvos LIITE Opiskelijn teweydentil koskevt vtimukset mmttt- j erikoismmttitutkinnois s 20 1 5 Opetushllitus Hkniemeront 6, PL 380,00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, fksi 029 533 1035, etunimi.sukunimi@oph.fi, ww.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hgnriskien 6, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 029 533 1000, f-r 029 533 1035, fornm.eftemmn@oph.fi, m.oph.fr
2 Esteeni opiskelijksi ottmiselle voi oll myos ikisemmin tphtuneen opiskeluoikeuden peruuttmispddtoksen slminen hkeutumisviheen henkilokohtistmisess. Opiskelijksi hkijn oikeusturvn knnlt on perusteltv, ett^ hnt ei vlit selliseen ndyttotutkintoon vlmistyn koulutukseen, jonk mukisiss kdytinnon tehtdvissi ti tyossi oppimisess hdn ei terveydentilns t1 toimintkykynsd vuoksi voisi toimi. Opiskelijksi ottmispidtostd tehtdessi on kuitenkin otettv huomioon mmtteihin j tyohon sisdltywdt moniniset tehtdvit. Smn mmtti- ti erikoismmttitutkinnon sisdlli voi oll tutkinnon osi, joiden ndyttotutkintoon vlmistv koulutus edellytt ettlist terveydentil^ tn toktintkykyn 1 voi niin mhdollist opiskeliiksi hkijlle yksilollisii rtkisuj ndyttotutkintoon vlmis tvn koulutukseen osllistumises s. Ndyttotutkintoon vlmistvn koulutuksen jdrjestjdn tr-rlee trvittess tehdi yhteistyoti eri koulutussteiden ti virnomisten knss vilttdmittomien tietoien snniss i ntmisess opiskelijksi ottmisen piitoksenteko vrten. Terveydentilvtimukset nyttotutkintoon vlmistvn koulutuksen tkn Opiskelij koskevt tutkintokohtiset terveydentiln j toimintkyrryn vtimukset h;lee oltuu huomioon myos vltioneuvoston setuksen 8 $:n mukisten mmtti- j erikoismmttitutkintojen vlmistvn koulutuksen ikn. Mikli opiskelun tkn ilmenee, ettei opiske$ en tyt terveydentilltn j toimintkyr.yltiin ndyttotutkintoon vlmistvn koulutukseen opiskelijksi ottmisen edellytyksid, tulee koulutuksen jrjestdidn ensisijisesti pyrkid selvittdmddn opiskelun esteet j opiskeliin mhdollinen tuen trve yhteistyossd opiskelijn j opiskeluteweydenhuollon sintuntijoiden knss i ttktst ndyttotutkintoon vlmistvn koulutuksen henkilokohtistmiseen liitty'vi yksilollisii rtkisuj. Terveydentiln j toimintkyr.ryn muuttumisest ndyttotutkintoon vlmistvn koulutuksen tkn iheutuvt kdytinnon ongelmt tulee void mhdollisimmn Pitkle rtkist opiskelijlle sopivill yksilollisilld opiskelujd{estelyilli. Myos opintojen ohjus, opiskelijn pedgoginen tuki, ergonomisiin tyotpoihin j puvzilineiden kdyttoon ohjminen voivt vhvist opiskelijn opiskelukykyd ndyttotutkintoon vlmistvss koulutuksess. Mikli opiskelun esteitzi ei ndyttotutkintoon vlmistvn koulutuksen tkn void kohtuullisin toimenpitein poist, tulee koulutuksen jdrjestjn selvittid yhdessi opiskelijn j opiskeluterveydenhuollon henkiloston knss opiskelijn mhdollisuus hkeutu muuhun ndptotutkintoon vlmistvr' koulutukseen, jonk opiskelijksi ottmisen edellytykset hdn tt\td. Opiskelijn terveydentiln ti toimintkyr,yn muuttuess ndyttotutkintoon v-lmistvn koulutuksen tkn on in tehtdvi yhteistyotd opiskeluterveydenhuollon i trvittess tyopikll kdytinnon tyotehtdvien yhteydessd tphtuvn opiskelun ikn myos tyopikkojen tyoterveyshuollon knss. Ndyttotutkintoon vlmistvn koulutuksen Jrjestdjdli, on oikeus s^ d^ ^nntillisest ikuiskoulutuksest nnetun l:-r:r 1'1' $:n kohdn 10 (viittussidnnos mmtillisest peruskoulutuksest nneturi llln 32 $:ssd) mukinen rvio opiskelijn toimintkyvystd opiskelun edellyttdmien terveydentilvtimusten johdost. Opiskelijn opiskeluoikeuden peruuttmirien niyttotutkintoon vlmistvss koulutuksess tulee oll viimesiiinen keino.
Terveydentilvtimusten kuvukset mmtti- i erikoismmttitutkinnoiss TAULUKKO 1: Teweydentilvtimusten kuvukset mmtti- i erikoismmttitutkinnoiss koulutusloitttn j tutkinnoittin 0/NA 8f2l1998 8 S (muutettu 1033/201,1, y 330r/2015). HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Ammttitutkinnot o I{oulunkiynnin j mu- j lltpivtoiminnn ohj uks en mmttitutkinto o Lsten j nuorten erityisohjjn mmttitutkinto Erikoismmttitutkinnot o Koulunkiynnin j mu- j lltpivdtoiminnn ohi uksen erikoismmttitutkinto TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTI I-AVAATIMUKSET Opiskelijksi hl<tjn terveydentiln ti toimintkykyy" liitty'v seikk ei s o17 esteen opiskelijksi ottmiselle. Opiskel,tjksi ei kuitenkn void ott sitd, jok ei ole terveydentilltn ti toimintkyryltidn kykenevd opintoihin liitq'viin kiipiinnon tehtdviin ti tyosse oppimiseen, jos vltioneuvoston setuksess (1 033 / 2011, muutettu 330 / 201. 5) miidrdtyissi mrr'ti- 1 edkoismmttitutkinnoss trkoitettuihin oointoihin lrtt)"vet tuwlltsuusvtrmukset srtd edellyttdvdt J,os estetta ei void kohtuullisin toimin poist. Henkilon terveydentiln ti toimintkyrlrn oslt tulee nrioid mhdollisten siruksien iheuttmt rj oitteet j siruksien yksilollinen hoitotilnne. Opiskelijksi ottmisen esteend voi oll o sellinen pslykkinen ti Sysinen sirus ti vlffn, jok estii kdytinnon tehtdviin ti tyossioppirniseen osllistumisen kuten psykoottistsoinen oireilu ti vkvsti toimintkyky lskev msennus, vkv sosilisten tilnteiden pelkotil ti viittomisen estdvd sirus ti vfilm. muu sirus ti vlnm, jokvnnt opiskejijn omn ti muiden kiytdnnon tehtdviin ti tyossioppirniseen osllistuvien ti niissd tyoskentelevien terveyden ti turvllisuuden o pdihteiden ongelmkiyto tipdihderiippuvuus. TEKNIIKAN JA LIIKENTE:F,N AL-A, LUONNONVARA- JA YMPARISTOALA Ammttitutkinnot. Ajoneuvonostutinkuljettjn mmttitutkinto o Lrni-utonkuljettj ^fl ^mm^ttitutkinto. Puutvrn utokulietuksen mmttitutkinto o Yhdistelmdjoneuvonkuljettjn mmttitutkinto o Mrkennusln mmttitutkinto o Metsikoneenkuliettln mmttitutkinto o Ympiristohuollon mmttitutkinnon jd,tteiden i vrllisten ineiden kuliettmisen osmisl TUTKINTOKOHTAISET T ERVEYDENTI I-AVAAT IMUKSET Opiskelijksi hkijn terveydentiln ti toimintkykw" liitq"v seikk ei s oll esteeni opiskelijksi ottmiselle. Opiskelijksi ei kuitenkn void ott sitd, jok ei ole terveydentilltn ti toimintkyliltddn kykenevd opintoihin liitty'viin kdpdnnon tehtdviin ti tyosseoppimiseen, jos vltioneuvoston setukses s (1,033 / 201,1, muutettu 330/2015) mddrdtyissd mmtti- j erikoismmttitutkinnoiss opintoihin liiqrut turvllisuusvtimukset sitii edellptiivt j^ jos estettd ei void kohtuullisin toimin poist. Ohess minittujen mmttt- 1 edkoismmttitutkintoihin vlmistvs s
Etikoismmttitutkinnot o Liikenneopettjn erikoismmttitutkinto koulutuksess edellytetein henkiloltd kdytdnnon tehtdviin j tyossn oppimisen iheuttmn kuormitukseen ndhden rittv,i fyysistd j psyykkistii toimintkylq'. Mntieliikenteessd mmttikuljettjlt edellpetdin joko ryhmiin 2 jokorttt (kuorm- jltr\-utojen sekd rskiden joneuvoyhdistelmien kuljettjt) ti henkilo- uto n mmtttjolup (tksinkulj ett j t). Nziitd hettess sovelletn sosili- j terveysminis terion setuksen j oteweydes td tyhmin 2 mukisi teweydentilvtimuksi. Ajolup koskevist terveydentilvtimuksist j jotereyden vlvonnst sd'idet'in jokorttiliss Q86 / 20 1, 1) s ekd s osili- j teweysminis terion setukses s j oterveydesti, j os s ^rrrret^n trkemmt sdinnokset jokortin teweysvtimuksist direktiivin 2006/126/EY liitteen lll j direktiivin 2009/1.13/EYvtimusten mukisesti. www. finlex.fi Henkilcin terveydenti.ln ti toimintlqzr,yn oslt tulee rr.ioid mhdollisten siruksien iheuttmt rjoitteet j siruksien yksilollinen hoitotilnne. Opiskelijksi ottmisen esteene voi oll o insuliinihoitoinendibetes. epilepsi ti muut tspinoelimiston sirudet j toiminthriiriot o sellinen nion ti kuulon heikkous, jot ei void korjt puvdlineilli. sydin- j verenkiertoelinten sirus. $Tsisen kuormituksen sieto j ulkotyossii selvipymistd rloittv hengityselinten sirus. tuki- j liikuntelimiston sirus o munuissirudet o psyykkinen sirus, jok estid kdytdnnon tehteviin ti tyoss oppimiseen osllistumisen o piiihteiden ongelmkdpto ti p,iihderiippu\,'uus. Asetuksen 330 / 201.5, 8 $:dd sovelletn opiskelijoihin, jotk ovt loittneet ympirist6huollon mmttitutkintoon jiitteiden j vrllisten ineiden kuljettmisen osmislll vlmistvt opinnot 1.1,.201,6 ti sen jiilkeen. Ammttitutkinnot o Vrtiinmmttitutkinto Erikoismmttitutkinnot o Turvllisuusvlvojn etikoismmttitutkinto Opiskelijksi hkijn teweydentiln ti toimintlrykw" liitrywn seikk ei s oll esteene opiskelijksi ottmiselle. Opiske$ksi ei kuitenkn void ott siti, jok ei ole terveydentilltn ti toimintky\,filtidn kykenevi opintoihin liittyviin kdytdnnon tehtdviin ti tyosse oppimiseen, jos vltroneuvostori setukses s Q30 / 20 1. 5) miirltyrs si vtljn mmttitutkinnoss j turvllisuusvlvojn erikoismmt[itutkinnoss opintoihin liittywt turvllisuusvtimukset sitd edelllttdvd,t j jos estett ei void kohtuullisin toimin ooist. Henkilcin terveydentiln ti toimintkyr,yn oslt tulee rvioid mhdollisten siruksien iheuttmt njoitteet 1 siruksien yksilollinen hoitotilnne.
Opiskelijksi ottmisen esteend voi oll o sellinen nion ti kuulon heikkous, jot ei void puvdlineillii korjt r 5slli5sl psyykkiset sirudet, jotk estivdt kdytinnon tehtviin ti tyosse oppimiseen osllistumisen, kuten jnkohtinen hoitmton p sykoosi ti vike toimintkylcyzi lskev fiuseflnus o pdihteiden ongelmkdytto ti pdihderiippur.'uus o toimintkykyyr vikuttv tuki- j liikuntelirnistdn sirus. Asetuksen 330 / 201,5, 8 $:dd sovelletn o pis keli j oi hin, j o tk ov t loittr'e et v ttlj n mmttitutkintoon i tutvllisuusvlvojn erikoismmttitutkintoon vlmistvt opinnot 1,.1,.2016 ti sen iiilkeen. SOSIAALI-,,TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Ammttitutkinnot Perhepriiviih oitln mmttitutkinto J lko j enhoidon mmttitutkinto Kipsusln mmttitutkinto Ob duktiopt ep ttto ttn mmttitutkinto Kehitysvm m- ln mmttitutkinto Pdihdetyon mmttitutkinto Hieroi n mmttitutkinto Erikoismmttitutkinnot. Kipsimestrin erikoismmttitutkinto. Psykitrisen hoidon etikoismmttitutkinto o Kehitysvmm-ln erikoismmttitutkinto o Nikcivmmistitoj en ohjln eri.kois mmttitutkinto o Puhevmmisten tulkin erikoismmttitutkinto. Tyovlmennuksen erikoismmttitutkinto r Vnhustyon erikoismmttitutkinto o Hieroin erikoismmttitutkinto TUTKINTOKOHTAISET T E RVEYDENTI LAVAATIMUKSET Opiskelijksi hkijn teweydentiln ti toimintkylgyn liitt).vn seikk ei s oll esteeni opiskelijksi ottmiselle. Opiskelij ksi ei kuitenkn void ott sitd, jok ei ole terveydentilltnti toimintkyrryltidn kykenevi opintoihin liitty'viin kdytinnon tehteviin ti tyosse oppimiseen, jos vltioneuvoston setukses s (1033 / 2011, muutettu 330/2015) mldrir;,rssd mmti- j erikoismmttitutkinnoiss oointoihin liittyvet turvllisuusvtimukset sitd edelllttdvdt 1 1os estettd ei void kohtuullisin toimin poist. Henkilon terveydentiln ti toimintky\,tn oslt nrlee wioid mhdollisten siruksien iheuttmt rjoitteet 1 siruksien yksilollinen hoitotilnne. Opiskelijksi ottmisen esteene voi oll r selliset pslykkiset sirudet, jotk estdvdt kiiytiinnon tehtdviin ti tyoss oppimiseen osllistumisen, kuten j nkohtinen hoitmton psykoosi ti vike toimintkykyi lskev msefrnus o selliset $ysiset sirudet kuten tuki- j liikuntelimiston sirudet ti vmmt seki krooniset ihottumt, jotk rjoittvt toimintkyky d siirnd r:rzdin, ett estevet kdytdnnon tehtdvissi ti tyossi oppimisess toimimisen o veriteitse trtruv sirus s^tt^ njoitt kdytinnon tehteviin ti tyosse oppimiseen sijoittumist o peihteiden ongelmkdyto ti pziihderiippur.'uus.
Ammttitutkinnot. Liikunnn ^mmttitutkinto. Vlmentjn mmttitutkinto Erikoismmttitutkinnot I Vlmentin erikoismmttitutkinto Opiskelijksi hkijn terveydentiln ti toimintky\ryn liitqrue seikk ei s oll esteene opiskelijksi ottmiselle. Opiskelij ksi ei kuitenkn void ott sitd, jok ei ole teweydentilltn ti toimintkyryltdin kykenevd opintoihin liitty'viin kdpdnnon tehtdviin ti tyosse oppirniseen, jos vltioneuvo ston setukses s (1 03 3 / 20 11, muu tettu 33 0 / 20 1, 5) mdrdt5nssd. mrnti- j erikoismmttitutkinnoiss opintoihin liitryvt turvllisuusvtimukset sitd edellyttdv dt j 1os estetti ei void kohtuullisin toimin poist. Henkilcin terveydentiln ti toimifltkyr,yn oslt tulee rvioid mhdollisten siruksien iheuttmt dloitteet 1 siruksien yksilollinen hoitotilnne. Opiskelijksi ottmisen esteend voi oll o selliset psyykkiset ti $ysiset sirudet ti v^mrn t,jotk estdvdt kdpdnnon tehtiviin ti tyossii oppimiseen osllistumisen, kuten jnkohtinen hoitmton psykoosi ti vkv toimintkykyi lskev msennus ti tuki- j liikuntelimiston sirus o piiihteiden ongelmkdltto ti pziihderiippuvuus.