HAKUOHJE 31.10.2012 Asia: Avustukset liikuntapoliittisen päätöksenteon tueksi toteutettaville tutkimus- ja selvityshankkeille AVUSTUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Valtion liikuntatoimen talousarvioissa 2012 on osoitettu määrärahoja tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen. Ministeriön liikuntayksikkö on tunnistanut liikuntapoliittiseen päätöksentekoon liittyviä tietotarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtionavustuksia liikunta-alan päätöksentekoa tukeville tutkimus- ja selvityshankkeille. Myönnettävän määrärahan suuruus on yhteensä enintään 600 000 euroa. Hakuaika päättyy 30.11.2012. Erityisestä syystä johtuen tutkimusasetelmaa on mahdollisuus täsmentää hakuajan päättymisen jälkeen yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö hakee tutkimus-/selvityshankkeita seuraavista aiheista: 1. Liikuntalain neljätoista vuotta Ensimmäinen liikuntalaki tuli voimaan 1.1.1980 (984/1979). Edellisen kerran liikuntaa ja liikunnan edistämistä koskevaa säännöstä uudistettiin vuonna 1998 voimaan tulleella liikuntalailla (1054/1998). Hallituksen esityksen perusteluissa (HE 236/1997) kirjattiin, että liikunnan toimintaympäristö oli muuttunut ja eriytynyt ja että liikuntalain uudistamisen tarve perustui muutoksiin liikuntakulttuurin sisällä sekä liikunnan toimintaympäristössä. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa linjataan, että liikuntalain uudistamisella tuetaan koko liikuntajärjestelmän uudistamista. Ihmisten liikuntakäyttäytymisen suurin muutos näkyy arkiliikunnan ja muun fyysisen toimeliaisuuden romahtamisena, mistä johtuen liikuntaa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu on pitkälti keskittynyt vähäisen liikunnan aiheuttamiin terveyshaittoihin. Ns. perinteisen liikunta-käsitteen rinnalle on nostettu termit fyysinen aktiivisuus, liikkuminen, liikkumattomuus ja arkiliikunta. Toimenpiteitä ja toimijoita fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistämisessä on lukuisia ja esimerkiksi liikuntasektorin mahdollisuudet mm. arkiliikunnan edistämisessä ovat vähäiset (ks. VLN 2012:1). Liikunnan edistäminen koko elämänkulussa ja liikunnan edellytysten lisääminen eivät ole ainoastaan valtion liikuntahallinnon, kuntien liikuntatoimien tai liikunta-alan kansalaistoimijoiden vastuulla, vaan liikkumattomuuden ongelmaan kaivataan kaikkien hallinnonalojen sekä eri toimijoiden, kuten myös työnantajien toimia. Samalla kun peräänkuulutetaan liikunnan edistämisen ja liikunnan edellytysten monialaista ja poikkihallinnollista koordinaatiovastuuta, on liikunnalla itsellään, liikuntaharrastuksella ja liikunnan kansalaistoiminnalla kuitenkin vahva jalansija ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Ministeriö toivoo tutkimus-/selvityshanketta siitä, miten liikuntalaki nykyisellään vastaa liikunta- ja urheilukulttuurissa havaittuja nykytilan ja ennakoitavissa olevia tulevaisuuden haasteita ja minkälaisia muutostarpeita liikuntalakiin liittyy. Hankkeen odotetaan tuottavan 1
hyötyä koko liikunta- ja urheilukulttuurin kentälle siitä, mitä toimijoita liikunnan edistämisen kentällä on ja mitkä ovat niiden roolit. Lisäksi hankkeen odotetaan tuottavan tietopohjaa liikuntalain uudistamisen taustalle ja toivoo, että hankkeen toteuttajat osallistuvat liikuntalain valmisteluprosessiin kehittävällä otteella. 2. Liikuntakulttuurin ennakointimenetelmät Politiikan eri sektoreilla on käytössään ennakointimenetelmiä, joilla varaudutaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja pohditaan eri tulevaisuuksien haasteita ja mahdollisuuksia. Liikuntapolitiikassa ja liikuntakulttuurissa, etenkin valtionhallinnon toimenpiteiden suunnittelussa tulisi voida jälkikäteisen arvioinnin lisäksi hyödyntää myös nykyistä järjestelmällisemmin eri toimenpiteiden vaihtoehtojen ja niiden oletettavien vaikutusten ennakointia. Ministeriö odottaa, että hankkeessa kartoitetaan liikuntapolitiikkaan ja liikuntakulttuuriin soveltuvia ennakoimisen menetelmiä ja toteutetaan ennakointia. Hankkeen odotetaan tekevän ehdotuksen siitä, miten liikuntakulttuurin ja liikunnan edistämisessä voidaan huomioida systemaattisemmin megatrendejä ja heikkoja signaaleja sekä sitä, miten eri liikuntapolitiikan toimijat voivat lisätä vuoropuhelua vaikuttavien toimenpiteiden suuntaamiseksi. Hankkeen tulokset ovat laajasti liikunta- ja urheilukulttuurin käytössä ja tuloksia käytetään vuoropuheluun eri liikunta-alan toimijoiden kanssa sekä liikuntapolitiikan ohjausmenetelmien kehittämiseen. 3. Urheilevien opiskelijoiden valmistumisajat ja vaikutukset koulutuksen tuloksellisuudesta palkitsevaan rahoitukseen Liikuntapolitiikan yhtenä tavoitteena on edistää urheilijoiden kaksoisurajärjestelmää. Tavoitteena on taata kansainväliselle huipulle tähtääville tai siellä jo oleville urheilijoille täysipainoiset opintojen ja urheilun yhdistämisen mahdollisuudet. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoitusmallit perustuvat yhä enemmän tuloksellisuuden ja tehokkuuden mittaamiseen. Tällä tavoitellaan etenkin koulutusurien lyhentämistä ja työurien pidentämistä. Tuloksellisuutta mitataan esimerkiksi suoritettujen tutkintojen määrällä, seuraamalla valmistuneiden sijoittumista työelämään tai seuraamalla sitä, kuinka suuri osa opiskelijoista suorittaa tietyn vähimmäismäärän opintoja vuodessa. Koulutuksen rahoitusmallien, joissa tarkastelussa on opintojen tehokkuus ajallisesti, heikkous urheilun kannalta voi olla, että tällöin huippu-urheilijan uralla olevien opiskelijoiden keskimääräistä hitaammasta opiskelusta käytännössä rangaistaan. Huippu-urheilijan uralla olevat nuoret, jos suorittavat tutkintonsa aktiiviurheilijoina, eivät myöskään välttämättä sijoitu opinnoista suoraan työelämään. Toisaalta liikunta-alalla elää myös käsitys siitä, että urheilijat ovat tavoitteellisia ja päämäärätietoisia myös opintojen tehokkaassa suorittamisessa. 2
Ministeriö toivoo hanketta, jossa selvitetään, minkälaisessa tahdissa huippu-urheilijan uralla olevat opiskelijat suorittavat opintojaan ja minkälaisista opiskelijamääristä on kyse eri koulutusaloilla (esimerkiksi kasautuuko joillekin tietyille koulutusaloille erityisen paljon joustavuutta opintojensa suorittamiseen kaipaavia urheilijoita) sekä sitä, mikä on urheilijaopiskelijoiden mahdollinen vaikutus koulutuksen tuloksellisuutta mittaavien rahoitusjärjestelmien kannalta tarkasteltuna. Hankkeen tuloksia käytetään tietopohjan kartuttamiseen urheilijoiden kaksoisurajärjestelmään liittyvistä esteistä tai haasteista sekä liikuntapolitiikan tavoitteiden asetteluun. Hankkeen tulokset ovat laajasti eri toimijoiden käytettävissä esimerkiksi urheiluakatemiatoiminnan laadun kehittämisessä. 4. Liikuntapaikkojen esteettömyys Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan (2011) on kirjattu tavoite laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyden lisäämiseksi. Liikuntapaikkojen esteettömyys on yksi yhdenvertaisen liikunnan harrastamisen perusedellytys. Liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirjan (2008) arvopohjassa määritellään tavoitteeksi, että liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia. Linjauksista huolimatta liikuntapaikoissa on olennaisia puutteita esteettömyyteen liittyen, vaikka suunnittelun taso onkin noussut. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo hanketta, jossa tuotetaan arvio liikuntapaikkojen esteettömyyden tilasta pääliikuntapaikkatyypeittäin. Lisäksi hankkeen tulisi luoda malli liikuntapaikkojen esteettömyysnäkökulmien arvioinnille liikuntapaikkarakentamisen avustusprosessissa. Hankkeen tuloksia käytetään liikuntapaikkarakentamisen ohjaamisen tukena liikuntapaikkojen esteettömyyden lisäämiseksi. 5. Liikuntapaikkarakentamisen energiatehokkuus Rakentamisen energiatehokkuutta koskevia säädöksiä ollaan tiukentamassa. Liikuntapaikkarakentamisen Suunta-asiakirjassa (2008) on asetettu tavoitteeksi liikuntapaikkojen laadun kehittäminen. Ekologisen laadun näkökulmasta olennaista on, että liikuntapaikan rakentaminen perustuu koko elinkaarta koskeviin ekologisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Uimahallien energiankulutuksesta on olemassa tietojärjestelmä (http://uimahallit.vtt.fi), mutta kokonaisnäkemys liikuntapaikkojen energiatehokkuuden nykytilasta kuitenkin puuttuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo hanketta, jossa kartoitetaan liikuntapaikkojen energiatehokkuuden tila pääliikuntapaikkatyypeittäin ja tehdään esitys siitä, miten asian kehittymistä voitaisiin jatkossa systemaattisesti seurata. Hankkeen tuloksia käytetään valtion liikuntapaikkarakentamisen ohjauksessa ja toteutuessaan hanke tulee hyödyttämään liikuntapaikkojen rakennuttajia sekä ylläpidosta ja kunnossapidosta vastaavia tahoja. 3
6. Liikuntapoliittisten toimenpiteiden kustannusvaikuttavuus Liikunnan edistämiseksi toteutetaan erilaisia toimenpiteitä. Valtion liikuntabudjetti on noin 145 miljoonaa euroa ja siitä osoitetaan rahoitusta kunnille ja liikunta-alan yhteisöille liikunnan ja kilpa- ja huippu-urheilun edistämiseen sekä mm. liikuntapaikkojen rakentamiseen. Lisäksi lukuisat toimijat toteuttavat laajuudeltaan ja toimenpiteiltään erilaisia liikunnan edistämisen toimenpiteitä erisuuruisin määrärahoin, jotka voivat osin olla myös valtion liikuntabudjetista rahoitettuja. Liikunnan edistämisen hankkeiden ja toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu ja tutkittu melko vähän. Useisiin valtion rahoittamiin hankkeisiin ja ohjelmiin liittyy arviointeja, mutta tästä huolimatta liikuntapolitiikan päätöksentekijöiltä puuttuu tieteellistä näyttöä liikunnan ja etenkin liikunnan edistämiseksi tehtyjen toimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta. Ministeriö toivoo hanketta, jossa kootaan yhteen kansallisesti ja kansainvälisesti tuotettua tieteellistä näyttöä eri toimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta liikunnan alueella. Hankkeen tuloksia käytetään aihepiirin tietopohjan kartuttamiseen, jotta liikunnan edistämisen toimenpiteitä voidaan suunnitella ja argumentoida yhteiskunnassa kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. 7. Hyvä hallintotapa liikuntakulttuurissa Ministeriö toivoo hanketta, jossa kartoitetaan, mitä tarkoitetaan hyvällä hallintotavalla liikuntakulttuurissa ja miten se ilmenee. Hankkeessa tulee esittää hyviä käytäntöjä sekä Suomesta että kansainvälisistä organisaatioista ja tarkastelussa tulisi olla sekä kolmannen sektorin että julkisen sektorin organisaatioita. Tarkasteluun voi ottaa myös yksityisen sektorin käytäntöjä. Hankkeen tuloksia käytetään liikunta-alan ohjauksen suunnittelussa, jotta liikunta-alan yhteisöt toimisivat hyvän hallintotavan mukaisesti. 8. Liikunta-alan yrittäjyys liikuntapolitiikan tekemisen näkökulmasta Liikunta-alan yrittäjyys on kasvava ala. Yksityisen sektorin tarjoamien liikuntapalvelujen käyttö on lisääntynyt suomalaisen väestön keskuudessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Yksityisten yritysten palveluita käyttää jo 15 prosenttia aikuisikäisistä. Yritykset liikuttavat noin 500 000 aikuisikäistä suomalaista ja ovat markkinaosuudessa nousseet urheiluseurojen ohi ja naisten osalta jopa selvästi. Liikunta-ala voidaan nähdä osana luovaa taloutta ja osaltaan liikuntayrittäjyydellä tarkoitetaan perinteistä kuntokeskus- ja matkailualan yrittäjyyttä. Ministeriö toivoo hanketta, jossa selvitetään liikuntayrittäjyyden nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hankkeessa tulee selvittää, mitkä ovat eri toimialojen tehtävät liikuntayrittäjyyden edistämisessä ja esittää toimenpiteitä, joilla liikunta-alan yrittäjyyttä voidaan edistää opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön toimivaltaan kuuluvin keinoin. 4
Hankkeen tuloksia käytetään toimenpiteiden suunnitteluun ja vuoropuheluun eri toimijoiden kesken. 9. Kuntaliitosten vaikutukset liikunnan peruspalvelujen tuottamiseen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on kuntauudistuksen kautta turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut, vahvistaa kuntien taloutta, kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa sekä luoda edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät muutokset kuntien sisäisissä palvelurakenteissa vaikuttavat vahvasti myös kuntien liikuntatoimiin. Kunnallisten liikuntapalvelujen tuottamiseen käytetään jo nyt useita erilaisia toimintamalleja ja tulevaisuudessa tämä kehitys tulee entisestään voimistumaan. Aihetta on tarkasteltu aikaisemmin esim. Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Parasuudistuksessa (2009). Liikuntalain (1054/1998) mukaan kuntien tehtävä on luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Ministeriö toivoo hanketta, jossa selvitetään, miten kuntaliitokset vaikuttavat liikuntatoimen määrärahoihin, henkilöstöön ja liikuntapaikkoihin sekä liikuntapalvelujen tuottamisen malleihin käyttäen aineistona toteutuneita ja toteutumassa olevia kuntaliitoksia. Hankkeen tuloksia käytetään liikuntapolitiikan sekä kuntiin kohdistuvan informaatio-ohjauksen sisältöjen suunnitteluun. 10. Kestävä kehitys liikunnassa Kestävän kehityksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti ympäristö, ihminen ja talous tulee tasavertaisesti huomioida myös liikuntaa koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Liikuntapaikkarakentamisen Suunta 2011 -asiakirjassa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja ekologiset kysymykset, jonka taustalla oli vuonna 2007 julkaistu Liikuntapaikkarakentamisen ympäristövaikutukset. SLU:n olosuhdetyössä kestävä kehitys konkretisoituu mm. Liikunnan Ekomerkkipalkinnossa, Reilu Peli -asiakirjan linjauksissa, viestinnässä ja jäsenjärjestöjen ympäristötyötä tukemalla. Valtakunnallisista lajiliitoista (70) vajaalla 20:llä on ympäristöohjelma. Monille urheilun suurtapahtumille on myös laadittu kestävän kehityksen ohjeistukset. Joillakin liikunta-alan oppilaitoksilla on oma kestävän kehityksen strategiansa. Ministeriö toivoo hanketta, jossa selvitetään kattavasti kestävän kehityksen nykytila liikuntasektorilla huomioiden mm. liikuntapaikkarakentaminen, liikuntapaikkojen 5
saavutettavuus, suurtapahtumien järjestäminen, liikuntajärjestöjen toiminta sekä liikuntaalan koulutus. Liikuntasektorin kestävää kehitystä tulisi tarkastella kytkien yhteen eri ulottuvuudet ympäristö, ihminen ja talous. Liikuntapaikkarakentamisen energiatehokkuuden kartoittamiseksi käynnistetään erillinen selvityshanke (edellä). Hankkeessa voidaan tuoda esiin hyviä käytäntöjä sekä tehdä ehdotuksia siitä, miten kestävää kehitystä liikuntapolitiikassa ja liikuntatoiminnassa voidaan paremmin edistää. Hankkeen toivotaan tuovan tietoa myös kansainvälisestä alan tutkimuksesta ja käytännöistä. Hankkeen tuloksia käytetään alan tietopohjan kartuttamiseen sekä liikuntapolitiikan sisältöjen suunnitteluun. Parhaillaan uudistettavan kansallisen kestävän kehityksen strategian pohjalta OKM käynnistää liikunnan kestävän kehityksen strategian laadinnan vuonna 2014. Tämän hankkeen tuloksia käytetään myös strategiatyön tukena. HAKEMUKSET JA HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET Avustusten myöntämisessä sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Rahoitusta voi hakea seuraaviin kustannuksiin: Tutkijoiden ja muun tutkimushenkilöstön palkkoihin, palkkioihin ja henkilösivukuluihin Verottomiin apurahoihin Kulutustarvikkeisiin ja tilastoanalyyseihin Aineiston keruusta aiheutuviin kustannuksiin Tutkimuslaitosten tai muun taustayhteisön perimiin yleiskustannuksiin. Yleiskustannusten määrä on enintään 15 prosenttia myöntöpäätöksestä. Yleiskustannusosuus on lähtökohtaisesti tarkoitettu tutkimuksen perusedellytysten rahoittamiseen. Avustuksen hakijana taustayhteisö: Avustuksen hakijana tulee olla se korkeakoulu, yksityinen tutkimuslaitos, liikuntatieteellinen yhteisö, yhdistys, säätiö tai muu yhteisö, jossa tai jonka koordinoimana tutkimus pääasiallisesti toteutetaan. Avustus maksetaan tällöin yhteisölle. Yhteisöt voivat hakea rahoitusta myös yhteisesti, konsortiona. Tällöin merkitään yksi yhteisö hakemusta koordinoivaksi yhteisöksi. Muut hakijayhteisöt on aina mainittava, koska myönnetyn avustuksen mahdollisesta palauttamisesta saajat vastaavat yhteisvastuullisesti. Lähtökohtaisesti taustayhteisö tarjoaa tutkimushankkeelle sen toteuttamisen perusedellytykset, kuten tutkimustilat, laitteistot sekä erilaisia palveluita. Taustayhteisö, jolle avustus on myönnetty, huolehtii myös tutkimusprojektissa työskentelevien osalta palkkaan liittyvistä maksuista. Ohjeellinen taulukko palkkauskustannuksiin (yliopistojen palkkausjärjestelmä) + sivukulut (30 %) Tutkimusapulainen/ avustava henkilöstö 2 035 + sivukulut max 30 % = 2 646 euroa Jatko-opiskelija 2 240 + sivukulut max 30 % = 2 912 6
Lisensiaatti 2 575 + sivukulut max 30 % = 3 348 Tohtori (post doc) 2 990 + sivukulut max 30 % = 3 887 Tohtori (seniori) 3 500 + sivukulut max 30 % = 4 550 Jos tutkijan hakijayhteisön mukainen palkka ylittää opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeellisen palkan määrän, vastaa hakijayhteisö pääsääntöisesti ylimenevästä osasta. Ministeriö voi käyttää harkintaansa maksettujen palkanmäärien suhteen huomioiden tutkimusaiheen vaatiman erityisosaamisen, hakijan erityiset ansiot ja kokemuksen selvitettävän aiheen parissa. Perustelut ohjeellista taulukkoa suuremman palkan suorittamiselle on esitettävä valtionavustusta haettaessa. Tutkimusavustuksen hakijana yksityinen henkilö: Avustuksen hakijana voi olla myös yksityinen henkilö, joka itsenäisesti vastaa hakemuksen toteutuksesta. Tällöin avustus maksetaan tutkijan henkilökohtaiselle tilille. Yksityisen henkilön ollessa hakijana rahoitus työskentelyyn myönnetään verottomana henkilökohtaisena apurahana. Apurahan saajien sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2009. Vähintään neljän kuukauden työskentelyajalle tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan haettavan apurahan tulee sisältää lakisääteiset vakuutusmaksut. Apurahan saajien sosiaaliturva-asiaa hallinnoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mela (www.mela.fi). Oheisessa taulukossa on esitetty ministeriön ohjeelliset verottomien apurahojen määrät. Apurahojen mitoituksessa on otettu huomioon apurahansaajan tarve järjestää eläke-, tapaturma- ja henkivakuutusturvansa. Jatko-opiskelija/ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut 1 800 Lisensiaatti 1 900 Tohtori 2 200 Avustuspäätöksiä tehdessään opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota valittuun tutkimusaiheeseen ja -asetelmaan, tutkimussuunnitelman realistisuuteen ja täsmällisyyteen sekä hankkeen toteuttajien edellytyksiin toteuttaa hanke. Hankkeiden tulee olla valmiita 31.12.2013 mennessä, ellei ministeriön kanssa toisin sovita. Hankkeessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista (mm. henkilövaihdokset) tulee ilmoittaa ministeriöön. Hakemus laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön hakua varten laatimalle lomakkeelle ja siihen liitetään: - tiivistelmä tutkimussuunnitelmasta - tutkimussuunnitelma max 5 sivua lähteineen - tutkimukseen osallistuvien cv:t (max 2 sivua) ja 10 tärkeintä julkaisua 7
Hakemusasiakirjat toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 30.11.2012. Hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen postileima on kyseiseltä päivältä. OSOITE: Opetus- ja kulttuuriministeriö/kirjaamo PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO (käyntiosoite: Meritullinkatu 10, 00170 Helsinki) Hakemusasiakirjat toimitetaan lisäksi sähköpostilla tiedoksi osoitteeseen: kirsti.laine@minedu.fi. Lisätietoja: Ylitarkastaja Kirsti Laine, puh. 0295 3 30178, etunimi.sukunimi@minedu.fi Pääsihteeri Minna Paajanen, puh. 0295 3 30239, etunimi.sukunimi@minedu.fi 8