Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s. 112) Poikkeaa tavallisista trendianalyyseistä kvalitatiivisuudellaan (May 1996, s. 129) Analyysimenetelmä, ei ota kantaa aineiston hankintaan Megatrendianalyysiä voidaan käyttää pohjana esim. skenaarioiden luonnille 1
Megatrendi 1/2 Trendi: Ennalta arvattava tai ylipäänsä ennakoitava kehityspolku, joka perustuu nykyisyyttä ja historiaa koskevaan tietoon. (Metsämuuronen) Megatrendi on John Naisbittin lanseeraama termi vuodelta 1982 Megatrendi 2/2 Megatrendi on yhteiskuntien rakenteita syvällisesti muuttava, usein globaali ilmiö. Se etenee suhteellisen autonomisesti ja sen perimmäisiä syitä on usein vaikea eritellä. Toimialojen, yritysten ja yksilöiden kannalta megatrendi on luonteeltaan vääjäämätön muutosvoima, jolla on merkittäviä vaikutuksia kansalliseen ja kansainväliseen talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. (Ensti 2005) Kehityspolku, joka on yleismaailmallinen ja laajoja ihmisjoukkoja tai alueita koskeva trendi. (Metsämuuronen) 2
Megatrendianalyysi 1/3 Kulkukaaviota analyysille hankala tehdä Alan asiantuntija voi ennustaa, mihin kehitys johtaa Usein järjestelmälliset megatrendianalyysit ovat tiettyjen asiantuntijoiden (esim. Naisbitt, Popcorn) tekemiä, ja muut hyödyntävät tuloksia Eri lähteistä saadun tiedon kokoamista koherentiksi kokonaisuudeksi (Metsämuuronen 2003, s. 251) Megatrendi on häilyvä käsite Megatrendi voi sisältää erilaisia ilmiöitä, vaihtoehtoisia suuntautumisia ja yllätyksiä (Mannermaa 1999, s. 85) Perusteena jatkuvuus, ei sisällä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia (Mannermaa 1999, s. 85 Megatrendianalyysi 2/3 Tärkeää tiedostaa oletukset, joita tehdään tiedon keruussa, trendin tunnistamisessa, sen nostamisessa näkyviin ja sen merkityksen tulkitsemisessa (May 1996, s. 128) Monet megatrendit voidaan myös ymmärtää toistensa seurauksiksi ja toinen toisissaan sidoksissa oleviksi (Ensti 2005) Ilmiöt, jotka voidaan ymmärtää megatrendeiksi yhdestä näkökulmasta katsoen eivät välttämättä (vielä) olekaan sellaisia, kun niitä tarkastellaan jostain toisesta näkökulmasta (Ensti 2005) 3
Megatrendianalyysi 3/3 Taulukko 1. Megatrendien ja trendien tunnistamiseen vaikuttavia tekijöitä (Ensti 2005) Analyysin hyviä puolia Jäsentävät tietyn ongelma-alueen toimintaa Antavat näkymiä mahdollisista kehityssuunnista Herättävät keskustelua Toimivat tulevaisuudentutkimuksen perusmateriaalina: muut voivat käyttää asiantuntijoiden valmiita analyysejä (Metsämuuronen 2003, s. 250) 4
Analyysin ongelmia Parhaimmillaankin vain perusteltu mielipide (Metsämuuronen 2003, s. 250) Ei tieteellinen eikä objektiivinen menetelmä (Metsämuuronen 2003, s. 251) Megatrendin tunnistaminen vaikeaa, ristiriitaisia kehityssuuntia Kaikki trendit murtuvat joskus, niin käy megatrendillekin Pinnallisia ja sisällöttömiä (Slaughter teoksessa May 1996, s. 129) Esimerkkitutkimus: Esimerkkejä oli vaikea löytää, koska huolelliset megatrendianalyysit ovat tiettyjen asiantuntijoiden tekemiä ja usein julkistettu jossain kirjassa Paljon löytyy rahi-menetelmällä tehtyjä megatrendianalyysejä Naisbitt 1982: Megatrends 5
Naisbitt (1982): Megatrends 1/4 Taustalla The Naisbitt Group Sisältöanalyysi Perustuu 2 miljoonan artikkelin läpikäymiseen 12 vuoden ajalta Artikkelit paikallislehtien artikkeleita paikallisista tapahtumista (Trends are bottom-up, fads top-down) Sisältöanalyysi kehitetty sodan aikana, jotta saataisiin tietoja vihollismaan tilasta Naisbitt Group ensimmäinen, joka käytti oman yhteiskunnan analysointiin (Naisbitt 1982) Naisbitt (1982): Megatrends 2/4 Yhteiskunta voi käsitellä vain rajattua määrää asioita kerralla Osavaltioiden kellokkaat Kalifornia, Florida, Washington, Colorado ja Connecticut uusien trendien syntypaikka Analyysi vastaa kysymykseen, mihin Amerikka on menossa (Naisbitt 1982) 6
Naisbitt (1982): Megatrends 3/4 1. Teollisuusyhteiskunnasta informaatioyhteiskuntaan 2. Pakkoteknologiasta High Tech/High Touchiin 3. Kansantaloudesta globaaliin talouteen 4. Lyhyestä aikavälistä pitkään aikaväliin 5. Keskittämisestä hajasijoitukseen 6. Institutionaalisesta avusta oma-aloitteisuuteen 7. Edustuksellisesta demokratiasta osallistuvaan demokratiaan 8. Hierarkioista verkostoihin 9. Pohjoisesta etelään 10. Joko/taista moniin vaihtoehtoihin (Naisbitt 1982) Naisbitt (1982): Megatrends 4/4 Erittäin laaja aineisto ja järjestelmällinen tiedonkeruu Mikään ei poista subjektiivisuutta Huomioitava, että kyse on vain USA:sta, ei pitäisi suoraan soveltaa muualle 7
Lopuksi: A trend is a trend is a trend, But where and when will it bend, Will it shoot to the sky, Turn over and die, Or asymptote off to the end. (Twiss (1981) teoksessa May (1996, s. 128)) Lähteet Ensti (2005) 6.2 Megatrendianalyysi. http://www.oph.fi/subpage.asp?path=1,443,3086,3987,2 8363,28396,28398. Luettu 18.5.2005 Mannermaa, M. (1999) Tulevaisuuden hallinta. Skenaariot strategiatyöskentelyssä. WSOY, Ekonomiasarja. Porvoo, 227 s. Metsämuuronen, J. (2003) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp Ky. 772 s. May, G. H. (1996) The Future is Ours. Foreseeing, Managing and Creating the Future. Westport, CT: Praeger. Naisbitt, J. (1982) Megatrends Ten new directions Transforming Our Lives. Warner books, Inc., New York. 290 s. 8