50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA

Samankaltaiset tiedostot
50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Tavoitteet ja toimenpiteet

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa

Täällä me olemme jälleen! EURONET 50/50:stä tulee EURONET 50/50 MAX!

ISO velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

Maatilojen energiasuunnitelma

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä Tapio Jalo, Motiva Oy

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0391/116. Tarkistus. Markus Pieper PPE-ryhmän puolesta

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

Energiansäästö julkisissa rakennuksissa. Opas 50/50 -menetelmän käyttöönottoon kunnan kiinteistöissä

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku Pekka Salminen

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

ÄLYKÄS LÄMMÖNJAKOKESKUS

Asumisen energiailta - Jyväskylä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi

Alueellinen energiatehokkuus

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros Kainuun Energiatoimisto

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

SUOMALAISET YRITYKSET

ECOFITTM. Päivitä asennuksesi Masterpact M -mallista Masterpact NW -malliin ja avaa ovi energianhallintaan

Uimahalliportaali Uimahallien energiaportaalin esittely ja tavoitteet. Uimahallihenkilöstön koulutuspäivät Kemi Jussi Rönty, VTT

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

SUOMALAISET YRITYKSET

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

50/50 Koulujen energiansäästön puolesta!

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Energianhallinta Aallon kampuksilla Kommenttipuheenvuoro Pekka Hytönen, koordinaattori, infrastruktuuri. TUAS/OIH talovastaava

Energiankulutusseuranta Kulutustietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Laatijat: Antti Mäkinen, TAMK

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS Energiatehokkuuden huomioiminen suunnittelussa, saneerauksissa ja hankinnoissa 4/2018

Digital Lasso Solutions

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Rakentamisen uudet määräykset

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Helsingin kaupungin taidemuseo

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Työpaja: Mitkä ovat korkeakoulujen ja SYK:n toiminnan kannalta kiinnostavia kestävän kehityksen asioita?

Transkriptio:

50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA

1 PROJEKTIN ALKUPERÄINEN IDEA JA SISÄLTÖ Ympäristöpalvelujen hallinta, Barcelonan maakuntaneuvosto. SUUNNITTELU Jordi Caba HUHTIKUU 2016 Tämän asiakirjan tekijät ovat yksin vastuussa sen sisällöstä. Se ei välttämättä edusta Euroopan unionin mielipidettä. EASME ja EUROOPAN KOMISSIO eivät ole vastuussa tähän asiakirjaan sisältyvistä tiedoista.

2 KAIKKI VOITTAVAT Julkisten rakennusten energiankäyttö tehostuu Energiaa ja rahaa säästyy Kansa liittyy kamppailuun ilmastonmuutosta vastaan

3 SISÄLLYSLUETTELO 4 50/50-projekti kannustaa kestävään energiankäyttöön 6 Energiansäästöä kouluissa ja julkisissa rakennuksissa 7 50/50-konsepti: säästää energiaa ja rahaa 8 50/50-menetelmän hyödyt julkisissa rakennuksissa 9 Saavutetut tulokset kouluissa ja julkisissa rakennuksissa 10 Miten käynnistää 50/50-projekti? Mitä toimia kunnilta edellytetään? 11 9 askelta energiansäästöön 14 50/50-projektin menestyksen avaimet 16 Euronet 50/50 max -projektiin soveltuvat rakennustyypit 17 Esimerkkejä 50/50-toimista julkisissa rakennuksissa 19 Yhteystiedot 20 50/50 projektipartnerit

4 50/50 PROJEKTI kannustaa kestävään energiankäyttöön 50/50-projekti on kunnan ja julkisen rakennuksen käyttäjien/työntekijöiden välinen sopimus energiansäästötoimien toteuttamisesta rakennuksen päivittäisessä käytössä ja hallinnassa. Saavutettu säästö jaetaan tasan kunnan ja julkisen rakennuksen kesken. 50/50-projektissa kaikki voittavat: Julkisen rakennuksen käyttäjiä kannustetaan säästämään energiaa ja siten ansaitsemaan rahaa, jota he voivat sitten käyttää omiin toimintoihinsa tai tilojensa parantamiseen. Samalla kunnan energiakustannukset pienenevät ja ilmakehän CO₂-päästöt vähenevät, mikä on kaikkien eduksi. Euronet 50/50 max perustuu yleiseen menetelmään, jota on sovellettu yli 500 koulussa ja 48 julkisessa rakennuksessa 13 eri Euroopan maassa. Sen avulla on saavutettu aidosti merkittäviä tuloksia. Projektin ensimmäisenä toteuttamisvuonna 71 % projektiin osallistuneista kouluista ja 60 % muista julkisista rakennuksista onnistui saavuttamaan energian- ja taloudellista säästöä: yli 6 000 000 kwh ja yli 500 000. 50/50-projekti voi auttaa merkittävästi paikallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa, minkä vuoksi se todellakin kannattaa sisällyttää kunnallispolitiikan ja kestävän energiankäytön strategioihin. Jos kuntanne on allekirjoittanut kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors), 50/50-projekti voidaan sisällyttää kestävän energiahuollon toimintasuunnitelmaan (SEAP) tai muuhun paikalliseen/alueelliseen strategiaan. Seuraavasta linkistä on ladattavissa esimerkki tiedotteesta, joka esittelee SEAP-suunnitelmaan sisältyviä 50/50-toimia. http://www.diba.cat/documents/471041/0/euronet+paes+englsh.pdf/b68aa9b2-2d92-43d9-a4c0-1e69de02c78e

5 50/50 PROJEKTI kannustaa kestävään energiankäyttöön MIKSI? Julkisissa rakennuksissa on paljon energiansäästöpotentiaalia, ja 50/50-menetelmä on erinomainen keino kannustaa kaikkia julkisten tilojen käyttäjiä ja työntekijöitä käyttämään energiaa vastuullisesti. Energiansäästötoimien toteuttaminen julkisissa rakennuksissa osoittaa päättäjien sitoutumista kestävämpään tulevaisuuteen ja innostaa yhteisöä ja paikallisryhmiä seuraamaan heidän esimerkkiään olemalla energiatehokkaampia. 50/50-projekti mahdollistaa kunnille energiakustannusten pienenemisen ja CO₂-päästöjen vähenemisen, samalla kun koulut ja muut julkiset rakennukset ansaitsevat lisävaroja, joita ne voivat käyttää tehokkaampiin energiansäästötoimiin tai muihin tarpeisiin. 50/50-projekti on mainio tilaisuus kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittaneille kunnille edistää ilmastonsuojelutavoitteita ja CO₂-päästöjen vähentämistä. 50/50-projekti kannattaa sisällyttää kunnan kestävän energiahuollon toimintasuunnitelmaan (tai muuhun energiatehokkuuden edistämisstrategiaan). Sen avulla voidaan suoraan vähentää julkisten rakennusten energiankulutusta ja CO ₂ -päästöjä ja lisäksi se auttaa muuttamaan rakennusten käyttäjien ja heidän perheidensä energiankäyttötapoja. Pelkästään jo yhteisön ja paikallisten sidosryhmien osallisuus voi auttaa saavuttamaan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä asetetun kunnianhimoisen tavoitteen.

6 EURONET 50/50MAX energiansäästöä kouluissa ja julkisissa rakennuksissa Euronet 50/50 max on eurooppalainen hanke energian säästämiseksi kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa. Euroopan Unioni rahoittaa sitä Älykäs energianhuolto Euroopassa (IEE) -ohjelman kautta ja hanketta hallinnoi Barcelonan maakuntaneuvosto (DIBA). Hankkeen tarkoituksena on kannustaa säästämään energiaa 500 koulussa ja 48 julkisessa rakennuksessa 13 eri EU-maassa 50/50-menetelmää käyttämällä. Vuosina 2013 2016 toteutetussa hankkeessa on saavutettu seuraavia tuloksia: 13 eri Euroopan maan 120 kunnassa 50/50-menetelmää toteuttavien koulujen ja muiden julkisten rakennusten yhdistyminen laajaksi verkostoksi. 50/50-menetelmän osoittautuminen energian- ja taloudellista säästöä tuottavaksi ilman suurempia investointikustannuksia. Kansan tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta ja tarpeesta optimoida julkisten rakennusten energiahuoltoa.

7 50/50-konsepti: säästää energiaa ja rahaa 50/50-konseptin tarkoituksena on saada julkisten rakennusten käyttäjiä ja johtajia osallistumaan energiansäästötoimiin taloudellisten kannustimien avulla. Rakennuksen käyttäjät ja kunta, laskunmaksajana, solmivat sopimuksen: 50 % tilojen käyttäjien omaksumien energiansäästötoimien tuloksena saavutetusta taloudellisesta säästöstä palautetaan julkiselle rakennukselle. 50 % saavutetusta taloudellisesta säästöstä on nettosäästöä energialaskut maksavalle kunnalle.

8 50/50-MENETELMÄN HYÖDYT julkisissa rakennuksissa Kulutuksen ja energiakustannusten väheneminen: 50/50-menetelmän soveltaminen tuottaa energian- ja taloudellista säästöä ilman suurempia investointikustannuksia. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen motivoituneiden energiatiimien muodostaminen on tie menestykseen. Energiakulttuurin parantaminen julkisissa rakennuksissa: 50/50-projekti opettaa julkisten rakennusten käyttäjiä ja työntekijöitä hyödyntämään tiloja paremmin sekä antaa heille tietotaitoa ja keinoja energiankäytön hallitsemiseksi vastuullisesti ja tehokkaasti. Kestävään energiahuoltoon sitoutumisen osoittaminen: Kunnat voivat osoittaa sitoutumisensa kestävään energiahuoltoon tukemalla ja viemällä eteenpäin projekteja, joiden tarkoituksena on tunnistaa toimintatapoja, joilla julkisissa rakennuksissa tuhlataan energiaa. Yhteisön innostaminen energiatehokkuutta edistävien toimien suorittamiseen: 50/50-menetelmän avulla julkisten rakennusten johtajat voivat saada käyttäjät pohtimaan suhdettaan jaettuihin tiloihin ja innostaa heitä omaksumaan hyviä energiankäyttötapoja. Liittyminen taisteluun ilmastonmuutosta vastaan: 50/50-menetelmällä on valtava potentiaali motivoida suuria ihmisjoukkoja liittymään taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.

9 SAAVUTETUT TULOKSET kouluissa ja julkisissa rakennuksissa Vuosina 2013 2016 Euronet 50/50 max -projektiin osallistuneet 500 koulua ja 48 julkista rakennusta ovat saavuttaneet hyvin merkittäviä tuloksia ja säästöjä 50/50-menetelmää soveltamalla. He säästivät noin 500 000, Keskimäärin 2 500 /vuosi rakennusta kohti, He säästivät 6 000 000 kwh, He vähensivät energiakustannuksia 12 %, He vähensivät CO -päästöjä 1 744 tonnia.

10 MITEN KÄYNNISTÄÄ 50/50-PROJEKTI? Mitä toimia kunnilta edellytetään? Miten käynnistää 50/50-toimet? Kunnalla on hyvin tärkeä rooli 50/50-projektissa, koska sen tehtävänä on varmistaa, että julkisessa rakennuksessa saavutetaan hyviä tuloksia. Kunnanviranomaisten tekninen tuki ja poliittinen johtajuus ovat avainasemassa kannustamassa julkisten tilojen käyttäjiä osallistumaan 50/50-toimiin. Kuntien on itse toimittava uuden energiakulttuurin edelläkävijänä! 50/50-projektin toteuttamiseksi kunnan on: Allekirjoitettava sopimus koulun tai muun julkisen rakennuksen kanssa, Koottava tiedot rakennuksen energiankulutuksesta ja -kustannuksista, Oltava mukana energiatiimissä ja energiakierroksella, Tuettava ja edistettävä 50/50-konseptin toteuttamista, Oltava apuna energiansäästön laskemisessa vuoden päättyessä, Palautettava 50 % saavutetusta säästöstä koululle tai muulle julkiselle rakennukselle, Lisättävä tietoisuutta 50/50-projektista ja ilmoitettava saavutetuista tuloksista.

11 9 ASKELTA energiansäästöön 50/50-menetelmä perustuu yhdeksään vaiheeseen, joiden tarkoituksena on saavuttaa energian- ja taloudellista säästöä julkisessa rakennuksessa. 50/50-projekti saa rakennuksen käyttäjät sitoutumaan aktiivisesti energianhallintaprosessiin ja osoittaa heille käytännön toimien avulla ympäristöystävällisiä energiankäyttötapoja. 1 Hyvä energiatiimi on avain menestykseen 50/50-menetelmä asettaa julkisen rakennuksen käyttäjät ja johtajat yhteisvastuuseen energiahuollosta. Energiatiimin tehtävänä on soveltaa 50/50-menetelmää rakennuksen energianhallintaan.tiimin tulisi koostua jäsenistä, jotka ovat motivoituneita saavuttamaan suurta säästöä. Tiimissä on oltava myös rakennuksen energiakustannuksiin vaikuttavien henkilöiden edustajia. Kumppanuussopimus 2 Kunnat ja rakennuksen käyttäjät tekevät yhteistyötä energian ja rahan säästämiseksi. On tärkeää solmia selkeä kumppanuussopimus, jossa on määritelty kuntien edellyttämät tehtävät ja rakennuksen hallinnasta vastuussa olevat henkilöt. 50 % säästöstä palautetaan rakennukselle ja toinen puoli säästöstä jää kunnan hyödyksi. 3 Rakennuksen energiankulutuksen tarkkailu: Miten paljon energiaa kuluu? 50/50-projektin alkuvaiheessa on tärkeää tietää, kuinka paljon energiaa rakennuksessa kuluu. Rakennuksen energiankulutusta on tarkkailtava koko projektin ajan. Tähän tehtävään kannattaa siten nimittää keskeinen henkilö, jolta rakennuksen energiantarkkailu käy vaivattomasti. Kuukausittaisia energialaskuja seurataan koko 50/50-projektin ajan ja rakennukseen asennetaan energiamittareita, joita luetaan säännöllisesti. Jatkuva tarkkailu ja energiankulutuksen analysointi antaa tietoja, jotka auttavat arvioimaan toimien tehokkuutta.

12 9 ASKELTA energiansäästöön Energiakatselmointi: Mihin energiaa kuluu? 4 50/50-projektin energiakatselmoinnin tarkoituksena antaa tarvittavaa tietoa energiankulutuksesta rakennuksessa. Energiatiimin tulisi käyttää tätä tietoa inspiraation lähteenä energiansäästötoimien suunnittelussa. Rakennusta koskevat pääasialliset energianhallinnan ongelmat on tunnistettava. Projektin tulisi keskittyä toimiin, jotka edellyttävät pieniä investointeja, ja erityisesti toimiin, jotka edellyttävät hyvien toimintatapojen omaksumista. 5 Energiakierros rakennuksessa Energiakierroksen tarkoituksena on perehdyttää energiatiimin jäsenet rakennukseen, jotta he saavat käsityksen siitä, mihin rakennuksessa kuluu energiaa. Kierroksella tulisi tutustua sähkökeskukseen, lämmönjakohuoneeseen, rakennuksen tyypillisiin huoneisiin, jaettuihin tiloihin jne. Kierros antaa energiatiimin jäsenille käsityksen rakennuksen energiankäytön pääasiallisista vahvuuksista ja heikkouksista, jotta he voivat suunnitella parannustoimia. Energiakierros voidaan suorittaa myös energiakatselmoinnin yhteydessä yhdistäen siten 4. ja 5. vaiheet. Tiedottaminen rakennuksen käyttäjille 6 Energiakatselmoinnin ja -kierroksen tulosten perusteella päätetään tiedottamistoimista kaikille muille käyttäjille. Tässä vaiheessa voidaan kerätä ideoita, kommentteja, mielipiteitä jne., joiden perusteella voidaan laatia toimintasuunnitelmaa koskevia ehdotuksia.

13 9 ASKELTA energiansäästöön 7 Toimintasuunnitelma Kun kaikki edeltävät vaiheet on saatu päätökseen, tässä vaiheessa suunnitellaan suoritettavat toimet sekä määritetään toimien aikataulu ja toimien toteuttamisesta vastaavat henkilöt. Energiatiimi voi suoraan määrittää toimet tai suunnitteluprosessia voidaan laajentaa ottamalla mukaan myös muut rakennuksen käyttäjät. Toimien täytäntöönpanon jälkeen energiankulutusta on seurattava energialaskuista ja rakennusta tarkkailemalla. Tämä mahdollistaa eri toimien tehokkuuden arvioimisen. Säästön laskenta 8 Vuotuinen säästö lasketaan kilowattitunteina, tonneina ja euroina. Energiansäästö = taloudellinen säästö Rahallinen arvo saadaan selville käyttämällä saavutetun energiansäästön laskennassa hyväksi energiahintoja, eli laskemalla kunkin energianlähteen (sähkö, lämpö ja mahdollisesti myös vesi) osalta säästetty kwh-määrä (veden osalta m3) ja kertomalla tämä energialaskussa näkyvällä vuotuisella keskimääräisellä nykyhinnalla. Lisätietoja energiansäästön laskentatavasta löytyy verkkosivulta: http://euronet50-50- max.eu/fi/energy-savings-calculation-tool 9 Tuloksista tiedottaminen Koko yhteisölle ilmoitetaan saavutetusta säästöstä ja investointikohteista. Tiedottamiseen voidaan käyttää kunnallisia viestintäkanavia. Energiatiimi ja kunnan edustajat voivat yhdessä järjestää julkisen projektiesittelyn.

14 50/50-PROJEKTIN MENESTYKSEN AVAIMET Motivaatio, innostus ja tekemisen ilo On löydettävä innokkaita henkilöitä, jotka haluavat viedä projektia eteenpäin, ja on varmistettava, että he saavat tähän tarvittavaa tukea. Paikallisten päättäjien tuki, sitoutuminen ja osallisuus ovat lähtökohtana jokaiselle energianhallintaprojektille. Keskittyminen ihmisiin ja hyviin toimintatapoihin 50/50-projektin tavoitteena on toteuttaa energiansäästötoimia ja vaikuttaa ihmisiin ja heidän toimintatapoihinsa. Tarkoituksena ei ole tehdä suuria investointeja energiansäästöön ja -tehokkuuteen. Pieniä investointeja edellyttäviä toimia voidaan kuitenkin tunnistaa ja toteuttaa saavutetun säästön turvin. Energiankulutuksen tarkkailu Suosittelemme energiamittarin asentamista sähkökeskukseen kokonaisenergiankulutuksen tarkkailemiseksi. Tämä mahdollistaa muutoksia tekemällä saavutetun säästön määrittämisen ja antaa visuaalista tietoa, jonka avulla saavutetusta säästöstä on helppo tiedottaa koko yhteisölle. Jos mittauslaitteistoa ei ole välittömästi saatavilla, kulutusta voidaan tarkkailla myös muilla keinoin henkilötyönä.

15 50/50-PROJEKTIN MENESTYKSEN AVAIMET Julkisen rakennuksen käyttäjien vaikutusmahdollisuus saavutetun säästön käyttämiseen Energianhallintaan tarvitaan ihmisiä. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida kaikkien ihmisten potentiaali, antaa heille vastuuta ja palkita heidät kunnolla saavutetusta menestyksestä. Projektit onnistuvat, kun varmistetaan, että niitä ovat toteuttamassa avainhenkilöt. Rakennuksen käyttäjien osallistuminen 50/50-projektiin voidaan varmistaa antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa saavutetun säästön käyttökohteisiin. Tiedon jakaminen Projektista, sovellettavista toimintatavoista ja saavutetusta säästöstä tiedottaminen koko yhteisölle on eräs keino kannustaa ihmisiä osallistumaan projektiin. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää rakennuksen omia viestintäkanavia. Uudelleen investoiminen enegiatehokkuuteen Energiankulutusta vähentämällä saavutetun säästön käyttäminen uusiin energiatehokkuustoimiin tehostaa tuloksia entisestään.

16 EURONET 50/50 MAX -PROJEKTIIN soveltuvat rakennustyypit 50/50-toimien tarkoituksena on auttaa parantamaan ihmisten asennetta ja sitoutumista julkisten tilojen vastuulliseen energiankäyttöön. 50/50-projektin tarkoituksena on saavuttaa optimaaliset toimintaolot mahdollisimman pienillä energiakuluilla. Julkisten tilojen päivittäisten käyttäjien lukumäärä vaikuttaa suoraan rakennuksen säästöpotentiaaliin: mitä enemmän käyttäjiä, sitä suurempi säästöpotentiaali. 50/50-projekti lisää yhteisön tietoisuutta taloudellisten energiankäyttötapojen tarpeellisuudesta, mikä on ensimmäinen vaihe kamppailussa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. 32% 29% 14% 7% 7% 7% 4% Kirjastot Muut rakennukset Museot Kulttuurikeskukset Koulutusrakennukset Liikuntatilat Hallintorakennukset

17 ESIMERKKEJÄ 50/50-TOIMISTA julkisissa rakennuksissa Julkisissa rakennuksissa on suuri energiansäästöpotentiaali. Eräissä kunnissa yli 60 % energiankäytön aiheuttamista päästöistä on peräisin niiden rakennuksista ja laitteistoista. Julkisissa rakennuksissa toteutetut 50/50-toimet ovat enimmäkseen yksinkertaisia toimia, joiden perustana on ymmärrys siitä, että energiaresurssien käyttö on omassa vallassamme eikä näitä resursseja saisi tuhlata. Energiankulutuksen tarkkailu. Yksi energiansäästöprojektin tärkeimmistä aspekteista on rakennuksen energiankulutuksen tarkkailu. Suoritettujen toimien vaikutus ja saavutetut tavoitteet on sitä kautta helppo huomata. Rakennuksessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat, kuten rikkoutuneet laitteet tai vuodot, on lisäksi melko helppo havaita kulutuslukemia kuukausittain tarkkailemalla. Tällä tavoin on helpompi reagoida äkillisiin kulutuspiikkeihin. Merkittävänä lisäetuna on, että rakennuksen käyttäjiä on helpompi motivoida säästämään energiaa, kun he näkevät toimintansa tulokset. Energiatehokkuuskoulutus. Vahtimestareiden, siivoojien ja tilojen käyttäjien energiatehokkuuskoulutus tukee 50/50-toimia ja lisää energiatietoisuutta. Koulutukseen voi kuulua teoriaosuus ja käytäntöosuus, joiden avulla lisätään osallistujien tietoisuutta mm. energiaan, energiayksikköihin, energianlähteisiin, energian muuntamiseen sekä vastuulliseen energianja muiden resurssien käyttöön liittyvissä asioissa. Tämän lisäksi voi olla hyödyllistä sopia rakennuksen tilojen käyttöä, ylläpitoa ja siivousta koskevista ohjenuorista.

18 ESIMERKKEJÄ 50/50-TOIMISTA julkisissa rakennuksissa Tietoisuuskampanjat. Rakennuksessa voidaan järjestää säännöllisesti tietoisuuskampanjoita, joiden avulla käyttäjille tiedotetaan suoritettavista toimista, tuloksista, suosituksista, hyvistä toimintatavoista jne. Aktiivisella viestinnällä kaikki rakennuksen käyttäjät saadaan osallistumaan energiansäästötoimiin. Saavutetuista tuloksista ja säästöstä tiedottaminen kannustaa osallistumaan 50/50-toimiin. Auringonvalon ja -lämmön hyödyntäminen. Auringonvalon ja -lämmön hyödyntäminen päiväaikaan auttaa säästämään energiaa. Rakennuksen käyttäjille voidaan opettaa monia helppoja tapoja hyödyntää energiaresursseja paremmin ja välttää tarpeetonta valojen käyttöä ja lämmitystä. Lämpötilaksi riittää 20-21 C, jotta ihmiset tuntevat olonsa miellyttäväksi. Järkevä ja vastuullinen kuluttaminen. Julkisen rakennuksen valojen, tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden käytössä on noudatettava järkeä ja vastuullisuutta energiankulutuksen suhteen. Rakennuksen energiatarkastus antaa tietoa rakennuksen energianlähteiden käyttötavoista. Yksinkertaiset toimet kuten valojen kytkeminen päälle ja pois vyöhykkeittäin, tarpeettomien loistelamppujen kytkeminen pois päältä sekä tietokoneiden ja toimistolaitteiden sammuttamista koskevat säännöt voivat auttaa saavuttamaan oletettua suurempaa energiansäästöä.

19 YHTEYSTIEDOT 50/50-projekti perustuu menetelmään, jonka avulla julkisissa rakennuksissa voidaan saavuttaa erinomaisia energiansäästötuloksia ja lisätä tietoisuutta tehokkaammasta energianhallinnasta. Se auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutusta paikallisella tasolla. http://euronet50-50max.eu/fi/ https://www.facebook.com/euronetmax/ https://www.facebook.com/euronet5050maxsuomi/ https://www.youtube.com/user/euronet5050project Mikäli haluat saada lisätietoja Euronet 50/50 max -projektista tai haluat käynnistää tällaisen projektin omassa kunnassasi, voit ottaa yhteyttä kumppaneihin, jotka ovat toteuttaneet projektia paikallisesti vuosina 2013 2016. Suomessa: Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, Energia ja aluekehittäminen, http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/levon/services/energyandregion/, merja.pakkanen@uva.fi. Projektikoordinaattori Verkkosivu: www.diba.cat/mediambient S-posti: euronet@diba.cat

50/50 PROJEKTIPARTNERIT 20