aikana ja sen jälkeen. Matkailuala tulee kokemaan sekä välittömiä että välillisiä Hannukaisen kaivoshankkeen aiheuttamia vaikutuksia.

aikana ja sen jälkeen. Matkailuala tulee kokemaan sekä välittömiä että välillisiä Hannukaisen kaivoshankkeen aiheuttamia vaikutuksia. Vaikutukset matkailualalla ovat todennäköisesti myönteisiä mutta on olemassa vaara että vaikutukset voivat mahdollisesti olla kielteisiä. Vaikutusten suuruus matkailualalle ja matkailijoiden mielikuvalle koko Ylläksen matkailualueesta on yhä arvaamaton. Tulevien vaikutusten arviointi matkailuun vaatii jatkuvaa seurantaa ja jatkotoimia. 16

SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 Johdanto Tämä Hannukaisen kaivoshankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi kuvaa suoria ja epäsuoria vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin. Seuraava kuva kuvaa biofysikaalisten ja sosiaalisten vaikutusten yhteyttä. Kuva 2. Biofysikaalisen ja sosiaalisen vaikutuksen yhteys (Becker ja Vanclay 2003). Sosiaalisten Vaikutusten Arviointiraportti on erillinen liite ympäristövaikutusten arviointiraporttiin mutta SVA-raporttia voidaan hyödyntää myös erikseen. SVA- ja YVAraportit esitetään yhdessä koska Suomen lainsäädäntö ei vaadi erillisiä arviointiraportteja. Raportin perusrakenne seuraa edellytystä neljästä vaihtoehdosta Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamiseen. Hankevaihtoehdot on kuvattu tämän raportin luvussa 2.8. Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiryhmä yhdessä YVA-ryhmän kanssa ovat tunnistaneet sekä positiiviset että negatiiviset vaikutuksen yhteiskunnalliselta näkökannalta. Eri vaikutukset on arvioitu useiden vaikutuskohteiden toimesta kolmessa kaivoshankkeen vaiheessa: rakentamisvaiheessa, toimintavaiheessa ja sulkemisvaiheessa missä vaikutuskohteet ovat sovellettavissa. 17

Sosiaalisten Vaikutusten Arvioinnissa on käytetty kolmea aihepiiriä: paikalliset asukkaat, poronhoito ja monialainen sosioekonominen lähestymistapa. Alkuperäinen tarkoitus oli luoda kolme erillistä raporttia aihepiirien pohjalta, mutta arviointiprosessin aikana materiaalit yhdistettiin eri aihepiirien päällekkäisten yhteyksien johdosta. 2 Hankkeen kuvaus 2.1 Esirakentamisvaihe Noin 3300 hehtaarin maa-alueen hankinta valtiolta ja yksityisiltä omistajilta (arvioitu maan tarve on Hannukaisessa 2157 ha, Rautuvaarassa 990 ha, kuljetuskäytävällä 122 ha ja tyhjennysputkistolla 96 ha); 46:n yksityisten ihmisten omistaman asumiskäyttöisen tontin hankinta; 42:n tontin hankinta joilla on rakennuslupa, mutta ei rakennuksia. 6:n liikekiinteistön hankinta; Kaivostoiminnan edistäminen alueella; ja Sosiaalisten investointien aloittaminen. 2.2 Rakentamisvaihe Tilapäisen louhoksen ja murskaamon avaaminen rakennuskiviaineelle; Kohteen yhteysteiden rakentaminen; Putkiston, pumppuasemien ja vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen Hannukaisessa; Pengerten rakentaminen selkeytysaltaille Hannukaisessa; Olemassa olevien louhosjärvien veden poisto vedenkäsittelylaitoksen kautta selkeytysaltaalle; Kohteen raivaus: kasvillisuuden ja pintamaan poisto; Kohteen raivaus: irtomaan poisto louhosalueilta; Karkeamurskaimen ja teollisten tilojen rakentaminen Hannukaisessa; Teollisuusalueen rakentaminen Rautuvaarassa (sisältäen rikastamon); Kuljetuskäytävän rakentaminen sisältäen kuljettimen ja putkistot; Veden hallinta- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen Rautuvaarassa; Kolarin ja Rautuvaaran alueen välisen rautatien korjaaminen ja päivittäminen magneettisen rikasteen kuljettamiseksi Raahen, Kemin tai Kokkolan satamiin. Tämän toteuttaa Suomen Liikennevirasto; Muiden pakollisten infrastruktuurien rakentaminen, kuten kaivostiet; Rikastushiekka-altaiden valmistelut, korkearikkinen rikastushiekka talletetaan aluksi Rautuvaaran olemassa oleviin louhosjärviin. Ylimääräinen vesi louhosjärvistä käsitellään ja päästetään. Toiminnan aikana rakennetaan ehdotetut korkearikkisten 18

rikastushiekkojen alueet. LIMS-rikastushiekat johdetaan nykyiseen rikastushiekkaaltaaseen; ja Sivukivikasojen valmistelut Hannukaisen alueella. Rakentamistöiden odotetaan alkavan vuonna 2013 ja jatkuvan toimintojen aloittamiseen saakka vuonna 2014. 2.3 Kolmannen osapuolen rakentamistoiminta Seuraavat toimet eivät kuulu osana Northlandin hankelupiin, mutta ovat hankkeen hyödyntämää liitännäisrakentamista. Tarpeen vaatiessa niiden vaikutusten seurauksista on tehty asianmukainen pohdinta: Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien korjaaminen ja parantaminen rautarikasteen toimittamiseksi ulkomaanvientiin satamiin (esim. Kokkola) toteutetaan Suomen Liikenneviraston toimesta. Sähkönsiirtoverkon toteuttaminen; Kuntien juomakelpoisen ja jäteveden infrastruktuurin perustaminen hankkeen rajalle asti. 2.4 Toimintavaihe Kahden avolouhoksen louhinta: Hannukainen ja Kuervitikko; Rikastushiekka-altaiden rakentaminen (maksimikorkeus 35 m); Sivukivikasojen rakentaminen mahdollisesti happoa tuottavalla salaojituksella. Malmin murskaus ja kuljetus kuljetushihnalla; Malmin käsittely; Räjähteiden säilytys ja käsittely; Kemikaalien säilytys ja käsittely; Tuotteen vienti; Veden hallintajärjestelmän käyttäminen; Resurssien käyttö; ja Veden purkaminen Muoniojokeen putkiston kautta. 2.5 Toiminnan päättyminen ja lopettamisvaihe Maisemointi, sivukivikasojen peittäminen ja kasvittaminen; Rikastushiekan siirtäminen rikastushiekka-altaalta Hannukaisen louhokseen; Avolouhoksien annetaan täyttyä vedellä ja muodostaa järviä; Infrastruktuuri ja rakennukset poistetaan jos mahdollista; ja Suuret teräsbetoniperustukset (rikastamo/karkeamurskain) tullaan murtamaan, päällystämään kasvualustalla ja uudelleen kasvittamaan. 19

Sulkemisvaiheen aikana toimintojen intensiteetti vähenee. Räjäyttäminen, lastaus, malmin ja jätteiden kuljetus ja malmin murskaus päättyy, sivukivikasa maisemoidaan ja kasvillisuus istutetaan, rikastushiekka-allas siirretään louhokseen, maanpäällinen lineaarinen infrastruktuuri (putket, kuljetinhihnat) poistetaan, maanpinnan alapuolella ne täytetään ja peitetään, rakennettu infrastruktuuri puretaan (käsittelylaitos), voimakkaasti teräsvahvistetut betoni rakenteet (karkeamurskain, käsittelylaitoksen perustukset, jne.) rikotaan/halkaistaan, päällystetään kasvu materiaalilla ja uudelleen istutetaan, tiet puretaan ja ne uudelleen istutetaan (kaikki asfaltti poistetaan), liikenteen ja kuljetusten määrät pienenevät, vaikutus paikalliseen ja kunnalliseen talouteen vähenee ja lopulta lakkaa. Sulkemisen jälkeen kohteen odotetaan olevan käytettävissä vaihtoehtoisiin maankäyttötarkoituksiin turvallisella ja fysikaalisesti sekä kemiallisesti vakaalla tavalla. 20

2.6 Hankkeen aikataulu Kuva 3. Hankkeen aikataulu 2.7 Hankkeen tärkeimmät komponentit Taulukko 1. Kaivoshankkeen tärkeimmät komponentit. Hankkeen tiedot Arvo Mineraalivaranto yhteensä 136 Mt Arvioitu malmin tuotanto yhteensä 115 Mt Arvioitu vuosittainen malmin tuotanto 6,5 Mt Arvioitu vuosittainen rautarikasteen tuotanto 2-2,5 Mt Arvioitu vuosittainen kupari-kultarikasteen tuotanto 50.000 60.000 t Kaivoksen elinikä 17 vuotta Hannukaisen louhoksen toimintajakso 2014 2031 Kuervitikon louhoksen toimintajakso 2024-2030 Sivukiven kokonaismäärä 229 Mt Irtomaan kokonaismäärä 65 Mt Sivukivikasat 3 Hannukaisessa Sivukivialueen suunniteltu kokonaiskapasiteetti 368 Mt Rikastushiekka-altaat 1 Rautavaarassa Rikastushiekan kokonaismäärä 64 Mt NAF rikastushiekan määrä 53 Mt PAF rikastushiekan määrä 11 Mt Rikastushiekan keskimääräinen vuosituotanto 4 Mt Suunniteltu kokonaiskapasiteetti 77 Mt NAF rikastushiekan suunniteltu kapasiteetti 64 Mt PAF rikastushiekan suunniteltu kapasiteetti 13 Mt 21

Rikastushiekka-altaan kokonaisalue 386 ha NAF rikastushiekan alue 340 ha PAF rikastushiekan alue 46 ha Maksimi korkeus 289 maod Maksimi korkeus 42 m Rakentamisvaiheen työllistäminen >500 Toimintavaiheen suora työllistäminen n. 350-400 Rautamalmin tuotannon Hannukaisen kaivoksessa odotetaan alkavan vuonna 2015 riippuen lupamenettelyn aikataulusta. Rakentamisvaihe kestää kaksi vuotta, tuotantovaiheen arvio on 16 vuotta. Sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän 5 vuotta. 40 35 30 Quantity (Mt) 25 20 15 10 5 0 Ore to Cru t OVB t NAF t PAF t Kuva 4. Arvioitu vuosittainen tuotantoprofiili kaivoksen eliniän aikana 22

Kuva 5. Työllistäminen rakentamisvaiheessa. Kuva 6. Työllistäminen toimintavaiheessa. 23

2.8 Hankevaihtoehdot Suomen ympäristöohjelma edellyttää, että joukko ennalta sovittuja hankevaihtoehtoja arvioidaan kokonaisuudessaan Suomen YVA:ssa. Sovitut vaihtoehdot joihin arviointi kohdistuu ovat: VE0: Hanketta ei toteuteta; VE1: Malmia louhitaan 5-10 Mt/a. Sivukiveä louhitaan 18-36 Mt/a. Malmia käsitellään tuotantomäärällä 2-4 Mt/a rikastetta. Rikastamo sijaitsee Hannukaisen alueella, josta rikaste pumpataan putkea pitkin Rautuvaaran alueelle. Suodatetaan Rautuvaarassa ja siirretään sitten rautateitä pitkin satamaan Pohjanlahdelle; VE2: Kaivos- ja rikastamo kuten vaihtoehdossa 1, rikaste kuitenkin siirretään rautatien lastausasemalle Hannukaisen alueella. Rikaste suodatetaan Hannukaisessa ja kuljetetaan rautateitse satamaan Pohjanlahdella; VE3: Kuten vaihtoehto 1 kuljetuksella Kaunisvaaraan joko a) suodattaminen Hannukaisen alueella ja rikasteen kuljetus kuorma-autolla tai b) putkea pitkin; ja VE4: Kuten aiemmassa vaihtoehdossa mutta rikastamo, rikastushiekka-allas, suodatuslaitos ja rautatien lastausasema Rautuvaarassa +/- vesiputkisto Muonioon (purkautumiseen). Näillä vaihtoehdoilla on useita ala-vaihtoehtoja joissa keskeisten laitosten, kuten rikastushiekka-allas, suodatuslaitos ja raaka-vedenotto, sijainteja on harkittu (Jacobs 2012). Alla on esitetty kartta joka kuvaa ennalta sovittuja hankevaihtoehtoja. 24

Kuva 7. Yhteenveto lopullisessa kannattavuusselvityksessä harkituista vaihtoehdoista (Jacobs 2012). 2.9 Hankealue Hankealue sijaitsee Kolarin ja Muonion kunnissa, Lapin maakunnassa. Alue on noin 10 km matkailukeskus Ylläksestä länteen. Lähellä suunniteltua kohdetta sijaitsee Hannukaisen kylä. Kaksi olemassa olevaa avointa kaivantoa, Laurinoja ja Kuervaara joissa on louhosjärviä ja sivukivikasa, jotka ovat jääneet edellisistä kaivostoiminnoista Rautaruukki Oy:n ja Outokumpu Oy:n toimesta, sijaitsevat 25

Hannukaisen alueella. Rautavaaran alueella sijaitsevat myös entinen maanalainen kaivos, kaksi avolouhosta ja rikastushiekka-allas (Jacobs 2012). Kuva 8. Olemassaoleva kaivosinfrastruktuuri Hannukaisen alueella (Ylläs näkyy horisontissa) (Jacobs 2012). 3 Sääntelyjärjestelmä Ensisijaisena tavoitteena sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on noudattaa Suomen lainsäädännön vaatimuksia, myös Euroopan direktiiveistä peräisin olevia. Tämä arvio on yhdenmukainen Northlandin kestävän kehityksen käytännön kanssa. Tämä sitouttaa Northlandin muun muassa minimoimaan toimintansa vaikutuksen ympäristöön käyttämällä huolellista suunnittelua ja soveltamalla alan parhaita käytäntöjä. 26

Northland Resources AS on rautamalmikaivosten kehitysyhtiö joka on keskittynyt pohjoismaisiin hankkeisiin. Visiomme on tulla Euroopan johtavaksi rautamalmikaivosyhtiöksi, toimittaen korkealaatuisia rautamalmituotteita teräkseen liittyville aloille. Olemme aidosti sitoutuneita yhtiönhallinnan ja hyvän johtamisen periaatteiden korkeimpiin standardeihin. Näiden periaatteiden tueksi toteutamme tehokkaita rakenteita, käytäntöjä ja tapoja luodaksemme kestävää arvoa osakkeenomistajiemme ja muiden asianomaisten hyväksi. Tunnistamme että tiukkojen standardien integrointi koskien turvallisuutta, ympäristöä, taloutta ja sosiaalisia toimia osaksi liiketoimintaamme on menestyksemme edellytys ja hyöty yhteiskunnalle. Visiomme suorituskyvystä ja huippuosaamisesta voi toteutua vain kestävän kehityksen käytännöillä. Sitoumuksemme kestävän kehityksen mukaiseen työntekoon: Tavoitellen nolla vahinkoa olemme toteuttaneet tiukkoja turvallisuus ja terveysvaatimuksia, sitoutuneet työolojen tarkkailuun ja antamaan tarvittavat resurssit jatkuvasti parantamaan suorituskykyämme työterveyden osalta; Pyrimme minimoimaan toimintamme vaikutukset ympäristöön käyttämällä huolellista suunnittelua ja soveltamalla alan parhaita käytäntöjä johtamisessa; Me kunnioitamme ja arvostamme ihmisten perusoikeuksia, kulttuuriperintöä ja alkuperäiskansojen perinteitä niin työntekijöiden kuin yhteisöjen osalta joissa toimimme; Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä arvoja meille. Ymmärtäminen ja vastaaminen jatkuvaan vastuuseen on keskeisessä asemassa tavassamme käsitellä sisäisten ja ulkoisten asianomistajien etuja ja käsityksiä; Tunnistamme itsemme yhteisön jäseneksi. Teemme läheisesti yhteistyötä paikallisten asianomistajien kanssa turvataksemme kestävän, myönteisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen perinnön; Toteutamme riskienhallintamenettelyitä tunnistaaksemme ja arvioidaksemme riskejä ihmisille ja yhteisöille joiden jäseniä olemme, sekä ympäristölle. Tavoitteet asetetaan ja toimintasuunnitelmat toteutetaan jotta voidaan käsitellä kaikki merkittävät riskit; Näemme monimuotoisuuden vahvuutena ja aktiivisesti kannustamme monimuotoisen työvoiman hankkimisessa ja ylläpitämisessä, sisältäen kansallisuus ja sukupuoli tasa-arvon; Toteuttamalla parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja toiminnallisia käytäntöjä ja prosessejamme jatkuvasti optimoimalla tähtäämme varmistamaan pienemmät päästöt ja tehokkaamman energian ja luonnonvarojen käytön; Pyrimme pitämään kaivoksemme vaikutuksen minimissään ja tulemme varmistamaan että kaivostoiminnan jälkeen palautamme maan alueella niin lähelle alkuperäistä tilaa kuin mahdollista, tai vaihtoehtoiseen maankäyttöön joka on päätetty kuulemalla asianomistajia; 27

Pysyvät ja väliaikaiset infrastruktuurimme, kuten padot, on suunniteltu korkeimpien saatavilla olevien standardien mukaan varmistaaksemme pitkän aikavälin vakauden ylläpidettävyyden; Etsintätoimintomme suoritetaan huomioiden maanomistajat sekä muut asianomistajat, samalla suojellen luontoa; Olemme ajan tasalla kaikista meitä koskevista noudatettavista laillisista ja muista velvoitteista ja noudatamme, tai jos omia standardejamme väljemmät, niin ylitämme nämä vaatimukset; Edistämme kaikkien työntekijöiden, tavarantoimittajien, konsulttien ja urakoitsijoiden sitoutumista näihin käytäntöihin perustuen selviin suorituskriteereihin, keskusteluun, koulutukseen, tiedottamisohjelmiin ja seurantaan; ja Säännöllisin väliajoin tarkastelemme ja muokkaamme käytäntöjämme, tavoitteitamme ja kohteitamme, tavoitellen suorituksemme jatkuvaa parantamista. Kuva 9. Northlandin kestävän kehityksen käytäntö. Alan parhaiden käytäntöjen mukaan, tässä hankkeessa on käytetty EU:n ohjausta vaikutusten arviointimenetelmissä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on suoritettu soveltaen IAIA:n kansainvälisiä periaatteita sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Northland kehittää hanketta myös Equator Principles mukaisesti (Kuva 10), (Virhe: Viitteen lähdettä ei löydy) rahoitusalan vertailukohta yhteiskunnallisten ja ympäristöriskien määrittämisessä, arvioinnissa ja hallinnassa joka on hyväksytty yli 60 rahoituslaitoksen toimesta. 3.1 Kansallinen lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) hyväksyttiin vuonna 1994. Sittemmin lakiin on tehty viisi muutosta. Tämän lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laissa ympäristövaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella esimerkiksi ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyisyyteen ja kulttuuriperintöön. SVA on Suomen lainsäädännössä määritelty osaksi YVA:ta, jossa vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin on lakisääteisesti arvioitu. Laissa ympäristövaikutusten arviointi tarkoittaa suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomen alueen sisä- ja ulkopuolella hankkeissa tai operaatioissa esimerkiksi ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyisyyteen ja kulttuuriperintöön. SVA on Suomen lainsäädännössä määritelty osaksi YVA:ta, jossa vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja hyvinvointiin on lakisääteisesti arvioitu. 28

Suomen lainsäädännön yleisiä määräyksiä koskien mm. työoloja, turvallisuutta, ympäristöä sovelletaan täysimääräisesti koko Hannukaisen kaivoksen perustamisen ja toiminnan yhteydessä. Suomen lainsäädäntö edellyttää sosiaalisten vaikutusten arvioinnin toteutuksen osana lupamenettelyä, lainsäädäntö ja ohjeet ovat kuitenkin rajoitettuja tähän näkökulmaan liittyen. Ensisijainen hankkeeseen liittyvä lailla säädelty yhteiskunnallinen näkökulma koskee porotaloutta. Kaivoslaki (621/2011) Kaivoslaki uudistettiin ja päivitettiin 1.7.2011, jolloin uudistettu kaivoslaki astui voimaan. Laki korvasi aiemman lain, joka tuli voimaan vuonna 1965 (503/1965). Lakiin liittyvä ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön vastuualueelle. Viitaten kaivoslakiin (621/2011), Tukes, Suomen turvallisuus- ja kemikaalivirasto on valvonta ja lupa-asioiden viranomainen Suomessa. Tukes päättää jätetyistä lupa- ja oikeushakemuksista ja ylläpitää Suomen kaivosrekisteriä (Tukes 2011). Kaivoslain (621/2011, 1 ) tarkoitus on edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Tarkoitus on myös turvata kuntien ja yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon heihin tai heidän ympäristöön liittyvissä asioissa. Uusi kaivoslaki muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden muun lainsäädännön kanssa. Kaivoslaki ottaa huomioon muut malminetsintään ja kaivostoimintaan sovellettavat tärkeät lainsäädännöt, kuten ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, lait kansallispuistojen suojelusta, maankäyttö- ja rakennuslaki, työturvallisuuslaki ja lainsäädännöt joita sovelletaan saamelaisten kotiseutualueella, koltta-alueella ja poronhoitoalueilla (Kaivoslaki 621/2011, TEM 2011). Siitä huolimatta että uusi kaivoslaki tuli voimaan, lähinnä vanhaa kaivoslakia (503/1965) tullaan soveltamaan Hannukaisen kaivostoiminnassa, koska se oli voimassa kaivospiirin hakemusta jättäessä työ- ja elinkeinoministeriölle. Oletuksena on että osa uudesta laista tulee koskemaan Hannukaista. 29

3.2 Equator Principles -periaatteet Equator Principles - periaatteet julkaistiin kesäkuussa 2003 10 maailman suurimpien pankkien toimesta ja ne vahvistivat kymmenen vapaaehtoista periaatetta ympäristö- ja yhteiskunnallisten riskien ja kysymyksien käsittelemiseksi maailmanlaajuisissa hankerahoitustoimissa. Equator Principles - periaatteet hyväksyneitä (tunnetaan nimellä Equator Principles - periaatteiden rahoituslaitokset) on tällä hetkellä yli 60 ja ne ovat yhdessä vastuussa yli 80 % maailmanlaajuisista hankerahoitustoimista. Equator Principles - periaatteista, päivitetty heinäkuussa 2006, on tullut standardi hankerahoituksella rahoitettujen hankkeiden arvioinnille. Hanke on luokiteltu luokkaan A EP:ssä ja sijaitsee korkean tulotason OECDmaassa. Hankkeeseen sovelletaan EP:tä 1-3 ja 7-9 ja ne esitetään kuvassa. 30

Periaate 1: Arvostelu ja luokittelu Hankkeet luokitellaan mahdollisten vaikutusten ja riskien suuruuden perusteella IFC:n ympäristö ja sosiaalisten kriteerien mukaan seuraavasti: Luokka A Hankkeet joilla on mahdollisesti merkittäviä haitallisia yhteiskunnallisia tai ympäristövaikutuksia jotka ovat erilaisia, peruuttamattomia tai ennennäkemättömiä. Luokka B Hankkeet joilla on mahdollisesti rajoitettuja haitallisia yhteiskunnallisia tai ympäristövaikutuksia joita on vähän, yleensä paikkasidonnaisesti, pääosin peruutettavissa olevia ja helposti korjattavia lieventämistoimenpiteillä; ja Luokka C Hankkeet joilla on vähän tai ei lainkaan sosiaalisia- tai ympäristövaikutuksia. Periaate 2: Sosiaalinen - ja ympäristöarviointi Sosiaalisten - ja ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä Luokkien A ja B hankkeille sosiaalisten- ja ympäristövaikutusten ja riskien käsittelemiseksi sekä lieventämis- ja hoitotoimenpiteiden ehdottamiseksi. Sosiaalisten- ja ympäristövaikutusten arviointi on määritelty prosessiksi, joka määrittää ehdotetun hankkeen sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ja riskit (mukaan lukien työvoima ja työsuojelu) vaikutusalueellaan. Käsittäen riittävän, tarkan ja objektiivisen arvioinnin ja esityksen asioista. Periaate 3: Sovellettavat standardit Arviointi tulee noudattamaan paikallisia lakeja (jos hanke sijaitsee korkean tuloalueen OECDmaassa). Periaate 7: Riippumaton arvio EP:n luotonantajan on suoritettava riippumaton arviointi arvioimaan näiden periaatteiden noudattamista. Periaate 8: Sopimukset Kehittäjän on liittouduttava EP luotonantajan kanssa; Olennaisten standardien ja toimintasuunnitelman noudattamiseksi; Raportoimaan säännöllisesti noudattamista; ja Tarvittaessa poistaa käytöstä tilat sovitun suunnitelman mukaisesti. Jos rikkomuksia esiintyy lainanantaja voi käyttää oikeuskeinoja noudattamisen varmistamiseksi. Periaate 9: Riippumaton tarkkailu ja raportointi Riippumaton valvoja on nimitettävä tekemään jatkuvaa seurantaa hankkeen koko elinajan ja raportoimaan noudattamista. Kuva 10. Yhteenveto hankkeeseen sovellettavista EP-periaatteista. 31

3.3 IAIA:n kansainväliset periaatteet yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin IAIA (International Association for Impact Assessment) on maailmanlaajuinen verkosto parhaista vaikutustenarvioinnin käytännöistä. Se koostuu tutkijoista, ammatinharjoittajista ja vaikutusten arvioinnin käyttäjistä. Yksi IAIA:n tavoitteista on kehittää lähestymistapoja ja käytäntöjä kattavaan ja yhdennettyyn vaikutustenarviointiin. (IAIA 2011). Kansainväliset periaatteet yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin tuotettiin IAIA:n hankkeessa vuonna 2003. Se on selvitys perusarvoista ja periaatteista ohjaamaan SVA käytäntöä. Periaatteiden mukaan (Vanclay 2003): "Sosiaalisten vaikutusten arviointi sisältää suunniteltujen toimien (käytännöt, ohjelmat, suunnitelmat, hankkeet) suunniteltujen ja suunnittelemattomien sosiaalisten seurauksien, sekä positiivisten että negatiivisten, ja kaikkien sosiaalisten muutosprosessien joita nämä toimet saattavat aiheuttaa analysointi-, seuraamis- ja hallintaprosessit. Sen ensisijainen tarkoitus on saada aikaan kestävämpi ja oikeudenmukaisempi biofyysinen ja ihmisen elinympäristö." Yksi SVA:n suurimmista huolenaiheista on yhteisön haavoittuvissa ryhmissä koettu vaikutustaakka ja tietoisuus vaikutusten jakautumisesta yhteiskunnan eri ryhmien välillä. Kansainväliset periaatteet sosiaalisten vaikutusten arviointiin (Vanclay 2003) määrittelee SVA:n perusarvot seuraavasti: 1. On perusihmisoikeuksia jotka jakautuvat tasaisesti kaikissa kulttuureissa sekä miehillä että naisilla. 2. Näitä perusihmisoikeuksia turvaa oikeusvaltio, jossa oikeutta sovelletaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikille ja on kaikkien saatavilla. 3. Ihmisillä on oikeus asua ja työskennellä ympäristössä joka on hyvää terveyttä ja hyvää elämänlaatua edistävä ja joka mahdollistaa inhimillisen ja yhteiskunnallisen potentiaalin kehittymisen. 4. Ympäristön sosiaaliset ulottuvuudet erityisesti mutta ei yksinomaan rauha, sosiaalisten suhteiden laatu, vapaus pelosta sekä kuuluvuuden tunne ovat tärkeitä ihmisten terveyden ja elämänlaadun kannalta. 5. Ihmisillä on oikeus osallistua päätöksentekoon heidän elämäänsä vaikuttavista suunnitelluista toimista. 32

6. Paikallistuntemus ja kokemus ovat arvokkaita ja niitä voidaan käyttää suunniteltujen toimien parantamiseen. Periaatteissaan (Vanclay 2003) SVA käytännön yhteisö myös määrittelee perusperiaatteet kehitykseen ja periaatteet erityisiin SVA käytäntöihin. Periaatteet ovat: Varovaisuusperiaate, epävarmuusperiaate, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, monimuotoisuuden tunnustaminen ja säilyttäminen, kustannusten kansainvälistäminen, saastuttaja maksaa -periaate, ennalta ehkäisyn periaate, työsuojelun ylläpitäminen ja edistäminen, monialaisen integraation periaate ja toissijaisuusperiaate 4 Menetelmät JOHDANTO KÄYTETTYIHIN MENETELMIIN Triangulaatiomenetelmää on hyödynnetty koko SVA-prosessissa. Arviointiprosessi on ollut avoin osallistumiselle. Vaikuttuneiden asianomistajien kanssa on käyty jatkuvaa yhteydenpitoa. Hannukaisen kaivoksen SVA:n teossa ei käytetty paljoa kirjallisia tietolähteitä. Arviointimenetelmänä on käytetty alhaalta ylöspäin lähestymistapaa (induktiivinen lähestymistapa) ja se on perustunut laajaan asianomistajien osallistumiseen sisältäen interaktiivisen tiedonkeruun. Lähtötason tietoja on korostettu induktiivisuuden arvon lisäämiseksi. MCDA menetelmää (kuvattu alla) on hyödynnetty materiaalin yleistämisen järjestelemiseksi. MCDA menetelmään perustuva materiaali on keskeinen tietolähde vaikutusten arviointi menetelmälle, kuvattu alla. Yhdistämällä induktiiviset työmenetelmät, Sosiaalisten Vaikutusten Arviointi on analysoitu käyttämällä herkkyys - suuruus - merkitys matriiseja. 4.1 Monitavoitteinen päätösanalyysi (MCDA) Tässä Northlandin kaivoshankkeen YSVA:ssa tullaan vaikutusten merkitysten arvioinnissa käyttämään monitavoitteista päätösanalyysi menetelmää. MCDA on työkalu jolla voidaan verrata vaihtoehtojen vaikutuksia ja asianomistajien näkemyksiä tavoitteiden tärkeydestä (Marttunen ja Suomalainen 2005). MCDA kuvaa kaikkia käytettyjä rakenteellisia lähestymistapoja määrittämään yleiset mieltymykset ja merkittävyyden vaihtoehtojen välillä, kun vaihtoehto toteuttaa useita tavoitteita. MCDA:ssa toivotut tavoitteet ovat määritelty ja vastaavat attribuutit ja indikaattorit tunnistettu. Varsinaisten mittausten tulosten ei tarvitse olla rahallisia, 33

vaan ne perustuvat usein monenlaisien laadullisien vaikutusluokkien ja kriteerien kvantitatiiviseen analyysiin (pisteyttämällä, luokittelemalla ja punnitsemalla). Erilaisia ympäristö- ja yhteiskunnallisia indikaattoreita saatetaan kehittää rinnakkain taloudellisten kustannusten ja hyötyjen kanssa. Erityisesti on otettava huomioon että useat erilaiset, sekä taloudelliset että ei-taloudelliset, tavoitteet voivat vaikuttaa käytännön päätöksiin. MCDA tarjoaa tekniikoita erilaisten lopputulosten vertailuun ja luokitteluun, vaikka erilaisia indikaattoreita käytetäänkin. MCDA sisältää useita samankaltaisia tekniikoita, joista osa seuraa tätä julkaisua. Moniperusteinen analyysi tai monitavoitteinen päätöksenteko on yksi päätöksen analysointi työkalu joka soveltuu erityisesti tapauksiin joissa yksiperusteinen lähestymistapa (kuten kustannushyötyanalyysi) ei riitä, erityisesti kun merkittäville ympäristö- ja yhteiskunnallisille vaikutuksille ei voida määrittää rahallista arvoa. MCDA sallii päättäjien sisällyttää täyden valikoiman sosiaalisia, ympäristö-, teknisiä ja taloudellisia perusteita. Kuva 11. MCDA: interaktiivinen suunnitteluprosessi käyttäen asiantuntijoiden tietämystä ja asianomistajien mieltymyksiä. Kuvassa 12 on luonnos Hannukaisen YVA:n MCDA:sta. MCDA:ta käytetään vaikutusten merkityksen arvioinnissa ja YVA vaihtoehtojen vertailussa. 34

Kuva 12. MCDA Hannukaisen SVA:ssa. 4.2 Vaikutusten arviointimenetelmä Suomen lainsäädäntö ei määrittele vaikutusten arvioinnin menetelmää. Northland käytti menetelmää, joka on yhdenmukainen kansainvälisen parhaan käytännön kanssa. Tämän merkitys on vaikutuksen suuruuden ja vaikutuksen vaikutuskohteen herkkyyden funktio, kuten kuvassa: Virhe: Viitteen lähdettä ei löydy Predicting the Magnitude of the Impact Deciding on the sensitivity/value of the receptor Evaluate the of Significance of the Impact Kuva 13. Vaikutusten arvioinnissa käytetty menetelmä (Jacobs 2012). 4.3 Vaikutusten suuruus Vaikutuksen suuruus perustuu sen luonteeseen, laajuuteen, kestoon ja voimakkuuteen, ottaen huomioon tekijät kuten mitä, kuinka paljon, missä, milloin, kuinka kauan ja kuinka usein. Odottamattomien vaikutusten osalta suuruus ottaa 35

huomioon ennusteiden, joissa suuruus voidaan ilmaista asteikolla tai todennäköisyytenä, epävarmuuden. Suuruusluokista on keskusteltu pieninä, keskikokoisina tai suurina. 4.3.1 Herkkyys/Vaikutuskohteen arvo Vaikutuskohteen herkkyys/arvo voidaan määrittää seuraavien indikaattorien perusteella: Oikeusturva; Kunnallispolitiikka; Asianomistajien näkemykset; Taloudellinen arvo; YSVA ryhmän asiantuntijoiden ammatillinen harkinta; ja Kansainväliset/kansalliset standardit/rajoitukset kumpi on tiukempi. Fyysiset ominaisuudet kuten muutosvastarinta, sopeutumiskyky, harvinaisuus, monimuotoisuus, hauraus Herkkyydestä/arvosta on keskusteltu matalana, keskisuurena tai korkeana. Joidenkin vaikutusten kuten melun osalta kyse voi olla vaikutuskohteen määrän ennustaminen ja vertaaminen standardi tai raja-arvoon. 4.3.2 Vaikutuksen merkitys Jokainen vaikutus arvioitiin tapauskohtaisesti ja arvioinnissa selittyy keskustelemalla yksityiskohtaisesti loppupäätelmään osallisista asioista mukaan lukien lieventävien toimenpiteiden käyttö, ja jäikö mitään jälkivaikutuksia tai kumulatiivisia vaikutuksia. Arviointiprosessi on visualisoitu käyttämällä kuvan 14 taulukkoa. Ekologiset resurssit on näytetty esimerkkinä. 36

Vaikutuskohteen herkkyys Pieni Keskisuuri Suuri Matala arvo/herkkyys Keskitaso Korkea Tärkeää vain arvo/herkkyys arvo/herkkyys paikallisesti asukkaille Tai alueellisesti Tai kansallisesti ja vierailijoille tärkeää asukkaille ja tärkeää asukkaille ja Vaikutuksen suuruus vierailijoille vierailijoille Matala Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vaikuttaa tiettyyn ryhmään alueen paikallisia yksilöitä lyhyellä aikavälillä Keskisuuri Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Vaikuttaa osaan aluetta ja saattaa tuoda joitakin muutoksia yhteiskuntaan kaivosvaiheiden siirtymäaikana. Korkea Vaikuttaa koko alueeseen kaivoksen koko keston ajan Kohtalainen Merkittävä Merkittävä Kuva 14. Esimerkkimatriisi: Sosiaalinen ympäristö. Käytetyt merkityksen määreet ovat: Merkityksetön - arvioinnin jälkeen, tarkasteltavan näkökohdan ei katsota olevan merkittävä hankkeessa tehtävälle päätökselle, koska vaikutukset ovat erotettavissa taustasta/luonnontasosta ympäristön ja yhteiskunnallisesta/sosioekonomisesta muutoksesta. 37

Pieni - vaikutus pitäisi tuoda johdon, hankkeen suunnittelu ryhmän ja asiaankuuluvien asianomistajien tietoon tarvittaessa, mutta voidaan hallita normaalien hyvän käytännön lieventämisellä ja/tai mukautuu hyväksyttyihin standardeihin. Nämä vaikutukset liittyvät pieniin ja keskisuurien arvojen vaikutuskohteisiin ja vaikutuksiin jotka eivät ylitä keskisuurta suuruusluokkaa. Kohtalainen - vaikutus pitäisi tuoda johdon, hankkeen suunnittelu ryhmän ja asiaankuuluvien asianomistajien tietoon tarvittaessa ja ansaitsee huolellisen huomion päätöksessä. Kehittäjän tulisi osoittaa, että vaikutus on vähentynyt niin alhaiseksi kuin kohtuudella on mahdollista. Nämä vaikutukset ovat sovittujen standardien sisällä ja/tai vaikutuksien pienestä suuruudesta vaikuttamassa korkea-arvoisiin vaikutuskohteisiin, tai keskikokoisesta suuruudesta vaikuttamassa keskisuuriin arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin, tai suuresta suuruudesta vaikuttamassa keskitason herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. Merkittävä - vaikutukseen tulisi kiinnittää huomattavasti huomiota päätöksessä ja mahdollisesti jäljelle jäävä vaikutus tulisi minimoida ja hallinnoida mahdollisimman tehokkaasti, tai korvata se tarvittaessa. Nämä vaikutukset yleensä ylittävät hyväksyttävät rajat ja standardit, ovat suuren suuruuden vaikuttamassa korkean tai keskitason arvo/herkkyys resursseihin/vaikutuskohteisiin tai keskitason suuruuden vaikuttamassa korkean arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. (Jacobs 2012) 38

Esitysteknisistä syistä raportissa on käytetty yksinkertaistettua matriisia vaikutuksen merkityksen havainnollistamiseksi. Matriisissa (Kuva 15) punaiset värit kuvaavat kielteisiä vaikutuksia ja siniset värit myönteisiä vaikutuksia. Yksityiskohtaisemmat matriisit jokaiselle vaikutuskohteelle on liitetty liitteinä tähän raporttiin. SENSITIVITY SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH MAGNITUDE LOW MEDIUM HIGH SMALL MEDIUM LARGE MAGNITUDE SMALL MEDIUM LARGE Kuva 15. Raportissa käytettyjä yksinkertaistettuja matriiseja. 4.4 Lähtötiedot Hannukaisen hankkeen vaikutusten arvioinnissa käytetyissä menetelmissä kattavat, laaja-alaiset ja tarkat perustiedot ovat olennaisia. Sosioekonomiset perustiedot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kaivoshankkeen sosioekonomiset perustutkimukset (Jacobs 2012). Raportin otsikko ja nimi Kirjoittaja Päivämää rä Soveltamiskohd e Kieli Sosioekonomia Ramboll 2012 Sosioekonomia Englanti Matkailu Ramboll 2012 Sosioekonomia Englanti Majoitustutkimus Pöyry 11/11/08 Majoitus Englanti Kaivosten alueen tämänhetkisen liikenteen ja kuljetusten perustiedot Pöyry 17/12/08 Liikenne Englanti Pajalan ja Kolarin infrastruktuuri Luleån Yliopisto 2007-08 Infra Englanti Pajalan ja Kolarin väestökehitys ja yhteiskunnalliset olot Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Alkuperäiskansat ja oikeudet Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti 39

Kuinka ihmiset suhtautuvat kaivoksen Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti perustamiseen Kaunisvaaran, Tapulin ja Hannukaisen alueella. Työvoiman tarjonta Pajalassa ja Kolarissa Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Paikallinen kauppa ja teollisuus Pajalassa ja Kolarissa. Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Organisaatiolliset sukupuolinäkökohdat Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Hallinto Pajalassa ja Kolarissa Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Mielipiteet nykytilanteesta ja tulevaisuuden odotukset Pajalassa ja Kolarissa Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Ylikansallinen historia ja kieliongelmat Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Työympäristö ja työn organisointi Ruotsin ja Suomen kaivosteollisuudessa. Kolarin sosioekonominen lähtötason tutkimus Hannukaisen rautamalmi hankkeen alueelliset ekonomiset vaikutukset Luleån Yliopisto 2007-08 Yhteiskunnallinen Englanti Raakamateriaalie 10/08 Sosioekonomia Englanti n ryhmä Raakamateriaalie 06/11 Sosioekonomia Englanti n ryhmä Hannukaisen ja Kaunisvaaran Raakamateriaalie 06/11 Sosioekonomia Englanti rautamalmi hankkeiden alueelliset ekonomiset vaikutukset: Yhteenveto ja rajat ylittävä näkökulma n ryhmä Tilastokeskus Tilastokeskus 2000-2011 Sosioekonomia Englanti ja suomi Paliskuntain yhdistyksen verkkosivu Paliskuntain yhdistys 2011 Sosioekonomia Englanti ja suomi Haastattelu Muonion paliskunnan puheenjohtaja Porotutkimus: Mielmukkavaaran tuulipuistohanke Muonion poronlaidunnus yhdistys Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kestävä poronhoito kestävän kehityksen Arktinen ohjelmassa neuvosto 2011 Sosioekonomia Suomi 2009 Sosioekonomia Suomi 2002 Sosioekonomia Suomi 40

4.5 Tietojen kerääminen ja vuorovaikutusprosessi PORON HOITAJAT 1. Kirjallisuustutkim us 2. Lainsäädäntö 3. Tilastot 4. Kenttätyö 5. Haastattelut 6. Työpajat 7. Pienryhmä tilaisuudet 8. Kyselyt 9. Viranomaisten haastattelut 10. Porotaloustutkimu s VAKITUISET/PYSYVÄT JA TILAPÄISET/VÄLIAIKAIS ET ASUKKAAT 1. Pienryhmä tilaisuudet 2. Kirjallisuustutkim us 3. Lainsäädäntö 4. Tilastot 5. Kenttätyö 6. Kyselyt 7. Haastattelut 8. Työpajat 9. Viranomaisten haastattelut MONIALAISET ALUEELLISET SVA:t 1. Pienryhmä tilaisuudet 2. Tilastot 3. Kirjallisuustutkimu s 4. Lainsäädäntö 5. Kyselyt 6. Haastattelut 7. Työpajat 8. Viranomaisten haastattelut 9. Kenttätyö Kuva 16. Tiedon keruu SVA:ta varten. SVA:n tiedonkeruuprosessi on sisältänyt pienryhmäkokouksia ja työpajoja, joissa asianomistajia on tiedotettu kaivoshankkeen edistymisestä. Interaktiivisissa kokouksissa mökinomistajien ja paikallisten asukkaiden käsityksiä ja mielipiteitä on arvioitu. Julkisissa kokouksissa lomailijoita on edustanut rekisteröidyn Ylläksen Ystävät -yhdistyksen jäsenet. SVA:ssa käytetty väestön määrittely: Paikalliset asukkaat: Hannukaisen kylän vakituiset ja tilapäiset asukkaat (mökin omistajat) 0 3 km:n sisällä kaivoksen pääasiallisesta teollisuusalueesta (myös asukkaat 1 km:n puskurivyöhykkeen sisällä) Paikalliset asukkaat 3 8 km:n sisällä pääasiallisesta teollisuusalueesta Poronhoitajat jotka kuuluvat Muonion paliskuntaan (epäsuoria vaikutuksia saatetaan todennäköisesti kokea Kolarin paliskunnassa ja Muonion Samebyssä) Asianomistajat monialaisessa yhteydessä Kolarin, Kittilän, Muonion ja Pajalan kunnissa, erityisesti matkailualalla. Asukkaat ilman suoraa vaikutusta arkeen >8 km teollisuusalueesta 41

42 Kuva 17. SVA:ssa käytetty väestöalueiden määrittely. Monialaisten asianomistajien alue on kuvattu kuvassa oikeassa yläkulmassa.

Paikalliset asukkaat, jotka on määritelty henkilöksi tai henkilöiksi, jotka asuvat Kolarin kunnassa ja joihin hanke saattaa vaikuttaa, kutsuttiin ja osallistui työpajoihin toukokuussa ja joulukuussa 2011 (12.9. ja 14. 15.12.2011). Syyskuussa järjestetyssä työpajassa kaivoksen edistyminen ja YVA:ssa ja SVA:ssa analysoiduista suunnitteluvaihtoehdoista esiteltiin asukkaille seuraavat. Hankkeiden vaikutukset paikallisille asukkaille, lomailijoille, paikallisille yrityksille, virkistyskäyttäjille ja muille asiaan kuuluville asianomistajille arvioitiin. Lisäksi kartoitettiin aiheet jotka vaativat lisäselvityksiä YVA:n ja SVA:n prosesseissa. Joulukuussa pidetyssä työpajassa osallistujille kerrottiin hankkeen edistymisestä ja alustavat YVA ja SVA tulokset. Osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida alustavia tuloksia. Molemmat työpajat järjestettiin erikseen useille asianomistaja ryhmille: Poronhoitajille, yrittäjille, viranomaisille, paikallisille asukkaille, loma-asuntojen omistajille jne. Kuva 18. Paikallisille asukkaille järjestetty työpaja Äkäslompolossa joulukuussa 2011. Hannukaisen asukkaat kutsuttiin ja osallistui kokouksiin kesäkuussa ja lokakuussa 2011, joissa suorat vaikutukset asukkaisiin ja mahdolliset korvaavat toimenpiteet keskusteltiin ja kerättiin tietoja arviointeja varten. Hannukaisen asukkaita on haastateltu useita kertoja. 300:lle Muonion ja Kolarin asukkaalle (satunnaisotos) kaivoksen vaikutuksen alueella suunnattu kysely toteutettiin lokakuussa 2011. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa vaikutusten kriteerejä ja vaikutusten merkitystä. Myös muilla asukkailla oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen käyttämällä julkista 43

kyselylomaketta Hannukaisen kaivoksen internetsivulla (www.hannukaisenkaivos.fi). Lähes samanlainen kysely lähetettiin yrittäjille. Asianomistajia kannustettiin ja motivoitiin osallistumaan tutkimukseen paikallislehdessä julkaistulla ilmoituksella. Kyselyn tuloksia käytettiin Pöyryn ja NR:n järjestämässä monialaisessa työpajassa. Monialaiseen työpajaan osallistui yritysten ja kiinteistöjen omistajia, asukkaita ja muita asianomistajia, kuten Muonion kunnan edustajia. Työpajassa keskusteltiin tärkeimmistä vaikutusten kriteereistä sekä vaikutusten merkityksestä kyselyn tuloksien perusteella. Syyskuun ja marraskuun välillä 2011 useita asianomistajia haastateltiin vaikutusten arvioinnin taustatietojen keräämiseksi. Matkailualan edustajat; Ylläksen matkailuyhdistys; Kolarin yrittäjät; Hannukaisen (puskurivyöhykkeen sisällä) lomaasuntojen omistajat; Kolarin eri alojen edustajat; Muonion kunta; Tunturi-Lapin kehitys ry ja Pajalan kunnan kehitysyhdistys. Useita kokouksia on pidetty poronhoitajien kanssa, mukaan lukien Poronhoitolain ( 53) edellyttämät neuvottelut. Samankaltaisia työpajoja järjestettiin poronomistajille ja paikallisille asukkaille. Työpajoissa keskusteltiin aiheista kuten porotalouden alue menetykset, pysyvien rakenteiden poistaminen, korvaukset ja pitkän aikavälin tarkkailu. Porotalouden vaikutusten arvioinnin mukana tehtiin laaja porotalouden raportti jonka kirjoitti Muonion paliskunnan ja poronhoitajien yhdistyksen hyväksymä porotalousasiantuntija. Poronhoitolain ( 53) edellyttämä neuvottelu pidettiin syyskuussa 2011. Pöyryn SVA ryhmän jäsen osallistui Muonion paliskunnan kevätkokoukseen kesäkuussa 2011 esitellen SVA arviointiprosessin. Kokouksessa kerättiin kokemuksia aiemmista kaivostoiminnoista Kolarissa ja näkemyksiä mahdollisista vaikutuksista elinkeinoon. Seitsemälle Muonion paliskunnan nimetylle neuvottelijalle järjestettiin erillinen kokous Ylläksellä marraskuussa 2011. Neuvottelijoiden mukana oli Kolarin paliskunnan piiripäällikkö, Muonion Samebyn piiripäällikkö Ruotsista. Muonion Samebyn piiripäällikköä haastateltiin aiemmin rajan ylittävien vaikutusten arvioimiseksi ja Kaunisvaaran kaivoksen kokemuksien vuoksi. Poronhoitajille lähetettiin kysely marraskuussa 2011 Muonion paliskunnan antaman osoiteluettelon pohjalta. Palautettujen kyselylomakkeiden määrä oli pieni, kun taas 44

asukkaille ja yrittäjille osoitettujen kyselylomakkeiden palautettu määrä oli riittävä tuloksien käyttämiseksi SVA:n taustatietoina. Kuva 19. Kaikille avoimen kokous, ryhmätyötä. Lopullinen kannattavuusselvitys-hankkeen ensimmäisen vaiheen jälkeen NR päätti sisällyttää uuden hanke vaihtoehdon LKS:än, joka saataisiin päätökseen ennen vuoden 2012 loppua. Perustavanlaatuiset muutokset uudessa hanke vaihtoehdossa ovat rikastamon sijoittaminen Rautuvaaran alueelle Hannukaisen sijaan. Rikastushiekka-allas sijoitettaisiin Rautuvaaraan tämän hanke vaihtoehdon mukaan. Esimurskattu malmi kuljetettaisiin kuljetinhihnalla Hannukaisen teollisuusalueelta Rautuvaaraan. Malmi murskattaisiin uudelleen pienemmiksi kappaleiksi Rautuvaarassa. Murskattu malmi kävisi läpi rikastusprosessin Rautuvaarassa. Muiden hanke vaihtoehtojen ero on, että muissa vaihtoehdoissa malmirikaste kuljetettaisiin putkilinjaa pitkin Hannukaiselta Rautuvaaran lastausalueelle. Toinen ero muihin vaihtoehtoihin verrattuna on, että kaivoksen veden poistoputkisto siirrettäisiin seuraamaan rautatien linjaa Rautuvaarasta purkautuen suoraan Muonionjokeen. Putkilinjasto viimeinen osa eroaisi kuitenkin rautatien linjasta lähellä joen ranta-aluetta. Muissa hankevaihtoehdoissa purkautumisputkisto purkautuisi Niesajokeen, joka lopulta virtaa Muonionjokeen. Sosiaalisten vaikutusten arviointi täytyi kohdentaa uudelleen uuden hankevaihtoehdon perusteella. Uuteen hankevaihtoehtoon keskittyvä SVA alkoi kesällä 2012. Kesäkuun ja elokuun välillä pidettiin joitain haastatteluja Kolarissa 45

joidenkin paikallisten asianomistajien sekä kunnallisten viranomaisten kanssa. Elokuussa tehtiin muutamia uusia haastatteluja Kolarissa asianomistajien kanssa, joiden tulisi olla tietoisia uudesta hankevaihtoehdosta. Elokuussa NR otti osaa informatiiviseen avoimeen kokoukseen paikallisten asukkaiden, lomailijoiden ja paikallisten asianomistajien kanssa. Kokousten tarkoitus oli kuunnella kunnallisten ja kansallisten viranomaisten näkemyksiä Hannukaisen kaivoshankkeesta. Kokous kääntyi enemmän tai vähemmän tiedotustilaisuudeksi uudesta hankevaihtoehdosta. SVA konsultti Pöyry järjesti kohderyhmien kokoukset 7. 8. syyskuuta 2012 Kolarissa. Kuten arvioinnin aiemmissakin vaiheissa erillisiä kohderyhmien kokouksia järjestettiin monialaisille asianomistajille, Muonion paliskunnan poronhoitajille ja loma-asuntojen omistajille sekä erillinen kokous Hannukaisen vakituisille asukkaille. Lisäksi syyskuun 24. päivä järjestettiin erillinen kokous Muonion poronomistajille ja Kolarin paliskunnalle, koska aiemmissa kokouksissa oli liian vähän osallistujia. Kaikissa kohderyhmien kokouksissa esiteltiin uusi hankevaihtoehto ja keskusteltiin osallistujien kanssa. Osallistujien mielipiteet ja kommentit dokumentoitiin ja otettiin huomioon arviointi matriisien tarkistamisessa lokakuussa 2012. YVA-prosessin aikana Suomen YVA viranomaiset ehdottivat että olisi suositeltavaa käyttää tiettyä vaikutusten arviointia rautatiekuljetuksista kaivosalueelta vientisatamaan. 60 metrin etäisyydellä rautatiestä maata omistaville lähetettiin kyselylomake postitse ja web-lomakkeena. Kaikille avoin kokous järjestettiin maanomistajille joihin rautatie suoraan vaikuttaa syyskuussa 2012 Ylitorniolla, joka sijaitsee Kolarin mahdollisten vientisatamien välillä. Toinen osallistumiskokous järjestettiin rautatien rinnalla sijaitsevien paliskuntien edustajien tapaamiseksi. Lisäksi elokuussa 2012 rautatien YVA ryhmä haastatteli henkilökohtaisesti kaikki paliskuntien puheenjohtajat, jotka toimivat missä tahansa yhteydessä rautatiehen Hannukaisen ja Tornion välillä. Asianomistajien kommentit ja ilmoitukset on soveltuvin osin otettu huomioon SVA raportissa. Joitain lieventämisehdotuksia on esiintynyt asianomistajien keskuudessa, jotka on dokumentoitu Northlandin ja Suomen Liikenneviraston (valtion viranomainen joka vastaa rataverkosta) tulevia toimia varten. Rautatien yhteiskunnalliset vaikutukset on tarkemmin käsitelty YVAraportin logistiikka osassa. 46

5 Vaikutus Arviointi 5.1 Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omistajat YHTEENVETO Paikallisia asukkaita on periaatteessa kaksi ryhmää. Paikallisia asukaita koskeva päävaikutuskohderyhmä on Hannukaisen kylän vakituiset ja väliaikaiset asukkaat, ketkä ovat altistuneita mahdollisille melun, pölyämisen tai tärinän vaikutuksille. Mahdollisesti kaikkein vaikuttunein alue on 0 3 km ydin teollisuusalueelta. Kaikkein merkittävin vaikutus osalle suoraan vaikuttuneista asukkaista on kiinteistöjen lunastuksen tarve. Näillä tietyillä vaikutuskohteilla on heidän kiinteistöt tai vapaa-ajan mökit pääteollisuusalueen 1 km:n suojavyöhykkeellä. Kaivoshankkeen suurin vaikutus asukkaille tapahtuu maanoston / rakentamisvaiheen aikana. Northlandin täytyy hankkia maa-alueita perustaakseen kaivoksen ja siihen kuuluvan infrastruktuurin ja luomaan suojavyöhykkeen. Hankittavalla maalla sijaitsee 46 asuinkäytössä olevaa tonttia, kuusi liiketoimintaan käytettävää tonttia sekä 42 rakennusluvan omaavaa tonttia ilman rakennuksia. Rakentamisvaiheen jälkeen kaikkein välittömimmin vaikuttuneet sidosryhmät ovat muuttaneet kaivosalueen ulkopuolelle ja ovat siten sopeutumassa uusiin asuinympäristöihin. Muutos nykyiseen asuintilanteeseen tulee olemaan pysyvä. Northlandille saatavilla olevat lieventämistoimet aloitetaan ja suoritetaan jo esirakentamisvaiheen aikana. Paikallisten asukkaiden toinen ryhmä asuu pysyvästi tai väliaikaisesti 3 8 km:n säteellä pääteollisuusalueelta. Näille toisen ryhmän asukkaille ei ole muuttamisen tarvetta, muutoin kuin joidenkin yksittäisten asuinrakennusten kohdalla kuljetuskäytävien perustamisen takia. Toisen ryhmän paikalliset asukkaat saatavat mahdollisesti kokea kaivoksesta joitain vaikutuksia. Vaikutukset paikallisille asukkaille 3 8 km:n sisällä ja 8 km:ä kauempana pääteollisuusalueelta asuville paikallisille on sosiaalisten vaikutusten arviointi raportin monialaisella laajuudella arvioitu. 47

TIETOLAATIKKO Hannukaisen kylä sijaitsee Äkäsjoen varrella seututie 940 vierellä. Kaivoshanke vaikuttaa mahdollisesti suoraan osaan Hannukaisen kylän asuinkiinteistöistä ja vapaa-ajan mökeistä ja ne pitää lunastaa. Pääteollisuusalue suojavyöhykkeineen pysyy samana huolimatta hankevaihtoehdoista. Hannukaisen asukkaat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä: 11 pysyvää asuinkiinteistöä, (n. 20 asukasta). Kiinteistöt tullaan hankkimaan. Paikalliset liiketoimet (1 km suojavyöhykkeen sisällä) ja yritysten omistajat (3 km:n säteellä, yrittämismahdollisuudet selvästi vaikuttuneet): 6 kiinteistöä tullaan hankkimaan Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä: 35 ajoittain asuttua loma kiinteistöä Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat suoraan 1 km:n suojavyöhykkeen ulkopuolella: Ei maan ostoa Metsähallitus / kaupallinen metsänhoito: Maan hankkiminen tai vuokraus 2500ha hankealueelle. Hankevaihtoehdossa 4 maan tarve on noin pienempi 1700 ha kuin muissa vaihtoehdoissa. Kiinteistöjen omistajat 3 km:ä kauempana: Ei maan ostoa Kiinteistöjen omistajat 3 km:n sisällä: Yksityiset tontit ilman rakennusoikeutta tai rakennusoikeudella, mutta ilman rakennuksia. 42 tonttia tullaan hankkimaan. 48

49 Kuva 1 Hannukaisen alueen rakennukset (Ramboll 2012).

50 Kuva 2 Suojavyöhykettä lähellä olevat rakennukset (Ramboll 2012).

Kuva 3 Toimintavaiheen melun leviäminen päiväaikaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella, vaihtoehto VE1a. Kartta näyttä myös asuinrakennukset (vihreät neliöt) lomaajan rakennukset (siniset neliöt), sekä virkistysreitit (Ramboll 2012). Desibeli (db) on äänen kovuutta ja intensiteettiä mittaava yksikkö. Pienin ihmiskorvin kuultava äänitaso on 0 db (ihmisen kuulokynnys) ja se voidaan mitata käyttämällä oikeanlaista teknologiaa. Kaikkia muita ääniä verrataan äänen paineen 51

arvoon 0 db aikaansaaden yleisesti käytetyn desibeliasteikon. Desibeliasteikko on logaritminen, mikä tarkoittaa ettei desibeli arvoja voi suoraan laskea yhteen. Ihmiskorva kuulee äänenkovuuden kaksinkertaisena kun desibelien näyttämä nousu on 10 db. Taulukko 1 Valtioneuvoston päätös 993/1992 melun A-painotetun ekvivalenttitason ohjearvot. Melun A-painotetun ekvivalenttitason päivä- ja yöohjearvot L Aeq 7-22 L Aeq 22-7 db db Asuinalueet 55 50 Virkistyskäyttöalueet asutuskeskuksissa ja niiden välittömässä 55 50 läheisyydessä Hoito- ja opetuslaitosten käyttämät alueet 55 50 Uudet asuinalueet, virkistyskäyttöalueet, hoito- ja opetuslaitosten käyttämät alueet Loma-asutukseen käytetyt alueet, leirintäalueet, sekä virkistyskäyttö- ja luonnonsuojelualueet asutuskeskusten ulkopuolella 55 45 45 40 Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskelmatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Iskumainen tai kapeakaistainen melu on häiritsevämpää kuin tavallinen melu. Kokemukset osoittavat että melun lähteeltä yli 500 metrin päässä sijaitsevilla havaintopaikoilla ei iskumaisen tai kapeakaistaisen melun piirteet ole enää havaittavissa. Koska lähimmät herkät vaikutuskohteet sijaitsevat yli 1000 metrin päässä, ei melun iskumaisia tai kapeakaistaisia piirteitä oteta huomioon arvioinnissa. ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt vaikutuksen suuruudet määritelmät näytetään YVA-raportissa. 52

5.1.1 Vaihtoehtojen 1a ja 1c vaikutukset Esirakentamisvaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Hannukaisen asukkaat 1km:n suojavyöhykkeen sisällä 2. Paikalliset yritykset (1 km suojavyöhykkeen sisällä) 3. Yrittäjät (3 km:n säteellä) 4. Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä 5. Vapaa-ajan loma-asuntojen omistajat suoraan 1 km:n suojavyöhykkeen ulkopuolella 6. Metsähallitus / kaupallinen metsänhoito MAGNITUDE SENSITIVITY LOW MEDIUM HIGH SMALL 6 MEDIUM LARGE 5 3 1,2,4 Rakentamis- ja toimintavaihe VAIKUTUSKOHTEET 1. Kiinteistöjen omistajat 3 km:n sisällä 2. Kiinteistöjen omistajat 3km:ä kauempana SENSITIVITY SENSITIVITY MAGNITUDE SMALL MEDIUM 1 LARGE LOW MEDIUM HIGH LOW MEDIUM HIGH MAGNITUDE SMALL MEDIUM 2 LARGE 53

Pysyvät ja väliaikaiset asukkaat, kiinteistöt ja yritykset 1 km:n suojavyöhykkeen sisällä: Vaikutus Fyysinen maanotto, melu, pöly, tärinä, lentokivet, lisäys ja muutokset paikalliseen liikenteeseen, Hannukaisen ja Rautuvaaran välisen kuljetuskäytävän vallivaikutus. Suojavyöhykkeen pysyvät ja väliaikaiset asukkaat ovat kaivostoimintojen johdosta hyväksymättömien melun, pölyämisen ja tärinän vaikutusten sekä lentokivien osumien vaarassa. Kaivoksen läheisyys kiinteistöihin vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoihin. Kuljetuskäytävä toimii fyysisenä esteenä. Kiinteistöjen markkina-arvojen aleneminen on mahdollista suojavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä. Yritykset suojavyöhykkeellä tai teollisuusalueella joutuvat muuttamaan kaivoksen johdosta. Lieventäminen Northland hankkii maan ja asukkaiden kiinteistöt suojavyöhykkeen sisällä. Asukkaat voivat muuttaa yhtenäisenä kylänä tai erillisinä yksikköinä yksilöllisten päätösten perusteella. Northland tulee noudattamaan kaivoslakia (621/2011), käyttää asukkaiden kanssa sovittuja arviointimenetelmiä, tähdäten halukas myyjä halukas ostaja kauppoihin, tarkoituksena että asukas pystyy ostamaan samantasoisen tai paremman kiinteistön samalta seudulta. Tilapäisille asukkaille Northland tulee korvaamaan omistajille reilusti heidän kiinteistöistään, perustuen kaivoslakiin (621/2011). Northlandin strategia sisältää erilaisia mahdollisuuksia maanhankintaan. Northland on hankkinut Äkäsjoelta Äkäslompolon luota useita vapaa-ajan tontteja. Tilapäisten loma-asuntojen omistajat voivat valita Northlandin ostamista tonteista vaihdossa tai he voivat käyttää varat omien itsenäisten päätöksiensä mukaan. Yrityksille tullaan korvaamaan kiinteistöjen ja yritysten arvot perustuen ulkoisiin riippumattomiin arviointeihin. Menneet tuotot ja viiden vuoden ennusteet tullaan ottamaan huomioon arvioinneissa. Yrityksestä riippuen Northland joko korvaa yrityksen muuttokustannukset tai maksaa yrityksen ostohinnan. Korvaussumman tulee olla riittävä (uudelleen) perustaa samanlainen yritys samanlaiselle alueelle. 54

Jäännösvaikutukset Sulkemisen jälkeen teollisuusalue, louhokset ja sivukivialueet, vaikkakin fyysisesti ja kemiallisesti vakaat uudelleen istutettaviksi, ovat tuskin sopivia asuinalueiden perustamiseksi tai uudelleen perustamiseksi. Niiden oletetaan olevan sopivia yritystoiminta-alueiksi ja/tai virkistyskäyttöön. Nämä yritykset sisältävät soratehtaat reagoimattomista jätekivistä, infrastruktuurin pinnanmuotoja hyödyntävät virkistystoiminnot, jne. Suojavyöhykkeen odotetaan sopivan kaikkeen toivottuun sulkemisen jälkeiseen toimintaan, koska hanketoimintoja ei ole suunniteltu suojavyöhykkeen sisään ja siten ei suoria vaikutuksia. Siten Northlandin lieventämistoimina hankkimat maat ja kiinteistöt voidaan vapauttaa ja myydä muihin maankäyttötarkoituksiin mukaan lukien sekä pysyvät että tilapäiset asuinrakennukset. Kiinteistöjen arvot tulevat kaivoksen sulkemisen ja parannustöiden seurauksena todennäköisesti kokemaan positiivisen vaikutuksen, erityisesti suojavyöhykkeellä. Pysyvät ja väliaikaiset asukkaat, kiinteistöt ja yritykset kolmen kilometrin säteellä louhoksesta. Vaikutus Kaivoksen läheisyys aiheuttaa negatiivisesta positiiviseen vaikutuksen kiinteistöjen arvoille, vähäinen melu, pölyäminen, tärinä 1, lisäystä ja muutoksia paikalliseen liikenteeseen. Rakentamisen ja toiminnan aikana pysyvät ja väliaikaiset asukkaat sekä yritykset kolmen kilometrin säteellä louhoksesta tulevat kokemaan jotain häiriöitä kaivokselta kuuluvan matalan melun muodossa. Tämän ei odoteta ylittävän raja- tai ohjearvoja. Pölypäästöt tuntuvat todennäköisesti ajoittain ja saattavat mahdollisesti ylittää ohjearvot vuoden aikana. 1 Melu, pölyäminen ja tärinä luultavasti eivät ylitä raja- tai ohjearvoja, tai jos ylittävät, niin ylittävät vain muutaman kerran vuodessa. 55

Taulukko 4 Pölyämisen mallinnus, viides toimintavuosi, vuotuinen keskiarvo. Hankevaihtoehto 1. Taulukko 4. Pölyämisen mallinnus, viides toimintavuosi, vuotuinen keskiarvo. 56

Hankevaihtoehto 4. Kiinteistöjen arvot saattavat laskea ennen rakentamisvaihetta ja mahdollisesti sen aikana kun nykyiset omistajat päättävät myydä. Tämä lisää tarjontaa, kun taas mahdollinen virkistyskäyttö/tilapäisten asukkaiden ajama kysyntä laskee näiden ollessa haluttomia ostaa kiinteistöjä kaivoksen läheltä. Toimintavaiheen aikana, kaivoksen luoma suora ja/tai epäsuora työvoima saattaa luoda ylimääräisen kysynnän, kun heille luultavasti kaivoksen läheisyys ei ole niin vastenmielistä. Kolmen kilometrin säteen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen arvojen odotetaan nousevan sekä virkistyskäyttäjien/tilapäisten asukkaiden että suorien/välillisten kaivostyöntekijöiden ansiosta, heidän etsiessä asuinpaikkaa/kotia. Kolmen kilometrin sisällä sijaitsevat yritykset sisältävät pitopalvelu- ja tilausravintolan, hevosratsastusyhtiön sekä vetokoirayhtiön. Kaikki kolme yritystä tullaan lunastamaan/korvaamaan. 1 km:n sisällä pääteollisuusalueesta sijaitsee kaksi soraa myyvää ja kuljettavaa yhtiötä (Prohydro ja Napapiirin Kuljetus). Soramyyntiyhtiöiden tarkoitus on jatkaa liiketoimintojaan toisessa paikassa. Jatkaakseen soranmyyntitoimiaan yhtiöiden tulisi löytää sopiva paikka yhtäläisillä soravarannoilla ja tieyhteyksillä kuin nykyinen sijainti. 1 km:n suojavyöhykkeellä toimii Haltiakammi -yritys, joka on erikoistunut pitopalveluihin ja elämysravintolan palveluihin erityisesti suunnitelluissa ja tarkoitusta varten rakennetuissa tiloissa. Ravintola- ja pitopalveluyritykselle tulee olemaan vaikeaa jatkaa nykyisessä sijainnissa. Nykyisessä sijainnissa on turvallisuusriski. Kaivostoiminnoista voi aiheutua häiritseviä vaikutuksia kuten melu, pölyäminen ja tärinä. Lisäksi ravintola- ja pitopalvelurakennusta itsessään ei voi siirtää, koska se on rakennettu käyttäen kokonaan raskaita kiviä. 3 km:n sisällä teollisuusalueesta sijaitsee kaksi matkailupalveluyritystä. Yksi niistä on maastoratsastusta pääasiassa tulevalla kaivosalueella sijaitsevilla reiteillä tarjoava ratsastusyritys. Useiden vuosien aikana Lapin Vaellushevoset -yrityksen kehittämät reitit ovat periaatteessa koulutettujen hevosten ohella yrityksen päävarallisuus. Koska yritys on menettämässä suurimman osan heidän omasta ratsastusreittiverkostostaan, harkitsevat he koko maastoratsastusliiketoiminnan 57

lopettamista. Johtuen ratsastusreittien pitkäaikaisesta kehittämisestä kestäisi nykyisten maastoratsastusmahdollisuuksien korvaaminen muualla monta vuotta. Yhtiöllä on vaara menettää heidän asiakaskuntansa toisessa paikassa koska olemassa olevat asiakkaat ovat hiljalleen tottuneet nykyiseen reittitarjontaan. Maastoratsastusyhtiötä lähellä toimii myös oman reittiverkostonsa tarjoava vetokoirayhtiö. Samoin kuin ratsastusyhtiö, myös vetokoirayhtiö menettäisi osan liiketoimintavarallisuudestaan kaivoshankkeen takia. Molemmat virkistystoiminnan tarjoajat jakavat myös mielipiteen että heidän on vaikea myydä Lapin luonnon hiljaisuutta kaivoksen viereen sijoittuneena. Virkistystoiminnan tarjoajat saattavat olla vaikuttuneita kaivostoiminnan melun takia. 1 km:n suojavyöhykkeen vieressä toimii veneveistämö rakentaen puisia soutu- ja jokiveneitä. Yhtiö sijaitsee suoraan tien vieressä Hannukaisessa, mikä on todella tärkeä tekijä tämän kyseisen yhtiön markkinoinnille. Yhtiö saataisi samanlaisilla sijaintiedellytyksillä olla kykenevä pysymään markkinoilla toisessa paikassa. Veneveistämön uudelleensijoitus ei ole varmaa. Lieventäminen Northlandilla on kaivostoimintaa harjoittavana yksityisenä yhtiönä rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa kiinteistöjen hintojen vaihteluun vaikka hintataso on osaksi hankkeen vaikutuksen takia muuttunut. Jos kaivoksen vaikutus aiheuttaa ajan mittaan positiivisen vaikutuksen kiinteistöjen arvoille, voi Northland silloin rohkaista kiinteistöjen omistajia viivyttämään myyntiä kunnes kiinteistöjen negatiivinen hintakehitys kaivoksen aikaansaaman kysynnän takia loppuu. Tarjoamalla kiinteistöjä vuokralle on myös mahdollisuus tehdä voittoa kun majoituksen tarve tulee kasvamaan rakentamis- ja toimintavaiheen aikana. Olettaen että keskimääräinen kotitalous on 2,2 henkilöä 2 ja että kaivoksen takia 2250 uutta asukasta tulee etsimään majoitusta Kolarista, silloin noin 1145 uutta asumusta tullaan hankkimaan perustuen Kolarin nykyiseen 2.2 asukkaan asuttamisen tasoon. Nykyisin Kolarin kunnassa on noin 3380 asukasta, tai noin 1750 kotitaloutta. Northlandin hanke tulee nostamaan kotitalouksien määrää 65 %:lla kunnan tasolla, perustuen siihen että 80 % työvoimasta asuu Kolarin kunnassa. Jos kotitalouksien koostumus nousee kolmeen nuorten perheiden 2 Tilastokeskus 2012, kotitaloudessa keskimäärin 2,2 henkilöä Kolarin kunnassa (2010) 58

toimesta, silloin uusien asumusten tarve tulee olemaan 840. Tämä kysynnän kasvu tulee aiheuttamaan nousupaineita kiinteistöjen arvoille. Auttaakseen lieventämään liiallisia hinnannousupaineita Northland voi vain rohkaista Kolarin kuntaa tarjoamaan tarpeeksi sopivaa maata ja tontteja uusien asumusten rakentamiseksi. Kunta voisi alkaa julkisen ja yksityissektorin kumppanuuteen yhden tai useamman rakennusyhtiön kanssa saadakseen rakennusluvat nopeammin, nopeammat rakennusajat samalla ylläpitäen kilpailukykyiset hinnat määräalennuksien ansiosta. Yrityksille joiden täytyy muuttaa, riippuen omistajan valinnasta, korvaus voi sisältää yrityksen uudelleen perustamisen muualla tai lopettamisen. Sovittu korvauspaketti antaa omistajalle mahdollisuuden valita lopettamisen ja uudelleen perustamisen välillä. Northland tulee noudattamaan vakiintuneita toimintatapoja minimoidakseen tai lieventääkseen melun, pölyämisen tai tärinän vaikutuksia. Tähän sisältyy mm. kastelua kuivina aikoina pölyämisen vähentämiseksi, räjäyttämisessä parhaat käytännöt melun, pölyämisen ja tärinän vähentämiseksi, räjäyttäminen sovittuina aikoina eikä öisin, kaivosta suojaavan metsän säilyttäminen ja tarpeen vaatiessa meluvallien rakentaminen tietyille vaikutuskohteille. Kuva 5 Erikoiskuljetus Australiassa. Northland tulee huolehtimaan liikenteestä ympäristöasioiden hallintajärjestelmään liitettyjen suunnitelmien kautta, auttaakseen lieventämään vaikutuksia ja vaaroja toisille infrastruktuurien käyttäjille. Koska urakoitsijat todennäköisesti huolehtivat suuresta osaa kuljetuksia, Northland tulee vaatimaan heitä noudattamaan yhtiön 59

liikenteen hallintasuunnitelmaa. Oletetaan yksityisten henkilöautoilijoiden, kuten henkilökunnan ja työntekijöiden noudattavan liikennesääntöjä. Erikoiskuljetuksille, kuten ylisuuret kuormat, ja/tai muille häiriöille ja poikkeuksellisille tilanteille Northland pyrkii: asettamaan bannereita Ylläksen ja Kolarin kunnan virallisille verkkosivuille, kuin myös Northlandin omille verkkosivuille kuvaillen tulevia kuljetuksia; suoraan viestiä paikallisille ketkä haluavat kuljetustiedotuksen; asettaa kuljetustiedotteet hankkeen tiedotuskeskuksiin Äkäslompolon ja Kolarin kylissä, sekä hankkeen Facebook -sivuille. Jäännösvaikutukset Kuten kuvailtu kappaleessa 2.5 lopettamisvaiheen aikana kaivostoiminnat loppuvat, alueen kunnostaminen käynnistyy ja sulkemisen jälkeen alueen odotetaan olevan käytettävissä vaihtoehtoisiin maankäyttötarkoituksiin turvallisella ja fyysisesti ja kemiallisesti vakaalla tavalla. Lähivaikutukset kuten melu, pölyäminen, ja tärinä loppuvat, liikenne ja kuljetusmäärät ja tiheys laskevat ja tasoittuvat. Kiinteistöjen hintoihin tulee vaikuttamaan: molempien suorien/epäsuorien kaivostyöläisten poismuutto; ostovoiman laskemisen (katso talouskappale 5.4 tässä raportissa); tärkeiden matkailukohteiden läheisyys (Ylläs, Äkäslompolo, Äkäsjoki, jne.) mahdollinen ei-kaivosihmisten kiinteistöjen etsintä vapaa-ajan, sijoitus ja väliaikaisiksi kodeiksi. Lopettamisvaiheen aikana (5 vuotta), ja heti lopettamisvaiheen jälkeen on odotettavissa, että Kolarissa tulee olemaan asuntojen ylitarjontaa aiheuttaen hintojen laskua. Jos kunta pysyy haluttuna matkailukohteena ja kunta ei luo tonttimaan ylitarjontaa, eikä matkailu kärsi merkittävää negatiivista kehitystä, silloin ajan myötä voisi olla/on odotettavissa että kysyntä ylittää tarjonnan ja hinnat nousevat uudestaan. Metsähallitus / Kaupallinen metsätalous Vaikutus Suojavyöhykkeen maanotto, 2 500 ha maata ja metsämaata. Huomio: Maanoton määrä vaihtelee eri hankevaihtoehdoissa 800:sta 2500 hehtaariin. Noin 2 500 ha valtion omistamaa ja Metsähallituksen hallinnoimaa metsää tullaan hankkeen tarpeiden, kuten infrastruktuurin (sivukivikasa, rikastushiekka-altaat, 60

rikastuslaitos, jne.) sijainnin takia menettämään. Suojavyöhykkeen metsät eivät ole Metsähallituksen hallinnoitavissa tai hyödynnettävissä, vaikka niitä ei tuhota tai hakata. Metsän säilyttäminen auttaa lieventämään tiettyjä hankevaikutuksia kuten näkymää, melua ja pölyn leviämistä. Metsän poistaminen Metsähallituksen suorasta hallinnoinnista tapahtuu (esi- )rakentamisvaiheessa ja jatkuu läpi kaivoksen elinajan. Lopettamisen jälkeen jäljellä oleva metsä tullaan palauttamaan Metsähallitukselle. Jos Northland kuitenkin ostaa maat Metsähallitukselta, silloin Northland omistaa yksinoikeudet metsään. Lieventäminen Metsä kaivosalueella ei edusta mittavaa taloudellista mahdollisuutta Metsähallitukselle, Northlandin kuitenkin odotetaan korvaavan kaikki metsätulojen menetykset Metsähallitukselle. Metsähallitus tulee laskemaan kaivoksen aiheuttamat, kuin myös kaivoksen elinajan jälkeiset, metsätuoton menetykset. Kun metsän uudistumisaika on 80 150 vuoden välillä (Metsänhoitosuositukset 2004), Northland voi olla vastuullinen korvaamaan vuosikymmenien metsätuoton menetykset metsähallitukselle. Jäännösvaikutukset Niillä alueilla missä metsiä ei hakata hankkeen infrastruktuurin tai toimintojen takia, kuten suojavyöhykkeeltä, metsän arvon odotetaan kasvavan kaivamista edeltävän arvon yli. Metsänistutukselle suotuisilla alueilla, kuten rikastushiekka-allas, tiet ja kuljetuskäytävät, sekä osat teollisuusaluetta, toteutetaan uudelleenistutus. Metsän kasvaminen hakkuukypsäksi vie noin 50 120 vuotta. 5.1.2 VAIKUTUSTEN EROT VAIHTOEHDOISSA 1b ja 4 Jos vaihtoehto 4 toteutetaan hankevaihtoehtona, rikastamo tulisi sijaitsemaan Rautuvaarassa. Rautuvaara oli ennen 1970- ja 1980 luvuilla suuri kaivosalue. Rautuvaaran alueen lähettyvillä ei ole 61

asumuksia. Näin ollen jotkut malmin rikastusprosessin mahdollisista melun ja pölyämisen vaikutuksista olisi asukkaille vähemmän häiritseviä verrattuna sijaintiin Hannukaisen teollisuusalueen keskellä. Vaihtoehdoissa 1B and 4 rikastushiekkaallas tulisi sijaitsemaan Rautuvaarassa. Malmi vain murskattaisiin Hannukaisen kaivosalueella ja kuljetettaisiin jatkokäsittelyyn kuljettimella Hannukaisesta Rautuvaaraan. Malmin louhimisen, räjäyttämisten, murskaamisen ja murskatun malmin kuljettamisen melu- ja pölyvaikutukset pysyvät haitallisina vaihtoehdosta riippumatta. Hankevaihtoehdossa 4 on yksi asunto, johon kuljetinhihnan aiheuttama jatkuva melu tulee vaikuttamaan. Asunto on lähellä Äkäsjokea paikassa missä kuljetinhihna tulisi ylittämään Äkäsjoen. Jatkuva melu alkaisi kaivostoimintojen alkaessa ja jatkuisi kaivoksen sulkemiseen saakka. Kuljetushihnan aiheuttama melu kuuluisi periaatteessa 24 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa (lukuun ottamatta huoltokatkoja). 62

63 Kuva 6 Toimintavaiheen melun leviäminen päiväsaikaan Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella, vaihtoehto VE4. Kartta näyttä myös asuinrakennukset (vihreät neliöt) vapaaajan rakennukset (siniset neliöt), sekä vapaa-ajan reitit (Ramboll 2012).