Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän j kehityskuva 2050 Mikä muuttuu? Tärkeimmät ät aluerakenteen kehitystä khit täohjaavat muutossuunnat Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto Väestörakenne Muutto liike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Luonnonvarat ja energia Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne Henkilöliikenne Tavaraliikenne Tuotantorakenne TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Markus Pöllänen, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala Ari Hynynen, Annuska Rantanen Antti Rehunen, Heikki Eskelinen, Ossi Ahonen, Timo Hirvonen, Riina Antikainen, Matti Fritsch Leena Kopperoinen Petri Tapio
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän ennakointiteemat ja taustalla vaikuttavat megatrendit Ilmastonmuutos Energian saatavuus Globaali talouskehitys Tekninen kehitys Megatrendit Ennakointiteemat Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Tuotanto ja palvelut ovat muutostilassa Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa
Megatrendit Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien alueellinen merkitys ja ilmastopolitiikan toimien kohdentuminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen alueelliset vaikutukset. Energian saatavuus Hajautetun energiantuotannon ja uusien energiaomavaraisuusmahdollisuuksien vaikutukset eri alueilla. Globaali talouskehitys Suomen ja sen eri alueiden asema ja yhteydet globaaleilla markkinoilla. Erilaisten taloudellisten toimintojen (raaka ainetuotanto, teollisuustuotanto, palvelut, tietointensiiviset alat, design, matkailu, koulutus) tulevaisuuden menestymismahdollisuudet työn tuottavuuden, työpaikkojen, kysynnän ja logistiikan näkökulmista. Tekninen kehitys Teknisen kehityksen vaikutus, esimerkiksi digitalisoitumisen tuottamat uusia toimintamallit, uudentyyppinen työpaikkakehitys ja alueiden attraktiivisuus tietointensiivisten toimialojen näkökulmasta. Älykkäiden liikennejärjestelmien kehitys.
Kaupungistumisen ja asumisen muutossuunnat t 4
Kaupungistumisen ja asumisen muutossuuntia Keskittyminen kasvukeskuksiin säilyy nopeana. Mt Metropolialueen lil asema kansainvälisenä äkeskuksena k k korostuu. Kasvavat palvelutoimialat painottuvat suurimpiin kaupunkeihin. Korkeakoulukeskusten merkitys korostuu. Monet kuntakeskukset ja seutukaupungit joutuvat hakemaan uusia mahdollisuuksia rakennemuutoksen vietyä työpaikkoja. Seutujen väliset erot huoltosuhteessa kasvavat voimakkaasti työikäisten keskittyessä kaupunkiseuduille. e Ikääntyneiden osuuden kasvu lisää hoivapalveluiden tarvetta,mutta eläkeikäisten toimivat myös aktiivisesti ja tuottavat palveluja esim. järjestöissä Asumistarpeet ja asumisen muodot muuttuvat ikärakenteen muutosten, kaupungistumisen ja kakkosasumisen myötä Elinympäristön laadun ja hyvinvoinnin merkitys kasvaa
Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuuskorostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa 1990 2009 1990 2009
Saavutettavuuden merkitys korostuu Saavutettavuus vaikuttaa yritysten ja työpaikkojen sijoittumiseen ja tätä kautta väestönkehitykseen. Saavutettavuuden merkitys vaihtelee toimialoittain. Palvelurakenteessa tapahtuu monia muutoksia, jotkaheijastuvat keskusten asemaan, saavutettavuuteen ja asiointiliikenteeseen eri alueilla KESKUSTEN SAAVUTETTAVUUS AIKAETÄISYYTENÄ Kaupunkiseutukeskus Pikkukaupunkikeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 7
Työssäkäynti ja asiointi muodostavat erikokoisia, melko yhteneviä toiminnallisia alueita Suurten toiminnallisten alueiden väliin jää pienempiä erillisiä alueita, joista osa sulautuu suurempiin palvelujen keksittyessä Etätyö, verkkokauppa ja digitaaliset palvelut vähentävät arkiliikkumisen tarvetta TYÖSSÄKÄYNTI Ä KAIKKI PALVELU ALUEET ASIOINTI VAIN ERIKOIS KAUPPA
Seutujen välistä muuttovoittoa vain muutamilla seuduilla, maahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä laajalti Seutujen välinen muutto vie väestöä monilta alueilta luonnollista väestön vähenemistä enemmän Nuorten ikäluokkien muutto tuo kasvuseuduille luonnollista väestönkasvua Nettomaahanmuutto on positiivistalähes joka seudulla LUONNOLLINEN SEUTUJEN VÄLINEN VÄESTÖN KOKONAIS NETTO miten MUUTOS yhdyskunnat 2000 2010 ja alueet VÄESTÖNMUUTOS kehittyvät ja toimivat vuorovaikutuksessa MUUTTOLIIKE keskenään, MAAHANMUUTTO ja miten liikennejärjestelmä tukee sitä.
Opiskelijoiden ja työelämään tulevien muuttoliike ratkaisevaa ki väestörakenteen muutoksessa Nuoret ikäluokat suuntaavat kasvukeskuksiin. Kaksi kolmasosaa muuttajista on alle 30 vuotiaita. Vanhemmat ikäluokat muuttavat osin myös suurimmista keskuksista pienemmille seuduille. Eri ikäluokkien nettomuutto seutukuntien välillä 2001 2010.
Maan sisäinen muuttoliike on yhä enemmän kaupunkien välistä Seutukuntien nettomuutto suhteessa Helsingin seutukuntaan vuosina 1996 2003 ja 2004 2011 11
Nuorten ikäluokkien koko kasvaa vain muutamilla kaupunkiseuduilla 2011 2040 p Maahanmuuton suuruus ja rakenne vaikuttaa merkittävästi tulevaan kehitykseen. 0 19 v. 20 34 v. 35 50 v.
Vuonna 2040 erityisesti yli 75 vuotiaiden määrä on nykyistä suurempi p Ikääntyneiden suurin määrällinen kasvu kaupungeissa, suhteellinen kasvu pienissä seutukunnissa 50 64 v. 65 74 v. 75 v.
Kaupunki ja maaseutualueet kehittyvät eri suuntiin Alueen tunnistaminen kehittämisen lähtökohtana
Kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen 1. 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 15 % 27 % 26 % 41 % 35 % 16 % 28 % 7 % 4 % 2. 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 15 % 15 % 35 % 44 % 41 % 35 % 33 % 24 % 31 % 6 % 5 % 11 % 2 % 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 8 % 31 % 35 % 19 % 6 % 5. Asumistarpeet erilaistuvat 6 % 30 % 33 % 25 % 6 % 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy 4 % 21 % 36 % 33 % 6 % 9. Nuoret ttyöikäiset t muuttavat t suuriin keskuksiin, k k vanhemmat tikäluokat k 8 % 28 % 36 % 25 % 2 % 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11 % 26 % 34 % 22 % 6 % 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 9 % 3. 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 33 % 28 % 33 % 40 % 23 % 18 % 5 % 8 % 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 21 % 42 % 23 % 10 % 3 % 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 20 % 39 % 30 % 8 % 2 % 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 4 % 34 % 34 % 23 % 3 % 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 11 % 23 % 33 % 25 % 8 % N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni
Ennakkokyselyn tuloksia kaupungistumisen ja asumisen kehityskulkujen vaikutuksista 2. Väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu 1. Helsingin merkitys kansainvälisenä metropolina vahvistuu ja sen 4. Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen 3. Kasvavat toimialat ja erikoistuneet julkiset palvelut hakeutuvat 12. Väestö vanhenee ja palvelutarve kasvaa 5. Kaupunkiseutujen työssäkäynti ja asiointialueet laajenevat 14. Elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu 13. Alueelliset erot huoltosuhteen kehityksessä kasvavat 10. Maahanmuutto kasvaa ja monimuotoistuu 11. Suomeen tulee yhä enemmän työvoimaa lähialueilta 6. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkiasumisen vetovoima lisääntyy 15. Liikkumistarpeet ja tottumukset yksilöllistyvät 16. Älykäs ajoneuvotekniikka yleistyy 9. Nuoret työikäiset muuttavat suuriin keskuksiin, vanhemmat 5. Asumistarpeet erilaistuvat 8. Monipaikkainen asuminen yleistyy Erittäin pieni vaikutus Pieni vaikutus Melko pieni vaikutus Melko suuri vaikutus Suuri Erittäin suur vaikutus vaikutus 1 2 3 4 5 6 3,7 3,8 4,2 4,2 4,2 4,2 4,1 4,0 4,4 4,5 4,5 4,8 4,8 4,7 4,9 51 5,1 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi
Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa 17
Luonnon ja luonnonvarojen merkitys kasvaa Biomassan ja kaivannaisten hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu. Resurssitehokkuus luonnonvarojen hyödyntämisessä voi tuoda uusia taloudellisia lli i avauksia ja antaa kilpailuetua muihin maihin Energianhinnan nousu, hiilipäästöjen verottaminen ja energiatehokkuuden parantaminen vaikuttavat asumiseen, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen sekä tuotantotoimintaan. Energian tuotannon ja jakelun verkot muutetaan osin avoimiksi, mikä edesauttaa hajautettua energiantuotantoa Luonnonvarojen käyttöön liittyy suuria kuljetusmääriä. o o Vaihtelevat kuljetustarpeet eri osissa valtakunnallista liikenneverkkoa Alemman tieverkon merkitys hajautetussa tuotannossa ja raakaaineiden kokoamisessa Luonnonvarojen kokonaiskäyttö materiaaliryhmittäin Suomessa 1970 2011
Biomassavarojen käyttö Biomassan arvo nousee ja sen merkitys resurssina kasvaa erityisesti metsävaltaisilla alueilla Biomassaa kasvaa Suomessa runsaasti asukasta kohti Biomassan hyödyntäminen ja jalostus sijoittuvat resurssien saatavuuden ja osaamisen mukaan Suoalueiden merkitys turvetuotannossa alueellisesti merkittävää, mutta vähenemässä ä ä Puustolla arvolla myös ilmastonmuutoksen hillinnässä
Ekosysteemipalvelut hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut > luonnon tuottamat aineelliset ja aineettomat palvelut Yhdyskuntien toiminnan ja monien elinkeinojen perusta Lisääntyviä tarpeita esim. vesien laadun ja virtaamien hallinnalle Merkitys esimerkiksi matkailussa ja virkistyksessä kasvaa Ilmastonmuutos vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja niiden tarjoamiin säätelypalveluihin Monimuotoiset luontoalueet ovat palautumiskykyisempiä
Luonnonvarojen kestävän käytön alueelliset vaikutukset Alueen uusiutuvien resurssien käyttö Materiaalien paikalliset ainekierrot ja jalostaminen Teolliset symbioosit jalostustoiminnan alueilla Puhtaat teknologiat Pl Palvelujen lj khittä kehittäminen, i aineeton arvonluonti Tehokas kuljetusjärjestelmä ja kuljetustarpeen minimointi Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset Teknologiset innovaatiot osaamiskeskittymissä Kuvat: Antikainen ym. (2013). Vihreän kasvun mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013
Luonnonympäristön ja luonnonvarojen merkityksen kasvun vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2. 1. Biotalouden merkitys kasvaa 21% 33% 27% 17% 2% 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja monipuolistuu 7% 23% 33% 27% 6% 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 18% 41% 25% 15% 1% 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 7% 35% 37% 17% 3% 1. 5. Energian hinta nousee 28% 44% 20% 7% 1% 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 5% 20% 36% 28% 8% 7. Luontoarvojen merkitys lisääntyy mm. virkistyksessä ja matkailussa 13% 36% 35% 12% 2% 8. Energian tuotannossa ja jakelussa otetaan käyttöön uusia ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 14% 32% 29% 20% 6% 9. Tulvariskialueet laajenevat ja rakentamiskelpoinen maa ala vähenee 4% 12% 22% 38% 18% 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 5% 7% 25% 41% 18% 3. 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä toimintatapaa 22% 40% 25% 10% 3% N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni
Ennakkokyselyn tuloksia luonnonympäristön ja luonnon varojen merkityksen kasvun vaikutuksista Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus 1 2 3 4 5 6 5. Energian hinta nousee 11. Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä 7. Luontoarvojen merkityslisääntyymm mm. virkistyksessäja 44 4,4 matkailussa 1. Biotalouden merkitys kasvaa 4,2 49 4,9 4,9 3. Paikallisen energiantuotannon osuus kasvaa 42 4,2 6. Viherrakenteen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi 3,9 8. Energian tuotannossa t ja jakelussa otetaan t käyttöön uusia 39 3,9 ratkaisuja, kuten avoimia verkkoja 4. Primäärienergianlähteiden kotimaisuusaste kasvaa 9. Tulvariskialueet l laajenevat ja rakentamiskelpoinen k maa ala 36 3,6 vähenee 2. Mineraalien ja malmien hyödyntäminen kasvaa ja 3,5 monipuolistuu 10. Maatalousmaan kysyntä kasvaa 3,0 3,9 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi
Tuotanto ja palvelut muutostilassa 24
Globaalitalouden muutossuuntia Maailman 15 suurinta talousaluetta vuosina 2010 ja 2030. (ESPAS 2012) Bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu 1991 2010 prosentteina. (Pohjola 2012)
Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon t siirtyminen i halvemman hl palkkatason maihin EU rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset, jotka koskevat paitsi tiettyjä toimialoja i ja yrityksiä, iä myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan kt iikk ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet, jotka vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen aiheuttaen paineita myös tuotantorakenteen muutokseen. Tietojen lähde: Alatalo ja Tuomaala 2008
Toimialarakenteen muutos Palkansaajat toimialan mukaan. (Tilastokeskus/Lehto ja Sutela 2008)
Yritysten henkilöstön keskittyneisyys ja muutos seutukunnittain eri toimialoilla 2006 2011 Kasvanut Sosiaalihuollon laitospalvelut Koneiden ja laitteiden huolto ja asennus Metallimalmien louhinta Erikoistunut rakennustoiminta Metsätalous ja puunkorjuu Maa ja vesirakentaminen Vähittäiskauppa Terveyspalvelut Kiinteistöalan toiminta Ravitsemustoiminta Talonrakentaminen Sosiaalialan avopalvelut Urheilu ja virkistyspalvelut Mainostoiminta Ohjelmistoala Kulttuuri ja viihdetoiminta Tutkimus ja kehittäminen Työllistämistoiminta Toimialojen henkilöstömäärän kehitys Maaliikenne Elintarvikkeiden valmistus Mji Majoitus Yhdyskuntatekninen huolto Moottoriajoneuvokauppa Kemikaalien valmistus Sähkölaitteiden valmistus Rahoitus ja vakuutuspalvelut Kustannustoiminta Tukkukauppa Televisio ja radioala Vesi ja ilmaliikenne Supistunut Kumi ja muovituotteiden tt id valmistus Paperituotteiden valmistus Mineraalituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Huonekalujen valmistus Vaatteiden valmistus Painoala Posti ja kuriiritoiminta Tekstiilien valmistus Metallien jalostus Muiden kulkuneuvojen valmistus Elektronisten tuotteiden valmistus Televiestintä Koulutus Hajautunut Keskittynyt Toimialojen jakautuminen seutukuntiin
Metsä ja metalliteollisuuden Metsäteollisuus alueellinen keskittyminen Arvonlisäys O Puu ja paperiteollisuuden osuus seutukunnan arvonlisäyksestä 0% <1% (2010) 2% t ölli tä tö i t <1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 22% 23% 40 % Osuus työllisestä työvoimasta Metsäteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 3% 4% 5% 6% 7% 8% 9% 10%... 14% 15% 25% Metalliteollisuus Osuus työllisestä työvoimasta Metalliteollisuudessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% 12% 13% 19% 20% 40 % Metalliteollisuus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Osuus työllisestä työvoimasta Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa työskentelevien osuus seutukunnan työllisestä työvoimasta <1% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 10% Tilastokeskus
Kaivosteollisuus Suomessa
Metsä- ja metalliteollisuuden vienti- ja tuontikuljetusvirtojatik t i t j
ICT sektorin rakennemuutos Ohjelmistoalan kasvavia osa alueita Internet palvelut l Älypuhelinohjelmistot Mobiiliteknologian tarvitsemat tekniset ratkaisut Tietokantaratkaisut ja palvelujen tarjonta alustat Paikantamispalvelut ja paikkatiedon hyödyntäminen Puheen ja kuvan käsittely sekä kieliteknologia Avoimen lähdekoodin ratkaisujen yleistyminen tuotekehityksessä ja asiakassovelluksissa Varmenne ja tietoturvapalvelut Järjestelmien testaus, testauksen ja suunnittelun yhteistyö Toiminnan ja prosessinohjausjärjestelmät Management ja laatujärjestelmät Projektinhallintajärjestelmät Ohjelmistojen isännöinti ja vuokrauspalvelut Ohjelmistojen yhteentoimivuus, esitystapastandardit Yhtenäinen tunnisteteknologia IP tietoliikenteen yhdentävä vaikutus Ohjelmistojen ja tukipalvelujen asiakasvaatimusten kasvu Sähköinen asiointi Käyttöliittymien käyttöominaisuuksien kehittäminen Verkko oppimisympäristöt p Viihde ja vapaa ajan palvelut Ohjelmistoala, toimialaraportti, TEM 2012
Äkilliset rakennemuutokset tuotannon ja palvelujen muutosten nopeus on kasvanut ja ennakoitavuus heikentynyt toimintaympäristö on muodostunut sellaiseksi, että tuotanto ja palveluyksiköiden sijaintia koskevia päätöksiä tehdään nopeasti julkisen sektorin ohjausmahdollisuudet toimintojen sijoittumiseen vähenevät nopeat rakenteelliset muutokset toimiala ja työpaikkarakenteessa uhkaavat erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuolisten alueiden ja pienten kaupunkiseutujen työllisyyskehitystä varuskuntien lakkautukset ja suurten teollisuustoimipaikkojen sulkemiset luovat vajaakäytössä olevaa rakennuskantaa teollisuuden rakennemuutokset muuttavat kuljetuskysyntää ja voivat heijastua liikenneinfrastruktuurin i k i vajaakäyttönä ä erityisesti rataverkon ja satamien kysyntä voi alueellisesti vähentyä huomattavasti Suurin työllistäjä seutukunnassa Teollisuus Maa, metsä ja kalatalous Terveys ja sosiaalipalvelut Äkillisen rakennemuutoksen alueet sekä niiden suurimmat työllistäjät (Hytönen et al. 2011).
Elinkeinorakenne - alueellisia linjauksia Maakuntaohjelmista 2011 2014 nostettuja elinkeinorakenteellisia painopisteitä 01 UUSIMAA 02 VARSINAIS SUOMI 04 SATAKUNTA 05 HÄME 06 PIRKANMAA 07 PÄIJÄT HÄME Palvelu ja matkailualat Energia ja ympäristöteknologia Kulttuuriala ja luovan talouden Meriklusteri (sis. telakka) Matkailu Maatalous, kalatalous ja Prosessiteollisuus (metsä, metalli, metallituote, kemia) ja koneenrakennus Tuote ja palvelukehitys Well being Biotalous Koneenrakennus Bio ja hyvinvointiala, palvelut ICT ja innovaatioverstaat Hyvinvointi ja terveysala Energia ja ympäristöteknologia ICT liiketoiminta kehittämistoiminta elintarviketuotanto Energiaosaaminen ja Älykkäät koneet Kulttuuri ja elämystalous Kierrätysliiketoiminta ja tuotanto Uudet osaamisalat ja kasvualat Palvelu ja sosiaalialat teknologia Elintarvike Maaseudun yritystoiminta ja Elintarviketuotanto Ympäristö ja energiateknologia e ga e ooga lähienergia Puun ja ruuan tuotanto Digitaaliset sisällöt e ga Tietotekniikka Luovat alat Asuminen Tuetaan erikoistumista Luovat alat (muotoilu) Meriklusteri piensarjatuotantoon Hyvinvointi ja elämyspalvelut 08 KYMENLAAKSO 09 ETELÄ KARJALA 10 ETELÄ SAVO 11 POHJOIS SAVO 12 POHJOIS KARJALA Uudistuva metsäklusteri Teknologia (metsä, kemia, energia, metalli) Puhdas energia ja ympäristöteknologia, logistiikka ja meritutkimus ICT, digitaalinen liiketoiminta Palvelualat (sis. matkailu) Venäjä yhteistyö Uudistuva metsäklusteri Matkailu ja palvelut Ympäristö ja erotustekniikka Uusiutuva energia ICT, sähkö ja tietotekniikka Maaseutuelinkeinot Venäjä yhteistyö Alkutuotanto Teknologia ja puutuoteteollisuus Metsä ja maatalouselinkeinot Matkailu ja kulttuuri Venäjä yhteistyö Metsäklusterista energia ja biomateriaaliklusteriksi Teknologiateollisuus Lääkeklusteri Alueellinen erikoistuminen: maitotalous, akkuteknologia, matkailu Palveluyrittäjyys 13 KESKI SUOMI 14 ETELÄ POHJANMAA 15 POHJANMAA 16 KESKI POHJANMAA Uudistuva koneteollisuus Bioenergia Asumisklusteri Uusiutuva metsätalous Matkailu Maidontuotanto Hyvinvointiala Luovat alat ja kulttuuri Elintarvikeklusteri Metalli ja teknologiateollisuus Rakentaminen ja asumisen osaaminen Palvelu ja elämystalous 17 POHJOIS POHJANMAA 18 KAINUU 19 LAPPI Maaseutuelinkeinot Energia, luonnonvara ja ympäristöalat Metalli ja puualat sekä prosessiteollisuus ICT ja uusi teknologia Matkailu ICT ja elektroniikka (mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät, metalli) Matkailu (vapaa aika, kulttuuri, elämys, y, kokous) Luonnonvarat (metsä, lähiruoka, kaivannaiset, energia) Maaseutuelinkeinot Energia ala (sis. bioenergia ja tuulivoima) Metalliala ICT (sis. digitaaliset sisällöt) Metsä ja puuala (sis. talonrakennus ja puuenergia) Meriklusteri Elintarvikeala Palvelut ja hyvinvointi Korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuus Elämysklusteri Kylmä ja talviteknologia Luonnontuotteet ja elintarvikkeet Luovat alat Maaseutuelinkeinot (maatalous, elintarvike, turkis, hevoset ja kala) Luonnonvara ala, kaivostoiminta ja jl jalostus, uusiutuva metsäteollisuus Kemian, metalli ja konepajateollisuus sekä puutuoteja veneteollisuus ICT ja nanoteknologia Metsä ja puu (perinteinen ja uusi) Muovi ja metalli Kivi ja mineraalit Elintarviketuotanto Potentiaalia: ICT, kulttuuri ja hyvinvointi, matkailu Venäjä yhteistyö
Alueellinen erikoistuminen ja osaamispääoma palvelusektorin merkityksen ja roolin kasvu merkittävinä taustamuuttujina globaalistuminen ja Euroopan talouskehitys tuotantorakenteen muutokset ja tarve erikoistua, nousevia aloja mm. biotalous ja luonnonvarojen hyödyntäminen palvelut ja aineeton tuotanto yritystukia ohjataan tulevaisuudessa yhä selvemmin strategisille kasvualoille alueellisten osaamiskeskittymien merkitys on kasvualojen kehityksessä huomattava muutokset alueellisissa osaamiskeskittymissä muuttavat kuljetuskysyntää ja liikenneinfrastruktuurin käyttöä Tekesin tutkimus ja yritysrahoitus alueen BKT:sta 2011 ja osaamiskeskusohjelman mukaiset osaamiskeskukset 2007 2013 klustereineen. Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012
Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Alueellinen erikoistuminen, vahvuusalueet ja osaamispääoma Elinkeinojen Suomi Alueiden tyypittely koheesio ja kilpailukykyohjelman mukaan (KOKO 2010) Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Metropolialue Pääkaupunkiseutu Länsi Uusimaa KUUMA seutu Hyvinkään Riihimäen talousalue Itä Uusimaa Monipuoliset yliopistoseudut Turun seutu Tampereen seutu Jämsä Jyväskylä Äänekoskikehittämisvyöhyke Vaasan seutu Kuopion alue Joensuun seutu & Keski Karjala Oulun seutu Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Maakuntaveturit Hämeenlinnan seutu Lahden alue Kotkan Haminan seutu Kouvolan seutu Lappeenranta Imatra seutu Rauman seutu Porin seutu Mikkelin seutu Seinäjoen seutu Kokkolan seutu Kainuun alue Rovaniemen seutu Erikoistuneet teolliset seudut Salon seutu Etelä Pirkanmaa Varkauden Pieksämäen seutu Pietarsaaren seutu Raahen seutu Kemi Tornion alue Pienet aluekeskukset Forssan seutu Savonlinnan seutu Ylä Savo Keskittymät Matkailu Paperi Metalli Kone Kemia Elektroniikka Kaivos Matkailun kil ja luonnonvarojen Suomi Itä ja Pohjois Suomen maaseutualueet Kaustisen seutu Pielisen Karjala Ylivieskan seutu Nivala Haapajärven & Haapaveden Siikalatvan seutu (NHS) Oulunkaari Koillis Suomi & Itä Lappi Tunturi Lappi & Torniolaakso Pohjois Lappi (KOKO 2010) Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Etelä ja Länsi Suomen maaseutualueet Turunmaa Vakka Suomi Loimaan seutukunta Pohjois Satakunta Lounais Pirkanmaa Luoteis Pirkanmaa Ylä Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois Pirkanmaa Keski Suomen maaseutualueet Suupohjan rannikkoseutu Kauhajoen seutu/suupohja Etelä Pohjanmaan järvialue Ruoka Suomi Monipuolisten elinkeinojen Suomi Metsien ja puun Suomi Karttapohja: Maanmittauslaitos 2012
Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu yritysrakenne on muuttumassa pk ja mikroyritysten verkostoja suosivaksi yrityskenttä y on yhä heterogeenisempi pienten yritysten määrän kasvu edellyttää yritysten verkostoitumista ja strategista yhteistyötä myös yritysverkostojen välillä yritysverkostotovat ovat tärkeä menestystekijä suomalaiselle teollisuudelle ja palvelutuotannolle pienyritysten syntyminen tietointensiivisille aloille tuottaa uusia työpaikkojen myös kasvukeskusten ulkopuolelle 2011 pienyritysten kuljetustarpeet 2010 2009 ovat hajaantuneet ja 2008 2007 yritysverkostot t t edellyttävät ät 2005 toimivia kuljetusjärjestelmiä 2004 logistiikkapalvelujen kehitys 2003 2002 mahdollistaa ohuiden 2001 tavaravirtojen yhdistämisen 2000 1999 2006 4 henkilöä tai vähemmän 1998 1997 1996 1995 1994 1993 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 5... 9 henkilöä 10... 19 henkilöä 20... 49 henkilöä 50... 99 henkilöä 100... 249 henkilöä 250... 499 henkilöä 500... 999 henkilöä 1000 henkilöä tai enemmän Tilastokeskus
Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat myös kuljetusjärjestelmään perinteisen metsäteollisuuden tuotannon väheneminen vähentää vientiä ja kuljetustarvetta, mikä heijastuu päätieverkon, rataverkon ja satamien kehittämistarpeisiin kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen lli erikoistuminen i i voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia kapeiden toimialojen viennistä jatuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin korkean jalostusasteen tuotteiden kuljetusten kysyntä vähenee maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa Kotimaan tiekuljetukset
Satamien erikoistuminen satamaverkon aluerakenteelliset auea e vaikutukset satamien erikoistuminen tuonnin ja viennin kehitys satamat kuljetuskäytävien k osana transito itä länsi suuntaisten kuljetuskäytävien painottuminen Satamien ulkomaan kuljetukset vuonna 2011 Karttaluonnos 14.2.2013
Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä alueellisia kehittämisvyöhykkeitä, joista osa ulottuu myös maan rajojen ulkopuolelle tunnusomaista on, että ne tukeutuvat sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin kehittämisvyöhykkeillä pyritään yhdistämään talouden kasvu Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä Jyväskylä Äänekoski 8. Iisalmi Kuopio Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT vyöhyke) 11. Etelä Karjalan laatukäytävä 12. E18 vyöhyke ja tasapainoinen aue aluekehitys e tysohjaamalla a akehitystä 3 vyöhykemäisesti kasvukeskusten välille tai kasvukeskuksien lähialueelle vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita liikenneinfrastruktuuriin perustuvia akseleita, alueiden välistä taloudellista kehitystä suuntaavia talousakseleita ja yhdyskuntarakennetta suuntaavia urbanisaatioakseleita 6 7 käytävillä viitataan useimmiten fyysisiin verkostoihin ja vyöhykkeellä laajemmin fyysis toiminnallisiin verkostoihin maan rajat ylittäviä kehittämisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi 10 9 Perämerenkaari, E18 vyöhyke ja Helsinki Hämeenlinna Tallinna vyöhyke jäämeren ja Barentsin käytävien luonne on ensisijaisesti logistinen ja liittyy arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämiseen ja taloudelliseen vuorovaikutukseen arktisella alueella Moilanen 2012, Jauhiainen et al. 2007, VASAB 2010, Pouru 2012 2 4 12 1 5 8 11
1. Tuotannon ja palvelujen muutosten vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö vähenee 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 15 % 35 % 31 % 17 % 10 % 26 % 31 % 26 % 5 % 3. Metalli ja teknologiateollisuus t lli erikoistuu i ja verkostoituu 8 % 30 % 39 % 20 % 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon 2. 5. Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 14 % 26 % 30 % 34 % 33 % 26 % 17 % 5 % 11 % 3 % 6. Elintarviketeollisuuden kasvulisää kotimaisenmaataloustuotannonkysyntää maataloustuotannon kysyntää 8 % 26 % 33 % 24 % 8 % 7. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 11 % 38 % 38 % 11 % 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta muodostuu 19 % 37 % 30 % 13 % 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys kasvaa 17 % 3. 10. Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 29 % 37 % 38 % 29 % 24 % 16 % 8 % 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 10 % 33 % 24 % 26 % 6 % 12. Palvelujen jatoimintojen paikkasidonnaisuusvähenee 10 % 29 % 29 % 27 % 5 % 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 14 % 31 % 37 % 14 % 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 19 % 35 % 29 % 14 % 15. Osaamiskeskittymät s luovat mahdollisuuksia saerikoistumiseen ostu see ja 12 % 34 % 30 % 19 % 4 % 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 21 % 43 % 26 % 8 % N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni
Tuotannon ja palvelujen muutosten alueellisia painotuksia Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus 1 2 3 4 5 6 10. Verkkokauppa ja muut digitaaliset palvelut yleistyvät 48 4,8 5. Tietointensiivisyys lisääntyy kaikilla toimialoilla 4,7 16. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kasvaa 4,6 8. Clean tech ajattelun merkitys kasvaa ja resurssitehokkuudesta 4,4 14. Julkisten palvelujen tuotantotapa muuttuu 4,4. Palvelusektorin suhteellinen osuus työpaikoista kasvaa 4,3 13. Yhä useampi alue ajautuu rakennemuutosalueeksi 4,3 4. IT sektori siirtyy yhä selvemmin valmistuksesta palvelutuotantoon 4,3 9. Vientituotteiden jalostusarvo kasvaa ja palveluviennin merkitys 4,2 15. Osaamiskeskittymät luovat mahdollisuuksia erikoistumiseen ja 4,2 1. Pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu 4,2 11. Yritysten sijainnin merkitys vähenee verkostojen myötä 4,0 12. Palvelujen ja toimintojen paikkasidonnaisuus vähenee 3,9 3. Metalli ja teknologiateollisuus erikoistuu ja verkostoituu 3,8 2. Metsäteollisuus uudistuu ja metsäteollisuuden puunkäyttö 3,6 6. Elintarviketeollisuuden kasvu lisää kotimaisen 3,4 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi
Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkitys kasvaa 43
Itämeren alueen merkitys kotimarkkina alueena yhteistyö Viron ja Baltian kanssa Tallinna Helsinki yhteydet ja kehityskäytävä yhteiset työmarkkinat ja markkina alue kuljetuskäytävät Baltian kautta Eurooppaan Venäjän potentiaali Venäjän yhteiskunta ja talouskehitys ja avautuminen Eurooppaan mahdollisen viisumivapauden merkitys matkailulle, työssäkäynnille ja asioinnille kaupan vapautumisen merkitys teollisuudelle ja kaupalle rataverkkoa hyödyntävät kuljetuskäytävät itään arktisen alueen yhteistyö y Itämeren alueen yhteistyö EU Regional Policy; The European Union Strategy for the Baltic Sea Region background and analysis; 2010
Alueellinen kilpailukyky EU:ssa peruspilarit: tehokkuuspilarit: innovaatiopilarit: yhteiskunnalliset olosuhteet, julkinen talous, infrastruktuuri, terveydenhuolto, demografia, työllisyys, peruskoulutus korkeakoulutus, työmarkkinoiden toiminta, kotimarkkinavolyymi tekonologiaosaaminen, yritysten tuottavuus, kilpailukyky ja erikoistuminen, innovaatiotoiminta EU Regional Policy; A New Regional Competitiveness Index: Theory, Methods and Findings; 2011
Kuljetusreitit arktisella alueella Pohjoisten merireittien avautuminen ja kuljetusvirtojen siirtyminen näille reiteille lyhentäisi merkittävästi kuljetusetäisyyttä Euroopan ja Aasian välisissä merikuljetuksissa Jäämeren satamien maayhteyksien kehittämistarpeet voivat kasvaa, jos osa Suomen kuljetuksista ohjautuu Norjan tai Kuolan niemimaan satamiin Itämeren satamien sijaan Koillisväylä ja Pohjoinen merireitti Islannin kuljetusreitit Färsaarten kuljetusreitit Venäjän kuljetusreitit Kanadan kuljetusreitit Yhdysvaltojen kuljetusreitit Satamat Tiet Pääradat Merkittävimmät joet Asutut paikat Nordregio
Euroopan pohjoisen ulottuvuuden merkityksen kasvun vaikutuksia aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään Eri muutosilmiöiden alueellinen vaikutus aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään ja kolme valtakunnallisesti tärkeintä tekijää aluefoorumien ennakkokyselyssä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Itämeren alueen toimijoiden vuorovaikutus lisääntyy 5 % 28 % 34 % 29 % 4 % 2. Yritysyhteistyö Venäjän kanssa kasvaa 21 % 37 % 30 % 12 % 2. 3. Asiointi, työssäkäynti ja matkailu Venäjän ja Suomen välillä kasvavat 24 % 34 % 27 % 13 % 4. Pietarinmerkitys Itämeren alueen kasvukeskuksena lisääntyy 17 % 35 % 29 % 16 % 2 % 5. Viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä astuu voimaan 28 % 27 % 22 % 18 % 4 % 1. 6. Arktisten alueiden luonnonvarojen merkitys kasvaa 18 % 35 % 23 % 17 % 6 % 7. Pohjoisen merireitit avautuvat 19 % 24 % 27 % 19 % 8 % 8. Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu 4 % 15 % 26 % 40 % 12 % 9. Pohjoistenmaiden kilpailukyky kasvaa 6 % 28 % 40 % 21 % 4 % 3. 10. Kansainvälisten kuljetuskäytävien merkitys korostuu 11. Globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten y sijaintipaikasta kasvaa 12. EU:n talouskehitys ja kilpailukyky pysyy ennallaan tai heikkenee 15 % 40 % 30 % 12 % 16 % 37 % 30 % 16 % 15 % 30 % 37 % 18 % 4 % N=179 erittäin suuri suuri melko suuri melko pieni pieni erittäin pieni
Euroopan pohjoisen ulottuvuuden alueellisia painotuksia Erittäin pieni Pieni Melko pieni Melko suuri Suuri Erittäin suuri vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus vaikutus 1 2 3 4 5 6 2. Yritysyhteistyö Venäjän kanssa kasvaa 11. Globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten sijaintipaikasta kasvaa 4. Pietarin merkitys Itämeren alueen kasvukeskuksena lisääntyy 3. Asiointi, työssäkäynti ja matkailu Venäjän ja Suomen välillä kasvavat 5. Viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä astuu voimaan 12. EU:n talouskehitys ja kilpailukyky pysyy ennallaan tai heikkenee 10. Kansainvälisten kuljetuskäytävien merkitys korostuu 1. Itämeren alueen toimijoiden vuorovaikutus lisääntyy 8. Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu 6. Arktisten alueiden luonnonvarojen merkitys kasvaa 7. Pohjoisen merireitit avautuvat 9. Pohjoisten maiden kilpailukyky kasvaa 4,5 4,5 4,5 4,4 4,4 4,4 4,3 42 4,2 4,0 40 4,0 3,9 3,9 N=179 Etelä Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Pohjois Suomi
Poimintoja ennakkokyselystä Etelä Suomen aluefoorumin osallistujilta: Oman alueesi tärkeimmät vahvuudet Asema Itämeren porttina Eurooppaan. Logistiset yhteydet länteen: suurin osa tavarakuljetuksista pohjoismaihin. Itämeren alueiden välinen yhteistyö. Hyvä sijainti Helsingin seudulla. Lentokentän läheisyys, seudullisten liikennevirtojen kauttakulkupaikka. Suunnitellut raideyhteydet (lentorata) toteutettava. Dynaamisuus, kasvu, positiivisen muutoksen mahdollisuus Helsingin seutu metropolialueena on avainasemassa Suomen talouden edistämisessä Portti länteen. Aidosti. Satama auki ympäri vuoden ilman apuja. Biotalouden perustan vahvuus. Fotosynteesin paras osaaja. Vahvat resurssit lähes kaikkien perustekijöiden osalta. Kuitenkaan yhteistyö alueen kuntien ja toimijoiden välillä ei toimi riittävästi. Varsinais Suomi on osa eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa, ja tätä yhteyttä tulee edelleen vahvistaa liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä. Pääkaupunkiseudun ruuhkautumista tulee purkaa rakentamalla kestävää kasvua käytäväajattelun muodossa Kaakkois Suomesta aina Varsinais Suomeen kestävillä liikkumismuodoilla. Varsinais Suomessa ollaan avoimia uudelle innovoinnille i ill ja sovellusten kehittämiselle i mm. älyliikenteen liik osalta. Avoimuus uudelle, innovointi ja osaaminen yhdistyvät alueella, ja tätä potentiaalia pitää pystyä nyt hyödyntämään siten, että koko eteläisen Suomen kasvukäytävä hyötyy Varsinais Suomen vahvuuksista. Helsingin jo olemassa oleva infrastuktuuri ja palvelutaso: niin matkustaja kuin tavarasatamat, lentokentän läheisyys. Kansainväliset yhteydet maitse, meritse ja ilmasta. Liikenneverkon ja Venäjäyhteyksien jy y solmupiste. Keskuskaupungin kompakti perusrakenne. Kehittynyt palvelutoimiala. Kuntaliitoksen myötä uudistuvat ja tehostuvat hallintorakenteet tuottavat taloudellisia ja toiminnallisia vahvuuksia. Puunjalostusteollisuuden keskittymän uudistuminen. Luonnonvara Suomen mahdollisuudet mm. vesistöt ja kansallispuisto. Venäjäyhteyksien ja ostovoiman merkitys kasvaa uusien investointien perustana. Monipuolinen elinkeinorakenne, hyvä saavutettavuus, HHT kasvuvyöhykkeellä kehittyvät liikennekäytävät: HHT, Hki Forssa Pori ja itälänsisuuntaiset yhteydet, toimiva pienten ja keskisuurten kaupunkien /kaupunkiseutujen verkosto Yksi suurista it kaupunkiseuduista ki i joka Suomen oloissa tarjoaa sekä urbanisaatio, että lokalisaatio etuja yritysten sijoittautumisen kannalta. Turku Tukholma yhteysvälin merkitys ulkomaankaupan kuljetusten kannalta kasvaa uusien meriliikenteen kustannuksia nostavien säännösten vuoksi. Liikenteen solmukohta (jota ei tosin ole hyödynnetty tarpeeksi) Hyvä saavutettavuus väestön ja yritystoiminnan näkökulmasta Logistinen sijainti, yliopistot, kaksikielisyys, monipuolinen tuotantorakenne, vahva talousalue Uusimaa on metropolimaakunta, jos osataan ottaa siihen liittyvät kehitysmahdollisuudet käyttöön/huomioon. Kuntapolitikoinnilla ja nurkkapatriotismilla ei menestystä saavuteta. Pääkaupunkiseutu on Suomen tärkein kulutuskeskittymä ja siten tärkein logistiikkaalue. Sen rakenteita tulee kehittää ekologiset ja taloudelliset mahdollisuudet huomioiden. Helsingin seudun johdonmukainen kehittäminen. Helsingin kaupungin tulee oppia arvostamaan seudun tavoitteita. Sijaintietu Venäjän ja Pietarin vierellä, EU:n ja tulliliiton rajalla, monta rajanylityspaikkaa, paljon matkailijoita, vahva metsäteollisuus, vanha matkailun kehitys ja matkailualueiden voimakas kehittyminen. Luonnonkauniin Saimaan läheisyys ja yhteys merelle Saimaankanavaa pitkin, oma lentokenttä ja Yliopistokaupunki Lappeenranta, Karjalainen meininki Liikennejärjestelmän ja julkisen talouden vahvistaminen on mahdollista palveluviennin avulla: suomalaista liikenneinfrastruktuuria kehitetään siten, että sen palveluja voidaan enenevässä määrin myydä ulkomaalaisille. Suurin potentiaali on kansainvälisessä kauttakulkuliikenteessä, jonka kasvu vahvistaa samalla myös Suomeen suuntautuvan liikenteen kasvua. Sijanti Helsinki Tampere kasvukäytävän keskellä Tasapainoinen elinkeinorakenne Arvokkaat kulttuuri ja luonnonmaisemat Vahvat kansainväliset yhteydet mm Helsinki Vantaan lentoasemalta ja toimiva kasvun mahdollistava alueellinen liikennejärjestelmä. Turun kaupunkiseutu on elinvoimainen ja tulevaisuudessa yhä merkittävämpi koko Suomen kehityksen kannalta. Saaristomeren alue on matkailun ja virkistyksen kannalta merkittävä. Työpaikkojen ja perusteollisuuden asema on vahva.