Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009

Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009

2

Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2009 Pirkanmaan liitto Julkaisu D 92 3

Pirkanmaan liitto Tampere 2009 Sarja D, julkaisu nro 92 ISBN 978-951-590-257-3 ISSN 0788-6578 Pohjakartat lupa nro 226/MML/09 Painosmäärä 600 kpl Painopaikka Tampereen Yliopistopaino Oy (Juvenes Print) 4

LUKIJALLE Pirkanmaan kehitys on 2000-luvulla ollut varsin myönteistä muihin maakuntiin nähden. Maakunnan väestö, työpaikat ja tuotanto ovat kasvaneet kärkivauhtia. Myös Pirkanmaan aluetalouteen vaikuttaa vuonna 2008 alkanut maailman talouden taantuma. Vientimarkkinoiden pysähtyminen ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu heikentävät Pirkanmaan kaltaisen voimakkaan vientimaakunnan talousperustaa. Maakunnan kehittämiseen vaikuttavat lisäksi kansalliset kehitystrendit, kuten väestön ikääntyminen ja keskittyminen, julkisen talouden kiristyminen ja työvoimaresurssien väheneminen. Tämä Pirkanmaan aluetalouskatsaus on jatkoa vuonna 2003 valmistuneelle Pirkanmaan aluetalouden rakenne ja seutukuntaprofiilit -julkaisulle. Katsauksen tavoitteena on tarjota näkymä Pirkanmaan aluetalouden tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista pääasiassa 2000-luvulla. Muutoksien ymmärtäminen ja analysointi on olennainen osa aluekehitystyötä. Peilaamalla toteutunutta kehitystä yhdessä määriteltyyn visioon voidaan paremmin arvioida kehittämisen painopistealueita ja kohdentaa kehittämisen toimenpiteitä. Katsauksen tarkoituksena on yleisellä tasolla arvioida kehitysnäkymiä toteutuneen kehityksen ja vallitsevan taloustilanteen pohjalta. Katsaus on osa aluekehityksen seuranta- ja strategiatyötä ja sen tarkoituksena on luoda aluekehityksen piirissä työskenteleville toimijoille tietopohjaa strategisen suunnittelun ja operatiivisen päätöksenteon tueksi. Tarkastelutasona on ensisijaisesti maakunta, mitä osin tarkennetaan seutukuntakohtaisesti. Pirkanmaan tilastotietoja verrataan muihin maakuntiin ja koko maan keskimääräisiin arvoihin, jolloin saadaan monipuolisempi kuva Pirkanmaan kehityksestä. Tunnuslukuja arvioitaessa on hyvä muistaa Tampereen vaikutus koko maakunnan keskiarvoihin. Seutukuntien ja kuntien välillä erot saattavat myös olla hyvinkin suuria. Pirkanmaan aluetalouden tilan taustaksi tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti kansainvälisen talouden ja Suomen kansantalouden näkymiä ja kehitystä. Maakunnan aluetalouteen vaikuttavien keskeisimpien tunnuslukujen ja kuntatalouden lisäksi katsauksessa paneudutaan tuotanto- ja työllisyysvaikutuksiltaan Pirkanmaan keskeisten toimialojen aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Lopuksi hahmotellaan maakunnan aluekehitystyön tulevia tarpeita. Katsaus on tehty Pirkanmaan liitossa. Sen tilastoaineiston on koonnut tutkimussihteeri Paula Panula. Aluekehityssuunnittelija Heidi Pyykkösen ja Mikko Koposen tekstin on julkaisuksi toimittanut erityisasiantuntija Reijo Kahelin ja taittanut yksikön sihteeri Maija Lumijärvi. Katsauksen liitteessä määritellään eräitä julkaisussa käytettyjä käsitteitä. 5

6

SISÄLLYS LUKIJALLE 5 1. TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA 9 1.1. Kansainvälisen talouden kehitys ja näkymät 9 1.2. Suomen kansantalouden kehitys 2000-luvulla 10 1.3. Maakuntien tuotannon kehitys 2000-luvulla 11 2. KEHITYS PIRKANMAALLA 15 2.1. Väestön kehitys maakunnassa 15 2.2. Työlliset ja työttömät Pirkanmaalla 17 2.3. Pirkanmaan alueellinen kehitys BTV-indiaattorilla mitattuna 19 2.4. Kiinteän pääoman bruttomuodostus 22 2.5. Tutkimus- ja kehitystoiminta 22 2.6. Kotitalouksien tulot Pirkanmaalla 23 2.7. Valtion tulot ja menot 24 3. KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA 28 3.1. Kuntatalouden kehitys Suomessa ja Pirkanmaalla 28 3.2. Kuntatalouden tunnuslukuja Pirkanmaalla 29 3.3. Arvioita kuntatalouden kehitysnäkymistä 33 4. PIRKANMAALLA MONIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE 35 4.1. Työpaikat ja arvonlisäys päätoimialoittain 35 4.2. Pirkanmaan aluetalouden keskeiset toimialat 39 4.3. Toimialakontribuutio - Pirkanmaan kokonaistuotannon kasvu 42 4.4. Keskeisten toimialojen liikevaihto ja teollisuuden viennin kehitys 44 4.5. Pirkanmaan pk-yritykset 46 4.6. Pirkanmaan toimialojen kehitysnäkymät 46 5. TOTEUTUNUT KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET 48 LIITE Käsitemääritelmiä 51 7

8

TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA 1. TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Enempää Pirkanmaan kuin minkään muunkaan alueen aluetaloutta on mahdotonta tarkastella ja analysoida eristäytyneenä järjestelmänä, koska kaikki alueet ovat kiihtyvän globalisaatiokehityksen ja Euroopan integraation myötä yhä enemmän riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Etenkin euroalueen talouskehitys on vaikuttanut ratkaisevasti Pirkanmaahan ja koko Suomeen. Tämä vaikutus ei lähitulevaisuudessa ole ainakaan pienenemässä. 1.1. KANSAINVÄLISEN TALOUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT Maailmantaloudessa on ollut poikkeuksellisen vahva kasvujakso, sillä viimeisen viiden vuoden aikana maailman kokonaistuotanto on lisääntynyt keskimäärin 4,5-5 prosenttia vuodessa. Globalisaatiokehitys ja erityisesti Kiinan, Intian ja useiden muiden kehittyvien Aasian talouksien kasvu ja rakennemuutos ovat vauhdittaneet maailman talouskasvua. Kiihtynyt maailmanlaajuinen talouskasvu on osaltaan kiristänyt useita raaka-ainemarkkinoita ja johtanut hintojen osin jopa räjähdysmäiseen nousuun. Esimerkiksi rautamalmin sopimushinta ja raakaöljyn hinta ovat kaksinkertaistuneet vuoden 2004 alusta, vaikkakin öljyn maailmanmarkkinahinta taantuman myötä on kesästä 2008 laskenut merkittävästi. Tuotannon kasvun huippu saavutettiin useimmissa maissa vuosina 2006 2007. Vuoden 2007 lopulla alkoi näkyä merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuussa 2009 alussa julkaiseman ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu kääntyy tänä vuonna 1,3 prosenttia negatiiviseksi. IMF:n arvioiden mukaan globaalin talouskriisin odotetaan hellittävän ensi vuonna (2010), jolloin tuotannon odotetaan kääntyvän taas hitaaseen noin kahden prosentin kasvuun. Euroalueen talouskasvu on ollut viimeisen neljän vuoden aikana laaja-alaista ja sisämarkkinoiden kysyntä on ollut kasvun keskeinen vauhdittaja. Marraskuussa 2008 euroalueelle julistettiin virallisesti taloudellinen taantuma ensimmäistä kertaa 15 vuoteen, koska bruttokansantuote heikentyi jo toisena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Myös Suomelle tärkeät vientimaat Ruotsi ja Saksa vajosivat loppuvuodesta 2008 virallisesti taantumaan ja Saksan kokonaistuotannon kasvun uskotaan jäävän tänä vuonna miltei kuusi prosenttia negatiiviseksi. OECD ja IMF ovat arvioineet euroalueen talouskasvun hidastuneen vuonna 2008 noin prosenttiin ja jäävän tänä vuonna 4,2 prosenttia 12 10 8 1980-luku 1990-luku 2000-2007 6 4 2 0 Afrikka Aasia Kiina Intia Lähi-itä USA Lat. Amerikka EU Euroalue Maailma Lähde: ETLA, Maailman pankki Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 1. Maailman talouskasvu alueittain (%) 9

miinusmerkkiseksi. Arvioiden mukaan euroalueen talous kääntyisi hienoiselle kasvu-uralle vasta tämän vuoden loppupuolella, mutta loppuvuoden kasvu ei kuitenkaan pysty nostamaan koko vuoden kasvulukuja positiiviseksi. OECD uskoo, että vasta vuoden 2010 puolivälin jälkeen euroalueen talouskasvu pyörähtää taas kunnolla vauhtiin. Kansainvälisen talouden ongelmat ovat vaikuttaneet myös valuuttakursseihin ja sitä kautta vientimarkkinoihin. Euro on vahvistunut suhteessa moneen valuuttaan. Tämä on hillinnyt tuontihinnoista johtuvia kustannuspaineita, mutta samalla se on heikentänyt eurotalouksien kilpailukykyä. Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen ja vahva euro ovat tyrehdyttäneet vientiä myös Suomessa etenkin Venäjän vienti on heikentynyt vahvan euron vuoksi. 1.2. SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS 2000-LUVULLA Vuosina 2004 2007 Suomen talouskasvu on ollut vahvaa laajalla rintamalla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 4,2 prosenttia vuonna 2007, mikä jäi hieman alle edellisen vuoden kasvun. Kasvuvauhti oli kuitenkin edelleen selvästi EU-maiden 2,9 prosentin keskimääräistä kasvua korkeampaa. Bruttokansantuote oli 180 miljardia euroa vuonna 2007. BKT:n kasvu vuosina 2004 2007 oli selvästi yli pitkän aikavälin keskiarvon. Valtionvarainministeriön talouskatsauksen mukaan talouskasvua on vauhdittanut erityisesti viennin ja yksityisen kysynnän kasvaminen. Vuonna 2007 kulutus ja investoinnit lisääntyivät vauhdikkaimmin sitten vuoden 1998 ja kohottivat talouden investointiasteen runsaaseen 20 prosenttiin. 2000-luvun talouden vahvan kehityksen ansiosta työllisyys kohentui ja verotulot kasvattivat julkisen talouden ylijäämää. Suomen bruttokansantuotteen kasvu hidastui huomattavasti vuoden 2008 loppua kohti. Tilastokeskus arvioi Suomen kokonaistuotannon kasvun olleen vuonna 2008 noin yhden prosentin luokkaa. Vuonna 2009 Suomen kokonaistuotannon uskotaan yleisesti supistuvan edelleen kolmesta kuuteen prosenttia ja vielä ensi vuonnakin noin 1,5 prosenttia. On kuitenkin muistettava, että vallitsevassa talouden taantumassa talouskasvun ennusteita on vaikea laatia ja niihin on syytä suhtautua vain suuntaa-antavina lukuina. Kokonaistuotannon supistuessa työllisyys heikkenee. Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvion mukaan vuosina 2009 2010 työllisyys heikke- 6 4 2 3,7 2,8 4,9 4,2 0,9 3,3 2,5 1,8 0-2 -1,4-4 -6 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012* 2013* -5,0 10 Lähde: Tilastokeskus *Valtiovarainministeriön ennuste BKT:n muutos, % Kuvio 2. Suomen bruttokansantuotteen muutos (%) ennuste, markkinahintaan Pirkanmaan liitto 2009

TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Taulukko 1. Valtiontalouden tunnuslukuja, ennusteet 2008 2007 2008 2009 2010 Mrd. muutos (%) Bruttokansantuote markkinahintaan 186 4,2 0,9-5,0-1,4 Tavaroiden ja palvelujen vienti 82 8,1-1,1-17,4-1,9 Investoinnit 38 8,7 1,0-9,0-5,0 yksityiset 34 9,0 1,3-10,0-4,5 julkiset 5 6,8-1,3-1,9-8,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 2,1 0,8-3,4-5,2 Valtionvelka, % BKT:sta 31,2 29,2 35,8 42,6 Työllisyysaste, % 69,9 70,6 67,3 66,6 Työttömyysaste, % 6,9 6,4 9,0 9,5 Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 24.3.2009 Pirkanmaan liitto 2009 nee noin kahden prosentin vuosivauhtia, yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Marraskuussa 2008 ilmestyneen työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin talous- ja työmarkkinaennusteen mukaan teollisuusmaiden talousaktiviteetin vaimeneminen vaikuttaa olennaisesti Suomen läntisen vientikysynnän hidastumiseen. Vuoden 2009 viennin uskotaan jo romahtavan miltei kymmenen prosenttia. Viennin vaikeudet jatkuvat vielä vuonna 2010. Kysyntänäkymien heikkeneminen ja talouden epävarmuus ovat vaikuttaneet myös yksityisen ja julkisen sektorin investointeihin. Tänä vuonna investointien kasvun arvioidaan pysähtyvän kokonaan ja kääntyvän, etenkin yksityisellä sektorilla, noin kymmenen prosenttia negatiiviseksi. Yritykset ovat tulleet suhdannenäkymien synkentymisen myötä varovaisiksi ja lykkäävät hankkeitaan. Julkisen sektorin investointien uskotaan jatkavan positiivisella kasvu-uralla mm. valtion elvytystoimien ansiosta. Inflaatio eli hintatason yleinen kohoaminen Suomessa on ollut viime vuosina noin 4 prosenttia, mikä vastaa euroalueen keskitasoa. Korkea inflaatio on lisännyt kansalaisten epäluottamusta kansantalouden kehitykseen. Inflaatiokehitys on kuitenkin hiljentynyt ja tänä vuonna sen uskotaan yleisesti asettuvan puolentoista prosentin tuntumaan. Ensimmäisenä julkisen talouden tilan heikkeneminen näkyy valtiontaloudessa, ennen muuta suhdanneherkkien verotulojen, kuten yhteisöverotulojen kertymissä. Valtiovarainministeriön mukaan valtion rahoitusasema kääntyy ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä alijäämäiseksi ja julkinen velka kasvaa huomattavasti. Verotulojen aleneminen ja työttömyyden hoitoon liittyvät kustannukset kuormittavat kunta- ja valtiontaloutta merkittävästi tulevina vuosina. Suomen kansantalouden kehitys riippuu varsin voimakkaasti informaatioteknologia-alan teollisuudesta. Ongelmina nähdään yleisesti informaatioteknologian vähäinen hyödyntäminen perinteisillä tuotannonaloilla ja väestön ikääntyminen. Kansainvälisesti verrattuna Suomessa on vähän pk-yrityksiä, jotka ovat vakaita työllistäjiä vaikeinakin aikoina. 1.3. MAAKUNTIEN TUOTANNON KEHI- TYS 2000-LUVULLA Vuonna 2006 Pirkanmaan alueellinen tuotannon kokonaisarvo (BKTA) oli 30 418 euroa/asukas, mikä oli maakunnista viidenneksi suurin, mutta kuitenkin hieman pienempi kuin koko maan keskimääräinen arvo (31 719 /asukas). Manner- Suomessa ylivoimaisesti suurin asukaskohtainen BKTA oli Uudellamaalla (42 857 /asukas) ja pienin Kainuussa (22 273 /asukas). Vuosina 2000 2006 voimakkaimmin BKTA asukasta kohden on kasvanut Itä-Uudellamaalla, jossa kasvua on tullut jopa 56 prosenttia (12 423 /asukas). Vähiten kasvua oli Etelä-Karjalassa, noin 12 prosenttia (2 963 /asukas). Pirkanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote on tarkastelujakson aikana kasvanut 29 prosenttia, joka vastaa 11

6 828 euron asukaskohtaista kasvua. Koko maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kasvu oli hieman Pirkanmaata hitaampaa, noin 24 prosenttia (6 165 /asukas). Uudenmaan osuus koko maan markkinahintaisesta BKT:sta oli vuonna 2006 reilu kolmannes (35 %). Pirkanmaa oli toisella sijalla (8,6 %) ja Varsinais- Suomi kolmantena (8,2 %). Vuosina 2000 2006 koko maan keskimääräinen BKT:n kasvu oli 26 %. Pirkanmaa ohitti BKT-osuudessaan Varsinais-Suomen. Pirkanmaalla kasvu oli noin 35 prosenttia Varsinais-Suomen kasvun jäädessä noin 28 prosenttiin. Maakunnista eniten (63 %) bruttokansantuotetta onnistui kasvattamaan Itä-Uusimaa, minkä taustalla on ollut energian hinnan nousu. Etelä-Karjalassa kasvua oli vain 10 prosenttia. Uusimaa Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Kymenlaakso Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Koko maa 0 10000 20000 30000 40000 50000 Lähde: Tilastokeskus 2000 2006 Pirkanmaan liitto 12 Kuvio 3. Aluebruttokansantuote maakunnittain, /asukas

TALOUSKEHITYS KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA Työtunnin aikana tuotetun bruttokansantuotteen arvo vaihtelee paljon maakunnittain, mikä selittyy pääosin tuotantorakenteiden erilaisuudella ja tuotantoon valjastetun pääoman määrällä. Myös yrittäjien, erityisesti maataloudessa toimivien suuri osuus sekä yrittäjää kohti kirjautuneiden työtuntien suuri määrä alentaa työtuntia kohti lasketun bruttokansantuotteen arvoa. Vuonna 2006 koko maassa bruttokansantuotetta yhtä työtuntia kohti kertyi 40 euroa. Pirkanmaalla päästiin lähes samaan euromäärään (39,50 ). Eniten tuotettiin Itä-Uudellamaalla, missä yhden työtunnin kertymä oli yli 50 euroa. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa työtunnin tulos jäi heikoimmaksi (30 ), mikä osaltaan kuvaa maakuntien maatalousvaltaisuutta. Vuosien 2000 ja 2006 välillä bruttokansantuote tehtyä työtuntia kohti on kasvanut Pirkanmaalla vajaan neljänneksen (23 %), mikä on vain hieman koko maan keskimääräistä kasvua (21 %) suurempaa. Itä-Uudellamaalla kasvua oli 47 prosenttia. Sen sijaan Etelä-Karjalassa kasvu oli vain yhdeksän prosenttia. Uusimaa 58 559 Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjanmaa Lappi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Ulkoalue 14 330 13 771 10 378 6 990 6 487 6 220 6 002 5 230 5 159 5 090 4 548 4 295 4 044 3 861 3 750 3 241 2 031 1 889 1 103 64 Koko maa yhteensä 167 041 milj. (arvo käyvin hinnoin) 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 4. Bruttokansantuote markkinahintaan 2006, milj. 13

Itä-Uusimaa Uusimaa 46,7 50,2 Kymenlaakso Etelä-Karjala Pirkanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Ahvenanmaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kainuu Koko maa 42,2 41,3 39,5 38,9 38,8 38,2 37,7 37,2 36,7 36,3 36,1 35,1 34,6 34,4 33,4 33,3 30,0 30,0 40,0 0 10 20 30 40 50 60 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 5. Bruttokansantuote maakunnittain tehtyä työtuntia kohti 2006, euroa 14

KEHITYS PIRKANMAALLA 2. KEHITYS PIRKANMAALLA Tässä luvussa tarkastellaan väestön määrässä ja ikärakenteessa sekä työllisyydessä tapahtuneita muutoksia maakuntatasolla. Seudullista kehitystä selvitetään tuotannon, työllisyyden ja väestön vuosimuutokset yhteen nivovalla BTV-indikaattorilla. Lisäksi tässä luvussa tarkastellaan investointeja, kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja sekä valtion tulojen ja menojen kohdentumista. 2.1. VÄESTÖN KEHITYS MAAKUNNASSA Pirkanmaan väestökehitys on vuosikymmeniä ollut positiivinen. Vuoden 2008 lopussa pirkanmaalaisia oli yhteensä 480 705 henkeä. Pirkanmaalaisten osuus koko maan väestöstä oli yhdeksän prosenttia. Positiivisen muuttotaseen ennustetaan kasvattavan maakunnan väestöosuutta voimakkaasti vuoteen 2030, jolloin Tilastokeskus arvioi eri ennusteissaan Pirkanmaan väkiluvuksi noin 510 000 550 000. Pirkanmaan tilannetta kuvaa, että jo vuonna 2006 Pirkanmaan todellinen väestönkehitys ylitti edellisen Tilastokeskuksen vain pari vuotta aiemmin tehdyn trendiennusteen 3 515 asukkaalla. Vuosina 2000 2008 Pirkanmaan väkiluku on lisääntynyt noin seitsemällä prosentilla eli noin 31 700 asukkaalla. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut hitaasti ja on nyt noin kaksi prosenttia. Pirkanmaalla asuvien ulkomaalaisten suhteellinen osuus koko maan ulkomaalaisväestöstä laski vuonna 2008. Tampereen seutukunnassa asuu noin 70 prosenttia koko maakunnan väestöstä. 2000-luvulla Tampereen seutu on kasvanut erittäin voimakkaasti, keskimäärin liki 3 800 asukkaalla vuodessa. Kuntaliiton rakennemuutoskatsauksen (1/2009) mukaan Tampereen seudun väestönkasvu on ollut koko maan voimakkainta. Esimerkiksi vuosina 2002 2007 Tampereen absoluuttinen väestönkasvu on ollut yli kaksinkertainen Oulun ja Helsingin seutuihin verrattuna. Samaan aikaan yhdestätoista koko maan suurimmasta muuttovoittokunnasta kuusi kuntaa oli Tampereen seutukunnassa. Väestö vähenee puolestaan maakunnan reuna-alueilla ja erityisesti Ylä-Pirkanmaalla. 2000-luvulla Ylä-Pirkanmaan väestö on vähentynyt keskimäärin 189 hengellä vuodessa. Vastaava luku Luoteis-Pirkanmaalla on 84 henkeä ja Lounais-Pirkanmaalla 77 henkeä. Etelä- ja Kaakkois- Pirkanmaalla väestömuutos on ollut positiivista. 580000 560000 540000 520000 500000 480000 460000 440000 420000 400000 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Trendiennuste 2004 Väestöennuste 2007 Toteutunut Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 6. Pirkanmaan väestönkehitys 2000-2008 ja ennusteet vuoteen 2040 15

Pirkanmaan väestön ikärakenne on melko lähellä koko maan väestön rakennetta. Nyt yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 17 prosenttia ja alle 15-vuotiaiden osuus saman verran, mutta vuonna 2030 arvioidaan 65 vuotta täyttäneitä olevan jo noin neljännes väestöstä. Etenkin vuoden 2010 jälkeen yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti. Väestön vanheneminen on muuttotappioita kokeneiden maakunnan reuna-alueiden erityispiirre. Vuonna 2007 vanhushuoltosuhde oli Pirkanmaalla noin 25, kun vuonna 2020 sen arvioidaan olevan miltei 36 ja vuonna 2040 jo 42,5. Väestöllisen huoltosuhteen ja vanhushuoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaakin suuria paineita Pirkanmaan kuntataloudelle tulevaisuudessa, vaikka maakunnan vanhushuoltosuhteen ennakoidaan olevan maan parhaimmistoa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan myös työllisten määrän odotetaan laskevan Pirkanmaalla noin 67 prosentista 59 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Väestön voimakkaasta ikääntymisestä ja työllisten määrän vähenemisestä seuraa taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen. Vuonna 2006 koko maan keskimääräinen huoltosuhde oli 129 (ei-työllistä sataa työllistä kohti). Pirkanmaalla huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa parempi, noin 126. Kainuussa se oli 176. Paras tilanne oli Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, joissa 100 työllistä kohti oli 102 ei-työllistä henkilöä. 200000 180000 160000 22-49 140000-65 120000 100000 0-15 80000 60000 50-64 40000 20000 16-21 0 2007 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne ja Väestöennuste 2007 Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 7. Pirkanmaan väestön kehitys ikäryhmittäin 16

KEHITYS PIRKANMAALLA 2.2. TYÖLLISET JA TYÖTTÖMÄT PIR- KANMAALLA Koko maassa työttömyysaste on 2000-luvulla laskenut yli kolme prosenttiyksikköä ja työllisyysaste on puolestaan noussut samaan tahtiin. Pirkanmaan kehitys on pääosin seurannut koko maan kehitystä. Viimeisen kahden vuoden aikana työttömyyden lasku ja työllisyysasteen nousu on Pirkanmaalla kuitenkin kääntynyt negatiiviseen suuntaan vastoin koko maan kehitystä. Vuonna 2008 Pirkanmaalla oli työllisiä 226 000, mikä on noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Koko maassa työllisten lukumäärä on lisääntynyt vastaavana ajanjaksona noin kahdeksan prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pirkanmaan työllisyysaste on laskenut vuoden aikana yli 71 prosentista alle 70 prosenttiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan Pirkanmaalla oli vuonna 2008 työttömiä 17 000, mikä on 29 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Koko maassa työttömien väheneminen on ollut keskimäärin kolme prosenttiyksikköä Pirkanmaata vilkkaampaa. Vuonna 2008 Pirkanmaan työttömyysaste nousi edellisvuodesta liki prosenttiyksiköllä. Kun koko maassa työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 6,1 %, oli sen Pirkanmaalla 7 %. Helmikuussa 2009 työttömyysaste oli Pirkanmaalla 10,8 % (koko maassa 9,4 %). Työvoimaviranomaisten ilmoittama keskimääräinen vuoden 2008 työttömyysaste oli Pirkanmaalla puolestaan 8,5 ja koko maassa 7,6. Helmikuussa 2009 vastaavat luvut olivat Pirkanmaalla 10,8 % ja koko maassa 9,4 %. 72 Työllisyysaste (%) Työttömyysaste (%) 12 71 10 70 8 69 6 68 67 4 66 2 65 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työllisyysaste Pirkanmaa (15-64-v.), (%) Työllisyysaste koko maa (15-64-v.), (%) Työttömyysaste Pirkanmaa (%) Työttömyysaste koko maa (%) 0 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 8. Pirkanmaan ja koko maan työllisyys- ja työttömyysaste 2000-2008 17

Työttömyyden lisääntyminen Pirkanmaalla johtuu suurelta osin lomautusten määrän suuresta kasvusta loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009. Pirkanmaan TE-keskuksen työllisyyskatsauksen (3/2009) mukaan lomautettujen määrä maaliskuussa 2009 (3 985 henkilöä) oli noussut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta noin 350 prosenttia eli 3 098 henkilöä. Ammattiryhmittäin työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt eniten rakennustyössä (35,8 %) ja teollisessa työssä (33,7 %). Pirkanmaan työvoimatoimiston avoimet työpaikat ovat vuoden 2008 maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun vähentyneet 45 prosentilla. Merkittävin muutos avoimien työpaikkojen osalta on ollut kuljetus- ja liikennetyössä sekä teollisessa työssä, joissa avoimia paikkoja oli 85 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvalla vuosikymmenellä työpaikkojen määrä on kasvanut vain Tampereen seutukunnassa, kun muissa seutukunnissa työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia tai määrä on lähtenyt laskuun. Pirkanmaan työmarkkinoiden keskeisimmät muutokset viime vuosien ajalta voidaan kiteyttää kolmeen ilmiöön: - työvoiman rekrytointiongelmat ovat pahentuneet (työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma), - työvoiman kysyntä on vähentynyt ja - työttömyyden lasku on hidastunut ja kääntynyt nousuun. 18 Kuvio 9. Pirkanmaan kuntien kesk imääräinen t yöt tömy ysaste 20 08, Työ- ja elinkeinoministeriön luvut

KEHITYS PIRKANMAALLA 2.3. PIRKANMAAN ALUEELLINEN KEHI- TYS BTV-INDIKAATTORILLA MITATTUNA Bruttokansantuotetta monipuolisemman työkalun alueiden välisen kehityksen vertailuun tarjoaa BTVindikaattori. Se kuvaa alueen yleiskehityksen suuntaa mittaamalla tuotannon, työllisyyden ja väestön vuosimuutosten keskimääräistä poikkeamaa koko maan muutoksesta. Indikaattori tiivistää aluekehityksen yhdeksi luvuksi, joka suunnan lisäksi kertoo poikkeaman suuruuden. Maakunnista parhaiten vuosina 2000 2006 on pärjännyt Itä-Uusimaa, jossa BTV-indikaattorilla mitattu kehitys on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä koko maan vuosittaista muutosta ripeämpää. Seuraavaksi suotuisinta kehitys on ollut Pirkanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pirkanmaalla BTV-indikaattorin kaikki kolme osa-aluetta ovat kehittyneet varsin tasaisesti koko maata nopeammin. Pirkanmaan seutukuntien kehitys vuosina 2000-2006 Tampereen seutukunnan kehitys on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä koko maan vuosittaista muutosta positiivisempaa. Seutukunnan menestys perustuu tasaisesti tuotannon, väestön ja työllisten määrän kasvuun. Toisena olevan Kaakkois-Pirkanmaan menestys perustuu pääasiassa tuotannon suotuisaan Itä-Uusimaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa BKTA Työlliset Väkiluku Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Lappi Satakunta Kainuu Etelä-Karjala -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 10. BTV-indikaattori maakunnittain 2000-2006 19

kasvuun. Kaakkois-Pirkanmaan BTV-indeksi oli 0,2 prosenttia positiivinen, vaikka työllisyyskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä hieman heikompaa. Etelä-Pirkanmaan negatiivinen yleiskehitys on seurausta työllisyyden kehityksestä, joka on 0,4 prosenttiyksikköä koko maan keskimääräistä vuotuista kehitystä heikompaa. Sen sijaan väkiluvun ja tuotannon muutokset eivät ole olleet seutukunnassa yhtä voimakkaita. Pirkanmaan seutukunnista kehitys on ollut kaikkein heikointa Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaalla, missä seutukuntien väkiluku on vähentynyt eniten, työpaikkakehitys on ollut hitainta ja tuotannon muutos jäänyt kauas koko maakunnan keskimääräisestä. Molemmat seutukunnat ovat jääneet Pirkanmaan keskimääräisestä yleiskehityksestä jälkeen yli kaksi prosenttiyksikköä. Kuten kuvio 11 osoittaa, neljässä Pirkanmaan seutukunnassa yleiskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa vuosina 2000-2006. Vuosina 1995-2000 vain Tampereen seutu ylsi positiiviseen BTV-indeksiin. Vuosiin 1995-2000 verrattuna Pirkanmaan seutukunnista muut paitsi Luoteis-Pirkanmaa ovat parantaneet yleiskehitystään. Luoteis-Pirkanmaa onkin menettänyt Pirkanmaan seutukuntien välisen kolmannen sijansa ja jäänyt viimeiseksi negatiivisena jatkuneen yleiskehityksen vuoksi. Lounais-Pirkanmaan yleiskehitys on parantunut aiemmasta vertailusta eniten ja se on kääntänyt aikaisemman -1,9 prosentin BTV-indeksin -0,5 prosenttiin. Negatiivisesta BTV-indeksistä huolimatta myös Ylä-Pirkanmaa ja Etelä-Pirkanmaa ovat parantaneet yleiskehitystään edellisestä aikasarjasta yli prosenttiyksiköllä. Maakuntatasoisessa tarkastelussa Tampereen seutukunnan kansallisestikin erittäin vahva yleiskehitys on nostanut yksinään koko Pirkanmaan keskimääräisen BTV-indeksin varsin korkealle. Tällöin maakunnan sisällä muiden seutukuntien kehitys näyttää heikolta. Näin ei kuitenkaan kaikilta osin ole, kun Pirkanmaan seutukuntia verrataan maan muihin seutukuntiin. Kuntaliiton rakennemuutoskatsaus 1/2009 on tarkastellut BTV-indeksin kehitystä maakunnissa Tampereen sk BKTA Työlliset Väkiluku Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Lounais- Pirkanmaa Etelä- Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Luoteis- Pirkanmaa -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 20 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liito 2009 Kuvio 11. BTV-indikaattori seutukunnittain 2000-2006 Pirkanmaalla

KEHITYS PIRKANMAALLA ja seutukunnissa vuosina 2003 2006. Pirkanmaalla Tampereen, Kaakkois-Pirkanmaan ja Lounais- Pirkanmaan seutukunnissa yleiskehitys oli koko maan keskimääräistä kehitystä parempaa. Tampereen seutukunnassa yleiskehitys oli neljänneksi suotuisinta Kokkolan, Loviisan ja Porvoon jälkeen. Tampereen ja Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnissa kaikki BTV-indikaattorin osa-alueet (tuotanto, työllisyys, väestö) kehittyivät koko maata vauhdikkaammin. Lounais-Pirkanmaalla vain väestökehitys oli koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa, mutta yleiskehitys jäi työllisyyden ja tuotannon vetämänä koko maata paremmaksi. Kuntaliiton katsauksen mukaan kehitys on ollut heikkoa etenkin Etelä-Pirkanmaalla ja Luoteis- Pirkanmaalla. Etelä-Pirkanmaan BTV-indikaattorin kehitys oli vuosina 2003 2006 Suomen seutukunnista neljänneksi heikointa heti Juvan, Jämsän ja Itä-Lapin jälkeen. Luoteis-Pirkanmaan yleiskehitys on ollut Suomen seutukunnista seitsemänneksi heikointa. Myös Ylä-Pirkanmaalla yleiskehitys on ollut koko maan keskimääräistä kehitystä heikompaa erityisesti heikon tuotannon ja väestökehityksen vetämänä. Etelä-Pirkanmaalla tuotannon muutoksen osuus BTV-indikaattorin miinusmerkkisestä poikkeamasta oli kolme neljännestä ja työllisyyden osuus runsaan viidenneksen. Tuotannon kehitys olikin maan kolmanneksi heikointa Juvan ja Jämsän jälkeen. Vertailuvuosista vain vuonna 2004 Etelä-Pirkanmaan tuotanto kasvoi ripeästi, mutta se ei pystynyt poistamaan muiden vuosien aiheuttamaa kokonaisvaikutusta. Talouden taantuman seurauksena Etelä-Pirkanmaa on kokenut edelleen kiihtyvää teollisuustuotannon alasajoa ja laajoja irtisanomisia. Tulevina vuosina Etelä-Pirkanmaan BTV-indeksi näyttänee nykyistä huomattavasti pahemmalta. Luoteis-Pirkanmaan sijoitus maan seitsemänneksi alhaisimmalle sijalle johtuu erityisesti työllisyyden heikosta kehityksestä. Se on ollut Luoteis-Pirkanmaalla heikointa Itä-Lapin, Pielisen Karjalan, Juvan ja Tornionlaakson ohella. Luoteis- Pirkanmaalla tuotannon osuus oli noin puolet seutukunnan BTV-indikaattorin miinusmerkkisestä poikkeamasta. 175 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 150 125 100 75 50 // 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Koko maa Kuvio 12. Investoinnit Länsi-Suomen Allianssin alueella ja koko maassa 2000-2006 (2000=100) 21

22 2.4. KIINTEÄN PÄÄOMAN BRUTTO- MUODOSTUS Vuonna 2006 Pirkanmaan investointien arvo eli kiinteän pääoman bruttomuodostus oli 2 573 miljoonaa euroa, mikä oli maakunnista neljänneksi suurin. Pirkanmaan osuus koko maan investoinneista oli noin kahdeksan prosenttia. Uudellamaalla investoitiin 11 682 miljoonaa euroa, mikä oli 36 % koko maan investoinneista. Investointien arvo kasvoi Pirkanmaalla 14 prosenttia vuosina 2000 2006. Samaan aikaan Uudenmaan investointien arvo kasvoi 36 prosenttia. Kuviossa 12 on esitetty Länsi-Suomen maakuntien aineelliset investoinnit indekseinä. Aikasarjasta laskettujen indeksien avulla maakuntien investointivolyymit ovat vertailukelpoisia muutoksen suuruuden suhteen. Indeksiluvusta ei sen sijaan voi päätellä investointien määrää. Koko maan investoinnit ovat kasvaneet tasaisesti tarkastelujakson aikana. Etenkin vuodesta 2004 lähtien koko maassa on investoitu selvästi vuotta 2000 enemmän. Pirkanmaalla investoitiin vuosina 2000-2004 suhteellisesti vähemmän kuin vuonna 2000, mutta vuosina 2005 ja 2006 selvästi enemmän. Pirkanmaan investointiaste on ollut 2000-luvun koko maan keskimääräistä investointiastetta heikompi ja se on ollut maakuntien häntäpäässä. Tähän on vaikuttanut osaltaan se, että Pirkanmaan investointien painopiste on siirtynyt teollisista investoinneista osaamiseen ja muihin ns. aineettomiin investointeihin. Länsi-Suomen maakunnista Satakunnassa on investoitu vuosina 2005 2006 suhteellisesti paljon verrattuna edellisiin vuosiin tai muihin maakuntiin. Satakunnan poikkeuksellisen suurta investointimäärän kasvua selittää osaltaan Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakennustyö. Myös Pohjanmaan investointien huomattava kehitys vuosina 2003 2005 erottuu vertailussa. Maakunnan investointien määrät kasvoivat tuolloin yli 50 prosenttia kääntyen sitten laskuun. Keski-Suomessa investointimäärät ovat olleet koko tarkastelujakson ajan yli vuoden 2000 investointimäärän. Vertailluista maakunnista investoinnit kasvoivat vähiten Etelä-Pohjanmaalla, keskimäärin 1,3 % vuodessa. 2.5. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Tutkimus- ja kehitysmenot ovat kiinteän pääoman bruttomuodostukseen rinnastettavia investointeja, jotka vaikuttavat toimialan tai alueen tulevaan kehitykseen ja kilpailukykyyn. T&K-menot ovat perinteisten investointien tapaan pitkävaikutteisia. Tilastokeskuksen arvion mukaan koko maan tutkimus- ja kehitysmenojen kokonaissumma noussee vuonna 2008 runsaaseen 6,4 miljardiin euroon. Yritysten osuus on tästä 4,6 miljardia ja yliopistojen ja korkeakoulujen osuus 1,2 miljardia euroa. Valtion T&K-panostus on noin 560 miljoona euroa. Vuonna 2007 koko maan tutkimus- ja kehitystoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,47 prosenttia ja vuonna 2008 sen arvioidaan olleen 3,37 prosentin tasolle. EU:ssa ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan yli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on EU:n tavoitetaso. Pirkanmaan T&K-menojen osuus aluebruttokansantuotteesta vuonna 2006 oli 6,6 prosenttia. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan osuus (7,4 %) oli Pirkanmaata korkeampi. Pirkanmaan suuret T&K- panostukset vahvistavatkin maakunnan asemaa korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakuntana. Vuonna 2007 Pirkanmaan T&K-toimintamenot asukasta kohti olivat 2 120 euroa. Vain Pohjois- Pohjanmaalla vastaavat menot asukasta kohti (2 450 ) olivat Pirkanmaata hieman suuremmat. Näissä maakunnissa T&K-toimintamenot olivat lähes kaksi kertaa yli maan keskiarvon (1 178 / asukas). Yli koko maan keskiarvon ylsivät myös Uusimaa (1 805 /asukas) ja Varsinais-Suomi (1 373 /asukas). Manner-Suomessa pienimmät menot asukasta kohti olivat Kymenlaaksossa (152 ), Etelä-Pohjanmaalla (154 ) ja Keski-Pohjanmaalla (200 ).

KEHITYS PIRKANMAALLA Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjanmaan maakunta Etelä-Karjalan maakunta 600 500 Pohjois- Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Hämeen maakunta Satakunnan maakunta Itä-Uudenmaan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta 400 300 Varsinais- Suomi Koko maa Päijät-Hämeen maakunta 200 Uusimaa Lapin maakunta Etelä-Savon maakunta 100 Etelä-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Kainuun maakunta 0 1995 1998 2000 2002 2004 2006 T&K-menojen kehitys vuosina 1995-2007, Indeksi 1995 = 100 Keski-Pohjanmaan maakunta Ahvenanmaa 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 13. Tutkimus- ja kehittämismenot maakunnittain 2007, milj. Määrällisesti mitattuna Pirkanmaa on Uudenmaan jälkeen suurin T&K-panostaja. Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2007 olivat 1 010 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 16 prosentin osuutta koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista. Uudenmaan vastaava osuus oli 40 prosenttia (2 507 milj. ) ja Pohjois-Pohjanmaan osuus 15 prosenttia (939 milj. ). Tutkimus- ja kehitystoiminnan painoarvo Pirkanmaalla näkyy myös siinä, että T&K-panostukset ovat kasvaneet huomattavasti koko maan keskimääräistä kasvua nopeammin. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan kasvu on ollut Pirkanmaan kanssa samaa luokkaa. Vuodesta 1995 Pirkanmaan T&K-panostukset ovat kasvaneet liki viisinkertaisiksi. 2.6. KOTITALOUKSIEN TULOT PIRKAN- MAALLA Suomessa vuosina 2000 2006 käypähintainen bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 4,4 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien saamat palkansaajakorvaukset kasvoivat koko maassa keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Eniten palkansaajakorvaukset kasvoivat Itä-Uudellamaalla (6 %). Vajaan kuuden prosentin vaiheille ylsi myös Pirkanmaa. Omaisuustulojen kasvu koko maassa oli vuosina 2000 2006 keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa. Pirkanmaalla kotitalouksien omaisuustulot kasvoivat 3,7 prosenttia vuodessa. Omaisuustulo- 23

Taulukko 2. Ensitulon ja käytettävissä olevan tulon muutos maakunnittain 2000-2006, keskimääräinen kasvu vuodessa (%) Palkansaaja- Sekatulo, Toiminta- Omaisuus- Omaisuus- Sosiaali- Muut tulon- Verot ja Sosiaali- Muut tulon- Käytettävissä korvaukset netto ylijäämä tulot menot Ensitulo etuudet siirrot tulona maksut turvamaksut siirrot menona oleva tulo Resurssit Käyttö Resurssit Käyttö Uusimaa 4,2 13,2 3,9-0,4 5,3 3,8 5,1 5,8 2,5 4,3 4,2 4,4 Varsinais-Suomi 4,1 1,6 4,0 6,2 3,1 4,2 4,0 6,8 2,5 4,0 5,2 4,7 Kanta-Häme 5,5 1,1 4,2 4,4 3,5 5,0 3,7 7,6 2,5 4,9 6,0 5,3 Päijät-Häme 4,3 0,5 3,7 4,4 2,3 4,0 4,3 6,2 2,4 3,8 5,2 4,6 Kymenlaakso 3,8 1,3 3,6 3,7 1,9 3,7 3,3 6,2 1,7 3,3 4,8 4,2 Etelä-Karjala 3,9 0,1 4,1 1,8 1,9 3,4 3,3 5,6 1,0 3,5 4,9 4,1 Itä-Uusimaa 6,0 0,3 4,3 7,4 4,2 5,7 4,9 5,5 4,0 5,4 5,7 6,1 Satakunta 4,2-0,1 3,7 3,7 1,3 3,9 3,2 5,4 2,2 3,7 4,4 4,1 Pirkanmaa 5,7 2,0 4,9 3,7 4,3 5,2 4,1 6,6 3,4 5,3 5,2 5,4 Keski-Suomi 4,9 1,3 4,1 2,4 2,5 4,3 4,1 5,4 2,2 4,4 4,9 4,9 Etelä-Pohjanmaa 5,5-0,7 3,4 3,2 1,9 4,3 3,4 5,5 2,4 4,6 4,9 4,4 Pohjanmaa 4,9 1,2 4,0 1,2 2,1 4,1 3,6 5,7 2,3 4,1 4,9 4,4 Etelä-Savo 4,2-0,9 3,4 4,9 2,2 3,7 3,0 4,3 2,1 3,6 5,2 3,8 Pohjois-Savo 4,8 0,1 3,7 3,5 3,6 4,2 3,2 4,3 2,2 4,2 5,4 4,3 Pohjois-Karjala 4,6 0,2 3,8 1,8 2,9 3,8 3,0 4,4 1,8 4,1 5,2 3,9 Kainuu 3,5-1,8 3,0 2,7 1,7 2,9 2,4 6,9 0,9 2,7 4,3 3,3 Keski-Pohjanmaa 5,2 2,5 5,0 6,8 3,4 5,2 3,6 4,7 3,0 4,7 5,6 5,3 Pohjois-Pohjanmaa 5,2 3,2 5,8 1,3 3,2 4,6 4,8 5,8 2,6 4,9 5,5 5,2 Lappi 3,8 1,8 4,1 5,2-0,3 3,9 2,9 4,7 1,5 3,3 4,6 4,3 Ahvenanmaa 3,0-1,0 4,0 6,2 5,8 3,3 4,8 2,8 7,3 2,1 7,5 2,9 Koko maa 4,5 3,0 4,1 2,1 3,4 4,1 4,0 5,7 2,5 4,3 4,9 4,6 24 jen kärjen muodostavat Itä-Uudenmaan ja Keski- Pohjanmaan maakunnat. Omaisuustulot kyseisissä maakunnissa ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Myös Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Savossa keskimääräinen kasvu oli Pirkanmaata korkeampi, noin 5-6 prosenttia vuodessa. Vuonna 2006 kotitalouksien ensitulot asukasta kohden kasvoivat koko maassa 4,1 prosenttia. Nopeinta kasvu oli Keski-Pohjanmaalla (7,8 %) ja Varsinais-Suomessa (6,1 %). Myös Pirkanmaalla yllettiin maan keskiarvoa parempaan kasvuun (5,2 %). Taulukko 2 osoittaa, että palkansaajakorvaukset ovat kasvaneet kotitalouksien verotusta nopeammin ja käytettävissä olevien tulojen kasvu on ollut ensitulon kasvua suurempaa. Kotitalouksien tuloerot maakuntien välillä olivat vuonna 2006 huomattavan suuria. Uudenmaan ensitulo asukasta kohti oli yli 25 000 euroa eli 30 % korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ensitulot jäivät alle 15 000 euroon eli noin 74 prosenttiin koko maan tasosta. Pirkanmaalla vuoden 2006 kotitalouksien ensitulot olivat noin 19 000 euroa asukasta kohti. Alueiden väliset erot kaventuvat merkittävästi, kun tarkastellaan tulonsiirtojen jälkeen käytettävissä olevaa kotitalouksien tuloa. Koko maan keskiarvo oli noin 15 900 euroa asukasta kohti. Pirkanmaalla jäätiin hieman sen alle (15 600 /asukas). Enimmillään käytettävissä olevat tulot olivat Uudellamaalla (vajaa 19 000 ) ja pienimmillään Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa (vajaa 14 000 / asukas). Tulonsiirrot vaikuttivat siten, että Uudenmaan enemmyys suhteessa koko maahan supistui 17 prosenttiin. Vastaavasti Kainuu ja Pohjois-Karjala pääsivät 87 prosenttiin maan keskimääräisestä tasosta. 2.7. VALTION TULOT JA MENOT Valtiovallan toimet vaikuttavat maakuntien kehitykseen monin eri tavoin. Julkisen vallan aluevaikutuksia sisältävillä toimilla eli suurella aluepolitiikalla on ollut aikojen saatossa mittavia vaikutuksia Suomen aluerakenteen kehitykseen ja muotoutumiseen nykyisen kaltaiseksi. Suuren aluepolitiikan keskiössä alueellisten tulonsiirtojen toteuttajana on valtion budjettitalous. Valtio kerää itselleen tuloja taloudellisesti menestyviltä alueilta suhteellisesti enemmän kuin heikommilta alueilta. Sen sijaan valtion menot ovat suhteellisesti suuremmat heikommin menestyville kuin hyvinvoiville alueille. Budjettitalous muodostaa siten lähes automaattisen aluekehitystä vakauttavan ja tasapuolistavan järjestelmän. Valtion tulot ovat veroja ja veroluonteisia tuloja. Vuonna 2006 valtion verot ja veroluonteiset tulot olivat yhteensä noin 34,7 miljardia euroa. Tuloista noin kaksi viidesosaa perustuu liikevaihtoon ja lähes saman verran tulojen ja varallisuuden verottamiseen. Noin 13 prosenttia karttuu valmisteveroista ja muista veroluonteisista maksuista.

KEHITYS PIRKANMAALLA Koko maassa keskimääräinen verokertymä vuonna 2006 oli 6 558 euroa/asukas. Pirkanmaalla valtion saamat verotulot asukasta kohti olivat lähes 400 euroa pienemmät (6 194 ), mikä osoittaa maakunnassa asuvan keskimääräistä pienituloisempaa väestöä. Valtion verotulokertymä Pirkanmaalta on vuosina 2004 2006 kasvanut 11,6 prosenttia, kun koko maan keskimääräinen verotulojen lisäys on ollut 10,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asukaskohtaisia verotuloja kertyi yli 9 500 euroa ja Ahvenanmaalla noin 7 800 euroa. Pääkaupunkiseudulla pelkästään tuloveroina saatiin lähes yhtä paljon kuin Pohjois- Karjalassa kaikkien verojen kertymä oli yhteensä. Vähiten verotuloja valtio sai Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Etelä-Savosta sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta, joissa asukaskohtainen verokertymä jäi alle 5 400 euroon. Valtion menot ovat toimintamenoja, tulonsiirtoja tai muita menoja. Valtion menoista toimintaan kuluu reilu kolmannes, kunnille siirretään vajaa neljännes ja yksityisille vajaa viidennes. Yrityksille siirtyvä osuus on vajaa kymmenys ja muiden siirtojen osuus on runsas kymmenys valtion menoista. Vuonna 2006 valtion menoihin kului kaikkiaan 38,1 miljardia euroa, eli 3,4 miljardia euroa enemmän kuin se sai maakunnista tuloja. Koko maan keskimääräinen menojen lisääntyminen on aikajaksolla 2004 2006 ollut noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2006 valtion menot asukasta kohti olivat keskimäärin 6 558. Pirkanmaalle kohdentui valtiolta 6 119 euroa/asukas. Suurin menorasite valtiolle tulee Ahvenanmaalta (11 700 ). Manner- Suomen maakunnista suurimmat asukaskohtaiset menot syntyi valtiolle Kainuusta (8 100 ). Pienin valtion menotaakka oli Itä-Uudellamaalla (hieman yli 4 100 euroa asukasta kohti). Hallinnonaloittain valtion menot ( /asukas) Pirkanmaalla vuosina 2002 2006 jakautuivat kuvion 14 mukaisesti. Kuviossa esitetään myös ennuste vuoden 2008 menojen hallinnonalakohtaisesta jakautumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot olivat yli kolmasosan ministeriöiden yhteenlasketuista menoista. Vuonna 2006 hallinnonalan asukaskohtaiset menot Pirkanmaalla olivat 1 974 euroa. Menot kohdistuivat pääosin Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen avustuksiin, kuten valtionosuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot ovat olleet kasvussa viime vuosien aikana. Kuitenkin Pirkanmaalle kohdentuvat menot sijoittuvat hieman koko maan keskiarvon alapuolelle. 2002 2004 2006 2008e 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Valtionvarainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Puolustusmininsteriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Muut ministeriöt Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 14. Valtion menot hallinnonaloittain 2002-2006 Pirkanmaalla 25

Seuraavaksi suurimmat asukaskohtaiset menot Pirkanmaalla ovat opetusministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla, joista kummankin määrärahat ovat olleet noin viidennes kaikista määrärahoista. Opetusministeriön hallinnonalan menoista rahoitetaan muun muassa peruskoulutusta, ammatillista koulutusta, aikuiskoulutusta, ammattikorkeakoulutusta sekä yliopistokoulutusta ja tutkimusta. Pirkanmaa sijoittuu maakuntien vertailussa samalle tasolle pienempien yliopistomaakuntien (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjanmaa) kanssa. Tätä selittää ainakin osittain Pirkanmaan suuri väestömäärä. Suurimmat opetusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot ovat Uudellamaalla. Vuosina 2002 ja 2006 opetusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot olivat Pirkanmaalla 1 100-1 300 euroa, mutta vuonna 2004 menot jäivät alle tuhanteen euroon. Julkisen rahoituksen vastapainona todettakoon, että kaikesta Suomeen korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehitystoimintaan tulleesta ulkomaisten yritysten rahoituksesta liki 40 prosenttia ohjautui Tampereen yliopistoon. Puolustusministeriön hallinnonalan asukaskohtaiset menot olivat Pirkanmaalla vuonna 2006 noin 1 100 euroa. Vuodesta 2002 hallinnonalan menot Pirkanmaalla ovat kasvaneet yli 400 eurolla asukasta kohti. Muiden hallinnonalojen osuus Pirkanmaalla vaihtelee ministeriöiden määrärahojen osalta noin kahden ja kymmenen prosentin välillä. Työja elinkeinoministeriön menot ovat Pirkanmaalla merkittäviä erityisesti teknologia- ja innovaatiopolitiikan sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suurimmat vuosittaiset menot kohdennetaan liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseen ja parantamiseen. Pirkanmaalla nämä hallinnonalan menot ovat pysytelleet tasaisesti muita maakuntia alhaisempina. Valtion menot yhteensä (euroa asukasta kohti) ovat kasvaneet Pirkanmaalla vuosien 2004 2006 aikana 14 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin valtion asukaskohtaisen verotulokertymän kasvu (11,6 %) Pirkanmaalta. Tästä huolimatta Pirkanmaa on yhä valtion budjetissa niin sanottu nettomaksaja eli maakunta maksaa valtiolle veroja enemmän kuin saa rahanjaossa tuloja maakuntaan. Vuonna 2004 menot Pirkanmaalta valtiolle oli 187 euroa asukasta kohti. Vuonna 2006 vastaava asukaskohtainen menoerä oli 75 euroa. Valtion maakunnista saamat verotulot vähennettyinä valtion menoilla maakuntiin ilmenevät asukaskohtaisina lukuina seuraavasta kuviosta. 26

KEHITYS PIRKANMAALLA Itä-Uusimaa Muu uusimaa Pääkaupunkiseutu Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kymenlaakso Koko maa Pirkanmaa Satakunta Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Ahvenanmaa -4000-3000 -2000-1000 0 1000 2000 3000 2006 2004 Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 15. Valtion nettotulot maakunnittain 2004 ja 2006 (verotulot - menot), /asukas 27

3. KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Kuntatalouden osuus koko aluetalouden arvonlisäyksestä on merkittävä. Arvonlisäys muodostuu lähes kokonaan kansalaisten kannalta olennaisten hyvinvointipalveluiden tuottamisesta. Tässä luvussa tarkastellaan kuntatalouden keskeisiä tunnuslukuja tukeutuen kuntien tilinpäätöstietoihin pääosin vuosilta 2000-2008. Vuoden 2008 osalta tiedot ovat tilinpäätösten ennakkotietoja. Maakuntatasoisessa tarkastelussa maakuntien keskiarvoihin vaikuttavat merkittävästi suurten kaupunkikeskusten, kuten Tampereen, talous. Pienten kuntien talous saattaa olla hyvinkin ahtaalla, vaikka se ei näykään maakunnan keskiarvoluvuissa. On myös tunnistettava, että Pirkanmaan kunnat eroavat toisistaan merkittävästi sekä väestöltään, elinkeinorakenteeltaan että resursseiltaan. 2000-luvulla Pirkanmaalla tapahtuneet kuntaliitokset on tässä tarkastelussa otettu huomioon yhdistämällä liitoskuntien tunnusluvut kuluvan vuoden mukaiseen kuntajaotukseen. Tarkastelussa on siis 24 kuntaa. 3.1. KUNTATALOUDEN KEHITYS SUO- MESSA JA PIRKANMAALLA Kuntataloudessa on monia epävarmuustekijöitä. Maailman ja maamme kokonaistalouden kehityksestä ei varmuudella voida tehdä pitkälle ulottuvia ennusteita. Väestön ikääntyminen ja tämän seurauksena huoltosuhteen heikkeneminen kasvattaa kuntien palvelutuotannon kustannuksia ja toisaalta myös vähentää kunnan verotuloja, joilla palveluita ylläpidetään. Palvelutarpeiden lisääntyminen näkyy Pirkanmaan kuntien huomattavana toimintakulujen kasvuna. Pirkanmaan kuntien toimintakulut kasvoivat vuosina 2000 2008 jopa 65 prosenttia koko maan keskiarvon ollessa 62 prosenttia. Vuosina 2007 2008 kuntien toimintakulut kasvoivat Pirkanmaalla 9,6 prosenttia. Kuntien menoja ovat lisänneet erityisesti palkka- ja henkilökulujen kasvu sekä lisääntyneet palveluiden ostot. Koko maassa kuntien toimintakulujen kasvu oli vastaavana aikana noin 6 prosenttia. 2800000 12 Toimintakulut (1000 ) 2600000 2400000 2200000 2000000 1800000 1600000 10 8 6 4 2 Toimintakulujen kasvu-% edelliseen vuoteen 1400000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 28 Lähde: Tilastokeskus Toimintakulut yhteensä muutos edelliseen vuoteen-% Pirkanmaan liitto 2009 Kuvio 16. Kuntien toimintakulujen kehitys Pirkanmaalla 2000-2008

KUNTATALOUS OSANA ALUETALOUTTA Vuoden 2008 tilinpäätöstietojen mukaan Pirkanmaan 24 kunnasta seitsemän teki alijäämäisen tuloksen. Alijäämää kertyi näissä kunnissa yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 Pirkanmaan kunnissa muodostui kuitenkin ylijäämää yhteensä 201 miljoonaa euroa eli noin 419 euroa asukasta kohti laskettuna. Vuotta aikaisemmin Pirkanmaan kuntien ylijäämä oli 32 miljoonaa euroa eli 66 euroa/asukas. Vuonna 2008 maakunnan kuntien yhteinen ylijäämä kasvoi voimakkaasti. Tähän vaikutti merkittävästi Tampereen tulos, joka oli noin 178 M ylijäämäinen (vuonna 2007 noin 21,7 M ) 3.2. KUNTATALOUDEN TUNNUSLUKU- JA PIRKANMAALLA Yli puolet Pirkanmaan kunnista nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2008. Vuodelle 2009 tuloveroprosentteja nostettiin huomattavasti maltillisemmin 18 kuntaa piti tuloveroprosentin ennallaan ja vain neljä kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan. Pirkanmaan korkein tuloveroprosentti (20,50) on Parkanossa, Kylmäkoskella, Urjalassa ja Vesilahdessa. Alhaisin tuloveroprosentti (18,00) on Tampereella. Vuoden 2009 keskimääräinen tuloveroprosentti on Pirkanmaalla 18,70. Se on 0,11 prosenttiyksikköä viime vuoden keskiarvoa korkeampi. Pirkanmaan tuloveroprosentti on jo kolmatta vuotta koko maan keskiarvoa (18,59) korkeampi. Maakunnista korkein tuloveroprosentti on Lapissa (19,84). Alhaisimmat tuloveroprosentit ovat Ahvenanmaalla (17,50) ja Uudellamaalla (17,93). Vuoden 2008 verotulot asukasta kohden laskettuina olivat koko maassa 3 291 euroa. Pirkanmaalla ne olivat 3 200. Edelliseen vuoteen verrattuna verotulot kasvoivat Pirkanmaalla keskimäärin 9,1 prosenttia koko maan vastaavan kasvun ollessa 7,6 prosenttia. Kasvua tapahtui kaikissa maakunnan kunnissa. Verotulokertymän kehitys mukailee Pirkanmaalla koko maan kehitystä varsin yhdenmukaisesti. Absoluuttisesti tarkasteltuna koko maan keskimääräiset verotulot asukasta kohden ovat tarkastelujaksolla 2000 2008 hieman Pirkanmaan keskiarvoja suuremmat, mutta verotulojen suhteellinen kasvu asukasta kohden on ollut Pirkanmaalla koko maata suurempaa. Vuosina 2000 2008 Pirkanmaan verotulojen kasvu oli yhteensä 50 prosenttia, koko maassa noin 36 prosenttia. 18,8 18,6 18,4 18,2 18 17,8 17,6 17,4 17,2 17 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Punkalaitumen tiedot mukana 2005 alkaen Pirkanmaa Kuvio 17. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti 2009 Koko maa Lähde: Tilastokeskus Pirkanmaan liitto 2009 29