1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Samankaltaiset tiedostot
Järvikylän uusjako Aartamin siivouskaivuhanke

Sivu 1 (7) LIITE 1. Yleiskustannukset (noin 20 %) 2559

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

KUSTANNUSARVIO LIITE

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5, 8-9

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

K13. Hanke: Kiiskilän uusjako Valtaojahanke vaihe 2. Kunta: Sievi U Putousporras ja kiveys uoman alkuun

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Op

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 6-7

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

750 m Q4142G, Q4142H, Q4144A, Q4144B

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Peruskuivatussuunnitelma

Leskelän uusjako Peruskuivatus uomat 1-4

Evijärven kuivatusyhteisö Valtaojasuunnitelma Pumppaamo

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Freshabit LIFE IP Puruvesi

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Haukiperänojan PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 6-7

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5, 8-9

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Pintavesien virtausmalli

14341 Sivu- ja niskaojat

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Männistönrämeen Peruskuivatus

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Transkriptio:

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin 9.4.2015 päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. Maveplan on laatinut vuonna 2015 siivouskaivusuunnitelma aiemman 1992 Suomen salaojakeskus Oy:n laatiman peruskuivatussuunnitelman perusteella. Laaditussa siivouskaivusuunnitelmassa on ratkaistu uusjakoalueella olevia kuivatusongelmia. Perkaus on pääosin siivouskaivua. Sillan yläpuolella on toispuoleista kaivua ja tulvatasanteilla tehtyä kaivua noin paalulle 23+00 asti. Tämän lisäksi on merkitty siivouskaivu tien alapuolella olevaan olevaa laskeutusaltaaseen saakka sekä laskeutusaltaan siivous loppuvaiheessa. Suunnitelman kokouskäsittelyssä on vaadittu uoman 1 perkausta Vääräjoesta saakka. Tätä on suunnittelijan toimesta esitetty Ely-keskukselle johon Ely-keskus on ottanut kantaa lausunnossaan, jonka mukaan samalla kun laskeutusaltaan liete poistetaan voi alapuolisesta ojasta poistaa sinne kertyneen lietteen. Lausunnossa mainitaan ettei alapulista ojaa tule perkata. Siivouskaivusuunnitelman mukaiset kaivut on suoritettu syksyn 2015 ja kevään ja kesän 2016 aikana. Aartamin alueella oli Heinä -Elokuun vaiheessa erittäin suuri sademäärä joka aiheutti tulvan jossa vesi kävi pellolla laskeutusaltaan ympäristössä. Tämän vuoksi alapuolisen uoman perkaus on tarpeellista tulvimisen vähentämiseksi. Alapuolisen Vääräjoen vesipinta vaikuttaa sateisena aikana vedenpinnan tasoon laskeutusaltaan yläosaan saakka. Laskeutusallas on kaivettu edellisen maanomistajan toimesta pellon alavaan kohtaan. Tällöin ovat rikkoutuneet suurelta osin altaan kohdalla olevat salaojat. Alueelle on suunniteltu salaojitus 1986 ja ilmeisesti toteutettu sen jälkeen, suunnitelmaan ei ole merkitty huuhteluhaaroja. Alueen yläosaan on kaivettu lisäojia maanomistajan toimesta keväällä 2016. Näistä laskuaukoista osa on noussut pystöön tulvan aikana. Ongelmien poistamiseksi suunnitelmassa esitetään kaivettavaksi leveä allasmainen uoma Vääräjoesta laskeutusaltaaseen. Uoman pohjan leveys on 3m ja luiskan kaltevuus 1:2. Vääräjoen puoleiseen päähän tehdään pohjapato korkeuteen 78.80 jolla pyritään estämään maa-aineksen kulkeutumista Vääräjokeen. Pohjapadolla estetään myös vesipinnan lasku uomassa kaikkein kuivimpana aikana jolla estetään pohjaveden lasku alas ja tätä kautta vähennetään happamuusriskiä vesistölle. Laskeutusaltaan alapäähän tehdään myös pohjapato korkeuteen 79.00 jolla altaan vesipinta pidetään kuivana aikana hieman jokivesipintaa ylempänä. Jokivesipinnan ollessa korkealla ovat pohjapadot vesipinnan alapuolella. Pohjapatojen leveys on vähintään 6 m. Laskeutusallas kaivetaan jotakuinkin nykyisen altaan ääriviivojen mukaisena, leveimmällä altaan kohdalla sitä hieman kavennetaan viljelyn ja altaan kunnossapidon helpottamiseksi. Alue joka hyötyy perkauksesta tulvahaittojen vähenemisenä on noin 5,5 ha. Laskeutusaltaan pinta-ala on 0,45 ha ja allasmaisen uoman pinta ala noin 0,3 ha. Kaivualue sijaitsee pääosin tilan 746-401 6-35 alueella. Uoman alaosa tulee tilojen 746-401-6-35 ja 746-402-1-57 rajalle. Tilojen 746-402-878-14 ja 746-401-36-1 alueella uomaa siivouskaivetaan. Uoma on mitoitettu siten että uoma riittää yläpuolisille vesimäärille jos jokivesipinta ei aiheuta tulvimista pelloille.

Koska valuma-alue on yli 25 km2 ei alueelle ole mahdollista rakentaa ohjearvojen kokoista laskeutusallasta. Laskeutusaltaan ja allasmaisen osan vesitilavuus on kuivana aikana noin 4500 m3 ja tulva aikana 8000 m3. Kevään keskiylivalumalla viipymä on noin 0,6 h. Rakentaminen: Uoman alaosa perataan suunnitelman edellyttämään tasoon ja maat ajetaan levitysalueelle. Levitysalueet on merkitty lohkojen suhteessa alavimpiin kohtiin missä tulvimisriski on suurin. Maat voidaan kaivetaan petteriin josta ne myöhemmin ajetaan levitysalueelle. Levirysalueelta ruokamultakerros kuoritaan pitkittäissuntaisiin pattereihin. Kaivetut maamassat ajetaan ja levitetään kuorittuihin kohtiin vaiheittain. Ruokamulta levitetään ajettujen ja tasattujen maamassojen päälle. Levitysalueella missä levitettävä maakewrros on pieni alle 10 cm maamassat sekoitetaan ruokamultakerrokseen. Altaan kohdalla maa kaivetaan kasoihin josta se ajetaan levitysalueelle. Vesisyvyydeksi altaassa tulee n 0,8-1 m. Syvimmät kohdat tulevat altaan yläosaan ja molemmin puolin allasta reunoille, missä altaan lietteenpoisto on mahdollista parhaiten normaalikokoisella kaivurilla. Levitysalueen altaan ja uoman puoleisella reunalla voidaan levitykseen käyttää myös pskukutraktoria. Lopputasaus tehdään pellontasauslanalla. Pelto tulee tasata siten ettei maamassoista padota pintavesiä peltoalueelle. Rikkoutuneet salaojien laskuaukot uusitaan. Työt on tehtävä aikana jolloin virtaama on mahdollismman pieni. Maan tiivistymisen ehkäisemiseksi paras aika työn tekemiseen alkutalvi jolloin maa on pinnaltaan jäätynyt mutta ei vielä liian paljon kaivun kannalta. Pojapadot rakennetaan moreenista ja pinta tehdään louheesta tai luonnonkivestä (100-300) Levitysalueet kalkitaan kalkkia käytetään 40 t/ha. Ympäristövaikutukset Uoman alaosa on alueella missä on kohtalainen riski esiintyä esiintyä sulfaattimaata. Valuma-alueella on on pieni tai hyvin pieni riski esiintyä hapanta sulfaattimaata Suunnitellusti toteutettuna ei hankkeella kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta jokivesistöön. Pohjapadolla estetään kuivana aikana vesipinnan liiallinen lasku joka voisi aiheuttaa happamuushaittoja. Altaalla ja allasmaisella uomalla otetaan kiinni karkein vedenmukana kulkeutuva maa-aines. Suunnitelmasta pyydetään lausunto Ely-keskukselta.

Ennen töiden aloittamista tulee selvittää alueella olevat vesijohdot kaapelit ja merkattava ne tarvittaessa maastoon. Ennen työn aloittamista tehdään ilmoitus Sievin ympäristösihteerille. Kunnossapito Ojitusyhteisön on kunnossapidettävä laskeutusallas ja allasmainen uoma poistamalla sinne kertynyt liete ja maa-aines aina tarvittaessa noin 2-5 vuoden välein. Kunnossapito suoritetaan kaivurilla altaan reunoilta käsin. Altaan keskiosaan muodostuu matalampi allasosa johon voi kasvaa vesikasveja. Jos keskiosa uhkaa kasvaa umpeen voidaan kasvusto poistaa pitkäpuomisella koneella tai talvityönä. Peratut massat on kalkittava jos ne ovat happamia. Kalajoella 24.9.2016 Maveplan Oy Seppo Hihnala Suunnitelman laatija Insinööri Amk Tarmo Kämä Tarkastanut Rakennusmestari

Sivu 1 (1) LIITE 1 KUSTANNUSARVIO 25.9.2016 Järvikylän uusjako Valtaojahanke Aartamin siivouskaivut alaosa ja allas Tnro 704540 Sievi KUIVATUSALUE 1 UOMA 1 0+00-5+80 580 m Littera Nimike Suorite- Suorite- Yksikkökus- Kustannukset yksikkö määrä tannus euroa euroa 0 Rakennuttajan kustannukset -maastotutkimus/kartoitus ja suunnittelu erä 13450 0,25 3300 0 erä 0 110 Raivaus, kasaus -pensaikko /pienpuu m 2 1000 0,50 500 120 Pyykin siirto kpl 300,00 0 242 Avo-ojat (H/E- massat) - kaivu, m 3 ktr 8700 1,00 8700 Kallion ja kivien louhinta m3ktr 40,00 0 Ruokamullan kuorinta m2 24000 0,15 3600 kuormaus maan ajo ja levitys m3ktr 8700 1,80 15660 Ruokamullan levitys ja pellonviimeistelytasaus m2 26000 0,30 7800 583 Kalkitus tn 100 41,00 4100 540 Pohjapato kpl 2 2000,00 4000 671 Laskuaukkojen korjaus kpl 13 80,00 1040 580 0 m3ktr 0 0,00 0 683 0 0 kpl 0,00 0 0 m 0,00 0 m 0,00 0 0,00 0 Työ- ja materiaalikustannukset yhteensä 48700 Yleiskustannukset (noin 10 %) 4300 Kustannukset yhteensä euroa (alv. 0 %) 53000 Kustannukset yhteensä euroa (alv. 24 %) 65720