ISONKYRÖN PALVELUKESKUS JA TERVEYSKESKUS Isonkyrön kunta 31.05.2016 URAKKARAJALIITE Tämä urakkarajaliite koskee: - Pääurakkaa (rakennusurakka) - Putkiurakkaa - Ilmanvaihtourakkaa - Sähköurakkaa - Automaatiourakkaa -
SISÄLLYSLUETTELO 1 HALLINTOJÄRJESTELYT... 1.1 Yleistä... 1.2 Informaatiovelvollisuudet... 1.3 Asioiden kirjaaminen... 1.4 Työaikataulu... 1.5 Piirustusaikataulu... 1.6 Varauspiirustukset... 1.7 Urakoitsijan asennuspiirustukset... 1.8 Piirustusten jakelumenettely... 1.81 Rakennuttajalta tulevat piirustukset... 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT... 2.1 Rakennusalue... 2.2 Työnaikaiset rakenteet... 2.3 Työnaikaiset asennukset... 2.6 Työmaahuolto... 3 TYÖMAATOIMINNOT... 3.1 Mittaukset... 3.2 Kokeet ja mallit... 3.3 Vartiointi... 3.4 Varastointi... 3.5 Rakennusaikainen käyttö... Työturvallisuus ja ympäristöasiat... 4 VARAUKSET JA MERKINNÄT... 4.1 Yleistä... 4.3 Asennus- ja kuljetusaukot... 4.4 Läpivientien sovituskappaleet... 4.5 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet, läpimenot... 4.6 Jälkipaikkaus... 4.7 LVISA -laitteiden merkinnät... 5 VASTAANOTTO... 5.1 Yleistä... 5.2 Vastaanoton aikataulu... 5.3 Tekniset tarkastukset... 5.4 Toimintakokeet... Toimintakokeiden edellytykset... Toimintakokeen hylkäysperusteet... 5.5 Säätö ja mittaukset... 5.6 Koekäyttö... 5.7 Tarkastusmittaukset... 5.8 Teknisten tarkastusten urakkarajat... 5.9 Luovutusasiakirjat... 6 KÄYTTÖÖNOTTO... 6.1 Käyttö- ja huolto-ohjeet... 6.2 Käytön opastus... 6.3 Takuuajan toimenpiteet... 7 PÄÄURAKOITSIJAN TYÖT JA VELVOITTEET MUISTA URAKOISTA... 7.1 Yleistä... 7.2 Putkiurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 7.3 Ilmanvaihtourakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 7.4 Sähköurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 8 MUIDEN URAKOITSIJOIDEN VÄLISET VELVOITTEET... 8.0 LVI-urakoihin liittyvät erityiset velvoitteet... 8.1 Putki-, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiourakoitsijoiden työt ja velvoitteet... 8.2 LVI-töistä sähköurakkaan aiheutuvat hankinnat ja työt... 8.3 Tilaajan hankinnoista muihin urakoihin aiheutuvat työt...
1 HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Yleistä Työmaan hallintojärjestelyistä vastaa pääurakoitsija. Tämän on laadittava hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty henkilöt ja näiden valtuudet. 1.2 Informaatiovelvollisuudet 1.3 Asioiden kirjaaminen Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua toisen osa-alueen suunnitelmiin niiltä osin kuin se työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksen alkua hyväksytettävä rakennuttajalla ja suunnittelijoilla laitteidensa asennussuunnitelmat. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa. Yhteisesti sovittua työjärjestystä ja aikataulua tulee noudattaa. Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä rakennus- ja aputöitä ja toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Rakennustyöselityksen mukaisesti pääurakoitsijan pitämään työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt ja muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. 1.4 Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä ja laatia työaikataulu muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden kanssa. Työaikataulu laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: - rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja -urakoiden ajankohdat tulee ilmetä yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa, yhtä tai useampaa urakkaa koskevat osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) - teknisten tilojen valmistusajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen LV-, IV-, AU, sammutinjärjestelmä- ja sähkö-urakoiden osalta - LVIS -osatarkastukset ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta. - säätöön, viritykseen, koekäyttöön ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika. - koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa - urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset - malliasennusten ja -tilojen valmistuminen Työaikataulu tulee tarkistaa urakkaohjelmassa määrätyin aikavälein olosuhteita vastaavaksi. Tarkistettu aikataulu tulee pääurakoitsijan esittää muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden hyväksymänä ja mahdollisin lisäselvityksin varustettuna rakennuttajan hyväksyttäväksi. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Havaitessaan poikkeamisen tulee pääurakoitsijan, kuultuaan ao. urakoitsijaa, ilmoittaa poikkeamista kirjallisesti rakennuttajalle. Pääurakoitsija laatii yhdessä sivu-urakoitsijoiden ja rakennuttajan kanssa loppuvai-
heen aikataulun vähintään 2 kk ennen vastaanottotarkastusta. Loppuvaiheen aikataulussa viimeisen 4 viikon ajalle sallitaan vain viimeistelytöitä, itselle luovutus, toimintakokeet, säädöt, viranomaistarkastukset sekä ennakkotarkastukset ja vastaanottovaihe. Katso kohta 5. 1.5 Piirustusaikataulu Rakennuttajan hyväksyttyä työaikataulun urakoitsijat laativat yhteistyössä keskenään töiden kulkua seuraavan piirustusaikataulun, joka esitetään rakennuttajalle. Piirustusaikataulussa tulee ilmetä ainakin seuraavat ajankohdat: - varauspiirustusten kiertoajat - eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille - rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden piirustusten, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille - urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön - urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat 1.6 Varauspiirustukset 1.7 Urakoitsijan asennuspiirustukset 1.8 Piirustusten jakelumenettely Piirustusaikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajantarve. Piirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan toimesta piirustusaikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopullisesti varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustuksia tarvitaan työmaalla. Varaus- ja reikämerkinnät tulee tehdä sähköisesti (AutoCad ohjelmalla). Rakennesuunnittelijan tarkastettua ja hyväksyttyä lopulliset varauspiirustukset vahvistavat urakoitsijat ne allekirjoituksellaan. Hyväksyttyjen varauspiirustusten mukaisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta haluavan urakoitsijan kustannuksella, mikäli ne eivät aiheudu rakennuttajan myöhemmin esittämistä muutoksista. Reikäpiirustusten tarkistamisvelvollisuus on kunkin urakoitsijan sisällytettävä myös kaikkiin omiin aliurakoihinsa ja -hankintoihinsa. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. on rakennusurakoitsijan tehtävä työpiirustusten ja ali- tai sivu-urakoitsijan antamien ohjeiden mukaan eikä niitä merkitä varauspiirustuksiin. Urakoitsijan laatimat erikoissuunnitelmat tulee riittävän ajoissa hyväksyttää rakennuttajalla, ao. suunnittelijalla ja niihin sidoksissa olevilla muilla urakoitsijoilla. Rakennuttajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu hoidetaan seuraavasti: Urakoitsijat ilmoittavat suunnitelmien toimitusosoitteet urakkaneuvotteluissa. Jakelu hoidetaan kopiolaitoksen kautta. Pääurakoitsija tekee työmaapäiväkirjaan merkinnän saapuneista suunnitelmista. Urakoitsijalta tulevien asennus- ja työpiirustusten hyväksyttäminen ja jakelu hoidetaan seuraavasti: Urakoitsijan laatimat piirustukset tulee toimittaa rakennuttajan ja ao. suunnittelijan hyväksyttäväksi 2 viikkoa ennen ko. työvaiheen aloittamista.
1.81 Rakennuttajalta tulevat piirustukset 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT Suunnittelupiirustuksista toimitetaan urakoitsijoille tarvittava määrä kopioita, enintään kuitenkin seuraavasti: Suunnittelupiirustuksista toimitetaan kopioita seuraavasti: - rakennuspiirustuksia 3 sarjaa - rakennepiirustuksia 3 sarjaa - LVIA -piirustuksia 3 sarjaa - sähköpiirustuksia 3 sarjaa 2.1 Rakennusalue Rakennusalue ja urakka-alue on esitetty asema- ja pohjapiirustuksessa. Lämpö-, vesiviemäri- ja sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Rakentaminen pyritään suorittamaan 1- vaiheisena. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon, että terveyskeskuksen toiminta jatkuu koko rakentamisen ajan. 2.2 Työnaikaiset rakenteet 2.3 Työnaikaiset asennukset Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön rakennusalueen ja pihaalueen, joista pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Katso urakkaohjelma. Pääurakoitsijalla on velvollisuus kaikkien urakoitsijoiden työmaalle tulevien tarvikkeiden ja laitteiden vastaanottamisesta ja suojaamisesta. Pääurakoitsija pystyttää tarvittavat työmaahuoltorakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varasto- yms. tilat omia, muiden urakoitsijoiden ja tilaajan hankintojen tarpeita varten. Katso urakkaohjelma. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija.. Pääurakoitsija varaa tarvittaessa työmaarakennuksista sivu-urakoitsijoille - riittävät, lukittavat, lämpimät ja kylmät varastotilat. Rakennettavaa rakennusta ei voida käyttää varastointitarkoitukseen Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoita ja alihankkijoita samoin kuin erillisurakoitsijoita/ -hankkijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten. Pääurakoitsija tekee työmaakilven, johon merkitään rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden liikenimet. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella mahdollisesti tarvittavien tilapäisten teiden rakentamisesta ja jälkien hoitamisesta alkuperäiseen kuntoon. Pääurakoitsija puhdistaa ja vahvistaa käyttämänsä tontin ulkopuolisetkin ajotiet, mikäli työmaaliikenteestä aiheutuu likaa tai painumia tielle. Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: - työmaalle tarvittavan veden toimittamisesta - työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä - työmaa-alueen ja -rakennusten sekä työkohteiden valaistuksesta - rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten sekä siitä, että pistorasioita on kohtuullisella (n. 20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoidentyökohteista - em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen - em. toimitusten käyttö- ja perusmaksuista
2.6 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. Kukin urakoitsija vastaa käytössään olevien tilojen lukitsemisesta. 3 TYÖMAATOIMINNOT Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden ja rakennuttajan erillishankintojen pakkausjätteiden poiskuljettamisesta rakennuspaikalta erikseen sovittavista paikoista eteenpäin. Jätteet on lajiteltava jätehuoltosuunnitelman ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 3.1 Mittaukset Pääurakoitsija merkitsee urakkaansa kuuluvien rakennusosien paikat sekä linjat ja korkeudet. Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja mittalinjat asennuspaikan lähelle. Erikoistöiden urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. 3.2 Kokeet ja mallit Kokeet tai mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnitelmissa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. 3.3 Vartiointi 3.4 Varastointi Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien työkalujensa ja tarvikkeidensa vartioinnista työmaa-alueella. Kukin urakoitsija vastaa omien laitteidensa ja materiaalien vastaanotosta sekä siitä, että varastointi on suoritettu asiallisesti. Varastotilat: ks kohta 2.2. 3.5 Rakennusaikainen käyttö Olemassa olevien ja rakennusaikana asennettujen laitteiden rakennusaikaisista käytöistä vastaa pääurakoitsija, jonka tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä ao. erikoisselityksiä, rakennuttajan ja ao. urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että - tilaaja antaa siihen luvan - laitteiden sähköasennukset ja myös säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin rakennuttajan hyväksymät - laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: - ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön, eikä toimintakokeita järjestetä ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu ja loppusiivous tehty, sekä konehuoneet puhdistettu ja ilmanvaihtokoneet sisältä pesty. Ilmanvaihtokoneiden sisäpuolisen pesun hoitaa ilmanvaihtourakoitsija. Pääurakoitsija velvoitetaan nuohoamaan ilmanvaihtokanavat sisä-puolelta kustannuksellaan jos rakennusaikainen suojaaminen katsotaan laiminlyödyksi. Ilmanvaihtourakoitsija velvoitetaan hoitamaan työaikaiset kanavien-tulppaamiset
Työturvallisuus ja ympäristöasiat huolellisesti ja ennen kaikkea ammattiylpeydellä. Ko. töiden valvojilla ja suunnittelijoilla on oikeus keskeyttää jo asennettujen ilmanvaihtokanavien likaavat työt, niin että työaikainen suojaaminen hoidetaan kuntoon. - kojeiden ja laitteiden puhdistaminen rakennusaikaisen käytön jälkeen kuuluu pääurakoitsijalle - lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava käyttämättömät ja valaisinten puhdistettuja luovutustilaisuudessa. - mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, oman ja/tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., tulee hänen saattaa nämä ennen luovutusta uuden veroiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa. Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä hankekohtaisessa turvallisuussuunnitelmassa. - Turvallisuussuunnitelmaa tehtäessä on huomioitava katolla työskentely ja korkean porrashuoneen rakentaminen. Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolten toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan ja ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määrätään: - tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet. - riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi. - tuotantosuunnittelu ja -ohjaustehtävät - käytettävät menettely- ja työskentelytavat - tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt - tiedonkulku ja kirjaukset - yhteistyö hankeen muiden osapuolten kanssa - laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen Suunnitelma toimitetaan rakennuttajan hyväksyttäväksi urakkasopimuksen solmimisen jälkeen. Työmaan ympäristösuunnitelma Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm. - materiaali- ja energiatalouden hallinta - työmaan eri osapuolten perehdyttäminen kohteen ympäristö vaatimuksiin - työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen. - materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely. - rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö - pölyn ja melun torjunta - vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely - yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen. Työmaan turvallisuuteen vaikuttavia ja huomioitavia asioita on esitetty urakkaohjelmassa ja rakennusselityksessä. Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen
4 VARAUKSET JA MERKINNÄT ja toimimaan työkohteessaan niin, että tulipalonvaaraa ei synny ja noudattamaan työmaalle laadittavia tulityöohjeita. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi tulityökortti. Kukin urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt pääurakoitsijalle, joka laatii luettelon tulityöluvan omaavista henkilöistä ja luovuttaa listan rakennuttajan valvojalle. Tulitöitä ovat mm. työt joissa esiintyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, polttoja kaarileikkaus laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Pääurakoitsija huolehtii työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Työkohdekohtaisesta tulityöpalovartioinnin ja vähintään 2 tuntia työskentelyn päättymisestä jatkuvan vartioinnin hoitaa kukin urakoitsija. 4.1 Yleistä Varauspiirustuksiin, jotka tehdään rakennesuunnittelijan laatimille pohjapiirustuksille, merkitään kaikki kantaviin rakennusosiin tehtävät aukot, reiät ja syvennykset sekä erikseen sovittavassa laajuudessa tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet yms. rakennustarvikkeet, jotka sijoitetaan rakenteisiin niiden teon yhteydessä. Piirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan toimesta piirustusaikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muiden urakoitsijoiden varaukset merkitään siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään kaksi viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustuksia tarvitaan työmaalla. Rakennesuunnittelijan tarkastettua ja hyväksyttyä lopulliset varauspiirustukset vahvistavat urakoitsijat ne allekirjoituksellaan. Hyväksyttyjen varauspiirustusten mukaisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta haluavan urakoitsijan kustannuksella, mikäli ne eivät aiheudu rakennuttajan myöhemmin esittämistä muutoksista. Varaus- ja reikämerkinnät tulee tehdä sähköisesti (AutoCad ohjelmalla). 4.3 Asennus- ja kuljetusaukot Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. rakennusurakoitsijan tehtävä työpiirustusten ja muiden urakoitsijoiden antamien ohjeiden mukaan eikä niitä merkitä varauspiirustuksiin. Kaikkien urakoitsijoiden tulee heti työn alettua suunnitella ja tarkistaa tarvitsemansa varaukset, jotta ne voidaan ottaa huomioon rakennustyötä tehtäessä ja sovittaa yhteen muiden varaustarpeiden kanssa ja rakentaa tai kiinnittää ajoissa rakennustyön kestäessä. Kaikki tarvittavat varaukset tulee esittää varaussuunnitelmissa (reikäpiirustuksissa). Mikäli jokin varaustyö joudutaan tekemään jälkikäteen suunnitelmien ulkopuolella, vastaa tarkistamisensa laiminlyönyt osapuoli kaikista työn aiheuttamista lisäkustannuksista. Kaikki urakoitsijat ovat velvollisia reikiä tehtäessä ja porattaessa (myös pienet reiät) tarkistamaan rakennepiirustuksista (rakennuttajalla) raudoitusten paikat. Rakennusurakoitsija jättää rakenteisiinsa itsensä ja muiden urakoitsijoiden tarvitsemat asennus- ja kuljetusaukot. Muiden sivu-urakoitsijoiden tulee esittää tarpeensa varaussuunnitelmissa. Kukin urakoitsija vastaa siitä, että hän käyttää asennuksiinsa hänelle varattuja tiloja ja varauk-
4.4 Läpivientien sovituskappaleet sia. Rakennusurakoitsija valvoo, että varaussuunnitelmaa noudatetaan. Läpäisykohdan äänen-, veden- ja kosteudeneristys kuuluu rakennusurakkaan, myös palokatkojen tekeminen kuuluu pääurakkaan (rakennusurakka). Rakennusurakoitsija sijoittaa putkia, johtoja yms. varten pohjien, seinien tai seinässä olevien palkkien läpimenokohtiin teollisesti valmistettuja valmiita läpivientikomponentteja tai näitä varten jätetään jälkivalu ja jälkimuurausaukot. Holkkien päiden tulee välipohjassa ulottua lopullisen lattiapinnan tasoon ja kosteissa tiloissa vähintään 50 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Katto- ja seinäpinnoissa tulee holkkien olla samassa tasossa lopullisen pinnan kanssa. LVI-putkistojen läpivienteinä käytetään seinissä ja holveissa teollisesti valmistettuja valmiita läpivientikomponentteja. Putkiläpiviennit hankkii ko. putken toimittava urakoitsija. Läpivientikomponentit asentaa rakennusurakoitsija, putki- ja IV-urakoitsijoiden ohjeiden mukaisesti. Läpiviennit hormeihin hankkii putken toimittava urakoitsija. Läpiviennit asentaa rakennusurakoitsija LVI-urakoitsijoiden ohjeiden mukaisesti palomääräykset huomioiden. Putkiurakkaan kuuluvat velvoitteet: - hankkii putkistojen tiiviit läpivientikomponentit - hankkii ja asentaa irralliset, tiivistetyt läpivientihylsyt - valvoo, että läpiviennit asennetaan siten, että ne eivät vaikeuta putkiasennustyötä - tarkistaa reikiä tehdessään raudoitusten sijainnin rakennesuunnitelmista (rakennuttajalla). IV-urakkaan kuuluvat velvoitteet: - hankkii IV-kanavien erilliset seinä- ja holviläpiviennit - valvoo, että IV-läpiviennit asennetaan siten, että ne eivät vaikeuta IV-kanavien asennustöitä - tarkistaa reikiä tehdessään raudoitusten sijainnin rakennesuunnitelmista (rakennuttajalla). Rakennusurakkaan kuuluvat velvoitteet: - asentaa ja valaa kiinni LVI-urakoitsijoiden toimittamat valmiit läpivientikomponentit reikävarauspiirustusten ja LVI-urakoitsijoiden ohjeiden mukaisesti - asentaa ja valaa kiinni sammutinjärjestelmäurakoitsijan toimittaman valmiin väestönsuojaläpiviennin reikävarauspiirustusten ja urakoitsijan ohjeiden mukaisesti - rakennusurakoitsija viimeistelee läpäisykohdan ja asentaa ao. urakoitsijan toimittamat peitelevyt. 4.5 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet, läpimenot Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muuta määrätä, noudatetaan tartuntojen, kiinnikkeiden ja kannakkeiden urakkarajoina seuraavaa: - rakennesuunnitelmissa esitettyjen tartuntojen ja varauspiirustuksissa osoitettujen betoniterästartuntojen hankinta ja asennus jälkivalukoteloihin kuuluu rakennusurakkaan - muiden tartuntojen sekä laitteiden, kojeiden, varusteiden ja asennusten kiinnikkeiden, kannakkeiden ja läpimenojen hankinta kuuluu niitä tarvitsevalle urakoitsijalle - milloin urakoitsijat haluavat käyttää suunnitelmista poiketen ns. yhteiskannatusjärjestelmää, laativat urakoitsijat näiden toteutussuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi Mikäli kiinnikkeitä ja kannakkeita on sijoitettava muuraukseen tai muihin rakennusosiin, suorittaa asennuksen rakennusurakoitsija niitä tarvitsevan urakoitsijan ohjeiden mukaan.
Näkyviin jäävät kannatinjärjestelmät on esitettävä arkkitehdin hyväksyttäväksi. Jälkikiinnityksissä noudatetaan seuraavaa: - rakennusosiin saavat eri urakoitsijat omalla kustannuksellaan kiinnittää porapultteja, kiinnitystulppia, kiinnityspaloja, side- ja tukirautoja yms. edellyttäen, että ne eivät muuta terästen asentoa tai suojaetäisyyksiä, lisää merkittävästi kuormitusta, huononna rakennusosan muita omaisuuksia tai vahingoita niissä jo olevia asennuksia. Mittausapu ja valvonta kuuluu näiltäkin osin rakennusurakoitsijalle Kunkin urakoitsijan velvollisuuksiin kuuluu ottaa selko kiinnitysalustan rakenteesta ja siihen soveltuvista kiinnitystarvikkeista sekä vastata kiinnitystarvikkeiden lujuudesta, tarvittaessa lujuuslaskelmia käyttäen. Rakennusurakoitsija valvoo ja ohjaa muiden urakoitsijoiden kiinnitystöitä siten, että kiinnikkeet eivät vahingoita rakenteita, huononna rakennusosan ominaisuuksia tai lisää merkittävästi kuormitusta. 4.6 Jälkipaikkaus Jälkipaikkauksen suorittaa rakenteen tehnyt urakoitsija. Jos jälkipaikkaus ei johdu normaalista työsuorituksesta vaan aiheutuu toisen urakoitsijan viaksi luettavasta syystä, suoritetaan jälkipaikkaus aiheuttajan kustannuksella. 4.7 LVISA -laitteiden merkinnät 5 VASTAANOTTO Kaikki LVISA -laitteet, riippumatta siitä, kenen toimitukseen ne kuuluvat, on merkittävä yhtenevää merkintätapaa käyttäen. Asennus yhtenevän periaatteen mukaisesti pääurakoitsijan toimesta, merkit hankkii ao. urakoitsija. Tarkemmat merkintäohjeet on esitetty ao. työselityksessä. 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta. 5.2 Vastaanoton aikataulu Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa tulee kaikkien rakennus-, putki-, ilmanvaihto- ja sähkö-, sammutinjärjestelmä- ja automaatiourakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä. Pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin osatarkastustilaisuuksiin. Pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa lopullisen koekäyttöohjelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Mikäli osa-, vastaanotto- tai jälkitarkastuksissa todetaan niin paljon puutteita, ettei tarkastusta voida hyväksyä, korvaa urakoitsija rakennuttajalle ja kaikille valvojille aiheuttamansa uusintatarkastusten kustannukset. Kohteessa tullaan pitämään välitarkastuksia urakkaohjelmassa esitetyllä tavalla. Vastaanotto tapahtuu rakennusvaiheittain (katso urakkaohjelma). Rakennusteknisten töiden osalta pitävät rakennuttajan edustajat ennakkotarkastuksen. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön vastaanottotarkastuksessa. Ennakkotarkastus pidetään 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Vastaanottotarkastusta edeltäen suoritetaan LVIS- töiden osalta: - laite- ja asennustapatarkastukset 1 viikko ennen toimintakokeiden aloittamista - laitteiden toimintakokeet, joiden tulee olla hyväksytysti suoritettu 1 viikko ennen vastaanottotarkastusta
5.3 Tekniset tarkastukset - laitoksen säätö ja mittaukset (loppusiivous on oltava suoritettu) - koekäyttö, joka on voitava aloittaa 1 viikko ennen vastaanottotarkastusta (loppusiivous on oltava suoritettu) - tarkastusmittaukset Erikoistöiden osatarkastusten aikatarve riippuu olennaisesti laitteiden valmiusasteesta kussakin osasuorituksessa. Eri vaiheille on varattava seuraavan pituiset aikamäärät edellyttäen, ettei suurempia korjattavia puutteita laitoksen toiminnassa ilmaannu: - laitteiden toimintakokeet 2 päivää - laitoksen säätö ja mittaukset 1 viikko - yhteiskoekäytöt 2 päivää - siivous- ja korjausaika 1 viikko Kukin urakoitsija tekee osasuorituksen edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaitteilla. Automatiikan toiminta tarkistetaan dataloggereilla ja tulokset taltioidaan. Em. ajat tulee olla merkittynä työaikataulussa. Rakenne-, laite- ja asennustapatarkastukset Rakennusaikana rakennuttaja suorittaa valvontaa ja tarkastuksia, joissa todetaan, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, työmenetelmät, kojeet ja laitteet ovat asiakirjojen mukaiset. Tarkastukset koskevat erityisesti peittyviä rakenteita kuten: - viemäröintiä - kosteuden- ja vedeneristyksiä - lämmöneristyksiä, äänieristyksiä ja paloteknisiä eristyksiä - putkistoja ja putkikanavia ennen niiden peittämistä - alakattojen yläpuolisia asennuksia ja rakenteiden läpäisyjä - ruoste- ja muita syöpymissuojauksia Rakenteita ei saa peittää ennen tarkastusten suorittamista. Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastuksissa edellytetään, että laiteryhmä on varusteineen asennettu ja merkitty. Viranomaisten tarkastukset Työn suorittajan on oma-aloitteisesti hoidettava yhteys viranomaisiin ja hyväksytettävä käyttämänsä laitteet. Mikäli viranomaisten valvontatoimenpiteistä aiheutuu työn aikana suunnitelmiin muutoksia, on urakoitsijan ennen työn suorittamista ilmoitettava asiasta rakennuttajalle käyttäen tarvittaessa muutostyötarjousmenettelyä. Kukin urakoitsija vastaa omalta osaltaan viranomaisten suorittamien ja vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. 5.4 Toimintakokeet Toimintakokeiden edellytykset Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastusten jälkeen urakoitsijoiden ilmoitettua kaikkien laitteidensa olevan toimintakuntoisia, suorittaa rakennuttaja toimintakokeen. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ja rakennuttajalle kirjallisesti ilmoittamana ajankohtana sen jälkeen, kun urakoitsijat ovat yhteisesti todenneet ainakin seuraavat toimenpiteet suoritetuksi: Rakennusurakka - konehuoneet, sähkökeskukset ja valvontatilat valmiit ja loppusiivottu ja haittaa aiheuttavia pölyäviä työvaiheita ei enää suoriteta. - rakennuksen muut tilat sellaisessa kunnossa, että toimintakoe ja sen jälkeen säätö- ja viritystyöt voidaan aloittaa ts. seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. ra-
kennusosat on asennettu Putkiurakka - verkosto ja laitteet asennettu - verkosto huuhdeltu ja esisäädetty - eristystyöt pääosin tehty - mittarit asennettu - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset tehty Ilmastointiurakka - kaikki koneet ja laitteet asennettu - puhaltimet ja kanavat asennettu - säätö- ja pääte-elimet asennettu - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset tehty Sähköurakka - kaikki sähkökeskukset ja johdotukset asennettu niin, että virta tulee koneille ja säätölaitteille lopullista kytkentää myöten - konehuoneiden valaistus toimii - moottoreiden lämpösuojat viritetty - hälytykset kokeiltu ja alustavasti merkitty - pyörimissuunnat tarkastettu - pakkokytkennät tarkastettu - urakoitsijalle kuuluvat toimintatarkastukset tehty Säätö- ja valvontalaiteurakka - säätö- ja valvontalaitteet asennettu - säätö- ja valvontalaitteet kytketty, esiviritetty ja asetusarvot aseteltu - ohjaus ja pakkokytkennät tarkastettu - toimintasuunnat tarkistettu Toimintakokeiden suoritus Erikoisjärjestelmien, koneiden ja laitteiden toimintakokeet suoritetaan erikseen laadittujen toimintaohjelmien mukaan. Niille sähkökäyttöisille laitteille, jotka eivät liity LVI-laitokseen ja eri sähköjärjestelmille, suoritetaan toimintakokeet ennen vastaanottoa. Kokeet järjestää se urakoitsija tai erillishankkija, jonka urakkalaajuuteen toimitus on sisältynyt. Näiden kokeiden aikatarpeen ja urakkarajojen suhteen noudatetaan soveltuvin osin samaa, mitä edellä on sanottu LVI-laitteiden toimintakokeista. Rakennuttaja tarkastaa urakoitsijan edustajien läsnä ollessa, että laitteet on asennettu oikein paikoilleen ja että sähköllä toimivat laitteet saavat virtansa lopullisia virtayhteyksiä pitkin. Moottoreiden peltien ja automatiikkalaitteiden liikesuuntien on oltava oikeat. Samoin pakkokytkentöjen käynnistyshidastusten ja hälytysten on oltava oikein kytketyt. Tarkastukset kohdistuvat mm. seuraaviin seikkoihin. Instrumentointi ja merkinnät: - säätimet, toimintalaitteet ja anturit merkintöineen - mittarit ohje- ja raja-arvoineen - pumppujen ja puhaltimien laitekilvet - kanavien, putkistojen ja säätöventtiilien merkinnät Pyörimissuunnat: - pumput, puhaltimet Hälytykset ja varolaitteet: - jäätymisvaaratermostaatit - lämpötila-, paine- ja paine-erohälytykset - ylivirtasuojat Ohjaukset ja pakkokytkennät: - käsi-, kello- ja ulkotermostaattiohjaukset - laitteiden väliset pakkokytkennät Säätötoiminnot:
Toimintakokeen hylkäysperusteet 5.5 Säätö ja mittaukset - lämmitysverkostojen säätö - paluuvesisäätö seisonta-aikana - tyristorisäätimien, huonetermostaattien, magneettiventtiilien toiminta Toimintakokeita ei suoriteta, mikäli jokin em. kohtien tehtävistä on suorittamatta. Toimintakokeen suoritus keskeytetään, mikäli toiminnallisia puutteita havaitaan enemmän kuin 10 kappaletta. Mikäli uusintatarkastuksia joudutaan pitämään edellä lueteltujen syiden perusteella, ne tehdään aiheuttaneen urakoitsijan kustannuksella. Ensimmäinen uusintatarkastus pidetään aikaisintaan yhden viikon kuluttua. Niille sähkökäyttöisille laitteille, jotka eivät liity LVI- ja eri sähköjärjestelmiin, tehdään toimintakokeet ennen vastaanottoa. Kokeet järjestää se urakoitsija tai erillishankkija, jonka urakkaan toimitus on sisältynyt. Näiden kokeiden ajantarpeen ja urakkarajojen suhteen noudatetaan soveltuvin osin kohtaa 5.2. Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen urakoitsija suorittaa asentamansa laitoksen säädöt ja mittaukset. Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut, että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säädössä ja mittauksessa suoritettavat toimenpiteet on esitetty työselityksissä. Kaikista mittauksista ao. urakoitsija laatii pöytäkirjan. 5.6 Koekäyttö Koekäytössä tutkitaan laitteiden kokonaistoimintaa eri olosuhteissa. Urakoitsijoiden tulee pyytää koekäytön suorittamista saatuaan laitteiden asennustyöt valmiiksi sekä toimintakokeen jälkeiset säätö- ja viritystoimenpiteet suoritetuiksi. 5.7 Tarkastusmittaukset 5.8 Teknisten tarkastusten urakkarajat Seuraavat laitokset koeajetaan: - ilmastointikojeet vyöhykkeineen - säätö- ja valvontajärjestelmät Koekäyttöohjelmasta sovitaan rakennuttajan kanssa, jolloin määritellään eri osapuolten velvoitteet ja koekäytön tekniset suoritustapavaatimukset. Mittaukset suorittaa rakennuttaja urakoitsijoiden toimittamilla mittareilla. Koekäyttämättömien laitteiden osalta tarkastetaan urakoitsijoiden suorittama säätö ja viritys tekemällä pistokokeittain tarkastusmittauksia. Mittaukset on voitava aloittaa viimeistään kaksi työpäivää ennen vastaanottotarkastusta. Koekäyttämättömien järjestelmien ja laitteiden osalta tarkastetaan urakoitsijoiden suorittama säätö ja viritys tekemällä pistokokeittain tarkastusmittauksia. Mittaukset on voitava aloittaa viimeistään kaksi työpäivää ennen vastaanottotarkastusta. Vastaanottomenettelyyn liittyvissä teknisissä tarkistuksissa noudatetaan seuraavia urakkarajoja: - lämmityskustannuksista vastaa pääurakoitsija - veden ja sähkön toimittaa pääurakoitsija - kukin urakoitsija suorittaa laitteidensa säädön ja mittaukset sekä tarpeelliset korjaukset - takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta, urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle.
5.9 Luovutusasiakirjat Urakoitsijat luovuttavat ennen vastaanottotarkastusta rakennuttajalle seuraavat asiakirjat: 1. luovutusasiakirjat 3-sarjaa paperilla, joihin kuuluvat mm. - valvojan merkinnällä varustetut tarkepiirustukset ja lopullisia asennuksia vastaavat asennuspiirustukset - viranomaisten leimoilla varustetut lupapiirustukset ja niihin liittyvät luvat - viranomaisten tarkastuspöytäkirjat - käyttö- ja huolto-ohjeet sekä takuutodistukset 2. LVISA- loppupiirustuksista luovuttavat ao. urakoitsijat lisäksi: - viranomaisille luovutetaan loppupiirustuksia ao. viranomaisten vaatimuksien mukaisesti - käyttöpaikoille tulevat piirustukset on lueteltu työselityksessä - LVIA -urakoitsijoiden velvollisuus on tehdä tarkepiirustukset, joiden pohjalta urakoitsijat voivat tehdä ajantasaiset DWG -piirustukset. (LVISA - luovutusasiakirjat asianomaisen työselityksen mukaan.) Loppupiirustukset luovutetaan myös sekä DWG- että PDF -muodossa CD- tai DVD - levylle tallennettuna. 6 KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Käyttö- ja huolto-ohjeet Rakennuksesta tullaan tekemään käyttö- ja huoltosuunnitelma LVISA -urakoitsijoiden ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmien kokoamisesta vastaa ko. urakoitsijat. LVISA -urakoitsijoiden tulee 2 viikkoa ennen vastaanottoa toimittaa käyttösuunnitelmakansioihin suomenkieliset käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet sekä näihin liittyvät yksityiskohtaiset piirustukset, jotka on tarkemmin määritelty säätö-, valvontalaite-, LVI- sekä sähkötyöselityksessä. Lisäksi kaikki ne urakoitsijat, joiden urakkasuoritukseen sisältyy koneita ja laitteita, luovuttavat rakennuttajalle näitä koskevat takuusitoumukset sekä suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Rakennuttajalle on luovutettava myös tarvittavat huolto- ja hoito-ohjeet kaikista erikoista huoltoa vaativista rakennusosista ja materiaaleista kuten - erikoisverhouksista - lattiapäällysteistä - katteista - erikoisikkunoista ja -ovista Näiden huolto- ja hoito-ohjeiden sisältö ja esitystapa on tarkemmin määritelty ko. työselityksessä. 6.2 Käytön opastus Urakoitsijat ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittuna ajankohtana käyttöhenkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevan koulutustilaisuuden. Koulutus pyritään järjestämään aina kunkin järjestelmän tai laitteiston vastaanottokokeiden yhteydessä. Tilaisuuden kestoaika on kunkin laitetoimittajan osalta noin yksi työpäivä, ellei ko. työselityksessä ole muuta mainittu. 6.3 Takuuajan toimenpiteet Käyttäjille on viimeistään koulutustilaisuudessa toimitettava kirjallinen aineisto joko em. käyttö- ja huolto-ohjeisiin tai muuhun aineistoon perustuen. Kuhunkin urakkaan kuuluvat takuuajan huolto-toimenpiteet on mainittu ao. erikoistyöselityksessä. Suoritetuista toimenpiteistä on saatava käyttöhenkilökunnan hyväksyntä kirjallisena.
7. URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET 7.1 Varaukset 7.1.1 Yleistä Kaikkien urakoitsijoiden tulee heti työn alettua suunnitella tarvitsemansa reiät ja varaukset, jotta ne voidaan ottaa huomioon rakennustyötä tehtäessä ja sovittaa yhteen muiden varaustarpeiden kanssa. Esivalmisteisten rakenneosien valmistaja on omalta osaltaan vastuussa valmisteisiinsa liittyvistä rei istä ja tartunnoista, ellei vastuuta ole siirretty toiselle urakoitsijalle. Kukin urakoitsija vastaa osaltaan siitä ja pääurakoitsija valvoo, että kukin urakoitsija käyttää asennuksiinsa heille varattuja tiloja ja varauksia. Mikäli jokin varaustyö joudutaan tekemään jälkikäteen suunnitelmista poiketen, vastaa suunnittelunsa laiminlyönyt urakoitsija kaikista työn aiheuttamista lisäkustannuksista (myös suunnittelukustannuksista). Pääurakoitsija vastaa viime kädessä työn toteuttamisesta suunnitelmien mukaisten mittojen ja niissä olevien muiden tietojen mukaisesti. Pääurakoitsija informoi riittävän ajoissa muita urakoitsijoita ja toimittajia työn etenemisestä, jotta nämä voivat suorittaa omat velvollisuutensa oikeaan aikaan. 7.1.2 Reiät ja syvennykset Piirustusten mukaisiin rakenteisiin voidaan tehdä muutoksia vain rakenteiden suunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla. Muutokset tehdään muutosta tarvitsevan urakoitsijan kustannuksella. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tai betonirakenteisiin tehtävät reiät, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. on pääurakoitsijan tehtävä urakkasuoritukseen kuuluvana työpiirustusten ja ali- tai sivu-urakoitsijan antamien ohjeiden mukaan, eikä niitä merkitä varauspiirustuksiin. Varaukset mitoitetaan olemassa olevista seinälinjoista lähtien ja korkeusasemat ilmoitetaan +korkoina. Kaikkiin kantaviin rakenteisiin ja ei-kantaviin rakenteisiin tulevien, reikäpiirustusten mukaan tehtävien lävistysten lisäksi kaikki muutkin ja muihinkin rakenteisiin tulevat lävistykset, aukot, reiät, urat ja syvennykset kuuluvat pääurakkaan, ellei niitä nimenomaan ole muille määrätty. 7.1.3 Läpiviennit Läpäisykohdan veden- tai kosteudeneristys kuuluu rakennusurakkaan. Rakennusurakoitsija sijoittaa putkia, kanavia, johtoja yms. varten pohjien, seinien tai seinissä olevien palkkien läpimenokohtiin ruostesuojatut holkit tai näitä varten jätetään jälkivalu- ja jälkimuurausaukot. Holkkien hankinta sekä putkien, kanavien tai kaapeleiden ja holkkien välisen tilan tiivistäminen kuuluu ao. urakoitsijalle. Märkätiloissa lattian läpivientiholkin tulee ulottua 50 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Putken asennuksen jälkeen märkätiloissa lattian läpivientiholkki valetaan koko pituudeltaan umpeen joustavalla massalla (ei silikonilla) ja varustetaan ympäristön värisellä peitelevyllä, joka kiristetään paikoilleen. Kuivissa tiloissa ja seinien läpivienneissä holkki sullotaan mineraalivillalla ja päädyt valetaan massalla sekä varustetaan edellä mainituin peitelevyin. Pääurakoitsija juottaa paloteknisesti osastoivien seinien ja laattojen läpäisyaukot hylsyineen kiinni betonimassalla tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Sähköläpivientien kohdalla aukot suljetaan tyyppihyväksytyllä palokatkomassalla. Kiviaineisissa rakenteissa saumat tiivistetään sementtilaastilla ja tarpeen mukaan myös joustavalla tiivis-
tysmassalla niin, että kuivumis- ja liikkumishalkeamia ei esiinny. Kohdissa, joissa rakennuksen käytöstä johtuvat muutokset ovat todennäköisiä, käytetään aukkojen sulkemiseen ainoastaan palomassatarvikkeita ja varaputkia. 7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet Kannakkeiden ja kiinnikkeiden mitoituksen ja sijoituksen on oltava rakennesuunnittelijan hyväksymä. Ellei jäljempänä jonkin urakan kohdalla muuta määrätä, noudatetaan tartuntojen, kiinnikkeiden, kannakkeiden ja yhteiskannattamien urakkarajoina seuraavaa: - laitteiden, kojeiden, varusteiden ja asennusten kiinnikkeiden ja kannakkeiden hankinta kuuluu niitä tarvitsevalle urakoitsijalle - muiden urakoitsijoiden asentamiin laitteisiin kiinnittäminen on kielletty Jälkikiinnityksissä noudatetaan seuraavaa ellei asiakirjoissa ole muuta määrätty: - rakennusosiin saavat eri urakoitsijat omalla kustannuksellaan kiinnittää porapultteja, kiinnitystulppia, kiinnityspaloja, side- ja tukirautoja yms. edellyttäen, että ne eivät vahingoita teräksiä, muuta niiden asentoa tai suojaetäisyyksiä, lisää merkittävästi kuormitusta, huononna rakennusosan muita ominaisuuksia tai vahingoita niissä jo olevia asennuksia. Mittausapu ja valvonta kuuluu näiltäkin osin pääurakoitsijalle. - valmiisiin rakenteisiin tehdään tartunnat jälkivaluna tai porattavilla tartuntaelimillä. 7.2 Jälkipaikkaus Pääurakoitsija tekee paikkaukset myös muiden urakoitsijoiden töiden osalta. Mikäli paikkaustarve aiheutuu toisen urakoitsijan huolimattomuudesta, tekevät ko. urakoitsijat keskenään kustannusselvityksen. Paikkaustyöt tehdään siten, että paikattu kohta on ulkonäöltään, lujuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan ympäröivän rakennusosan mukainen. Asennustyön kestäessä ja päättyessä on pääurakoitsijan suljettava kaikki pysty- ja vaakasuuntaisten putkien, ilmanvaihtokanavien ja sähköläpimenojen aukot ennen peittävien verhousten, kalusteiden tms. asentamista. Seinien roiloukset ja piikkaukset korjataan työselityksen mukaan. Sulkemiseen käytetään yleensä samaa materiaalia kuin on lävistettävä rakennekin sähköläpimenoja lukuun ottamatta, ts. betonia, tiiltä, rakennuslevyjä jne. Kivirakenteissa olevat pienet aukot suljetaan sementtilaastilla. Ilmanvaihtokanavien ja putkien ympärillä olevat putkihylsyt juotetaan sementtilaastilla kiinni lävistettävään kivirakenteeseen ja, ellei näin saada pysyvästi tiiviiksi, se tiivistetään tiivistemassalla. Vedeneristysten lävistykset tiivistetään vedenpitäviksi. Levyrakenteissa voidaan pienet aukot sulkea myös pelkästään joustavalla tiivistemassalla. Jos sulkemiseen käytetään betonia tai muuta massaa, on varmistettava, että lävistävä rakennusosa pystyy liikkumaan, jos siihen on tarvetta (esim. lämpölaajenemisliike). Osastoivissa rakenteissa sulkeminen on tehtävä niin, että se täyttää viranomaisten vaatimukset. Äänieristävissä rakenteissa sulkeminen on tehtävä niin, että se täyttää ääneneristysvaatimukset. Putkien, kanavien, sähkökourujen yms. lävistäessä seinämän, tulee lävistykset kaikissa tapauksissa tiivistää huolellisesti rakenteiden ääneneristyskyvyn säilyttämiseksi. Mikäli jälkipaikkauksen tai tiivistyksen ei voida katsoa johtuvan normaalista rakennustyöstä, vaan se on aiheutunut toisen urakoitsijan huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä tai muusta hänen viakseen katsottavasta syystä, tehdään jälkipaikkaus tai tiivistys aiheuttajan kustannuksella. Korjausten ja paikkausten toteuttamisesta vastaa viime kädessä pääurakoitsija.
Paikkaustyöt tehdään siten, että paikattu kohta on ulkonäöltään, lujuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan ympäröivän rakennusosan mukainen. Paikkausten ja vaurioiden korjausten tekotavoille ja laajuudella on saatava rakennuttajan hyväksyntä. Ilmastointikanavan lävistäessä rakenteen tulee kanavassa olla sellainen jäykistys, että läpimenoaukko voidaan sulkea samalla materiaalilla kun lävistettävä seinä tai välipohja. Suorakaidekanavan sivumitan ylittäessä 300 mm, tulee jäykistyksen olla muototerästä kiviaineisten seinien tai välipohjan lävistyksissä. 7.3 Laitteiden merkinnät Kaikki laitteet, riippumatta siitä kenen toimitukseen ne kuuluvat, on merkittävä yhtenevää merkintätapaa käyttäen ao. työselityksen mukaisesti tai niistä on erikseen sovittava rakennuttajan kanssa. Merkinnästä vastaa aina laitteen toimittanut urakoitsija. Kaikkien ohjaus yms. paneeleiden merkintöjen on oltava suomenkielisiä. Myös viranomaismääräysten mukaiset merkinnät sisältyvät toimitukseen. 7.4 PÄÄURAKOITSIJAN TYÖT JA VELVOITTEET MUISTA URAKOISTA 7.4.1 Yleistä Urakkaohjelmassa ja tässä urakkarajaliitteessä edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi pääurakoitsijalle kuuluvat jäljempänä mainitut muiden urakoitsijoiden töihin ja tilaajan /rakennuttajan erillisurakoihin liittyvät velvoitteet, rakennus- ja aputyöt sekä niiden suorittamiseksi tarpeelliset hankinnat. Työt suoritetaan kiinteässä yhteistoiminnassa muiden urakoitsijoiden kanssa. Muiden urakoitsijoiden tulee riittävän ajoissa ilmoittaa rakennusurakoitsijalle tarvitsemistaan aputöistä ja niistä rakennustöistä, jotka eivät ilmene aikataulusta. Pääurakoitsijan tulee ilmoittaa riittävän ajoissa muille urakoitsijoille tilojen sulkemisesta liikenteeltä pintarakennetöitä tai muita toimenpiteitä varten. Rakennusurakoitsijalle kuuluvat seuraavat yleiset velvoitteet: Rakennustyöt: - kaikki purkutyöt, myös LVI- ja sähköasennusten osalta. LVIS -urakoitsijat vastaavat siitä, että putket ovat paineettomia ja sähköjohdot jännitteettömiä. Purkutarpeen laajuuden selvittämiseksi on urakoitsijan ennen tarjouksen jättöä käytävä paikan päällä toteamassa työn laajuus - maanrakennustyöt, jotka aiheutuvat maahan asennettavista laitteista ja putkista - tarkemittaukset paalutuksesta. Toimittaa rakennesuunnittelijalle tarkemittauspöytäkirjan sekä tiedot sähköisesti (dwg). - tarkemittaukset tartunnoista ja pulteista jotka liittyy bet. elem. rakenteisiin / teräspalkkeihin. - betonielementtien, ontelolaatta- sekä puuristikoiden valmistuskaavioiden suunnitteluttaminen kuuluu rakennusurakoitsijalle - lisätukien, koolausten tms. tekeminen rakenteisiin asennusten, kalusteiden ja varusteiden kiinnitystarpeen mukaan - luukkujen tai helposti avattavien osien tekeminen alakattoihin, vesikattoihin, hormeihin yms. peiterakenteisiin puhdistus- ja tarkastusluukkujen, venttiilien, palopeltien, tuntoelimien, kaapelihyllyjen yms. kohdalla - muiden urakoitsijoiden toimittamien läpäisyputkien, luukkujen, kehysten, säleikköjen yms. kiinnittäminen rakenteisiin piirustusten ja ao. urakoitsijoiden ohjeiden
mukaan näistä aiheutuvine rakenteiden vahvistuksineen - säiliöiden, kojeiden, laitteiden tms. teräsbetoni- ja puualustojen teko ao. urakoitsijan, erillisurakoitsijan tai -hankkijan ohjeiden ja piirustusten mukaan. Jos näihin liittyy tärinänvaimentimia, niiden hankinta kuuluu ao. urakkaan. Teräsrakenteisten alustojen teko kuuluu laitteen toimittajalle, ellei toisin mainita. - teknisten tilojen, LVIS-kuilujen tms. tekeminen, kosteus-, lämpö-, palo- ja äänenvaimennuseristyksineen ja ovien hankkiminen. Ovet on voitava avata myös sisäpuolelta. Kaikissa em. ovissa tulee olla käsikahvat ja ulko-ovissa myös lukot. IV-kojeitten äänenvaimennetut kiskot kuuluvat IV-urakkaan - rakennusaineisten tilojen, roilojen, kanavien jne. tekeminen. Rakenteet tehdään ääneneristys- ja palomääräykset täyttäviksi. - asennuksien jälkeen rakenteisiin ylijäävien aukkojen sulkeminen lävistettyä rakennetta tiiveydeltään, ääniteknisesti ja paloteknisesti vastaavaksi. Kaikkien seinämien läpimenot tiivistetään ilmatiiviisti. Uivien lattioiden ja kaksoisseinärakenteiden tiivistykset tehdään niin, ettei synny kiinteätä yhteyttä rakenteiden välillä - sähkökaapelihyllyjen paloseinien läpimenojen tiivistäminen erityisesti palokatkojen tekemiseen tarkoitettuja massoja, vaahtoja yms. aineita käyttäen ilmatiiviisti - peltikanavien, putkien, kaapelihyllyjen yms. näkö- ja suojaverhousten tekeminen rakennussuunnittelijan ohjeiden mukaisesti - laitosten käytön, tarkastuksen, huollon tai viranomaisten edellyttämien kulkuteiden, LVIS-kuilujen, konehuoneiden ritilä- ym. huoltotasojen sekä tarvittavien portaiden hankkiminen ja asentaminen piirustusten mukaan - rakennustöiden yhteydessä likaantuneiden asennettujen LVIS-laitteiden puhdistaminen - kaikkien rakennustöiden teko, kuten mittauskirvesmiehen-, puusepän-, muuraus-, rappaus- ja betonitöiden suorittaminen rakennuspaikalla, korvausta vastaan silloin, kun rakennustyö on mainittu kuuluvaksi LVISurakoihin - kaikkien rakennusaineista, kuten betonista, tiilestä, puusta yms. tehtävien LVIS-laitosten osien tekeminen - suorittaa LVI-putkistojen asbestipurkutyöt siten, kuin niistä on TSH:n säännöstiedostossa LVI-TSH 00097 erikseen määrätty - vesikatolle huippuimurien-, jäteilmakatosten- ja raitisilmakatostenpiippujen teko ja niiden lämpö- ja paloeristäminen suunnitelmien mukaisesti - LVIS - ja sammutinjärjestelmä- töiden piirustuksissa erikseen esitetyt rakennusurakoitsijalle kuuluvat työt - LVIS- ja sammutinjärjestelmä- töistä johtuvien koteloiden rakentaminen - maalaa ja/tai puhdistaa kojeet ja laitteet LVIS -suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa Aputyöt: - antaa rakennustyömaalla urakoitsijan sitä halutessa omakustannushinnan mukaan laskettua korvausta vastaan apua raskaiden ja suurikokoisten esineiden siirtämisessä asennuspaikalle. Kuitenkin urakka-asiakirjoissa esiintyvät yli 50 kg painavat esineet siirretään korvauksetta kuten iv- laitteet vesikatolle ja edelleen teknisiin tiloihin.