Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari , Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Urareitti-hankkeen loppuseminaari

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Vaasa Suunnittelija Antti Kanniainen

Ulkomaisten tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen Carita Blomqvist, yksikön päällikkö

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

OPETTAJAKSI SUOMESSA ULKOMAISEN KOULUTUKSEN PERUSTEELLA ULKOMAILLA SUORITETUN OPETTAJANKOULUTUKSEN TUNNUSTAMINEN

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen päätöksen hakeminen ja hakemusten käsittely Opetushallituksessa

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut

Ulkomailla koulutuksen saaneen sairaanhoitajan laillistamisprosessi

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ

ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Pirjo Pennanen 1

HE 248/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLTÖ. 1. Taustaa Tunnustamislainsäädäntö Tunnustamispäätöksen edellytykset... 3

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Valtioneuvoston asetus

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseen.

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp klo 9.00.

direktiivi on tarkoitus sisällyttää ETA-sopimukseen.

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa

Valtioneuvoston asetus

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

Minna Koskinen Yanzu-seminaari

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta?

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Näyttötutkintojen arviointipäätösten ja osaamisen tunnustamispäätösten toimitus tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen suoritusrekisteriin

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

AMKien vieraskielisten koulutusten hakuja valintaprosessi hakijapalveluiden näkökulmasta

Korkeakouluun ulkomaille. Maailmalle.net Opetushallitus

Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Valtioneuvoston asetus

Info sosiaali- ja terveysalan sparrausryhmälle

N:o 33/400/ Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/

Koulutukseen hakeutuminen 2014

HE 285/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 21 ja 30 :n muuttamisesta

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp

1) pe klo 15 mennessä. 2) saadaan suoraan ylioppilastutkintolautakunnalta. 3) ke klo 15 mennessä

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

1992 vp - HE 254 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen. Opetushallituksen määräys 501/2018 Webinaari 24.5.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Henkilökohtaistamisen prosessi

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

Maailmalta palaavaa maisteria voivat odottaa paperityöt ja lisäopinnot

Lisätiedot Tuija Huikuri, johtava sosiaalityöntekijä, puhelin: tuija.huikuri(a)hel.fi. Otteen liitteet

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola , Hanasaari

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Soveltamisohje ammatillisen koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimusten muutosten vaikutuksesta palvelussuhteen ehtoihin

TAMK/513/ /2015

Yhteiset tutkinnon osat

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Sosiaalialan AMK verkosto

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta

AIKATAULULIITE Ammattikorkeakouluhaut vuonna 2016, todistusten ja liitteiden ym. toimitusaikataulu

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI AMMATTIPÄTEVYYDEN TUNNUSTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1997 N:o Laki. N:o 510. peruskoululain muuttamisesta

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

A MMATILUNEN KOULUTUS

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Venäläisten tutkintojen tunnustaminen Veera Minkin, erityisasiantuntija

Hakuopas KHT-tilintarkastajaksi

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Transkriptio:

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012

Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan akateemiseen ja ammatilliseen tunnustamiseen Tunnustamisen ja vertailun tarkoitus (mm. työllistyminen, opiskelijavalinta ja opintojen hyväksiluku) ratkaisee päätöksen tekijän Tunnustaminen antaa tiettyjä oikeuksia, mutta ei tee tutkinnosta suomalaista eikä anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä tai sen lyhennettä Tunnustamista ja vertailua ohjaavat kansainväliset ja pohjoismaiset sopimukset, EU-direktiivit sekä näiden pohjalta säädetyt lait ja asetukset Tutkintojen tunnustamiseen liittyy läheisesti osaamisen tunnustaminen, hyväksiluku, validointi jne.

Tunnuslukuja vuodelle 2011 Tutkintojen tunnustaminen ja lausunnot suomalaisesta tai ulkomaisesta tutkinnosta: yhteensä 967 ratkaisua (2010: 967, 2009: 739) Tutkinnon tunnustamista haetaan yleisimmin: Neuvostoliitto/Venäjä, Britannia, Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Viro, Ranska Yhteensä 130 maata Keskimääräinen käsittelyaika kirjauksesta ratkaisuun 2,5 kk (2010: 3,5 kk); viimeisestä asiakirjasta ratkaisuun 1,7 kk (2010: 2,7 kk)

Sosiaaliohjaajan kelpoisuus ulkomaisen tutkinnon perusteella: sovellettavat lait Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007) Valtioneuvoston asetus ammattipätevyyden tunnustamisessa edellytetystä sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta (1207/2007) EU/ETA-kansalaisten pääosin toisessa EU-maassa hankkima pätevyys Perustuu ammattipätevyysdirektiiviin (36/2005/EY)

Sosiaaliohjaajan kelpoisuus ulkomaisen tutkinnon perusteella: sovellettavat lait (jatk.) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) Valtioneuvoston asetus ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja täydentävistä opinnoista (1207/2007) EU/ETA:n ulkopuolella hankittu pätevyys muut kuin EU/ETA-kansalaiset

Yhteistä Päätös tehdään hakemuksesta asiakirjojen perusteella. Kaikki hakemukset käsitellään erikseen. Päätökset muotoillaan voimassa olevien kelpoisuusvaatimusten mukaan. Päätöksen edellytykset mm.: tutkinto ja korkeakoulu ovat virallisia ko. maan koulutusjärjestelmässä henkilö on tutkinnon suoritusmaassa täysin pätevä samaan tehtävään

Yhteistä (jatk.) Lisävaatimuksia voidaan asettaa. Päätös antaa kelpoisuuden vain vaadittavan koulutuksen osalta; kelpoisuudelle voi olla myös muita vaatimuksia Päätöksistä on valitusoikeus. Päätös ei anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä.

EU-kansalaisen toisessa EU-maassa hankkiman pätevyyden tunnustaminen (AP) Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007) Edellytykset: Hakija on EU/ETA-kansalainen, joka on suorittanut koulutuksen toisessa EU/ETA-maassa. Hakija on toisessa jäsenmaassa täysin pätevä vastaaviin tehtäviin. Suoritettu koulutus sijoittuu ammattipätevyysdirektiivin 5- portaisessa tasojaottelussa vähintään välittömästi edeltävälle tasolle kuin tehtävään Suomessa vaadittava koulutus. Ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen lisäksi annetaan päätös tutkinnon tason rinnastamisesta, jos tutkinto tasoltaan vastaa Suomessa suoritettavaa korkeakoulututkintoa.

Lisävaatimuksena korvaavat toimenpiteet (AP-lain mukaiset päätökset) Sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe voidaan edellyttää, jos koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä tai koulutuksen kestossa on olennaisia eroja. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle vaihtoehtoiset. Ammattikokemus on otettava huomioon arvioitaessa korvaavan toimenpiteen tarvetta ja sisältöä. Korvaavia toimenpiteitä ei määrätä puutteellisen pätevyyden täydentämiseksi. Jollei hakijan koulutus sellaisenaan pätevöitä sosiaaliohjaajaksi lähtömaassa, hän voi pätevöityä vain hakeutumalla koulutukseen Suomessa.

Päätöksen teksti (AP) N.N:n tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukaisiin sosiaaliohjaajan tehtäviin sen jälkeen, kun N.N. on suorittanut joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan. Kelpoisuuskokeen aihealueet ovat... Sopeutumisaika suoritetaan toimimalla sosiaaliohjaajan tehtävässä Suomessa. Sopeutumisajan pituus on xx kuukautta. Sopeutumisaikana hakija työskentelee sosiaaliohjaajan tehtävässä keskimäärin vähintään 22 tuntia viikossa... Opetushallitus tekee lopullisen tunnustamispäätöksen sen jälkeen, kun...

Sopeutumisaika (AP) Hakija työskentelee määräajaksi nimitettynä sosiaaliohjaajana. Opetushallituksen ehdollisessa tunnustamispäätöksessä määritellään sopeutumisajan kesto ja tehtävät.

Kelpoisuuskoe (AP) Kelpoisuuskokeessa selvitetään, onko hakijalla ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot. Kelpoisuuskokeen järjestää tehtävään pätevöittävää koulutusta antava korkeakoulu. Opetushallituksen ehdollisessa tunnustamis-päätöksessä määrätään kelpoisuuskokeen pääasiallinen sisältö ja se, missä kokeen voi suorittaa. Kelpoisuuskoe suoritetaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Kelpoisuuskokeen ja sopeutumisajan yleisperiaatteista sekä kelpoisuuskokeen sisällöstä ja järjestämisestä linjattiin Opetushallituksen ja korkeakoulujen yhteistyössä laatimassa muistiossa (2009).

Kelpoisuuskokeen aihealueet (AP) Suomalaisen hyvinvointijärjestelmän perusteet ja sosiaalialan palvelujärjestelmä - edellytetään päätöksessä, jos hakijan koulutuksesta puuttuvat suomalaiseen sosiaaliturva- ja hyvinvointipalvelujärjestelmään perehdyttävät opinnot Sosiaalialan asiakastyö - edellytetään päätöksessä, jos hakijan koulutus antaa suomalaista sosiaaliohjaajan kelpoisuuden tuottavaa koulutusta suppeammat tai kapea-alaisemmat valmiudet asiakastyöhön Jokin sosiaalialan osa-alue: - edellytetään päätöksessä, jos hakijan tutkinnon ammatillinen sisältö on suppeampi tai kapea-alaisempi kuin sosiaaliohjaajan kelpoisuuden antava kansallinen koulutus

Päätös korvaavan toimenpiteen suorittamisen jälkeen (AP) Korvaavan toimenpiteen suoritettuaan hakija toimittaa Opetushallitukselle hakemuksen lopulliseksi päätökseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä todistuksen kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan suorittamisesta. Opetushallitus tekee lopullisen tunnustamispäätöksen hakemuksesta.

Tilastoja sosiaaliohjaajan ammattipätevyyden tunnustamisesta: AP-lain mukaiset päätökset (annettu 1.1.2008 jälkeen) (AP) 15 päätöstä Tavallisimmat suoritusmaat: Ruotsi (3), Viro (4) Korvaava toimenpide on asetettu lähes kaikissa päätöksissä. Lopullinen päätös on annettu 2 hakijalle, jotka molemmat olivat suorittaneet kelpoisuuskokeen. Lähes kaikki päätöksen saaneista olivat suorittaneet vähintään ensimmäisen syklin korkeakoulututkintoon rinnastettavan tutkinnon.

EU/ETA-alueen ulkopuolella hankitun sosiaaliohjaajakoulutuksen rinnastaminen (UO) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) Edellytykset: Tutkinto on tasoltaan rinnastettavissa Suomessa suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Hakija on lähtömaassa pätevöitynyt vastaavaan tehtävään. Hakijan opinnot vastaavat laajuudeltaan ja vaativuudeltaan Suomessa ko. tehtävään vaadittavia opintoja. Hakijan opinnot vastaavat sisällöltään Suomessa ko. tehtävään vaadittavia opintoja joko sellaisenaan tai täydentävien opintojen jälkeen.

Lisävaatimukset (UO-lain mukaiset päätökset) Lisävaatimuksena edellytetään suomalaisessa korkeakoulussa suoritettavia opintoja. Täydentävien opintojen enimmäismäärästä säädetty asetuksessa: Max. 60 op, jos rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon (ylempään ammattikorkeakoulututkintoon) Max. 45 op, jos rinnastetaan ammattikorkeakoulututkintoon Max. 30 op, jos rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon Tarvittaessa Opetushallitus pyytää suomalaisen korkeakoulun lausunnon hakijan suorittamien opintojen sisällöstä.

Päätöksen teksti (UO) M.M:n suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :ssä tarkoitettuun sosiaaliohjaajan kelpoisuuden tuottavaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, jos M.M. suorittaa täydentävinä opintoina seuraavat suomalaisen ammattikorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaiset opinnot (yhteensä XX opintopistettä)

Tilastoja sosiaaliohjaajan ammattipätevyyden tunnustamisesta: ulkomaanopintolain mukaiset päätökset (UO) USA 1 (v. 2008), Kanada 1 (v. 2008) Täydentäviä opintoja on korkeakouluista saatujen lausuntojen perusteella edellytetty 6-10 opintopistettä

Lisätietoa www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen www.oph.fi/recognition www.oph.fi/examenserkannande recognition@oph.fi