Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2011-2015 JPP-Kalibrointi Ky 2016

ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu) kansikuva: www.momjunction.com

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 AOT40 BaP C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM mikrogrammaa kuutiometrissä kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS VOC miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet WHO Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuosina 2011-2015 Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty ilmanlaadun mittauksia neljällä mittausasemalla. Kouvolan keskustassa on mitettu typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia Käsityöläiskadulla, joka kuvastaa ilmanlaatua keskustan tausta-asemalla. Vuodesta 2013 alkaen hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia on mitattu Kankaan koululla, joka kuvastaa ilmanlaatua liikenneympäristössä. Kuusankosken Mäkikylässä mitattiin vuoteen 2013 saakka hengitettäviä hiukkasia ja pienhiukkasia ympäristössä, joka luokitellaan taajaman tausta-asemaksi, jonka ympäristössä oli myös teollisuuspäästöjä. Vuosina 2011-2015 Kuusankosken Urheilukentäntiellä on mitattu selluteollisuuden päästöissä esiintyviä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä. Useiden viime vuosien säälle on ollut tyypillistä keskimääräistä lämpimämmät sääolot. Talvien pakkasjaksot ovat jääneet varsin lyhyiksi, korkeintaan muutama viikon pituisiksi ja niitä on esiintynyt lähinnä vain tammi- ja helmikuussa. Vuonna 2013 kylmää oli myös maaliskuussa. Kesäsäät ovat olleet vaihtelevia, mutta pääosin lämpimiä. Vain vuonna 2015 kesä oli viileä ja sateinen. Edellistä kesää 2014 puolestaan luonnehti lähes 1½ kuukautta pitkä yhtäjaksoinen hellejakso. Loppusyksyt ja alkutalvet ovat pääosin olleet lauhoja ja usein lumipeite on saatu vasta aivan vuoden lopulla tai jopa vasta tammikuun puolella kuten talvella 2014 ja 2015. Typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet 2000-luvulla sekä Kouvolassa että Iitissä. Typen oksidien päästöt ovat pienentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 1 000 tonnia nykyiselle noin 3 000 tonnin vuotuiselle tasolle. Päästöjen pienentymistä on tapahtunut useilla päästösektoreilla. Rikkidioksidipäästöt ovat puolestaan pienentyneet noin puoleen. Hiukkaspäästöt sen sijaan eivät ole juurikaan pienentyneet 2000- luvulla. Joidenkin pistemäisten päästölähteiden hiukkaspäästöt ovat pienentyneet, mutta vastaavasti arviot erilaisista hajapäästöistä ovat nousseet viime vuosina. Hiukkaspäästöistä huomattavan osan arvioidaan olevan nykyisellään peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä sekä muista hajapäästöistä, kuten teiden kulumisesta, autojen jarruista ja pyöristä ja mm. turvetuotannosta. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt selluteollisuudesta ovat pienentyneet lähes viidesosaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Typpidioksidin pitoisuudet Kouvolan keskustassa ovat vuosina 2011-2015 pysyneet selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan talvi- ja kevätkuukausina. Typpidioksidin vuosikeskiarvo on ollut laskussa Käsityöläiskadun mittausasemalla koko 2000-luvun. Vuosikeskiarvot ovat viime vuosina olleet noin ¼ ohje- ja raja-arvosta.

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat alittaneet kansallisen vuorokausiohjearvon vuosina 2011-2015 lukuun ottamatta joulukuuta 2015, jolloin Käsityöläiskadun mittausasemalla ohjearvo selvästi ylittyi. Muutoin pitoisuudet ovat pääosin olleet jonkin verran korkeampia Kankaan Koulun mittausasemalla kuin Käsityöläiskadulla. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo on hieman laskenut Käsityöläiskadun mittausasemalla, joskin vuosikeskiarvossa on ollut jonkin verran vuosien välistä vaihtelua. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot ovat ylittäneet rajaarvotason 50 µg/m 3 muutaman kerran vuodessa vuosina 2011-2015. Eniten ylityksiä on ollut vuosina 2014 ja 2015. Ylitykset ovat johtuneet katupölystä, jota on ollut ilmassa etenkin keväisin, mutta joinakin vuosina myös syksyllä. Pienhiukkasia Kouvolassa on mitattu vuodesta 2012, ensin Kuusankosken Mäkikylässä vuosina 2012-2013 ja sitten Kankaan Koululla vuodesta 2013. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet noin 7 µg/m 3 ja pitoisuudet ovat selvästi alittaneet raja-arvon ja myös Maailman terveysjärjestön ohjearvot. Hajua aiheuttavien pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankosken Urheilukentäntiellä ovat olleet hyvin alhaisia vuosina 2011-2015. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo on jonkin verran laskenut Urheilukentäntiellä 2000-luvun alusta. Ns. hajutunteja, jolloin TRS-pitoisuus tuntikeskiarvona ylittää 3 µg/m 3 on vuosina 2011-2015 ollut alle 10 kpl vuodessa. Valtaosin Kouvolan ilmanlaatu on luokittunut mittauksissa vuosina 2011-2015 hyväksi. Mittausasemasta riippuen Kouvolan keskustassa 8-27 % ajasta ilmanlaatu on luokittunut tyydyttäväksi ja 1-3 % ajasta välttäväksi. Huonoksi tai erittäin huonoksi ilmanlaatu on luokittunut vuosina 2011-2015 enintään 39 tuntina vuodessa (vuosi 2015). Jatkuvatoimisia hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin mittauksia suositellaan jatkettavan Kouvolan keskustassa ensisijaisesti liikenneympäristössä. Terveysvaikutusten kannalta suositeltavaa on jatkaa myös pienhiukkasten mittauksia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset nykyisellä paikalla Kuusankoskella voitaisiin lopettaa, koska pitoisuudet ovat olleet erittäin alhaisia.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE..... 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 4 MITTAUSPISTEET... 6 PÄÄSTÖT... 7 Yleistä... 7 Typen oksidit... 8 Hiukkaset... 9 Pelkistyneet rikkiyhdisteet... 11 Rikkidioksidi... 11 SÄÄOLOSUHTEET... 12 TYPEN OKSIDIT (NOx)... 16 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 16 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 17 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 19 HIUKKASET (PM)... 20 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 20 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 22 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.. 23 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.24 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 25 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 26 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 27 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 27 ILMANLAATUINDEKSI... 28 Yleistä... 28 Ilmanlaatuluokat Pohjois-Kymenlaaksossa... 29 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET.... 30 ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAN KEHITTÄMISEKSI LÄHIVUOSINA. 31

LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot.. 33 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset 35 LIITE 3 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus.... 40 LIITE 4 Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2015...42 LIITE 5 Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2015..44 LIITE 6 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2015.... 46 LIITE 7 Rikkidioksidin päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2015.47 LIITE 8 Tunnusluvut vuosien 2006-2015 mittauksista...49

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu yhteenveto Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2011-2015 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista sekä ilmaan johdettavien päästöjen kehityksestä. Lisäksi esitetään suosituksia ilmanlaadun seurantaan seuraaville vuosille. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa on järjestetty yhteistarkkailuna, johon Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan lisäksi osallistuvat alueen tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. Ylempi AMK Juha Pulkkinen.

2 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset.

3 Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

4 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013) Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

5 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O3) Typen oksidit (NOx) Rikkidioksidi (SO2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C6H6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

6 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuosina 2011-2015 ilmanlaadun mittauksia Pohjois-Kymenlaaksossa on tehty Kouvolan keskustassa Käsityöläiskadulla ja Kankaan koululla, Mäkikylässä sekä Kuusankoskella Urheilukentäntiellä. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA VUOSINA 2011-2015 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Kouvolan Käsityöläiskatu kaupunkitausta (keskusta) 2011-2015 2011-2015 Kouvolan Kankaan koulu liikenne (keskusta) 2013-2015 2013-2015 Kuusankosken Mäkikylä teollisuus/kaupunkitausta 2011-2013 2012-2013 Kuusankosken Urheilukentäntie teollisuus/esikaupunki 2011-2015

7 Kuusankosken Urheilukentäntie TRS Kuusankosken Mäkikylä PM 10, PM 2,5 Kouvolan Kankaan koulu PM 10, PM 2,5 Kouvolan Käsityöläiskatu NO, NO 2, PM 10 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 2 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 3. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Pohjois-Kymenlaaksoa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun ovat paikallisia ja ne vaikuttavat enemmänkin alueen yleiseen taustailmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset nykyisellään ovat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas Stora Enson Anjalankosken höyryvoimalaitos Saint-Gobain Rakennustuote Oy:n leca-soratehdas. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitelty liitteissä 4-7.

Typen oksidit 8 Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan viimeisin päivitys koskee vuotta 2013, joten tässä raportissa on tämän tietokannan sisältämien päästöjen osalta käytetty vuoden 2013 lukuja. Päästöissä ovat mukana taajamien päästöjen lisäksi myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin. Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2015 ovat olleet 3 200-4 500 tonnia vuodessa. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti tänä ajanjaksona. Erityisesti ovat pienentyneet tieliikenteen, mutta myös pistemäisten päästölähteiden päästöt. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). t/a 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Typen oksidien päästöt Kouvolassa v. 2006-2015 KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY, LECOSORATEHDAS STORA ENSO UPM-KYMMENE OYJ/KYMI MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE RAIDE- VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 500 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 0 2006200720082009201020112012201320142015 MUUT HAJAPÄÄSTÖT

9 250 Typen oksidien päästöt Iitissä v. 2006-2015 200 TEOLLISUUS 150 TIELIIKENNE t/a RAIDELIIKENNE 100 VESILIIKENNE 50 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Pohjois-Kymenlaaksossa ovat tällä hetkellä UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, tieliikenne ja Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos. Hiukkaset Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa ovat vuosina 2006-2015 olleet 1 100 1 200 tonnia vuodessa. Päästöissä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet hieman koko 2000-luvun ajan. Kokonaishiukkaspäästöön vaikuttavat ratkaisevasti erilaiset hajapäästöt, erityisesti päästöt autojen pyöristä ja jarruista, teiden kulumisesta ja turvetuotannosta. Arviot hajapäästöistä ovat jonkin verran vaihdelleet vuosittain, mikä valtaosin selittää vaihtelun kokonaispäästöissä.

10 1400 1200 1000 Hiukkaspäästöt Kouvolassa v. 2006-2015 KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY, LECOSORATEHDAS UPM-KYMMENE OYJ/KYMI MUUT LAITOKSET t/a 800 600 TIELIIKENNE RAIDE- JA VESILIIKENNE 400 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 200 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 0 2006 2008 2010 2012 2014 MUUT HAJAPÄÄSTÖT t/a 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Hiukkaspäästöt Iitissä v. 2006-20154 2006 2008 2010 2012 2014 TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Valtaosa Pohjois-Kymenlaakson hiukkaspäästöistä on pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Seuraavaksi suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne ja Saint-Gobain Rakennustuote Oy:n lecasoratehdas. Kokonaishiukkaspäästöistä noin 70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 55 % pienhiukkasia (PM2,5).

11 Pelkistyneet rikkiyhdisteet Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjä Pohjois-Kymenlaaksossa aiheuttavat UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt ovat pienentyneet noin 1/5:aan viimeisen kymmenen vuoden aikana. 60 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Kouvolassa v. 2006-2015 50 40 t/a 30 20 UPM-KYMMENE OYJ/KYMI SCHAEFFER KALK FINLAND OY 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Rikkidioksidi Rikkidioksidipäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2015 olleet 300 800 tonnia vuodessa. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta päästöt ovat pienentyneet selvästi tänä ajanjaksona. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta.

t/a t/a 12 Rikkidioksidipäästöt Kouvolassa v. 2006-2015 KYMIN VOIMA OY 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 SAINT-GOBAIN RAKENNUSTUOTTEET OY, LECOSORATEHDAS STORA ENSO UPM-KYMMENE OYJ/KYMI MUUT LAITOKSET LIIKENNE JA TYÖKONEET MUUT HAJAPÄÄSTÖT KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Rikkidioksidipäästöt Iitissä v. 2006-2015 25 20 15 10 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS TEOLLISUUS 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 SÄÄOLOSUHTEET Pohjois-Kymenlaakson rikkidioksidipäästöistä pääosa on peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Seuraavaksi suurimmat päästölähteet ovat Kymin Voima Oyj ja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n lecasoratehdas. Vuosi 2011 oli maan etelä- ja keskiosissa poikkeuksellisen lämmin. Kymenlaaksossa vuoden keskilämpötila oli yli 2 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. Maaliskuusta lähtien 10 kuukautta peräkkäin keskilämpötilat olivat pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Vuoden sademäärä oli selvästi yli pitkäaikaisen keskiarvon ja talvella lunta oli selvästi yli pitkän ajan keskiarvon. Vuosi alkoi varsin tavanomaisella talvisäällä, mutta helmikuu oli harvinaisen kylmä. Maalikuussa alkoi sitten aina toukokuuhun ulottuva jakso, jolloin keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Erityisesti huhtikuussa kevät eteni poikkeuksellisen

13 nopeasti, kun lämpötila kohosi ajoittain lähes +20 o C:een. Myös koko kesä oli harvinaisen lämmin. Ensimmäiset helteet ajoittuivat jo aivan kesäkuun alkuun. Helteitä riitti aina elokuun lopulle saakka. Heinäkuussa Kouvolan seudulla saatiin voimakkaista sadekuuroja, esimerkiksi 3.7. satoi Voikoskella 71 mm. Ajankohtaan nähden lämpimät saat jatkuivat edelleen kesän jälkeen koko syksyn ja aina joulukuuhun saakka. Alkusyksystä syyskuussa Kymenlaaksossa saatiin taas ajoittain runsaita sateita. Joulukuu oli edelleen hyvin leuto ja hyvin sateinen. Lumipeite vuoden lopussa oli vähäinen. Ensilumi saatiin joulukuun alkupuolella. Vuosi 2012 oli Pohjois-Kymenlaaksossa hyvin sateinen. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana ja sateisena, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi. Kylmä sää jatkui helmikuussa, joskin välissä oli lumisateita ja myös lyhyt suojasään jakso. Maaliskuussa sää vaihteli nopeasti pakkasten ja runsaiden lumisateiden välillä. Pakkasia ja sateita jatkui huhtikuussakin. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin lämpötila kohosi jo lähelle hellerajaa. Kesä alkoi epävakaisena, sateisena ja tavanomaista viileämpänä, joskin Kouvolan Anjalankoskella mitattiin kesäkuun ylin lämpötila koko maassa (+27,0 o C 16.6.). Koko kesän säätä leimasi epävakaisuus ja osin myös sateisuus. Kouvolan Utissa hellepäiviä koko kesänä oli 9 kpl, mikä oli eniten koko Suomessa kesällä 2012. Sää jatkui sateisena syksyn alussa syyskuussa, joskin lämpötila oli tällöin tavanomaista korkeampi. Tosin syyskuun alkupuolella mitattiin myös jo yöpakkasiakin. Tavanomaista lämpimämpi sää jatkui aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja pakkasta oli jo päiväaikaankin. Marraskuun alussa sää jälleen lämpeni huomattavasti, mutta marraskuun viimeisellä viikolla sää kylmeni huomattavasti uudelleen tuoden mukanaan pakkasia ja lumisateita. Joulukuussa hyvin kylmät pakkasjaksot ja erittäin runsaat lumisateet vuorottelivat. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin. Sademäärä oli varsin keskimääräinen. Vuosi 2013 alkoi Kymenlaaksossa melko tavanomaisessa talvisäässä. Tammikuussa mitattiin ajoittain kireitä lähes -30 o C:een pakkasia. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Helmikuun lopussa sää kylmeni nopeasti. Maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja aurinkoinen. Kevät eteni huhtikuussa melko tavanomaisesti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Elokuussa Kouvolan Anjalassa mitattiin vielä 26. päivä +24,5 o C:een lämpötila. Kouvolassa koko kesänä oli 25 hellepäivää. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi vielä 20 asteen tuntumaan. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Lokakuun puolella

välissä suursäätila muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. 14 Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton. Vuosi 2014 alkoi poikkeuksellisen lauhana, mutta tammikuun 10. päivän jälkeen säätila muuttui puolestaan jopa harvinaisen kylmäksi. Vuoden alussa lunta oli maassa hyvin vähän. Vasta tammikuun puolessa välissä saatiin pysyvämpi lumipeite. Helmikuu oli poikkeuksellisen leuto: jopa 6-8 astetta keskimääräistä helmikuuta lämpimämpi. Lumipeite oli koko talven hyvin ohut ja maaliskuun alkupuolella maa oli jo lähes lumeton. Kevät alkoi maaliskuussa noin 4 astetta tavanomaista lauhempana. Maaliskuun puolessa välissä mitattiin Etelä-Suomessa jo yli 10 o C:een lämpötiloja. Kuun lopulla lämpötilan vuorokausivaihtelu oli varsin suurta. Selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi säätila jatkui koko huhtikuun. Toukokuun alussa sää kylmeni taas kolmeksi viikoksi hyvin koleaksi. Tämän jälkeen oli lähes helteinen sääjakso, joka muuttui hyvin nopeasti taas kylmäksi kuun lopulla. Kuukauden puolessa välissä saatiin hyvin runsaita sateita. Kesä alkoi helteisenä, mutta kesäkuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Kesäkuussa maan eteläosassa satoi lähes puolitoistakertaisesti pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Heinäkuun alussa alkoi poikkeuksellisen pitkä hellejakso, joka kesti lähes elokuun puoleen väliin. Hellepäiviä Kouvolan Utissa oli touko-elokuussa yhteensä 43 kpl. Elokuun loppupuolella säätila viileni. Syksy alkoi tavanomaista lämpimämpänä ja aluksi hyvin kuivana. Syyskuun lopulla säätila muuttui kylmemmäksi ja epävakaisemmaksi. Myös lokakuussa säätila vaihteli varsin kylmän ja poikkeuksellisen lämpimän sään välillä. Etelä- Suomessa lokakuu oli hyvin kuiva. Marraskuu oli jälleen tavanomaista lämpimämpi kuukausi. Etelä-Suomessa sateet jäivät vähäisiksi. Marraskuussa saatiin lyhytaikaisesti lumipeite koko maahan, mutta kuun lopulla maa oli jälleen paljas. Yleissäätila muuttui talvisemmaksi jouluviikolla, jolloin esiintyivät ensimmäiset kunnon pakkaset. Keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan (1981-2010) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi talvikuukausi, joskin kuukaudelle oli ominaista suuret lämpötilan vaihtelut, kun kylmät ja lauhat jaksot vuorottelivat. Tammikuun sademäärä oli varsin suuri. Harvinaisen lauha säätila jatkui helmikuussa. Helmikuun lopussa lunta oli vähän. Lauha säätila jatkui myös maaliskuussa. Maaliskuun puolessa välissä oli lähes kaksi viikkoa pitkä sateeton jakso, jolloin lämpötilan vaihtelu oli suurta nollan molemmin puolin. Maaliskuun lopulla maa oli jo lähes lumeton Kaakkois- Suomessa. Huhtikuu oli noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Kevät päättyi sateiseen ja tuuliseen toukokuuhun, joka kuitenkin oli lämmin, Tällöin Kymenlaaksossa mitattiin lähes +20 asteen lämpötiloja. Koko kevät oli varsin

Tammikuu 2011 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2012 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2013 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2014 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2015 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Sademäärä (mm) Tammikuu 2011 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2012 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2013 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2014 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu 2015 Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Keskilämpötila (oc) 15 sateinen: Kymenlaaksossa satoi noin 1,5-kertaa enemmän kuin keskimäärin keväällä. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Kesän lämpimin päivä Kouvolassa mitattiin 3.7. - +31,4 o C. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Kaakkois-Suomessa kesä 2015 oli tavanomaista vähäsateisempi. Syksy alkoi selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu oli harvinaisen vähäsateinen ja aurinkoinen. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin lokakuussa. Talven tulo kuitenkin pitkittyi, kun marras- ja joulukuu olivat edelleen poikkeuksellisen lauhoja. Tosin ensilumi saatiin marraskuun puolen välin jälkeen, mutta se suli pois kuukauden loppuun mennessä. Talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi joulun jälkeen. Kymenlaaksossa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta. 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuukauden keskilämpötila Kouvolan Anjalassa v. 2011-2015 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuukauden sademäärä Kouvolan Anjalassa v. 2011-2015

Pitoisuus (µg/m3) Tammikuu 2011 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2012 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2013 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2014 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2015 Toukokuu Syyskuu Pitoisuus (µg/m3) 16 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot ovat selvästi alittaneet kansalliset ohjearvot vuosina 2011-2015. Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmillaan talvi- ja kevätkuukausina ja alhaisimmillaan touko-elokuussa. Pitoisuustasoissa ei ole ollut merkittäviä eroja eri vuosina. Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Käsityöläiskadulla v. 2011-2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo Ohjearvo tuntiarvolle Vuorokausiarvo Ohjearvo vuorokausiarvolle Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat selvästi alittaneet Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon 2000-luvulla. 50 40 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2015 30 20 10 Hallituskatu Käsityöläiskatu WHO:n ohjearvo 0

Pitoisuus (ug/m3) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo 17 Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntikeskiarvot (vuoden 19.korkein tuntikeskiarvo) ovat selvästi alittaneet tuntikeskiarvoa koskevan raja-arvon vuosina 2011-2015. 250 Raja-arvoon verrannolliset typpidioksidin tuntikeskiarvot Käsityöläiskadulla v. 2011-2015 200 150 100 19. suurin tuntikeskiarvo Raja-arvo 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 Typen oksideja on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006 lähtien. Sitä ennen mittaus sijaitsi Hallituskadulla lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vuonna 2015 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli alhaisin (9 μg/m 3 ), mitä Kouvolassa on mitattu. Vuosikeskiarvot ovat viime vuosina olleet noin ¼ rajaarvosta 40 µg/m 3. Vuosikeskiarvo on ollut laskussa koko 2000-luvun.

Oitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (µg/m3) 18 Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2015 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hallituskatu Käsityöläiskatu Raja-arvo Typen oksidien (NO + NO2) vuosikeskiarvo on ollut vuosina 2011-2015 keskimäärin noin 1/3 kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annetusta kriittisestä tasosta. On kuitenkin huomattava, että typen oksidien kriittistä tasoa ei sellaisenaan sovelleta taajamiin, vaan sitä sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. 35 30 25 NO+NO2 vuosikeskiarvot Käsityöläiskadulla v. 2011-2015 20 15 10 NO+NO2 vuosikeskiarvo Kriittinen taso 5 0 2011 2012 2013 2014 2015

Pitoisuus (µg/m3) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat 19 Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin ja typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet ovat vuosina 2011-2015 alittaneet kaikki niitä koskevat ylemmät ja myös alemmat arviointikynnykset. Kasvillisuuden ja ekosysteemien suojeluun annettuja arviointikynnyksiä typen oksidien vuosikeskiarvolle sovelletaan lähtökohtaisesti vain laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. Typpidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2011-2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2011 2012 2013 2014 2015 19. korkein tuntikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 20 Typpidioksidin vuosikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2011-2015 35 30 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2011-2015 30 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 NO+NOx vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Vuosina 2011-2013 hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) olivat selvästi alle kansallisen ohjearvon. Tällöin mittauksia tehtiin Kouvolan Käsityöläiskadulla ja Kuusankosken Mäkikylässä, jotka molemmat edustavat alueen taustapitoisuuksia. Vuoden 2013 lopulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia alettiin mitata myös Kouvolan keskustassa liikenneympäristössä Kankaan koululla. Kankaan koululla pitoisuudet ovat

Pitoisuus (µg/m3) Tammikuu 2011 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2012 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2013 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2014 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2015 Toukokuu Syyskuu Pitoisuus (µg/m3) 21 odotetusti olleet hieman korkeampia kuin Käsityöläiskadulla. Tosin ainoa kansallisen ohjearvon ylitys vuosina 2011-2015 mitattiin Käsityöläiskadulla joulukuussa 2015. Ylitys johtui katupölystä, kun joulukuussa 2015 maassa ei juurikaan ollut lunta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet lähes säännönmukaisesti korkeimpia keväisin katupölyaikaan. Toinen alhaisempi pitoisuuspiikki on yleensä mitattu marras-joulukuussa syksyisen katupölyjakson aikaan. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kouvolassa v. 2011-2015 Käsityöläiskatu Mäkikylä Kankaan koulu Kansallinen ohjearvo WHO:n ohjearvo Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat vuosina 2011-2015 alittaneet Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvon 20 µg/m 3. 30 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2015 25 20 15 10 5 Kouvola Hallituskatu Kouvola Käsityöläiskatu Kouvola Kankaan koulu Kuusankoski Mäkikylä WHO:n ohjearvo 0

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) Pitoisuus (µg/m3) 22 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoon verrannolliset pitoisuudet (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat selvästi alittaneet raja-arvon vuosia 2011-2015 kaikilla mittausasemilla. 60 50 Raja-arvoon verrannolliset hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot Kouvolassa v. 2011-2015 40 30 20 10 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä Raja-arvo 0 2011 2012 2013 2014 2015 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason 50 µg/m 3 ylityksiä on Käsityöläiskadun mittausasemalla ja Kankaan koulun mittausasemalla mitattu vuosittain joitakin. Kankaan koululla ylityksiä vuosina 2014 ja 2015 on ollut 8 ja 6 kpl. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2011-2015 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä Sallitut ylitykset (35 kpl/a)

Pitoisuus (µg/m3) 23 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006. Tätä ennen mittauksia tehtiin Hallituskadulla, mikä sijaitsee lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Kuusankosken Mäkikylässä mittaukset lopetetiin vuonna 2013 ja siirrettiin vuoden lopulla Kankaan koululle Kouvolan keskustaan liikenneympäristöön. Pitoisuudet Kankaan koululla ovat olleet hieman korkeampia kuin Käsityöläiskadulla. Vastaavasti Kuusankosken Mäkikylässä pitoisuudet vuosina 2007-2013 olivat pääosin hieman alhaisempia kuin Kouvolan keskustassa. Kouvolan Käsityöläiskadulla, mistä on viime vuosilta pisin yhtäjaksoinen pitoisuuksien aikasarja, hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo on hieman laskenut vuodesta 2006 vuoteen 2015. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2015 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kouvola Hallituskatu Kouvola Käsityöläiskatu Kouvola Kankaan koulu Kuusankoski Mäkikylä Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) koskeva alempi arviointikynnys ylittyi Kankaan koululla vuosina 2014 ja 2015. Käsityöläiskadulla alempi arviointikynnys ylittyi vuonna 2014. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat molemmat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikilla mittausasemilla vuosina 2009-2015.

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 24 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2011-2015 40 30 20 10 0 2011 2012 2013 2014 2015 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2011-2015 30 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 2015 Käsityöläiskatu Mäkikylä Kankaan koulu Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Kankaan koululla pienhiukkasten vuorokausiarvot (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) ovat vaihdelleet vuosina 2012-2015 varsin paljon, eikä pitoisuusvaihtelussa ole ollut selkeää säännönmukaisuutta esim. vuodenaikojen suhteen. Pitoisuudet ovat alittaneet Maailman terveysjärjestön ohjearvon.

Pitoisuus (µg/m3) Tammikuu 2012 Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu 2013 Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu 2014 Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu 2015 Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Pitoisuus (µg/m3) 25 30 25 20 15 10 5 0 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kouvolassa v. 2012-2015 Pitoisuus Kankaan koululla Pitoisuus Mäkikylässä WHO:n ohjearvo Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina 2012-2015 varsin tasaisesti tasoa, joka on ollut noin 6,5 µg/m 3. 12,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kouvolassa v. 2012-2015 10,0 8,0 6,0 4,0 Kuusankoski Mäkikylä Kouvolan Kankaan koulu WHO:n ohjearvo 2,0 0,0 2012 2013 2014 2015 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM 2,5, altistumisen pitoisuuskatto 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 mennessä PM 2,5, altistumisen vähennystavoite 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista

Pitoisuus (µg/m3) Pitoisuus (µg/m3) 26 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat erittäin selvästi alittaneet raja-arvon kaikkina vuosina, kun mittauksia on tehty vuosina 2012-2015. 30,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kouvolassa v. 2012-2015 25,0 20,0 15,0 10,0 Kuusankoski Mäkikylä Kouvolan Kankaan koulu Raja-arvo 5,0 0,0 2012 2013 2014 2015 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2012-2015, jolloin mittauksia on tehty. 20,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2012-2015 15,0 10,0 5,0 0,0 2012 2013 2014 2015 Kuusankoski Mäkikylä Ylempi arviointikynnys Kankaan koulu Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (µg/m3) Tammikuu 2011 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2012 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2013 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2014 Toukokuu Syyskuu Tammikuu 2015 Toukokuu Syyskuu Pitoisuus (µg/m3) 27 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Kuusankoskella mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) ovat olleet vuosina 2011-2015 alle 1/10 ohjearvotasosta 10 μg/m 3. Pitoisuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella v. 2011-2015 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pitoisuus Kuusankoskella Ohjearvo Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat olleet viime vuosina tasoa 0,2-0,3 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Kuusankoskella v. 1994-2015 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 vuosikeskiarvo

Hajutuntien lukumäärä 28 2010-luvulla Kuusankosken Urheilukentäntiellä ns. hajutuntien määrä on ollut alle 10 kpl vuodessa. Vuonna 2014 tällaisia hajutunteja ei esiintynyt lainkaan. Hajutunniksi määritellään tunti, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo ylittää tason 3 μg/m 3. 300 Hajutuntien lukumäärä Kuusankosken Urheilukentäntiellä v. 2006-2015 250 200 150 100 Hajutunnit 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Suomessa käytössä olevan indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Kansallisen ilmanlaatuindeksin laadinnasta on alun perin vastannut Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) (ent. YTV) yhdessä mm. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Indeksin yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy ilmanlaatuportaalista (www.ilmanlaatu.fi) (Tietoa ilmansaasteista ilmanlaatuindeksi).

29 Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 Ilmalaatuluokat Pohjois-Kymenlaaksossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan ilmanlaatu on ollut valtaosin hyvä vuosina 2011-2015. Ilmanlaatu on luokittunut erittäin huonoksi vain yksittäisiä tunteja vuodessa ja huonoksikin enintään 39 tuntina vuodessa (Kankaan koulu vuonna 2015). Jossain määrin eri vuosien välillä on eroja siinä, missä määrin ilmanlaatu on luokittunut tyydyttäväksi tai hyväksi. On kuitenkin huomattava, että indeksiarvot eli eri ilmanlaatuluokkien vallitsevuus eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat eri mittausasemilla. Erityisesti Kuusankosken mittausasemalla ilmanlaadun luokittuminen hyväksi johtuu siitä, että asemalla mitataan vain haisevia rikkiyhdisteitä, eikä esimerkiksi tieliikenteen epäpuhtauksia.

30 Ilmanlaatuluokat Käsityöläiskadulla v. 2011-2015 (% vuoden tunneista) Ilmanlaatuluokka 2011 2012 2013 2014 2015 Erittäin huono <0,1 <0,1 <0,1 0 <0,1 Huono 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 Välttävä 1,4 1,5 1,5 2,1 1,2 Tyydyttävä 15,7 11,8 11,8 16,7 7,7 Hyvä 82,7 86,5 86,5 81,0 90,8 Ilmanlaatuluokat Kankaan koululla v. 2011-2015 (% vuoden tunneista) Ilmanlaatuluokka 2011 2012 2013 2014 2015 Erittäin huono 0,1 0,1 Huono 0,4 0,4 Välttävä 3,1 2,4 Tyydyttävä 27,3 16,8 Hyvä 69,1 80,3 Ilmanlaatuluokat Mäkikylässä v. 2011-2015 (% vuoden tunneista) Ilmanlaatuluokka 2011 2012 2013 2014 2015 Erittäin huono 0 0 0 Huono 0,1 0,1 0,1 Välttävä 0,4 0,6 0,6 Tyydyttävä 10,8 16,7 16,3 Hyvä 88,7 82,6 83,0 Ilmanlaatuluokat Kuusankoskella v. 2011-2015 (% vuoden tunneista) Ilmanlaatuluokka 2011 2012 2013 2014 2015 Erittäin huono 0 0 0 0 0 Huono 0 0 0 0 0 Välttävä 0 0 0 0 0 Tyydyttävä <0,1 <0,1 0 0 0 Hyvä >99,9 >99,9 100 100 100 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjois-Kymenlaaksossa typen oksidien päästöt ilmaan ovat pienentyneet noin 1 000 tonnia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös rikkidioksidipäästöt ovat olleet laskussa. Sen hiukkaspäästöt eivät ole muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt teollisuudesta ovat selvästi pienentyneet. UPM Kymmene Oyj:n Kuusankosken tehtaalla otettiin uusi hajukaasujen talteenottolinja käyttöön vuonna 2008. Tieliikenteet päästöt ovat olleet laskussa koko 2000-luvun. Tiedot hajapäästöistä ovat puolestaan tarkentuneet, mikä on vaikuttanut merkittävästi raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuosina 2011-2015 säälle on ollut tyypillistä keskimääräistä lämpimämmät sääolot. Talvien pakkasjaksot ovat jääneet varsin lyhyiksi, korkeintaan muutama viikon pituisiksi ja niitä on esiintynyt lähinnä vain tammi- ja helmikuussa. Vuonna 2013 kylmää oli myös maaliskuussa. Erityisesti lämpimät talvet ovat vaikuttaneet siihen, että talviaikaan huonon ilmanlaadun jaksoja on ollut hyvin vähän. Kesäsäät ovat olleet vaihtelevia, mutta pääosin lämpimiä. Vain vuonna 2015 kesä oli viileä ja sateinen. Edellistä kesää 2014 puolestaan luonnehti lähes 1½ kuukautta pitkä yhtäjaksoinen hellejakso. Loppusyksyt ja alkutalvet ovat

31 pääosin olleet lauhoja ja usein lumipeite on saatu vasta aivan vuoden lopulla tai jopa vasta tammikuun puolella kuten talvella 2014 ja 2015. Vuosina 2011-2015 ilmanlaatu Kouvolan keskustassa oli keskimäärin hyvä. Ilmanlaatu on ollut heikointa katupölyaikaan maalis-huhtikuun vaihteessa sekä marras-joulukuussa. Ilmanlaatu Kuusankosken Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä on ollut pääosin hyvä. Urheilukentäntiellä ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä teollisuuden päästöt ja hajapäästöt. Tieliikenteen vaikutus on suurin Kouvolan keskustan Kankaan koulun mittausasemalla. Keskeisimmin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankoskella ovat viime vuosina olleet hyvin alhaisia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei viime vuosina ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet lievästi laskussa ja myös hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kouvolan keskustassa ovat olleet lievästi laskussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasoissa on tosin ollut enemmän vuosikohtaista vaihtelua ja vuosina 2014 ja 2015 katupölytilanne oli hieman huonompi kuin vuosina 2011-2013. Pienhiukkasten pitoisuustaso Kouvolassa on ollut kohtalaisen alhainen. Mitattavista pienhiukkaspitoisuuksista valtaosan arvioidaan olevan kaukokulkeumaa. ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAN KEHITTÄMISEKSI LÄHIVUOSINA Ilmanlaatuasetuksen 11 :n mukaan ilmanlaadun seurantarve tulee arvioida viiden vuoden välein. Arviointi tulisi tehdä kaikille niille yhdisteille, joille ilmanlaatuasetuksissa (164/2007 ja 38/2011) on annettu raja- tai tavoitearvoja. Lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon paikallinen tarve ilmanlaadun seurantaan ja mm. ympäristöluvissa toiminnanharjoittajille annetut seurantavelvoitteet silloin, kun ilmanlaadun seurantaa tehdään ns. yhteisseurantana, jossa mukana on myös energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset. Arvioitaessa ilmanlaadun seurantatarvetta arvioidaan jatkuvatoimisten mittausten lisäksi myös tarve kampanjaluonteisiin, suuntaa-antaviin mittauksiin ja tarve seurata ilmanlaatua mallilaskelmien avulla. Ilmanlaadun seurantatarpeen arvioinnissa tulee käyttää hyväksi 5 viimeisimmän vuoden mittaustuloksia suhteessa arviointikynnyksiin. Pohjois-Kymenlaaksossa typpidioksidin pitoisuudet ovat vuosina 2011-2015 alittaneet sekä alemmat että ylemmät arviointikynnykset. Näin ollen alueella ei olisi tarvetta jatkuvatoimisiin typpidioksidin mittauksiin raja-arvovalvonnan näkökulmasta. Kouvolan kaupungin koko huomioon ottaen typpidioksidin mittauksia suositellaan kuitenkin jatkettavan. Mittaukset esitetään siirrettävän Käsityöläiskadulta, joka on kaupunkitausta-asema, liikenneympäristöön Kankaan koululle. Kankaan koulun mittausasema kuvaa paremmin typpidioksidin pitoisuuksia liikenneympäristössä, missä pitoisuuksien arvioidaan olevan korkeampia. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot ovat vuosina 2014 ja 2015 ylittäneet alemman arviointikynnyksen Kankaan koululla ja vuonna 2014 myös

32 Käsityöläiskadulla. Hengitettävien hiukkasten mittausta ainakin Kankaan koululla on tarvetta jatkaa. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. Terveysvaikutusten seurannan kannalta pienhiukkasten mittauksia suositellaan jatkettavan. Pienhiukkasten mittaukselle suositeltavin alue olisi kaupunkitausta-asema, joka kuvaisi pitoisuustasoa laajemmin kaupunkialueella. Kankaan koulu ei ole tähän optimaalisin paikka, mutta mahdollinen, jos uutta erillistä kaupunkitausta-asemaa Kouvolaan ei haluta perustaa. Pelkistyneille rikkiyhdisteille ilmanlaatuasetuksissa ei ole annettu arviointikynnyksiä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksille on olemassa vain kansallinen ohjearvo. Koska pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Urheilukentäntiellä ovat olleet hyvin alhaisia, mittausten jatkaminen alueella ei ole enää välttämätöntä. Sen sijaan on suositeltavaa selvittää TRS-pitoisuudet UPM Kymmene Oy:n Kuusankoskeen tehtaan ympäristössä leviämismallilaskelmin ja arvioida sen tulosten perusteella, onko tehtaan vaikutuspiirissä muita asuinalueita, joilla TRS-mittaus voisi olla vielä tarpeen. Kouvolassa on vuosina 2009-2010 mitattu bentseeniä kuudella alueella. Tällöin kaikilla alueilla bentseenin vuosikeskiarvo alitti sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. Tähän perustuen bentseenin mittauksille Kouvolassa ei olisi tarvetta. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin, PAH-yhdisteiden (bentso-a-pyreeni) ja metallien (arseeni, kadmium, lyijy ja nikkeli) pitoisuustasoista Pohjois- Kymenlaaksosta ei ole mittaustuloksia tai mallilaskelmien tuloksia. Päästötietoihin ja muilta paikkakunnilta Suomesta käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan varsin luotettavasti arvioida, että rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja metallien mittaustarvetta Pohjois-Kymenlaaksossa ei ole. Otsonin pitoisuudet Pohjois- Kymenlaaksossa voivat olla ajoittain korkeita, mutta koska otsoni on kaukokulkeutuva yhdiste, sen mittaukselle taajaman mittausverkossa ei välttämättä ole tarvetta. Otsonin korkeimmat pitoisuudet esiintyvät yleensä taajamien ulkopuolella, missä ei ole paljon otsonipitoisuuksia alentavia typen oksidien päästöjä. Alueen otsonitilanteesta saadaan riittävä tieto Ilmatieteen laitoksen taustamittausverkostosta, jonka lähin otsonimittausasema sijaistee Virolahdella. PAH-yhdisteiden (bentso-a-pyreeni) pitoisuustasoista Suomessa on hyvin vähän edustavia mittaustuloksia niin, että voitaisiin arvioida bentso-a-pyreenin vuosikeskiarvoa suhteessa arviointikynnyksiin. On olemassa mittaustuloksia, jotka osoittavat, että pientaloalueilla, joilla on paljon puun pienpolttoa, voi etenkin talviaikaan olla korkeita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Samalla koholla ovat yleensä myös bentseenin sekä hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet. Lähinnä pääkaupunkiseudulta ja Kuopiosta saatavilla olevien mittaustulosten perusteella voidaan arvioida, että Pohjois-Kymenlaaksossa ei ole tarvetta jatkuviin PAH-yhdisteiden mittauksiin. Pohjois-Kymenlaaksossa on kuitenkin syytä arvioida, onko alueella sellaisia laajoja pientaloalueita, joilla olisi tarvetta mitata kampanjaluoteisesti puun pienpolton vaikutuksia paikalliseen ilmanlaatuun. Tällöin kysymykseen tulisi hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, bentseenin ja PAH-yhdisteiden yhtäaikainen mittaus ainakin talvikauden ajan (suositus min. 6 kuukautta).

33 Taulukko 1. Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset Liite 1 WHO:n ohjearvot ja viitearvot varoituskynnykset Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

34 Taulukko 2. Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

35 Liite 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

36 KOUVOLAN KANKAAN KOULU Osoite: Salpausselänkatu 24, KOUVOLA Koordinaatit: 67.87045 : 26.701 Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella sijaitseva mittausasema. Lähiympäristössä on liike- ja toimistokiinteistöjä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 6.11.2013.

37 KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKATU Osoite: Käsityöläiskatu, KOUVOLA Koordinaatit: 60.86926 : 26.7056 Mittausparametrit: NO, NO2, PM10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa puistossa, lähellä parkkipaikkaa ja kapeita katuja. Kävelykatu on noin 100 m päässä asemasta. Matkaa vilkkaammin liikennöidyille Salpausselänkadulle ja Kouvolankadulle on 150-200 m. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.2006. Tällöin asema siirrettiin Hallituskadulta ja sen luonne muuttui liikenneasemasta enemmän kaupunkitausta-asemaksi.

38 KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄ Osoite: Vanhainkodintie 12, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.89444 : 26.59167 Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 60 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan lounaispuolella alueella, jolla on pientaloasutusta. Alue on osin myös maatalousvaltaista. Mittausaseman läheisyydessä sijaitsee Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka. PM 2,5: TEOM 1400 A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2007. PM 2,5-mittaus on aloitettu vuonna 2012.

KUUSANKOSKEN URHEILUKENTÄNTIE Osoite: Urheilukentäntie, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.9072 : 26.63439 Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 55 m merenpinnasta 39 Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan itäpuolella noin 800 1500 m:n etäisyydellä UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaista esikaupunkialueen puistossa. Lähimpiin liikenneväyliin on matkaa noin 250 m. Mittausasemalla seurataan UPM Kymmene Oyj:n tehtaan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Monitor Labs, malli 9850 + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa 1.4.1991 alkaen. TRS-mittaus on aloitettu 1.3.1994.