PUIKKOHITSAUS Hitsauskone tyypit: HITSAUKSEN ALKEITA Hitsausmuuntajassa hitsausvirta on vaihtovirtaa, jännite noin 30 60 Volttia ja Hertsiluku sama kuin verkossa, 1-vaihekoneessa 50 Hertziä, näin ollen vastaavasti 3-vaihekoneessa 150 Hertziä. Puikon ja maapihdin + - napaisuutta ei voi vaihtaa sopivaksi eri metalleille, napaisuuden vaihtomahdollisuus tai sen puuttumien on hyvä tunnistin kohta muuntajan ja tasasuuntaajan välillä siis onko kone muuntaja vai tasasuuntaaja. Hitsaus inventerissä hitsausvirta on tasavirtaa kuten tasasuuntaajassakin mutta virtataajuus on nostettu vähintään 2000 Hertsiin. Koneen tuntee vinkuvasta äänestä ja siinä on hitsausvirran napaisuuden vaihto mahdollisuus plussan ja miinuksen välillä, samoin kuten tasasuuntaajassa. Hitsauspuikko tyypit erilaisille koneille: Hitsausmuuntajassa käytetään yleensä vain Rutiili puikkoja Rutilipuikko on hyvä syttymään, mutta hitsauspuhallus on heikompi joka vuoksi hitsattaessa eri kaltevavisuuksissa tulee tottumattomalle helposti vaikeuksia, myös puikonmetalli on hauras mutta kova. Hitsausmuuntajalla hitsattusauma ei koskaan ole yhtä luja kuin tasavirtakoneilla, koska puikonmetalli on hauraampi ja virransuunnan vaihtuminen heikentää hitsausta, Invertterissä voidaan käyttää Rutiili puikoja tai Emäs puikkoja Tasavirtakoneissa käytetään ns. emäspuikkoja, niistä yleisin on 48. Tasavirtakoneisiin käy myös erikoispuikot kuten alumiiniin, valurautaan, ruostumattomanteräkseen ym. Emäspuikoissa on paksumpi päällyste sekä hitsauspuhallus voimakkaampi kuin rutilipuikoissa. Tasavirtakoneissa puikon ja maapihdin + - napaisuutta voi vaihtaa tarvittaessa eri metalleille ja puikoille. Hitsauspuikko paketissa on mainittu maadoitus napaisuus onko + plus vai - - miinus.
Puikkohitsauksen A B C 1. Ennen kuin aloitat hitsauksen, puhdista hitsattavat kappaleet hyvin ruosteesta ja muusta epäpuhtaudesta. Tee tarvittaessa työsauma tai jätä kappaleiden väliin sopiva rako enintään aineen paksuuden verran. Puhdista maadoituspihdin paikka. Tarkista hitsausmaskin suojalasi että se on sopivan vaalea tai tumma sekä roiskeista ja savusta puhdas, vaihda lasi tarvittaessa. 2. Kun aloitat hitsaamisen älä hakkaa puikkoa kuin tikka saadaksesi puikko syttymään, vaan raapaise reippaasti johonkin viereiseen metalliin ja anna palaa hetken kunnes puikonpää on punainen ja siirrä puikko hitsattavaan kohteeseen nopeasti, punainen puikonpää syttyy uudelleen helposti. Kylmäpuikko jolla on jo hitsattu puikonpää on kraatterimainen eli rautaydin syvennyksessä, lohkaise pihdeillä varovasti päällysteen reunaa vain sen verran että rautaydin tulee kosketuspinnaksi. 3. Kun puikko on syttynyt hitsattavassa kohteessa, pidä puikko noin 20 -- 45 asteenkulmassa (vaakasaumaa hitsattaessa) mutta kuitenkin tilanteen mukaan eri asennoissa. Puikon alapää saa olla puikonpäällysteen reunan varassa. Anna puikonpalaa ikään kuin omaa luonnollista etanamaista nopeutta. ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA VEDÄ KUIN OLISIT SUIHKUHÄVITTÄJÄN OHJAAJA. Jos sauma ei ole kestävyydeltään vaativa niin tietyin varauksin ensi alkuun voi hitsata ikään kuin väärällä tavalla mutta helposti: Anna vain puikonpalaa paikallaan sopivassa kulmassa jolloin hitsausnopeus on palamisnopeus, mutta ei missään tapauksessa virallinen suositus ilman sauman levitysliikettä. (Siitä seuraavassa kohdassa miksi.) 4. Seuraa aina sulametallin juoksua saumassa, jos et näe metallinjuoksua, vika voi olla liian tummalasi tai savuhuurteenpeitossa, joskus muu kirkasvalo kuten aurinko on väärässä kulmassa ja estää näkyvyyden kunnolla. Tee aina puikonkärjellä pientä sik-sak levitysliikettä niin näet paremmin sulametallinjuoksun sekä hitsattavan saumankohdan (kylmällä puolen valokaarta). Ennen kaikkea sik-sak levitysliikkeen myötä kestävyys paranee. 5. Kun kaikki hitsaus-osatekijät on kohdallaan sulametalli menee kohteeseen itsestään kevyesti imaisemalla, jos metalli pinnat hylkii sulaa metallia silloin on jotakin vikaa jossakin. Tarpeeksi kuuma metalli (ja valokaari) vetää sulaa metallia puoleensa. On sanomattakin selvää että paksurautaa on hyvä hitsata suurella puikolla ja ohutta pienellä, sekä virta määrä niille sopivaksi. 6. Hitsaussuunta puikolla vaaka ja lakisaumoissa on niin että puikon ja valokaaren puhallus menee valmiin hitsatun ja kuuman sauman päälle, siis jo hitsatun päälle, jonne myös kuona menee. (Puikonasento kuten suihkuhävittäjä nousukiidossa) 7. Vaakasaumaa hitsattaessa tarkkaile jatkuvasti että kuona tai sulametalli ei kulje puikon väärällä puolen (alapuolella / kylmällä puolen) jos niin käy lopeta hitsaaminen välittömästi, anna jäähtyä ja poista kuona ja aloita uudelleen.
Sulametalli puikon/valokaaren kylmällä puolen, tilanne tulee helposti muuntajalla/ rutilipuikolla ei niin helposti tasavirtakoneilla. Hitsattavan kappaleen sauman asento: 8. Helpointa on hitsata vaakasaumaa tai hiukan kallistettu niin että kuona menee tai valuu helpommin valokaaresta pois. Monesti hitsattava on jonnekin päin kallellaan, silloin sulanjuoksua hallitaan puikon eri asennoilla, valokaaren puhalluksella sekä joskus virtamäärää säätämällä. Mutta pystysauma on aloittelijalle oma taiteenlaji. Pystysauma hitsataan alhaalta ylöspäin tekemällä U-maista liikettä sivusuunnassa. Ensi alkuun se onnistuu paremmin jos U-maisen liikkeen jälkeen pitää sekunnin tauon ja toistaa uuliikkeen, taidon kasvaessa hitsataan puikko yhteen pötkyyn ilman pieniä katkoksia. Pystysauman hitsaus on helpompi jos sauma ei ole aivan pystyssä vaan kallellaan. Pystysaumaa hitsataan samaan tyyliin kuin pääskynen rakentaa pesää eli kerroksittain hitsisaumoja. Pystysauma on hidas tehdä mutta kestävä, varjopuolena raudan suurempi vääntyminen hitsattaessa kuin vaakasaumassa. Muuntajalla pystysauma on vaikeaa tehdä ammattilaisenkin. 9. Virransäätö: Puikko paketin kyljessä on yleensä suositus virtamäärästä ampeereina, mutta tarkempi virran voimakkuus on säädettävä eri tilanteissa erikseen. Jos virta on liian pien, puikko ei syty. Liian suuri virta tekee polttoleikkausilmiötä lievästi, jolloin sula valuu pois tai hitsaukseen tulee reikä. Kun olet hitsannut puikon lähes kokonaan puikko ei saisi olla punainen, jos näin on, pienennä silloin hiukan virtaa. Puikkojensäilytys Pidä puikot aina kuivassa mieluiten lämpimässä paikassa, esim. lämpöpatterin päällä tai puikkojen säilytys lämpökaapissa. Varo myös kondenssikosteutta, jos puikot pääsee kastumaan ne on jätetavaraa. Käyttöhyötysuhde Koneen käyttöhyötysuhde ilmoitetaan prosentteina esim. 50 %, joka tarkoittaa käyttöajasta 50% on paloaikaa. Ne on yleensä 20 %-- 100 %, käytännössä tarkoittaa sitä että hitsataan lyhyt pätkä ja lepopaussi koneelle. Migissä ja Tigissä hyötysuhde prosentti pitää olla isompi. Autopelti Migissä harrastaja tulee toimeen jo 15% hyötysuhde koneella, samoin puikkokone jos hitsataan vain pienipätkä. Pidä puikkokone kunnossa Yleisin häiriö tai vika puikkokoneissa on hitsausvirtakaapelit erityisesti puikkopihtien tai maadoituspihtien liitokset hapettuu, löystyy tai murtuu osittain. Häiriöt alkaa niin pikkuhiljaa että hitsaaja ei helposti huomaa häiriötä. Virta kaapeleiden liitokset on hyvä tehdä uudelleen vaikka kone tuntuisi olevan kunnossa, eron huomaa sitten kun liitokset on
uusittu kirkkaalle pinnalle tai tinattu uudestaan. Kun uusit kaapelit osta mieluummin hiukan paksummat kuin edelliset. Älä polttoleikkaa puikkohitsauskoneella, vaikka se joskus tuntuu niin houkuttelevalta ja helpolta. Kulmahiomakoneet ja kaasupolttoleikkaus, ne on raudan leikkaukseen tehty, ne kestää. Nykyiset hitsausvirtalähteet eivät kestä puikolla polttoleikkausta, tasasuuntaaja tai inventeri, niistä palaa loppuun diodit ja muuntajasta sulaa käämien tinaukset. Valurautaan on vaikea hitsata siistiä saumaa niillä erikoisvalurautapuikoilla. Vinkki: Hitsaa ensin valurautapuikoilla valmiiksi ja lopuksi hitsatun sauma päälle normaalilla emäspuikolla siistisauma heti perään silloin kun rauta on kuuma. Anna valuraudan jäähtyä hitaasti esim. vuorivillan alla. Valurauta pitäisi hitsata mahdollisimman kuumana, jos mahdollista lämmitä vaikka kaasuliekillä valurauta ennen hitsauksen aloittamista. MIG-hitsaaminen lyhyesti Migillä hitsaaminen on oma maailma koska se on paljon helpompaa, mutta tottumattomalle on enemmän vaikeuksia tunnistaa, missä vika kun hitsaaminen onnistuu heikosti tai ei ollenkaan. Mig-hitsauskone vaatii paljon enemmän tarkkuutta virtamäärän ja langansyöttönopeuden säädössä, hitsattavaan kohteen eri tilanteissa että lopputulos olisi hyvä. Samoin pienissä koneen häiriötilanteissa vasta alkaja ei tiedä onko vika hitsarissa vai koneessa. Koneen hallinta on paljon vaikeampi kuin puikkohitsauksessa, vaikka itse hitsaaminen on helppoa. On luonnollista että vasta alkajalla ei ole käsitystä esim. virran voimakkuudesta suhteesta langansyöttöön, sekä minkälainen virranvoimakkuus/ langansyöttönopeus erilaisilla metallinvahvuuksilla tarvitaan. Tyypillinen virhe on myös liian tumma hitsauslasi, yritetään hitsata puikkohitsauslasilla DIN 11, joka on tummempi, sillä ei kerta kaikkiaan näe sulanjuoksua. Mig lasin tummuus on yleensä DIN 9 > NORMAALI MIG-HITSAUS Migin suojakaasut: (Suoja kaasu estää hapen pääsyn hitsaustapahtumaan) Migin Suojakaasu harmaassa pullossa on Hiilidioksidi, joka on halpa, mutta muuta kehumista en löydä, mutta voittaa silti monessa tilanteessa ydintäytelangan. Seoskaasu on vihreässä pullossa Mison jossa on 20% Argonia ja 80% hiiltä. On erittäin hyvät hitsausominaisuudet tavallisille raudoille, argon johtaa sähköä ja lämpöä paremmin
sekä muuttaa hitsaustapahtuman muutenkin helpommaksi, myös hitausroiskeita tulee paljon vähemmän. 100% Argon (vihreä pullo) jota käytetään erilaisten alumiinien ja Rosterien hitsauksen suojakaasuna. Sillä on hyvä hitsata myös tavallista rautaa mutta pullon täyttöhinta on moninkertainen Misoniin verrattuna. Hitsauksen aloittaminen: Valokaari syttyy kun painat hitsauspistoolin liipaisimesta kaksivaiheisesti, ensin lyhyt tuikkaus jolloin lanka menee punaiseksi ja heti perään jatketaan normaalisti. Migillä saa hitsata eteen tai taakse suuntaan koska kuona ei ole haittana. Jos olet hitsannut puikolla edes vähän osaat kyllä hitsata Migillä paljon monimutkaisempia töitä. Virran säätö: Virta on silloin oikein säädetty kun ääni on tasainen nopea kehräävärätinä. Virta on liian pieni suhteessa langansyöttöön kun hitsattaessa virta on katkonaista, rätisee ja paukkaa eikä pala kunnolla. Liian suuri langansyöttönopeus siis rätisee ja paukkaa kuten aloittajissasi Migillä hitsaamisen ensi painallus (tuikkaus) liipaisimesta, silloin lanka ja rauta on kylmä. Virta on liian suuri suhteessa langansyöttöön kun valokaaressa kuulu suhina, sähinä kuin vihainen kissa vaikka lievästi, mutta hitsaaminen kyllä onnistuu niinkin jotenkuten. Vaarana langan sulan tarttuminen virtasuuttimeen, siis sulapisara jähmettyy suuttimeen. Hitsauksen kestävyys ei kärsi ollenkaan kun sähinä tai suhina tilanteesta isonnetaan langansyöttönopeutta, mutta hitsaus tulee miellyttävämmäksi ja pärjää vaikeissa tilanteissa paremmin. Kyseisen suhinan yksitunnusmerkki on pisaran pyöriminen (esiintyminen) langan ja virtasuuttimen päässä Jos valokaaresta tulee paljon isoja roiskeita, virta on liian suuri. Kun kaikki hitsaus-osatekijät on kohdallaan, sulametalli menee kohteeseen itsestään kevyesti imaisemalla, jos metalli pinnat hylkii sulaa metallia silloin on jotakin vikaa jossakin. Tarpeeksi kuuma metalli (ja valokaari) vetää sulaa metallia puoleensa. Jos yrität hitsata liian kylmänä siis pienellä virralla ja hitsattavienkappaleiden välillä on aineen paksuinen rako ja sulat hylkii, silloin yrität hitsata liian kylmänä. Kylmän hitsauksen ääni on rätinä, paukkuva, katkonainen ja pätkivä. Sulan juoksun seuranta on ainoa oikea tapa hitsata ja sen perusteella säätää virtamäärä ja langansyöttönopeus. Hitsisauman sik-sak levitysliike on vielä tärkeämpi migillä kuin puikolla, samalla näet paremmin hitsattavan kohteen.
Hitsausroiskeet jäävät piiloon jos hitsaat päinvastaiseen suuntaan kuin puikolla, elikkä roiskeet lentää sinne kylmänraudan puolelle valo kaaresta, silloin roiskeet jää perässä tulevan hitsin alle. Lankakelanvaihto: Kun vaihdat lankakelan, vedä pihdeillä loppu lanka pois ja puhalla paineilmalla langasta irronneet hilseet pois suojaputkesta (tai vietri-spiraali joka toimii suoja putkena), vaikka niitä ei näytä paljon tulevan, silti hilseet jarruttaa yhdessä jännitteisenvirran kassa langan liikkumista suojaputkessaan. Kun työnnät uudenlangan tyhjään suojaputkeen rullaston puolelta, poista viilaamalla katkaisun litistymä tai jäyste ( parta ), jolloin lanka menee paremmin putkeen ja virtasuuttimesta läpi. Langansyöttö Jos langansyöttö rullat pyörii paikallaan kun lanka on jumissa, jolloin lankaan tulee pieni kuoppa, se ei mene läpi virtasuuttimesta hitsaustilanteessa, vaan lankaa pitää vetää pois niin paljon että pieni vauriokohta tulee ulos. Mig-hitsaus ydintäytelangalla (MOG) Ydintäyte langalla hitsaaminen on paljolti samankaltaista kuin suojakaasun kanssa, mutta virransäätö äänen perusteella ei päde kaikilta osin, koska ydintäyte antaa valokaaripuhallusta jonkin verran ja sotkee osittain ääniä. Yhtä selviä ääniin perustuvia säätöohjeita näin tekstin muodossa on vaikea antaa. Sulanjuoksun seurannalla ja kokeilemalla löydät sopivan virran / langansyöttönopeuden suhteessa hitsattavan aineen paksuuteen. Liian pieni virta/ langansyöttö suhteessa hitsattavan aineen paksuuteen, jolloin esiintyy sulanraudan hylkimistä. Hitsarinsuojalasit Suojalaseja on kirkkaita ja tummia. Tummuus aste on merkitty lasin yläreunaan, 8 ja 9 DIN lasit on Mig-hitsaukseen, 10 12 DIN lasit on puikkohitsarille mutta yleensä 10 DIN lasi, 11 ja 12 on tosi isoille puikoille. Kaiken hitsauksen onnistumisen edellytys on, että näkee kunnolla ja selvästi koko hitsaustapahtuman, sulanjuoksun. Jos on kovin vaalea lasi, seurauksena on kipuja silmissä seuraavana päivänä, joka ei silti ole vaarallista kun on jonkinlainen suojalasi, kun hitsataan satunnaisesti päivä tai kaksi.