1 LUPAPÄÄTÖS Nro 77/10/1 Dnro PSAVI/166/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Metalliromun käsittelylaitos, Kajaani Kajaanin Romu Oy Kirkkoahontie 574 87910 Linnantaus
2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Prosessikuvaukset ja jätejakeet... 5 Vastaanotto ja lajittelu... 5 Varastointi... 5 Romuajoneuvojen vastaanotto, kuivaus ja välivarastointi... 6 Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely... 6 Romun leikkaus... 6 Metallipitoisen materiaalin murskaus ja käsittely... 6 Sekalaisen rakennusjätteen ja muiden vastaavien jätteiden käsittely... 7 Betoni- ja tiilijätteen käsittely... 7 Ongelmajätteiden käsittely... 7 Toiminnassa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi sekä työkoneet ja energian käyttö... 8 Liikennejärjestelyt... 9 Toiminnan lopettaminen... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Päästöt ja vaikutukset pintavesiin (ja viemäriin)... 9 Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 10 Melupäästöt ja melun vaikutukset ympäristöön... 10 Pölypäästöt ja pölyn vaikutukset ilmaan... 11 Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen... 11 LAITOS-/TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 13 Käyttötarkkailu... 13 Päästötarkkailu... 14 Vaikutustarkkailu... 14 Raportointi... 15 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 15 Riskinarviointi... 15 Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi... 15 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ALAN ASIANTUNTEMUKSESTA... 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 16 Lupahakemuksen täydennykset... 16 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 16 Lausunnot... 16 Muistutukset ja mielipiteet... 18 Hakijan kuuleminen ja vastine... 18 Lupatarkastus... 18 MERKINTÄ... 18 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 18 LUPAMÄÄRÄYKSET... 19 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 19 Toiminnan sijoittaminen ja toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset... 19 Laitoksen varastointi- ja käsittelypaikan rakenteet... 19 Romuajoneuvojen esikäsittely ja varastointi... 20 Metalliromun käsittely... 20 Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanotto ja käsittely... 21 Sekalainen rakennusjäte sekä betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen ja käsittely... 21
Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely ja varastointi... 22 Melu... 23 Päästöt ilmaan... 23 Vesien käsittely... 23 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 23 Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet... 23 Toiminnan muuttaminen... 24 Toiminnan laajentaminen tai lopettaminen... 24 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 24 VAKUUDET... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 26 Ympäristöluvan harkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 26 Lupamääräysten perustelut... 27 Vakuuden perustelut... 30 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 31 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 31 Päätöksen voimassaolo... 31 Lupamääräysten tarkistaminen... 31 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 31 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 32 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 32 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja vakuus... 32 Luvan raukeaminen... 32 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 32 KÄSITTELYMAKSU... 33 Ratkaisu... 33 Perustelut... 33 Oikeusohjeet... 33 MUUTOKSENHAKU... 34 3
4 ASIAN VIREILLETULO Kajaanin Romu Oy:n jätteidenkäsittelytoimintoja koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 9.3.2010. Kyseessä on uusi toiminta. Lisäksi hakemukseen sisältyy täytäntöönpanohakemus toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on esittänyt asetettavaksi 10 000 suuruisen vakuuden, joka koskee ympäristönsuojelulain mukaista päätöksen täytäntöönpanoa muutoksen hausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Metalliromun käsittelylaitos sijaitsee Kajaanin kaupungin Kivimäessä Lahjoitusmaan kylässä, noin 10 km kaupungin keskustasta etelään, Majasaarenkankaan jätekeskuksen läheisyydessä, osoitteessa Mustantie 500, 87100 Kajaani. Toiminta sijoittuu Kajaanin kaupungilta vuokratulle 3,9 ha:n suuruiselle määräalalle, joka on erotettu Lahjoitusmaa nimisestä tilasta RN:o 205-401-1-67. Toiminta käsittää romuajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä muun metalliromun vastaanottoa, lajittelua, metallin paloittelua, murskausta ja välivarastointia sekä romuajoneuvojen esikäsittelyä, lyijyakkujen vastaanottoa ja välivarastointia. Lisäksi on tarkoitus hyödyntää rakennus- ja tiilijätettä omalla kiinteistöllä maarakentamisessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristöluvan ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 f) kohdan perusteella aluehallintovirasto, kun laitoksessa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siellä syntyneitä ongelmajätteitä. Lisäksi aluehallintovirasto ratkaisee ympäristöluvan, jos on kyseessä jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 t vuodessa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, joten sillä ei ole aiempaa ympäristölupaa. Yrityksellä on toisaalla Kajaanin kaupungin alueella vastaavanlaista toimintaa, jolla on Kainuun ympäristökeskuksen 3.10.2005 myöntämä ympäristölupa.
Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Kainuun maakuntakaavassa 2020 hankkeen sijaintipaikka on osoitettu kohdemerkinnällä ej, jätteen käsittelyalue. Kaavan mukaan alue on varattu seudullista jätekeskusta varten ja alueen suunnittelussa on kaavamääräyksen mukaan huolehdittava siitä, että toiminnassa ei aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa eikä muuta ympäristön pilaantumista. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kajaanin Romu Oy:llä on jätteenkäsittelylaitos Kajaanin kaupungin pohjoispuolella Paltaniemen kylässä. Yhtiö lajittelee ja käsittelee eri materiaaleissa olevaa romua, mm. ruostumatonta terästä, kupari- ja messinkiromua. Romua käsitellään noin 9 000 t vuodessa. Yhtiön romunhankintaalueeksi on muodostunut koko Suomi, ja yhtiö tarvitsee lisää romunkäsittelykapasiteettia, minkä vuoksi toimintaa laajennetaan ja perustetaan uusi jätteenkäsittelylaitos Kajaanin eteläpuolelle. Toiminta tulee käsittämään romuajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä muun metalliromun vastaanottoa, lajittelua, metallin paloittelua, murskausta ja välivarastointia sekä romuajoneuvojen esikäsittelyä, lyijyakkujen vastaanottoa ja välivarastointia. Lisäksi yhtiö hakee lupaa rakennusjätteen lajittelulle ja murskaukselle. Aluksi betoni- ja tiilijätettä hyödynnetään omalla toiminta-alueella noin 30 000 t, jonka jälkeen kyseistä jätettä toimitetaan hyötykäyttöön eri maanrakennuskohteisiin. Laitoksella käsitellään jätteitä vuosittain arviolta noin 19 600 t. Taulukossa 1 on esitetty arvio vastaanotettavista ja käsiteltävistä jätemateriaalimääristä. Laitoksen alue pinnoitetaan asfaltilla 14 000 m 2 :n alueelta. Metalliromun varastointialue sekä metallimurskaimen ja metallileikkurin alue pinnoitetaan nestetiiviiksi. Tällä alueella tapahtuu myös romuajoneuvojen vastaanotto ja esikäsittely. Nestetiivistä asfalttia on yhteensä noin 5 000 m 2 :n alueella. Alue on valaistu ja aidattu 2,5 m korkuisella metalliverkkoaidalla. Portti on lukittava. Laitoksella työskennellään arkisin klo 6 20 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8 15. Prosessikuvaukset ja jätejakeet Vastaanotto ja lajittelu Laitoksen vastaanottoalueella jätekuormat tarkistetaan, punnitaan ja puretaan sekä tehdään laaduntarkastus. Samalla tarkistetaan siirtoasiakirjat ja jätteen laatu ja toimittaja kirjataan tietokantaan jäteseurantaa ja muuta kirjanpitoa varten. Jätteet ohjataan käsittelyyn tai varastopaikkaan. Varastointi Kierrätysmateriaalit varastoidaan pääasiassa pinnoitetulla piha-alueella, mutta esimerkiksi arvokkaammat metallierät varastoidaan lukittavassa hallissa. Kierrätysmateriaalien varastointi on suunnitelmallista ja tavoitteena on pitää materiaalit hallitusti erillään. Laitosalueella on omat varastoalueet
raaka-aineille ja tuotteille. Hyödynnettäviä jätejakeita varastoidaan alueella niin kauan, kunnes varastoerät on taloudellista toimittaa eteenpäin. Pitkiä varastointiaikoja vältetään ja tavoitteena on materiaalin mahdollisimman nopea kierto. 6 Romuajoneuvojen vastaanotto, kuivaus ja välivarastointi Yhtiö ottaa vastaan romuajoneuvoja laitoksen alueelle rakennetulle varastoalueelle. Vastaanotetut ajoneuvot tarkastetaan ja autoista laaditaan romutustodistus. Romuajoneuvoja esikäsitellään vuosittain enimmillään 3 000 kpl/ 3 500 t. Esikäsittelyssä ajoneuvoista poistetaan tarvittaessa kaikki ongelmajätteiksi luokiteltu materiaali. Esikäsittely tapahtuu laitosalueella, sisätiloissa. Sisätiloissa mahdollisesti syntyvä öljy tai öljyinen vesi ohjautuu umpikaivoon. Esikäsittelyn jälkeen ajoneuvot siirretään asfaltoidulle 200 m 2 :n suuruiselle varastokentälle odottamaan murskaamista. Esikäsiteltyjä ajoneuvoja varastoidaan keskimäärin 50 kpl ja enimmillään 100 kpl. Kentällä kertyvät sade- ja sulamisvedet ohjataan öljynerotuskaivoon. Hulevesiä syntyy noin 40 m 3 vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely Laitokselle otetaan vuosittain vastaan noin 400 t SE-romua asuinkiinteistöiltä, yrityksiltä ja laitoksilta. Laitokselle vastaanotettu SE-romu lajitellaan ja varastoidaan metallikonteissa jatkokuljetusta varten. SE-romua varastoidaan enimmillään 20 t. SE-romusta voidaan tarvittaessa purkaa hyötykäyttöön kelpaavat materiaalit ja ongelmajätteet, kuten akut ja paristot. Laitteiden mahdollinen purkutoiminta tapahtuu sisätiloissa, jossa ei ole viemäriyhteyttä. Laitteista puretut ongelmajätteet ja muut materiaalit toimitetaan luvanvaraiseen laitokseen käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi. Romun leikkaus Metalliromu lajitellaan ja leikataan määrämittoihin mekaanisti tai polttoleikkaamalla. Metallisena leikkurina laitoksella käytetään kaivinkoneeseen asetettavaa leikkuria tai kiinteää giljotiinileikkuria. Metallin leikkaus tehdään hydraulisesti liikkuvan terän avulla teräslevyä vasten. Leikkuri ei aiheuta merkittävää melua ja ääntä syntyy vain, kun leikattu kappale putoaa muiden metalliromujen joukkoon. Romu, jota on vaikea leikata mekaanisesti, leikataan polttoleikkaamalla. Polttoleikkaus suoritetaan hitsauslaitteilla, jossa käytetään nestemäistä happea ja propaania. Metallipitoisen materiaalin murskaus ja käsittely Esikäsitelty metallipitoinen materiaali, joka koostuu raudasta, muista metalleista ja ei-metallisista aineksista, erotellaan murskauksen jälkeen ilmaerotuksella, magneettierotuksella sekä seulonnalla ja lajittelulla. Materiaalin murskaus tehdään vasaramurskaimella, jonka jälkeen ilmaerottimessa erotellaan kevytjae raskaammasta materiaalista. Kevytjae kulkeutuu ilmavirran mukana sykloniin, jossa kiintoaines eroaa ilmavirrasta. Puhdistunut ilma johdetaan 10 m korkeudelta ulkoilmaan. Kiintoaines sisältää ei-metallisia aineksia, jotka erotellaan hyödynnettäviin ja hyödyntämiskelvottomiin jakeisiin, joista viimeksi mainittu loppusijoitetaan. Ilmaerotuksessa erotetut painavat jakeet siirretään rumpumagneettiin raudan erotukseen. Ei-rautametallit erotetaan muusta materiaalista hyödyn-
tämiskelpoisiksi jakeiksi pyörrevirta- ja induktiivisia erottimia käyttäen. Erotetut jakeet ohjataan varastoihin. Murskauksessa syntyneestä raskaammasta jakeesta erotetaan magneettinen rauta rumpumagneetin avulla, jonka jälkeen jakeesta erotellaan manuaalisesti siihen kuulumattomat aineet, kuten kumi, kaapelit ja kuparipitoiset kappaleet. Metalleja varastoidaan korkeintaan 5 000 t ja ei-metallisten jakeiden varastomäärä on noin 1 000 t. 7 Sekalaisen rakennusjätteen ja muiden vastaavien jätteiden käsittely Laitokselle otetaan vastaan rakennusjätettä noin 1 200 t vuodessa. Rakennusjätteen lajittelu tehdään asfaltoidulla piha-alueella tai katetussa tilassa. Lajittelussa rakennusjätteestä erotellaan mm. energiaksi kelpaavia materiaaleja, metallia, betonia, tiiltä, kiveä ja maa-aineksia. Lajittelu suoritetaan kahmarilla, seulontalaitteilla ja käsityönä. Jäljelle jäänyt aines siirtokuormataan kontteihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Betoni- ja tiilijätteen käsittely Laitokselle otetaan vastaan betoni- ja tiilijätettä enimmillään 1 000 t vuodessa sisältyen sekalaisen rakennusjätteen määrään ja enimmillään jaetta kertavarastoidaan 5 000 t. Betoni- ja tiilijäte varastoidaan perusmaan päällä. Betoni- ja tiilijäte palastellaan kaivinkoneeseen liitettävällä hydraulisen puristuskouran avulla läpimitaltaan alle 150 mm kappaleiksi. Palasteltua tiili- ja betonijätettä hyödynnetään alkuvaiheessa alueen maanrakentamisessa laitosalueen kantavuuden parantamiseen ja tontilla olevien painanteiden tasaamiseen noin 30 000 t. Täytön kerrosvahvuus on alle 1 500 mm. Alueen rakentamisen jälkeen betoni- ja tiiliainesta toimitetaan hyötykäyttöön eri rakennuskohteisiin. Betoni- ja tiiliaineksen hyödyntämisessä noudatetaan asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Ongelmajätteiden käsittely Laitokselle tulee ongelmajätteitä metalliromun mukana epäpuhtautena tai elektroniikkaromun mukana. Laitoksen omassa toiminnassa syntyy pieniä määriä ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä, loistelamppuja, paristoja ja öljyistä vettä. Laitoksen kautta kulkee ongelmajätteitä yhteensä noin 100 t/v. Ongelmajätteet otetaan vastaan ongelmajätevarastossa, metallirakenteisessa kontissa. Ongelmajätteet pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Ongelmajätteet varastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa ja varastopaikoissa. Ongelmajätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista laitoksen jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Ongelmajätteet toimitetaan luvanvaraiseen käsittelyyn, kuten Ekokem Oy:lle. Lisäksi laitokselle otetaan vastaan lyijyakkuja ja erilaisia paristoja noin 400 t vuodessa. Akut ja paristot varastoidaan muovisissa akkulaatikoissa suojatussa katoksessa. Akut ja paristot toimitetaan käsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi luvanvaraisiin laitoksiin.
8 Taulukko 1. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemateriaalit. Jätelaji Jätenimike Metalliromu 200140 170407 150104 120101 170405 Sekalainen rakennus- ja teollisuusromu 170904 150101 170201 150102 Määrä Käsittelytapa (t/v) 14 000 Mekaaninen leikkaus polttoleikkaus murskaus lajittelu 1200 lajittelu murskaus Max.varasto Varastopaikka (t/v) 9 000 varastokenttä 200 varastokenttä Betoni ja tiili Ongelmajätteet 200114 200119 200121 200133 200127 Sähkö- ja elektroniikkaromu Romuajoneuvot 160104 Lyijyakut 160601 sisältyy rakennusjätteeseen varastointi ja palastelu 100 lajittelu pakkaaminen 400 siirtokuormaus lajittelu 3000 kpl välivarastointi 3 500 t kuivaus 5 000 perusmaan päällä 10 ongelmajätevarastokontteja (jäteöljy 5 muut ong. jätteet 5) 20 metallikontti 100 kpl asfalttikenttä murskaus 400 välivarastointi 50 muovilaatikko, katos Toiminnassa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi sekä työkoneet ja energian käyttö Laitoksella on pyöräkuormaaja, materiaalinkäsittelykone, romuleikkuri, metalliromun murskauslaitos, kuorma-autoja sekä materiaalin punnitsemista varten autovaaka. Työkoneissa ja laitteissa käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan alueella 2000 l metallisäiliössä, joka on varustettu kaksinkertaisella rakenteella ja laponestolaitteella. Polttoaineen kulutus on noin 20 000 l vuodessa. Polttoleikkauksessa käytettävää nestemäistä happea ja propaanikaasua kuluu noin 10 000 kg vuodessa. Kaasut säilytetään kaasupulloissa lukitussa tilassa. Kaluston voiteluun ja hydrauliikkaan käytetään öljyä noin 1000 l vuodessa. Laitoksella varastoidaan voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä kerrallaan 400 l. Öljyt säilytetään lukitussa varastossa, joka on varustettu valuma-altaalla.
Raakavettä käytetään noin 1000 m 3 vuodessa. Murskauksessa käytetään vettä pölyämisen estämiseksi sekä jäähdyttämiseen. Murskaimessa käytettävä vesi saadaan osittain kierrättämällä vettä laitoksen pihavesijärjestelmästä, johon voidaan varastoida alueelta talteen otettuja hulevesiä. Kuivina kausina murskaimeen syötetään vettä alueen omasta porakaivosta. Vettä käytetään lisäksi koneiden ja laitteiden pesemiseen. Sosiaalitiloissa käytetään vettä noin 300 m 3 vuodessa. Sähköä käytetään 1 GWh. Suurin sähkönkuluttaja on murskauslaitos. 9 Liikennejärjestelyt Materiaali kuljetetaan pääosin kuorma-autolla palvelupisteeseen ja sieltä eteenpäin ajoneuvoyhdistelmällä. Kuorma-autot liikennöivät alueella noin 20 kertaa vuorokaudessa. Toiminnan lopettaminen Hakija ei ole esittänyt toiminnan lopettamiseen liittyviä toimenpiteitä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Yhtiön toiminnassa parhaan tekniikan soveltaminen liittyy yleensä romualalla energiatehokkaaksi ja ympäristöystävälliseksi tiedetyn tekniikan käyttämiseen. Näihin kuuluu uusien energiaa säätävien ja vähäpäästöisten työkoneiden hankkiminen, käsittelyalueiden asianmukainen asfaltointi ja hulevesien johtaminen öljynerotuskaivoon, romun mekaanisen leikkaamisen käyttäminen polttoleikkauksen sijasta. Metalliromun mekaanisen leikkaamisen lisääminen vähentää pöly- ja savupäästöjä, jotka syntyvät polttoleikkauksen seurauksena. Lisäksi mekaaninen romun leikkaaminen vähentää romun paloitteluun tarvittavaa energian määrää ¼ osaan verrattuna romun polttoleikkaamiseen. Samalla romun mekaaninen leikkaaminen vähentää romunkäsittelystä aiheutuvaa kokonaismelua, koska romun siirtely laitosalueella vähenee siirryttäessä mekaaniseen romun leikkaamiseen. Uusi metallien murskauslaitos edustaa alallaan uusinta tekniikkaa ja mahdollistaa entistä tarkemman metallien talteenoton, esimerkiksi autonromuista. Näin kaatopaikalle menevä kevytjae, fluffi, sisältää erittäin vähän kierrätettävää materiaalia. Laitoksen ympäristönsuojelun tasoa vertaillaan säännöllisesti muihin jätteenkäsittelylaitoksiin Osuuskunta Teollisuus Romun ja Romukeskus Oy:n toimesta tehdyissä auditoinneissa. Auto- ja konehankinnoissa pyritään valitsemaan vähäpäästöisiä kuormaautoja tai työkoneita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt ja vaikutukset pintavesiin (ja viemäriin) Laitoksella ei ole vaikutuksia vesistöön.
Laitoksella syntyy hulevesiä noin 17 000 m 3 vuodessa. Nestetiiviit kentät varustetaan kynnyksin. Alueilta, joilta voi joutua öljyä tai metalleja hulevesiin, kuten metallimurskaimen tai metallileikkurin alueelta, vedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen sekä sulkuventtiilillä varustetun tarkastus- ja näytteenottokaivon kautta edelleen ympärysojiin. Järjestelmät routaeristetään ja varustetaan lämmityskaapeleilla. Öljynerotusjärjestelmän mitoitus tapahtuu öljynerotusstandardin SFS-EN 852-2 mukaisesti. Erotin on EN -luokan I mukainen. Öljynerottimissa on koalisoiva suodatin. Öljymäärää valvotaan anturilla ja hälytys tapahtuu merkkivalojen avulla, jotka sijoitetaan öljynerottimien läheisyyteen. Järjestelmä on varustettu virtauksensäätökaivolla, joka mahdollistaa suurimpien virtaushuippujen johtamisen öljynerotuksen ohi. Öljynerotuksen kapasiteetti on kuitenkin riittävä lyhytaikaisten rankkasateiden ja lumien sulamisvesien käsittelemiseksi. Muilta pinnoitetuilta alueilta hulevedet johdetaan mittapadon tai tasausaltaan kautta ympärysojiin. Mittapadot ja tasausaltaat voidaan sulkea öljyvahinkotilanteissa. Sosiaali- ja toimistotilojen talousvesi johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään säännöllisesti kaupungin jäteveden puhdistamolle. 10 Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Laitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Laitoksen toiminta-alue on pinnoitettu nestetiiviiksi ja pohjarakenteet on suunniteltu ja rakennettu kantaviksi ja kuormitusta kestäviksi. Kentän kallistukset on huomioitu rakenteissa vesien käsittelyn ja keräilyn mahdollistamiseksi. Alueen sade- ja hulevedet johdetaan öljynerotusjärjestelmän kautta avo-ojaan tai jatkokäsittelyyn. Kierrätysmateriaalin varastointi ja käsittely tapahtuu pinnoitetulla alueella ja esikäsittelytoiminnat sisätiloissa. Esikäsittelemättömät käytöstä poistetut ajoneuvot välivarastoidaan tiiviisti pinnoitetulla kentällä. Alueen valumavedet johdetaan öljynerotuskaivoon ja siitä edelleen keräyskaivoon, josta vedet pumpataan ojaan. Emulsioaineita sisältävät lastut varastoidaan alueella, josta valumavedet johdetaan umpikaivoon. Emulsioöljy-vesi -seos toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Ongelmajätteiksi luokiteltavat akut välivarastoidaan VAK-hyväksytyissä konteissa, jotka säilytetään pääasiallisesti katetussa tilassa. Jos kontit ovat tiiviitä, ne voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa säilyttää katetussa tilassa. Muut ongelmajätteet välivarastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa tai varastopaikoissa. Ongelmajätteiden välivarastointimäärät pyritään pitämään pieninä. Polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä. Vähäisiä määriä poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita varastoidaan myös sisätiloissa. Koneiden ja laitteiden suunnitelmallisella huollolla ehkäistään öljyvuodot ja muut normaalista poikkeavat päästöt. Melupäästöt ja melun vaikutukset ympäristöön Laitoksen toiminnasta ei synny meluhaittaa asutukselle tai virkistyskäytölle.
Laitoksella melua aiheutuu materiaalien lajittelusta ja käsittelystä sekä työkoneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Eniten melua aiheutuu murskauslaitoksesta, jonka melu on tasaista ja keskitaajuista. Hakemuksen mukaan laitoksella ei aiheudu teollisuusalueilla sallittua melua suurempaa haittaa. Toiminnasta aiheutuvaksi meluksi on arvioitu 89 97 db (LA eq ). Kun lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä, ei meluhaittaa aiheudu häiriintyville kohteille. Yrityksen nykyisen toisaalla sijaitsevan laitoksen aiheuttamaa melua on mitattu vuonna 2004. 11 Pölypäästöt ja pölyn vaikutukset ilmaan Työkoneista aiheutuvat savukaasupäästöt rajoittuvat työkoneiden välittömään läheisyyteen. Jätemateriaalien käsittelystä syntyvät pöly- ja savuhaitat rajoittuvat työkohteiden läheisyyteen ja ovat lähinnä työsuojelullisia. Murskauskoneissa on pölynpoistoon tarkoitetut imurit. Murskaimeen syötetään tarvittaessa vesisumua, joka sitoo pölyä ja vähentää tulipaloriskiä. Metallien polttoleikkauksessa syntyy rautapölyä ja typpioksidia sisältäviä päästöjä. Polttoleikkauksesta ilmaan joutuvat yhdisteet ovat suurimpina pitoisuuksina aivan hitsauspaikan läheisyydessä. Polttoleikkauksesta syntyviä päästöjä pyritään vähentämään siirtymällä romun leikkauksessa mekaaniseen leikkaukseen ja välttämällä muovi-, maali- ja öljypitoisen metallin polttoleikkausta. Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen Jätteen määrä vaihtelee vuosittain laitokselle tulevan materiaalin laadun, niiden sisältämän ei-metallisten materiaalien ja alueen kertymän mukaisesti. Laitoksen toiminnasta syntyvän jätteen määrä on arvion mukaan yhteensä 1 000 4 000 t vuodessa. Suurin jätemäärä syntyy metallien paloittelusta ja mm. romuautojen paloittelusta syntyä kevytjae. Fluffin määrä on arvioilta 1 000 3 000 t vuodessa. Jätteet toimitetaan sopimusperusteisesti hyötykäyttö - tai käsittelylaitoksiin sekä loppusijoitukseen, joilla on asianmukainen lupa toimintaansa. Lupatarkastuksen jälkeen 18.8.2010 jätemääristä ja -laadusta saadun lisäselvityksen mukaan fluffi toimitetaan loppusijoitukseen tai käsittelyyn 200 tonnin suuruisissa kuljetuserissä.
12 Taulukko 2. Toiminnassa syntyvät jätteet/vuosi. JÄTELAJI JÄTENIMIKE Pihan siivousjäte 17 05 04 Yhdyskuntajäte 20 03 01 Rakennusjäte 17 01, 17 02 01, 17 02 03, 17 05 04 Jäteöljy 13 02 06 * Öljynerottimien liete (omasta toiminnasta) 13 05 02 * Akut 16 06 01* Jäteöljyt 13 02 * Polttoaineet 13 07* Öljynsuodattimet 16 01 07 * Jarrunesteet 16 01 13 * Jäähdytinnesteet 16 01 14 */15 Tuulilasinpesunesteet 16 01 99 * Renkaat 16 01 03 Autopaloituksesta syntyvä kevytjae, metallinöyhtä Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esikäsittelytoiminnoissa syntyvät jätteet 19 10 03* Poistetut vaaralliset osat (SE-romu) 16 02 15* Muovijae (SE-romu) 16 02 16 Freoni (SE-romu) 16 06 01* *ongelmajätteitä Yhdyskuntajäte syntyy toimistotiloissa. Öljynimeytysjäte sekä kirkas ja musta voiteluöljy syntyvät oman kaluston huolto- ja korjaustoiminnassa. Öljyjakeet kerätään 1 000 l muovikontteihin, jotka sijoitetaan huoltohallin päätyyn suoja-altaaseen. Akut toimitetaan akkulaatikoissa käsiteltäviksi muualle. Ajoneuvojen esikäsittelystä syntyvät öljy- ja nestejakeet sekä akut ja renkaat varastoidaan väliaikaisesti ajoneuvojen käsittelyalueelle, josta ne kuljetetaan säännöllisesti edelleen käsiteltäviksi. Murskaamon kevytjae, metallinöyhtä on erittäin heterogeenistä ja se sisältää ajoneuvoista peräisin olevaa muovia, sisustuksen osia ym., joka jakaantuu seuraaviin materiaaleihin: rauta (13 %), alumiini (3 %), kupari (2 %), muovit ja komposiitit (41 %), puu/paperi (4 %), kuidut ja muut sekalaiset materiaalit (9 %), PUR-vaahto (6 %), lasi ja keramiikka (13 %), hiekka ja maali (9 %). Murskauksen jälkeen fluffissa on 5 10 prosenttia metalleja, jotka erotetaan vielä värimetallien erottelulaitteistossa. Fluffi varastoidaan alueella asfalttipohjalla. Ympäristölupahakemuksen mukaan fluffia toimitetaan loppusijoitukseen kaatopaikalle noin 20 t päivässä. Fluffista ja sen sivujakeista muilla metallienmurskauslaitoksilla tehtyjen kaatopaikkakelpoisuusanalyysien perusteella materiaalit voidaan toimittaa Majasaarenkankaan jätekeskuksen tavanomaisten jätteiden loppusijoitusalueelle tai se kapseloidaan vaarattomaksi erityisalueille. Erityistapauksis-
sa kevytjae toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on sen käsittelyyn erikoislupa. 13 LAITOS-/TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Toimipaikka sijaitsee Kivimäen alueella ilmateitse noin 10 km Kajaanin kaupungin keskustasta etelään. Tien vastakkaisella puolella sijaitsee Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kympin Majasaarenkankaan jätekeskus. Puolustusvoimat käyttää ympäristön metsäalueita harjoitusalueina. Idässä noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee rautatie ja sen itäpuolella puolustusvoimien ampuma-alue. Lisäksi ympäristössä on maa-ainesten ottopaikkoja. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä lounaassa valtatien 5 ja Kivimäentien risteyksessä. Toimipaikka kuuluu Oulujoen vesistöalueen Mainuanjoen valumaalueeseen (59.37). Soiden osuus maa-alasta on merkittävä. Alueen suot ovat ojitettuja. Alueelta suotautuu vesiä alueen eteläpuolisiin suo-ojiin ja edelleen muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Niittyjokeen, ja siitä edelleen alapuolisiin järviin, Kylkiäiseen, Kivijärveen ja Mainuanjärveen. Alueen vesistöt ovat luontaisesti ja osin ihmistoiminnan seurauksena väriltään ruskeita, happamia ja sisältävät runsaasti orgaanista ainetta. Typen ja fosforin pitoisuudet osoittavat rehevyyttä. Jätekeskuksen alapuolisen vesistön ensimmäiset järvet, Kylkiäinen ja Kivijärvi, ovat matalia ja veden a- klorofylliarvot ja ravinnepitoisuus osoittavat perustuotannon olevan järvissä voimakasta ja rehevyystason korkea. Alueen ympäristö on pääosin metsätalouskäytössä. Puusto on etupäässä nuorta männikköä. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, Natura 2000- ohjelman alueella tai muulla luonnonsuojelualueella, eikä kyseisten alueiden läheisyydessä. Lähin suojeltava luontokohde, Arppen muistometsä, sijaitsee noin 1,7 km päässä luoteessa. Toiminta-alueen maasto muodostuu loivapiirteisistä moreenikumpareista ja niitä ympäröivistä ojitetuista suoaluista. Moreenikumpareet ovat keskitiivistä ja tiivistä siltti - ja hiekkamoreenia. Paikoitellen moreenin joukossa on runsaasti lohkareita. Moreenikumpareiden lakialueilla pohjavesi on pääosin yli viiden metrin syvyydessä. Suoalueilla pohjavesi on lähempänä maanpintaa. Moreenikumpareiden pohjavedet purkautuvat pääosin ympäröivien suoalueiden ojiin pintavedeksi. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Vastaanotettavista ja edelleen toimitetuista jätteistä ja jätteiden määrästä sekä kentällä varastoituna olevan jätteen määrästä pidetään kirjaa. Metallien vastaanottosopimuksia tehtäessä ja yksittäisiä metallieriä hankittaessa, yritys selvittää asiakkaalle vastaanotettavan jätteen laadun. Vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan. Kuljettaja tarkastaa kuorman sisällön ja kuorma tarkastetaan purkuhetkellä. Kaikelle laitosalueelle saapuvalle tavaralle suoritetaan säteilymittaus. Kylmäkalusteista otetaan vain sellaisia, joista on purettu freonit ja eristeet. Lisäksi romua, jossa on nestemäistä öljyä, ei oteta vastaan.
Vesiensuojelulaitteiden käyttötarkkailua tehdään kuukausittain. Öljynerottimien käyttötarkkailu suoritetaan silmämääräisesti. Erottimien tyhjennyksistä, huoltotoimista ja korjauksista sekä mahdollisista häiriötilanteista pidetään kirjaa. 14 Päästötarkkailu Hulevesi Öljyerotusjärjestelmän kautta sekä muilta alueilta johdettavasta hulevedestä otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteet otetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Näytteet lähetetään analysoitavaksi julkisen valvonnan alaiseen laboratorioon. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, lyijy, nikkeli, sinkki, kupari, kromi, rauta, kadmium, arseeni, molybdeeni, mineraaliöljyt ja öljyhiilivetypitoisuus. Hiukkaspäästöt Murskauslaitoksen hiukkaspäästöt ilmaan mitataan kertaluonteisesti. Mittaukset suoritetaan murskaimen toimiessa normaalisti. Hiukkaspäästöistä selvitetään hiukkaskokojakauma ja määritetään lyijy-, sinkki-, kadmium-, alumiini-, nikkeli-, rauta- ja arseenipitoisuudet. Mittaussuunnitelma toimitetaan valvontaviranomaiselle kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittauksista laaditaan raportti, johon sisältyy mittaustulokset, laskelmat, virhearviointi ja kuvaus mittauspaikasta sekä tarvittaessa suunnitelma hiukkaspäästöjen pienentämisestä. Melu Laitoksen toiminnan vakiintuessa suoritetaan kertaluonteinen mittaus laitoksen melupäästöistä. Jätteen (kevytjakeen) kaatopaikkakelpoisuuden määritys Kaatopaikalle sijoitettavasta murskauksessa syntyvästä kevytjakeesta ja hienojakeesta tehdään toiminnan käynnistyessä jätejakeittain kaatopaikkakelpoisuuden perusmääritys. Perusmääritys uusitaan jätteen laadun muuttuessa. Jakeista määritetään öljyt, PCB, metallit (arseeni, lyijy, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, elohopea, sinkki) ja metallien liukoisuus, kloridi, fluoridi, sulfaatti, liuennut orgaaninen hiili (DOC), liuenneen aineen kokonaismäärä (TDS), hehkutushäviö, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja haponneutralointikapasiteetti (ANC). Vuosittain tehdään jokaiselle jätejakeelle vastaavuustestit, jossa seurataan perusmäärittelyn perusteella valittuja parametreja. Vaikutustarkkailu Laitosalueen yläpuolisesta ojavedestä otetaan näytteet ja analysoidaan samat parametrit kuin öljynerottimen kautta lähtevästä vedestä. Laitosalueelle asennetaan pohjaveden tarkkailuputki. Pohjavedestä otetaan näyte ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen vuosittain. Näytteistä analysoidaan ph, mineraaliöljyt, öljyhiilivetypitoisuus (jakeet C 10 C 40 ), liuottimet hakemuksen täydennyksenä esitetyn listauksen mukaisesti, lyijy, sinkki, kupari, kadmium, arseeni, elohopea, kromi, molybdeeni, nikkeli, rauta. Samalla mitataan pohjaveden korkeus.
Kainuun jätehuollon kuntayhtymällä on laaja jätekeskuksen alapuolisen vesistön tarkkailuohjelma. 15 Raportointi Ulkopuolinen asiantuntija laatii vuosittain yhteenvedon käyttö- ja päästötarkkailusta, jossa selvitetään pitoisuuksien muuttumista, kokonaiskuormitusta sekä vertaillaan haitta-ainepitoisuuksia voimassaoleviin ohje- ja rajaarvoihin. Raportti lähetetään valvovalle viranomaiselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Riskinarviointi Toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit ovat kaluston toimintaan liittyvät häiriö- ja vahinkotilanteet sekä jätteiden sisältämät ongelmajätteet ja ongelmajätteiden käsittelyssä tapahtuvat vahingot. Lisäksi polttoleikkauksessa voi syntyä tulipaloja ja murskauslaitoksen kidassa syttyä pieniä paloja ja leimahduksia. Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi Riskien minimoimiseksi romun käsittely toteutetaan nestetiiviillä asfaltoidulla alueella, josta hulevedet ohjataan öljynerottimeen. Päällystämättömällä kentällä varastoidaan vain ympäristölle haitattomia jätejakeita. Öljynerotuskaivon täyttymistä seurataan säännöllisesti. Hiekan- ja öljynerotuskaivon tyhjennyksistä, huolloista, korjauksista ja häiriötilanteistä pidetään ajan tasalla olevaa kirjanpitoa. Murskaimessa on sammutusjärjestelmä, jossa on 1 500 l vesisäiliö. Onnettomuus- ja vahinkotilanteiden torjumiseksi laitoksella on öljyntorjuntamateriaalia helposti saatavilla. Imeytykseen käytetty materiaali sijoitetaan ongelmajätteisiin. Tulipalojen varalta laitoksella on käsisammuttimia palovaarallisissa kohteissa. Ongelmajätevarasto on lukittava, metallirunkoinen ja rakennettu ongelmajätteiden varastointia varten. Poikkeuksellisessa tilanteessa syntyvien öljypäästöjen varalta kiinteistöllä on öljynimeytysmateriaalia ja tulipalon varalta sammutuskalusto. SELVITYS HAKIJAN KÄY TETTÄVISS Ä OLEV ASTA AL AN ASI ANTUNTE- MUKSESTA Hakemuksen mukaan henkilökunnalla on vuosien työkokemus romualalla työskentelemisestä. Henkilökuntaa koulutetaan sekä yrityksen sisäisissä
että ulkopuolisissa koulutuksissa. Erikoistapauksissa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta. 16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 16.4.2010 tiedolla toiminnan sijaintipaikan rajanaapurista ja 19.4.2010 asemapiirroksella toimintojen sijoittumisesta alueelle. Sähköpostitse on 9.4.2010 korjattu virheellinen tieto, joka koski jätevesien johtamista Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätekeskuksen vesienkäsittelyjärjestelmään (hakemuksen kohta 13 virheellinen, hakemuksen kohta 17A suunnitelmien mukainen). Tämä on huomioitu hakemuksen kuulutuksissa. Lisäksi on 13.8.2010 sähköpostilla täsmennetty pohjaveden tarkkailuun liittyviä asioita ja 18.8.2010 lupatarkastuksessa täydennetty jätemääriin ja toiminnan aikaiseen vakuuteen liittyviä asioita. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 11.5. 10.6.2010 Kajaanin kaupungin ja Pohjois- Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kajaanin kaupungintalolla ja Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kajaanin kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta. Lausunnot 1. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa Kajaanin Romu Oy:n ympäristölupahakemusta ja toteaa, että lupamääräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon seuraavaa: Käsittelyä odottava jäte, käsitelty jäte ja toiminnassa syntyvät muut jätteet on varastoitava erillään selvästi merkityillä paikoilla. Varastoitavien materiaalien määrät on pidettävä mahdollisimman pieninä ja alueelle ei saa muodostua pysyviä varastokasoja. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista. Ympäristöön levinneet roskat on kerättävä säännöllisesti. Laitosalue on aidattava ja estettävä asiattomien pääsy alueelle. Romuajoneuvot on esikäsiteltävä hakemuksen mukaisesti sisätiloissa. Mikäli melu- ja pölypäästöistä aiheutuu haittaa, toiminnanharjoittajan on selvitettävä päästöt ja ryhdyttävä tarpeellisiin päästöjen vähentämistoimiin. Nestetiiviiden alueiden pinnoite on tarkastettava vähintään kerran vuodessa ja vauriot korjattava viipymättä. Nestetiiviiden alueiden hulevedet voidaan johtaa hiekan- ja öljyerotinjärjestelmien kautta ojaan. Öljynerottimen
on oltava sellainen, että siitä lähtevän jäteveden kokonaishiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Öljyerottimesta ojaan johdettavia jätevesiä tulee tarkkailla hakemuksessa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa ja näytteenottokertoja tulee voida tarvittaessa muuttaa. Ajoneuvojen murskauksessa syntyvä kevytjae voi sisältää haitallisia aineita. Kevytjae tulee varastoida erikseen, jotta pölyäminen ja kevytjakeen leviäminen alueelle voidaan estää ja suotovedet voidaan kyseiseltä alueelta käsitellä tarvittaessa erikseen. Kevytaineksen koostumus ja kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää ennen jatkokäsittelyä tai toimittamista loppusijoitukseen kaatopaikalle. 2. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kainuun elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) katsoo, että Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätekeskuksen alue on luonteva paikka myös Kajaanin Romu Oy:n suunnittelemalle metalli- ym. romun jätteenkäsittelytoiminnalle. Paikka sijaitsee riittävän kaukana asutuksesta ja muista yhdyskuntatoiminnoista, joille jätteenkäsittelyyn liittyvät haittavaikutukset, kuten melu, pöly ja haju, voisivat aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittoja. Kohde on kuitenkin kohtuullisella etäisyydellä taajamasta ja hyvien kulkuyhteyksien äärellä, ja näin helposti saavutettavissa. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Maankäyttöä ohjaa valtioneuvoston 29.4.2010 vahvistama Kainuun maakuntakaava, jossa hankkeen sijaintipaikka on osoitettu kohdemerkinnällä ej, mikä tarkoittaa jätteenkäsittelyaluetta. Merkintään liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan kohdealue on varattu seudullista jätekeskusta varten. Suunnittelumääräyksen mukaan toiminnasta ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien, eikä muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varata sujuvammat raskaan liikenteen yhteydet alueelle. Ympäristöja luonnonvarat -vastuualue toteaa, että hanke ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kaavamääräysten kanssa. Hankkeen toteutukseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen luvitus voi edellyttää aluetta koskevaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai suunnittelutarvemenettelyä. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ottaa kantaa laitoksen vesienkäsittelyyn. Ottaen huomioon Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätekeskuksen ja sen kaatopaikan suoto- ja valumavesien käsittelyssä esiintyvät puutteet, ei Kajaanin Romu Oy:n pidä tukeutua miltään osin vesienpuhdistusjärjestelmiin. Järjestelmät on suunniteltu lähinnä orgaanisen, happea kuluttavan kuormituksen ja typen poistoon kaatopaikan ja biojätteen kompostointikentän jätevesistä. Metalliromun käsittelylaitoksella ei synny vastaavan laatuisia jätevesiä, ja tämän vuoksi vesillä ei kannata kuormittaa jätekeskuksen vedenkäsittelylaitteistoa, joka on mitoitettu vain 50 m 3 vuorokautiselle virtaamalle. ELY-keskus toteaa, että Kajaanin Romu Oy:n tulee järjestää hule- ja valumavesien käsittely kaikilta osin omatoimisesti. Jätevesien purku tulee suunnata laitosalueen pohjoislaidalla sijaitsevien ojien kautta maastoon ja edelleen Pennasenpuroon. Maastoon johdettaville vesille on asetettava tarkkailuvelvoite, jonka mukaan vesistä on vähintään kerran vuodessa tutkittava raskasmetallit ja öljyhiilivetypitoisuus hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelmaesityksen mukaisesti. ELY-keskuksen kannanoton mukaan vesienkäsittelyjärjestelmästä tulee laatia tarkempi tekninen rakennussuunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi, kuten lupahakemuksessa on esitetty. 17
ELY-keskuksen mukaan romuajoneuvojen murskauksessa syntyvän kevytjakeen koostumus on selvitettävä ennen materiaalin toimittamista jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen. Kevytjakeesta tulee määrittää raskasmetallipitoisuudet ja liukoisen orgaanisen hiilen määrä (DOC). Tulokset on esitettävä valvontaviranomaiselle ennen materiaalin toimittamista laitosalueelta muualle. Tulosten perusteella valvontaviranomainen määrittelee kyseisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden. 3. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouden ryhmä (yleisen kalatalousedun valvontaviranomainen) Kalatalousviranomainen toteaa, että toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu kalataloudellista kompensaatiota tai tarkkailua edellyttävää haittaa. Hulevedet on käsiteltävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaan ennen ojastoon johtamista ja alueelle lähtevän veden laatua on tarkkailtava. 18 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut sähköpostitse 30.6.2010, ettei näe tarvetta antaa vastinetta lausunnoista. Lupatarkastus Aluehallintovirasto on 18.8.2010 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kajaanin Romu Oy:lle ympäristöluvan jätteiden käsittelylaitoksen toimintaan Kajaanin kaupungin Kivimäessä. Lupa sisältää romuajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä muun metalliromun vastaanottoa, lajittelua, metallien paloittelua, murskausta, romuajoneuvojen esikäsittelyä, betoni- ja tiilijätteen lajittelua ja murskausta ja käyttöä rakennettavan toimialueen maarakentamiseen sekä ongelmajätteiden käsittelyä ja välivarastointia. Päätös sisältää luvan toiminnan aloittamisesta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
19 LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisem iseksi Toiminnan si joittaminen ja toimintaa koskevat yl eiset l upamääräykset 1. Jätteiden lajittelulaitos eri jätteenkäsittelytoimintoineen tulee sijoittaa Kajaanin kaupungin Lahjoitusmaan kylässä sijaitsevasta Lahjoitusmaa nimisestä tilasta, kiinteistötunnus 205:401:1:67, lohkaistuun määräalaan ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan karttapiirroksen mukaisesti. Alueen ympärille on rakennettava aitaus, jossa on lukittava portti. 2. Laitoksen alueella saa ottaa vastaan, käsitellä, välivarastoida ja hyödyntää jätteitä yhteensä enintään 19 600 t/v. 3. Toiminta alueella sekä jätteiden lajittelu, käsittely ja varastointi tulee järjestää 15.4.2010 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti niin, että jätteet voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai muuten hyödyntää. Jätteitä ei tule sekoittaa toisiinsa. Metalliromua yms. voidaan alueella varastoida korkeintaan yhden vuoden ennen niiden toimittamista käsittelyyn ja korkeintaan kolme vuotta ennen niiden esikäsittelyä tai hyödyntämistä. Mikäli laitokselle tuodaan jätemateriaaleja, joiden vastaanotto alueella on kielletty, on jäte viipymättä toimitettava käsittelylaitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on kyseisen jätteen vastaanotto sallittu. 4. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Alue on pidettävä hyvässä järjestyksessä. 5. Toiminnanharjoittajan on määrättävä laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten ympäristönsuojelusta vastaava henkilö ja ilmoitettava hänen henkilö- ja yhteystiedot Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vastaavan henkilön asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava. Laitoksen varastointi- ja käsittelypaikan rakenteet 6. Laitoksen toiminta-alue on pinnoitettava kulutusta kestävällä pinnoitteella ja muotoiltava niin, että ulkopuoliset valumavedet ei pääse laitosalueelle ja että pinnoitetun alueen hulevedet ohjataan ympärysojiin hallitusti sellaisen mittapadon tai tasausaltaan kautta, joka voidaan tarvittaessa sulkea. Alueet, joilla varastoidaan ja käsitellään esikäsittelemättömiä ajoneuvoja tai muuta öljypitoista romua, suoritetaan metalliromun murskausta ja leikkausta, on pinnoitettava nestetiiviiksi ja muotoiltava niin, että nestepäästöjen joutuminen kentän ulkopuolelle estyy ja hule- ja sadevedet kentältä ohjautuvat hallitusti öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta maastoon.
7. Öljyn- ja hiekanerottimet on mitoitettava alueelle kertyvien valumavesien mukaiseksi ja varustettava sulkuventtiilillä sekä kaivon täyttymistä ilmoittavalla hälyttimellä. 8. Öljynerotuskaivojen on täytettävä hiilivetyjen erotustehokkuudeltaan standardin EN 858-2 luokan I öljynerottimille asetettu vaatimustaso. Järjestelmässä on oltava näytteenottokaivo erottimen toimivuuden toteamiseksi. 9. Öljyn- ja hiekanerottimet on tyhjennettävä ja huollettava säännöllisesti. Hiekan ja öljynerottimen öljyt ja lietteet on toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Havaitut vauriot nestetiiviissä pinnoitteessa on korjattava välittömästi. Romuajoneuvojen esikäsittely ja varastointi 10. Laitokselle saa vastaanottaa esikäsiteltäväksi enintään 3 000 romuajoneuvoa vuodessa. Esikäsittelemättömiä ajoneuvoja saa olla kerralla varastoituna korkeintaan 300 kappaletta ja ne on säilytettävä nestetiiviiksi pinnoitetulla kentällä tai pohjaltaan nestetiiviiksi pinnoitetussa hallissa. 11. Romuajoneuvot on esikäsiteltävä pohjaltaan nestetiiviiksi pinnoitetussa hallissa, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä öljyn ja rasvan erottimilla. Mahdollisten nestevuotojen varalta hallissa on oltava imeytysainetta. 12. Romuajoneuvoissa olevat vaaralliset aineet ja osat on poistettava siten, etteivät ne haittaa romuajoneuvojen jatkokäsittelyä. Esikäsittelyssä romuajoneuvoista on mahdollisimman pian vastaanoton jälkeen poistettava polttoaine-, moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt, hydrauliikkaöljyt, jäähdytysnesteet, jäätymisenestoaineet, jarrunesteet, ilmastointijärjestelmän nesteet ja muut ajoneuvoon sisältyvät nesteet sekä akku ja muut vaaralliset osat, kuten turvatyynyt. Esikäsittelyssä on poistettava myös elohopeaa sisältävät osat sekä tarpeen mukaan kuparia, alumiinia ja magnesiumia sisältävät metalliosat. Ajoneuvoista on kierrätyksen edistämiseksi poistettava myös renkaat, katalysaattori ja lasi. 13. Romuajoneuvoja vastaanotettaessa toiminnanharjoittajan on tarkistettava viimeisen haltijan oikeus luovuttaa romuajoneuvo ja annettava hänelle romutustodistus sekä tallennettava tai toimitettava välittömästi tieto ajoneuvon vastaanottamisesta Ajoneuvohallintokeskuksen ylläpitämään ajoneuvoliikennerekisteriin ajoneuvon poistamiseksi rekisteristä. Metalliromun käsittely 14. Laitoksella saadaan ottaa vastaan metalliromua lajitteluun, leikattavaksi tai murskattavaksi yhteensä enintään 14 000 t/v. Kerralla varastoitavan metallijakeen määrä saa olla enintään 9 000 t. 15. Haitallisten aineiden ja ongelmajätteiden esim. PCB-jätteiden pienkondensaattoreiden joutumien murskauslaitokselle on estettävä materiaalivirtoja tarkkailemalla ja tarvittaessa erottelua tehostamalla. 16. Murskauksen ja lajittelun seurauksena jäljelle jääneestä kevytjakeesta, ns. fluffista, ja hiehojakeesta on tehtävä kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely ennen aineksen toimittamista loppusijoitukseen tai luvanomaavalle vastaanottajalle sekä vastaavuustestit vuosittain val- 20
tioneuvoston päätöksen (861/1997) kaatopaikoista liitteen 2 mukaisesti. Tulokset perusmäärittelystä ja vastaavuustesteistä on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen jätteen toimittamista eteenpäin. Kevytjae eli fluffi on toimitettava loppusijoitukseen tai muualle käsiteltäväksi viimeistään silloin, kun kevytjaejätettä on kertynyt 200 tonnin suuruinen erä. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanotto ja käsittely 17. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua voi ottaa vastaan ja esikäsitellä korkeintaan 400 t/v. Kerralla varastoitavan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä saa olla enintään 20 t. 18. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointi tulee tapahtua nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä ja tarvittaessa öljyn ja rasvojen erottimilla ja joka on tarpeen mukaan varustettu vedenpitävällä katteella. Lisäksi SE-romun esikäsittelypaikassa on oltava tarkoituksenmukaiset varastointimahdollisuudet puretuille varaosille. 19. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet on esikäsiteltävä kullekin laitetyypille soveltuvilla menetelmillä poistaen niiden sisältämät ongelmajätteet ja muuta haitallisia aineita, valmisteita ja komponentteja sisältävät osat. Ainakin seuraavat komponentit on poistettava erikseen kerätystä SE-romusta: PCB:tä sisältävät kondensaattorit, elohopeaa sisältävät komponentit, paristot, piirilevyt, väriaineet, bromattuja palonestoaineita sisältävät muovit, asbestijätteet ja asbestia sisältävät komponentit, katodisädeputket, hiilivedyt ja halogenoidut hiilivedyt, kaasupurkauslamput, nestekidenäytöt, ulkopuoliset sähkökaapelit, vaarallisia aineita ja tulenkestäviä kuituja sisältävät komponentit, vaarallisia aineita sisältävät elektrolyyttikondensaattorit. Sekalainen rakennusjäte sekä betoni - ja tiilijätteen hyödyntäminen ja käsittely 20. Laitoksella saa ottaa vastaan sekä käsitellä rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä yhteensä enintään 1 200 t/v. Alueella saa varastoida käsiteltyä rakennusjätettä kerrallaan enintään 5 000 t. Laitokselle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätettä tai jätettä sellaisilta purkutoiminnan työkohteista, joilla syntyy asbestijätettä tai joilla ei ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta. 21. Laitoksen alueella saa käyttää maarakentamiseen ja kantavuuden parantamiseen murskattua betoni- ja tiilijätettä enintään 30 000 t. Betonija tiilijäte saa olla palakooltaan enintään 150 mm, eikä se saa sisältää muita jätteitä. Murskattu betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimurskaa. 21
Jätettä sisältävän rakenteen paksuus saa olla enintään 150 cm. Jätettä sisältävä kenttä on peitettävä vähintään 10 cm paksulla luonnonkivikerroksella tai päällystettävä asfaltilla. Jätemateriaaleja ei saa sijoittaa pohjaveden pinnan alapuolelle tai 30 m lähemmäksi talousvesikaivosta. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämisestä kiinteistöllä on laadittava suunnitelma, joka esitetään Kainuun ELY-keskukselle ennen rakennusjätteen käyttöä maarakentamiseen. 22. Hyödynnettävän betonijätteen haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 591/2006 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ja kyseisen asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 403/2009 liitteessä 1 annettuja raja-arvoja. 23. Laitoksella valmistetun betonimurskeen laatua on valvottava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen 591/2006 ja kyseisen asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 403/2009 liitteessä 2 esitetyn laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Laadunvalvontajärjestelmä on toimitettava tiedoksi Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen kuin betonimursketta aletaan luovuttaa hyödynnettäväksi. Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely ja varastointi 24. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä laitoksella vastaanotettavien jätteiden määrästä, laadusta ja ominaisuuksista. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava toisistaan erillään. 25. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukittavassa tilassa nestetiiviiksi pinnoitetulla alustalla niin, ettei ongelmajätteistä aiheudu vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään ja pohja- ja pintavesiin on estettävä. Ongelmajätteet on merkittävä asianmukaisesti jätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin. Erilaisia jätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin tai keskenään. Akut on varastoitava tiiviissä ja hapon kestävässä kontissa. Polttoaineet ja muut nesteet on kerättävä nestetiiviiseen, suljettavaan säiliöön ja varastoitava niin, että vuototapauksissa nesteet eivät joudu ympäristöön. Öljynsuodattimet ja muut öljypitoiset jätteet on kerättävä nestetiiviisiin ja suljettaviin astioihin. Metallit on kerättävä omiin varastokontteihin tai -lavoihin. Käytöstä poistetut renkaat on kerättävä asianmukaiseen varastopaikkaan, jossa ne ovat erillään muista jätteistä palamisvaaran vuoksi. 26. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa luvalliseen käsittelyyn. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana, ja joka luovutetaan vastaanottajalle. Toiminnassa muodistuvan jätteen saa luovuttaa kuljetettavaksi vain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen jätetiedostoon hyväksytylle jätteen keräämis- ja kuljetustoiminnan harjoittajalle. 27. Toiminnassa syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte on toimitettava käsittelyyn Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti. 22