Tampereen Yliopisto POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS 5 op. Syksy 2016 Kevät 2017 Hannes Peltonen, PhD hannes.peltonen@staff.uta.fi Tavoitteet Perehtyminen kansainvälisten suhteiden tieteenalan erityismenetelmiin. Syventyminen tieteenalalle ominaisten tutkimusmenetelmien hallintaan. Tiedon kriteerien arviointi valituissa kansainvälisen politiikan tutkimustraditioon kuuluvissa erityismenetelmissä. Tutkimusmenetelmän valinnan ja tutkimuksen toteuttamisen arviointi. Toteutus Kurssi toteutetaan itsenäisenä kirjallisena harjoituksena. Osallistujat tuottavat tutkimuspaperin, joka palautetaan kurssin vastuuhenkilölle. Ohjeet palautuksesta alla. Kurssin päätyötavat ovat kirjallisuuteen perehtyminen, kirjallisuuden arviointi, tutkimuspaperin valmistelu ja palautus. Kurssin laajuus: 5 op. Kurssin voi suorittaa myös 10 opinto-pisteen laajuisena, mutta siitä on sovittava erikseen kurssin vastuuhenkilön kanssa. 10 op:n laajuisena tämä kurssi korvaa POLKVS21-kurssin. Tutkimuspaperin kuvaus Tutkimuspaperin tavoite on osoittaa perehtyneisyys kansainvälisten suhteiden menetelmiin ja niiden hallinta, tiedon kriteerien arviointi valituissa menetelmissä ja valittujen menetelmien toteutuksen arviointi. Tutkimuspaperin pituus: 4500-5000 sanaa. Pituus merkitään kansisivulle. 1
Tutkimuspaperissa käsitellään kolmea eri menetelmää ja esimerkkejä kustakin menetelmästä ja sen käytöstä jossakin julkaistussa kansainvälisten suhteiden alan tutkimuksessa. Julkaisuiksi käyvät vertaisarvioidut journaaliartikkelit, teosten luvut ja kirjat (ei gradut tai väitöskirjat). Valitut menetelmät ja niiden käytännön esimerkit esitellään yksitellen. Esimerkkitutkimusten esittelyjen tulee painottua tutkimuksissa käytettyjen menetelmien esittämiseen. Tarkoitus ei ole kertoa vain, mitä tutkimuksissa väitetään, vaan tutkimukset ovat käytännön esimerkkejä jonkin tietyn menetelmän käytöstä. Painota esimerkkien käsittelyssä, miten menetelmiä käytettiin valitsemissasi tutkimuksissa, ja mitä ongelmia näiden menetelmien käyttöön liittyy. Analysoi menetelmät ja esimerkit tiedon kriteerien ja käytännön toteutuksen kautta. Nosta analyysisi yleisemmälle tasolle eli koskemaan valittuja mentelmiä yleisesti. Tarkoituksena on arvioida ja analysoida, mitä ja minkälaista tietoa valitut menetelmät voivat tuottaa. Vastaa kysymykseen: minkälaista tietoa voidaan saada näillä menetelmillä; minkälaista tietoa niillä ei voi saada? Tarkoituksena ei ole arvioida (pinnallisesti) valittuja esimerkkitutkimuksia, vaan käyttää niitä havainnollistavina esimerkkeinä valittujen menetelmien hyvistä ja ongelmallisista kohdista ajatellen nimenomaan tiedon tuottamista ja sen luotettavuutta. Yleiset tieteenfilosofiset kriteerit epistemologiasta ja ontologiasta toimivat analyysin pohjana. Selvennä käsityksesi näistä kriteereistä ja perustele valitsemasi tiedon kriteerit (esim. osana johdantoa). Huom! Tässä tutkimuspaperissa tarkastellaan kolmea eri menetelmää itsenäisenä suorituksena. Toki tämä auttaa esimerkiksi gradun menetelmän valinnassa, mutta tämä tutkimuspaperi on itsenäinen tutkimus valituista menetelmistä. Täten ei ole mielekästä perustella menetelmien valintaa subjektiivisin perustein (ei siis tyyliin Gradussa ajattelin ehkä käyttää tätä tai tuota menetelmää tai Olen ollut kiinnostunut tästä ja nyt perehdyn siihen ). Hyvä aloitus johdattaa suoraan asiaan, eli mitkä ovat tutkimuksen alla olevat menetelmät, ja miksi kenen tahansa lukijan tulee olla niistä kiinnostunut. Suositeltu rakenne: Johdanto (yleinen esittely tutkimuspaperiin), max. 500 sanaa. Ensimmäisen menetelmän ja esimerkin tai esimerkkien esittely, n. 1000 sanaa. Toisen menetelmän ja esimerkin tai esimerkkien esittely, n. 1000 sanaa. Kolmannen menetelmän ja esimerkin tai esimerkkien esittely, n. 1000 sanaa. Analyysi ja arviointi (tiedon kriteereiden & toteutuksen kautta), n. 1000 sanaa. Yhteenveto (lyhyt yhteenveto tutkimuspaperista), max. 500 sanaa. 2
Tyyli: Tutkimuspaperissa noudatetaan yleisiä akateemisia käytäntöjä (kieli, viittaukset yms.). Fontti: Times New Roman (12pt runkotekstissä) Otsikot ja alaotsikot selkeästi merkittyinä (14pt fontti ja lihavointi otsikoissa, 14pt fontti ja kursiivi alaotsikoissa): Johdanto Menetelmä Esimerkki menetelmästä Yhteenveto Kansisivulle merkitään tutkimuspaperin otsikko, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero sekä tutkimuspaperin sanamäärä. Muista sivunumerot! Tutkimuspaperin palautus Tutkimuspaperi palautetaan sähköisesti kurssin vastuuhenkilölle. Nimeä tutkimuspaperisi seuraavalla tavalla: POLKVS22 - Sukunimi - Lyhyt otsikko. Esim. POLKVS22 - Virtanen - Pragmatismi. Kirjoita sähköpostin aihekenttään: POLKVS22 - palautus. Lähetä tutkimuspaperi pdf-tiedostona osoitteeseen: hannes.peltonen@staff.uta.fi. 3
Tutkimuspaperit käsitellään kolmen eri eräpäivän jälkeen. Eräpäivät ovat: 1.12.2016 1.3.2017 28.5.2017 Tutkimuspaperit käsitellään vain näiden eräpäivien jälkeen, ei niiden välissä. NB. Tutkimuspaperit käsitellään ja arvostellaan mahdollisimman nopeasti eräpäivän jälkeen. On kuitenkin hyvä varata muutama viikko tuohon prosessiin. Arvostelu Arvostelussa noudatetaan yksikön ja yliopiston yleisiä sääntöjä ja käytäntöjä. Arvosteluasteikko: 1-5, hylätty. Kirjallisuus Tutkimuspaperin tekemiseen ei ole tiettyä pakollista kirjallisuutta. Alla olevat ovat esimerkkejä teoksista, jotka voivat olla hyödyllisiä riippuen tutkimuspaperin fokuksesta. Huomaa, että tutkimuspaperin toteutus vaatii myös muuhun kirjallisuuteen perehtymistä. Interpretiivinen menetelmä: Lynch, Interpreting International Politics. Routledge 2014. Diskurssianalyysi: Fairclough, Analyzing Discourse: Textual analysis for Social Research. Taylor & Francis 2003. Etnografia: Atkinson et. al. (toim.), Handbook of Ethnography. SAGE 2001. Feministiset menetelmät: Hesse-Biber & Leavy (toim.), Feminist Research Practice. SAGE 2007. Historiallinen menetelmä: Trachtenberg, The Craft of International History: A Guide to Method. Princeton University Press 2008. Kokemuksen tutkimus: Sylvester (toim.), Experiencing War. Routledge 2010. 4
Kvantitatiivinen menetelmä ja mallintaminen: Sprinz & Wollinsky, Models, Numbers, and Cases: Methods for Studying International Relations. University of Michigan Press 2004. Narratiivit: Czarniawska, Narratives in Social Science Research. Sage 2004. Neopositivismi: King et al, Designing Social Inquiry. Princeton University Press 1994. Postmoderni kvalitatiivinen tutkimus: Denzin & Lincoln,The Qualitative Inquiry Reader. SAGE 2002. Retoriikka: Perelman, The Realm of Rhetoric. University of Notre Dame 1982 (suom. Retoriikan valtakunta, Vastapaino 1996). Semiotiikka: Chandler, Semiotics: The Basics. Routledge 2007. 2. Painos. Skenaariot: Tetlock, Ned Lebow & Parker (toim), Unmaking the West: What if? Scenarios That Rewrite World History. University of Michigan Press 2006. Tapaustutkimus: George & Bennett, Case Studies and Theory Development in the Social Sciences. MIT Press 2005. Queer metodit: Browne & Nash (toim.), Queer methods and methodologies: intersecting queer theories and social science research. Ashgate 2010. Muut aineistot: Audie Klotz ja Deepa Prakash (toim.) Qualitative Methods in International Relations (2008, Basingstoke: Palgarve Macmillan). Donatella della Porta ja Michael Keating (toim.) Approaches and Methodologies in the Social Sciences (2008, Cambridge: Cambridge University Press). Sage Research Methods Online, e-kirjastotietokanta (Nellin kautta). 5