HAAPAVEDEN VOIMALAITOKSEN VUOSIRAPORTTI 2015 Sisältö 1. Laitoksen yleistiedot 2. Polttoaineiden kulutus ja laatu 3. Energiantuotanto ja käyttötunnit 4. Päästöt ilmaan 5. Kemikaalit 6. Jätehuolto 7. Veden kulutus, jätevesien määrä ja laatu 8. Ympäristönsuojelun kannalta merkittävät mittaukset ja investoinnit 9. Ympäristönsuojelutoimenpiteet ja poikkeus- ja häiriötilanteet 10. Sähkösuodattimen käyttöaste 11. Yhteenveto 1. Laitoksen yleistiedot Laitoksen yhteystiedot: Pulkkilantie 119 86600 Haapavesi Tiedot ympäristölupapäätöksestä: Nro 123/2013/1 Dnro PSAVI/132/04.08/2011 Ympäristönsuojelun ja tarkkailun vastuuhenkilöt: Voimalaitospäällikkö Sami Vartiainen Puhelinnumero +358 40 588 1438 Sami.Vartiainen@vapo.fi 1
2. Polttoaineiden kulutus ja laatu Voimalaitoksen kiinteän polttoaineen kattilan polttoaineena on jyrsinturve. Lisäksi siinä poltetaan puupohjaisia polttoaineita ja kuivattua jätevesilietettä. Polttoaineiden kulutusta ja laatua tarkkaillaan ja kulutuksesta pidetään kirjaa, josta käy ilmi polttoaineiden ominaisuudet. Kirjanpito tehdään siten, että sen avulla voidaan todentaa eri polttoaineiden käytön sekä päästöjen laskennan välinen yhteys. Polttoaineanalyysit teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla. Voimalaitoksella vuoden aikana käytetyt polttoaineet näkyvät taulukossa 1. ja käytettyjen polttoaineiden polttoaine-energia ja laatu on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 1. Voimalaitoksella käytettyjen polttoaineiden kulutus (t/a). kulutettu määrä Polttoaine t/a Jyrsinturve 31 818 Sahanpuru 191 Metsähake 160 Viljankuori 0 Kantohake 0 Kuori 13 610 Kutteri 84 Puupelletti 283 POK 31 Liete 621,92 POR 109 Taulukko 2. Voimalaitoksella käytettyjen polttoaineiden ominaisuudet. Polttoaine polttoaine-energia (MWh) kosteus % lämpöarvo MJ/kg rikkipitoisuus % Jyrsinturve 90981 45 % 20,59 0,20 % Sahanpuru 381 55 % 19,11 0,00 % Metsähake 578 28 % 18,93 0,00 % Viljankuori 0 21 % 17,28 0,00 % Kantohake 0 36 % 19,22 0,00 % Kuori 24597 59 % 19,12 0,00 % Kutteri 367 16 % 19,10 0,00 % Puupelletti 1330,1 8 % 18,60 0,00 % POK 340,915 0 % 40,10 0,10 % Liete 1417,9776 8 % 9,13 0,51 % POR 1295 0 % 42,60 1,00 % 2
3. Energiantuotanto ja käyttötunnit on vastapainevoimalaitos, joka tuottaa peruskuormalaitoksena prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä. Laitoksen pääkattila on 30 MW:n leijupetikattila ja varakattilana on 8,8 MW:n öljykattila. Laitoksen leijupetikattila kuuluu jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen soveltamisalaan siinä poltettavan jätevesilietteen vuoksi. Taulukossa 3. on esitetty laitoksen tarkka käyttöaika. Voimalaitoksen vuotuinen lämmön- ja sähköntuotanto on esitetty taulukossa 4. Lämmön ja sähkön vuosituotantoa on verrattu edellisten vuosien tuotantoon kuvissa 1. ja 2. Taulukko 3. Voimalaitoksen käyttötunnit (h). Vuosi Pääkattila (h) Varakattila (h) 2011 8200 114 2012 8200 230 2013 7968 0 2014 7968 0 2015 7896 864 Taulukko 4. Voimalaitoksen vuotuinen lämmön- ja sähköntuotanto. Vuosi Lämmöntuotanto (MWh) Sähköntuotanto (MWh) 2011 89908 3909 2012 95836 3303 2013 90112 1660 2014 85808 1789 2015 87505 4159 Lämmöntuotanto (MWh) MWh 98000 96000 94000 92000 90000 88000 86000 84000 82000 80000 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosi Lämmöntuotanto (MWh) Kuva 1. Haapaveden voimalaitoksen energiantuotanto. 3
Sähköntuotanto (MWh) MWh 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosi Sähköntuotanto (MWh) Kuva 2. Haapaveden voimalaitoksen energiantuotanto. 4
4. Päästöt ilmaan Voimalaitoksen toiminta toteutetaan nykyaikaista teknologiaa käyttäen ja siten, että sen päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Voimalaitoksen päästöt ilmaan vaihtelevat käytettyjen polttoaineiden perusteella. Laitoksella on jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, joilla mitataan savukaasuista rikkidioksidipitoisuutta, typenoksideja, suolahappoa, hiukkasia, happipitoisuutta, hiilimonoksidia, fluorivetyä, orgaanista hiiltä sekä savukaasun kosteutta, määrää ja lämpötilaa. Laitoksen hiukkaspäästöjä vähennetään sähkösuodattimella. Jatkuvatoimisten mittauslaitteiden lisäksi savukaasuista mitataan kaksi kertaa vuodessa raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipitoisuudet ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittauspaikka on savupiipussa sähkösuodattimen jälkeen. Taulukossa 5. on esitetty voimalaitoksen ominais- ja vuosipäästöt. Taulukossa 6. on esitetty raskasmetallien, furaanien ja dioksiinien mittausten pitoisuuksien keskiarvot. Päästömittaukset toteutetaan voimalaitoksella normaalisti kaksi kertaa vuodessa, mutta vuoden 2015 kesärevision jälkeen loka-marraskuussa pyrittiin optimoimaan kattilan käyttöä muuttamalla polttoainesuhteita koepolttojen aikana. Koepolttojen vuoksi kattilan polttoprosessia ei saatu vakiintumaan syksyn aikana. Lisäksi lämmin alkutalvi vaikeutti päästömittausten toteuttamista nopealla aikataululla, jonka vuoksi päästömittaaja ei pystynyt toteuttamaan mittauksia loppuvuonna 2015. Päästömittaukset toteutetaan alkuvuonna 2016. Taulukko 5. Voimalaitoksen ominais- ja vuosipäästöt. Päästö KPA kattila Öljykattila SO 2 ominaispäästö mg/m 3 n 352,00 1455,50 SO 2 vuosipäästö t/a 56,48 2,00 NO X ominaispäästö mg/m 3 n 472,00 612,50 NO X vuosipäästö t/a 76,89 0,91 Hiukkaset ominaispäästö mg/m 3 n 2,20 167,50 Hiukkaset vuosipäästö t/a 0,61 0,14 CO 2 -turve ominaispäästö t/tj 105,90 CO 2 -turve vuosipäästö t/a 34685,60 CO 2 -turve mg/mj 105900,00 CO 2 -foss ominaispäästö t/tj 73,50 79,20 CO2-foss vuosipäästö t/a 90,21 369,23 CO 2 -foss mg/mj 73500,00 79200 CO 2 -bio ominaispäästö t/tj 109,61 CO 2 -bio vuosipäästö t/a 11313,46 CO 2 -bio mg/mj 109609,64 CO ominaispäästö mg/m 3 n 71 CO vuosipäästö t/a 12,59 TOC ominaispäästö mg/m 3 n 2,5 TOC vuosipäästö t/a 0,47 HCl ominaispäästö mg/m 3 n 15 HCl vuosipäästö t/a 3,65 HF ominaispäästö mg/m 3 n 0,4 HF vuosipäästö t/a 0,092 5
Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien pitoisuudet savukaasuissa. Yhdiste Raja-arvo pitoisuus mg/m 3 n 6 % O2 Cd + Tl 0,05 0,00002 Hg 0,05 0,001 Sb, As, Pb, Cr, Cu, Mn, Ni, V 0,5 0,003 Dioksiinit ja furaanit I-TEQ yht. 0,1 0,003 5. Kemikaalien käyttömäärät Voimalaitoksen kemikaalien käytöstä pidetään kirjaa. Kemikaalit säilytetään laitoksella asianmukaisesti, niin ettei niistä aiheudu turvallisuusriskiä tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kemikaaleja varastoidaan vain tarvittava määrä kerrallaan ja niiden käyttö pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Voimalaitoksen kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet säilytetään voimalaitoksella työntekijöiden nähtävillä. Taulukossa 7. on esitetty vuoden aikana käytettyjen kemikaalien kauppanimet ja niiden käyttömäärät. Taulukko 7. Vuoden aikana käytetyt kemikaalit ja niiden määrät Kemikaalit kauppanimi Käyttömäärä/ v KK-8260 Syöttövesikemikaali 850 l KK-890 Kattilavesikemikaali 545 l Hydrox Kl-vesikemikaali 360 l Uranin vuodonetsintäaine 2 l Vedenpehmenninsuola 14000 kg 6
6. Jätehuolto Voimalaitoksella vuoden aikana syntyneistä jätteistä pidetään jätekirjanpitoa jätelain (646/2011) edellyttämällä tavalla. Kirjanpidosta käy ilmi sekajätteiden, hyötyjätteiden ja vaarallisten jätteiden eri jakeet ja syntyneet määrät. Voimalaitoksen jätteiden syntyä pyritään ennalta ehkäisemään. Syntyneet jätteet pyritään lajittelemaan ja hyötykäyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Taulukossa 8. on esitetty voimalaitoksella syntyneiden jätteiden määrät ja taulukossa 9. on kirjattu syntyneiden jätteiden toimituspaikat. Syntyvän tuhkan määrää seurataan myös erillisellä tuhkakirjanpidolla. Tuhkien laatua seurataan teettämällä ulkopuolisella asiantuntijalla tuhka-analyysejä tuhkan laadun ja hyötykäyttömahdollisuuksien selvittämiseksi. Tuhkien hyötykäyttöä pyritään lisämään tulevaisuudessa. Taulukossa 10. on esitetty muodostuneen tuhkan määrät ja niiden sijoituskohteet sekä taulukossa 11. on esitetty välivarastosta siirretyn tuhkan määrä sekä taulukkossa 12. on esitetty tuhkien hyötykäyttöprosentit. Taulukkoissa 13. ja 14. on esitetty lentotuhkan ja leijupetihiekan vuoden aikana syntyneet kokonaismäärät. Kuvissa 3. ja 4. esitetty syntyneiden tuhkien kokonaismäärät ja niiden määrän kehitys edellisiin vuosiin verrattuna. Nykyisin tuhkat viedään Kanteleen Voiman maankaatopaikalle. Taulukko 8. Vuoden aikana syntyneiden jätejakeiden määrät. Määrä Sekajäte Hyötyjäte Vaarallinen jäte kg 8100 25190 10277 l 23500 Taulukko 9. Syntyneiden jätteiden toimituspaikat. Sekajäte: Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy:n terminaali Haapaveden lajittelupiha, Vestia Oy, Ylivieskan jätekeskus, Kuusakoski Oy Kajaanin lajittelupiha Hyötyjäte: Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy:n terminaali Haapaveden lajittelu piha, Oulaisten jätehuollon terminaali Oulainen, Sita Suomi Oy Ylivieskan terminaali Oulaisten jätehuollon terminaali, Kanteleen voima Oy, Kajaanin Romu Vaaralliset jätteet: Vestia Oy Ylivieska, Haapaveden ympäristöpalvelut Oy, Haapaveden jätevedenpuhdistamo Taulukko 10. Tuhkan sijoituskohteet ja niiden määrät (t). Tuhkan käyttökohde lentotuhka leijupetihiekka välivarasto 0 0 lannoite 0 0 maarakennus 0 0 kaatopaikka 1895,26 219,3 7
Taulukko 11. Välivarastosta siirrettyjen tuhkien määrät (t). Tuhkan käyttökohde lentotuhka leijupetihiekka lannoite 0 0 maarakennus 0 0 kaatopaikka 0 0 Taulukko 12. Leijupetihiekan ja lentotuhkan hyötykäyttö (%) lentotuhka leijupetihiekka Syntynyt tuhka 0 % 0 % Välivarastosta siirretty tuhka 0 % 0 % Taulukko 13. Syntyneet lentotuhkan kokonaismäärät. vuosi määrä (t) 2011 16138 2012 2431,44 2013 5464,14 2014 1934,8 2015 1895,26 Taulukko 14. Syntyneet leijupetihiekan kokonaismäärät. vuosi määrä (t) 2011 1699,4 2012 504,6 2013 681,94 2014 425,63 2015 219,3 Lentotuhkan kokonaismäärät (t/a) määrä t 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2011 2012 2013 2014 2015 vuosi Kuva 3. Lentotuhkan kokonaismäärät (t/a). 8
Leijupetihiekan kokonaismäärät (t/a) määrä t 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2011 2012 2013 2014 2015 vuosi Kuva 4. Leijupetihiekan kokonaismäärät (t/a). 9
7. Veden kulutus, jätevesien määrä ja laatu Voimalaitoksen vedenotto pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja sitä seurataan säännöllisesti. Voimalaitoksella valmistetaan voimalaitosprosessiin soveltuvaa suolatonta vettä käänteisosmoosilaitteistoilla kunnan vesijohtovedestä. Voimalaitoksen prosessivedet johdetaan lattiakanaaleihin, joista ne johdetaan edelleen öljynerotuskaivojen kautta kunnalliseen viemäriverkostoon. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan suoraan kunnalliseen viemäriverkostoon. Sadevesiviemäriin johdettavaa vettä seurataan silmämääräisesti ja 1-2 kertaa vuodessa otetuilla vesinäytteillä, joista analysoidaan veden ph ja lämpötila. Johdettaessa jätevesiä yleiseen viemäriverkostoon, jäteveden laadun ja määrän seurannassa huomioon myös viemärilaitoksen haltijan jätevesisopimuksessa asettamat seurantavaatimukset. Tehdasalueella on tarkkaviemärikartasto, joka auttaa ehkäisemään ympäristövahinkoja mahdollisen vahingon sattuessa. Taulukko 15. Vuoden aikana otettu vesi (m 3 ). Vuosi Otettu vesi (m3) 2012 55064 2013 43791 2014 51879 2015 12212,1 60000 Vedenkulutus (m 3 ) 50000 40000 m3 30000 20000 10000 0 2012 2013 2014 2015 Vuosi Kuva 5. Voimalaitoksen vuosittainen vedenkulutus (m 3 ). Taulukko 16. Vuoden aikana syntynyt jätevesi (m 3 ). Vuosi määrä m 3 2015 808,62 10
8.Ympäristönsuojelun kannalta merkittävät mittaukset ja investoinnit Voimalaitoksella Nab Labs toteutti päähöyrykattilan ympäristöluvan mukaiset päästö- ja laadunvarmistusmittaukset 22.4.-24.4.2015 ja 28.4.2015. Mittausraportti on liitteenä. Lisäski ilmanlaatutarkkailun toteuttamiseksi osallistutaan alueen muun teollisuuden ja kaupungin kanssa suoritettaviin ilmanlaadun yhteistarkkailuihin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vuoden 2015 aikana rakennettiin sammutusvesien talteenotto tehdyn suunnitelman mukaisesti. 9. Ympäristönsuojelutoimenpiteet ja poikkeus- ja häiriötilanteet Voimalaitosta huolletaan säännöllisesti, jotta sen ympäristövaikutuksen olisivat mahdollisimman pienet. Huollot käsittävät kattiloiden, polttimien, savukaasupuhdistimien ja muiden erotinlaitteiden, savuhormien, polttoainesäiliöiden ja mittauslaitteiden huoltotoimenpiteitä samoin nuohoukset ja pesut. Voimalaitoksella suoritettiin kesärevisio 13.7.-11.8.2015 välisenä aikana. Vuoden 2015 aikana päästöylityksiä syntyi 697 h, kun typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuudet ylittyivät kummatkin 12 kertaa. Syntyneitä päästöylityksiä ja ympäristöluvan vaateita tarkasteltiin 13.3.2015 lähetetyllä päästöylitysselvityksellä sekä 16.6.2015 laitoksen määräaikaistarkastuksella. Voimalaitokselle tehtiin automaatiomuutos 22.6.2015, jonka johdosta lietteensyöttö ei ole mahdollista, jos jokin raja-arvoista ylittyy. Kattilan polttotekniikka optimoitiin syksyllä 2015. Jatkuvatoimisten mittalaitteiden häiriöistä johtuen vuoden 2015 aikana hylättiin kolmen päivän ajalta 10. Sähkösuodattimen ja muiden laitteiden käyttöaste Voimalaitoksen hiukkaspäästöjä vähennetään sähkösuodattimella, jonka erotusaste on 98-99 %. Suodattimen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan seuraamalla erottimien virtoja ja jännitteitä jatkuvatoimisesti sekä säännöllisesti tehtävissä huoltotarkastuksissa. Sähkösuodatin huollettiin vuonna 2015 vuosihuollon alussa, joten sähkösuodatin oli pois käytöstä noin viikon verran. Muuten sähkösuodatin oli toiminnassa koko vuoden ajan. 11. Yhteenveto Voimalaitoksella ei täysin toimittu sille asetettujen määräysten mukaisesti vuoden 2014 lopulla ja 2015 vuoden alussa. Valvovaa viranomaista on tiedotettu näistä ongelmista ja päästöylityksistä. Tehdyillä kattilaoptimoinneilla sekä automaatiomuutoksilla pyrittiin vastaavat ongelmat poistamaan. Lisäksi aluehallintovirastossa on käsittelyssä lupamäärysten mukainen päästökomponenttien tarkastelu, jossa on lisäksi tiedusteltu mahdollisuutta 100 % turpeen polttoon. Voimalaitoksen kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelu ja toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Voimalaitoksen ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvatoimisesti ympäristökirjanpidon avulla sekä ympäristöasiantuntijamme seuraavat laitoksen toimintaa ja lainsäädännön kehitystä, jotta laitos täyttää tarvittavat vaateet ympäristöasioissa. 11