1 (5) MKA/MUP/JTA 19.10.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö maarit.palonen@minedu.fi maiju.tuominen@minedu.fi ASIA: TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN LAUSUNTO AMK- JA RAHOITUSLAISTA Viite: OKM052:00/2012 1. Yhteystiedot Lausunnon antaja: Teknologiateollisuus ry Lisätietoja antaa: Johtaja Mervi Karikorpi Sähköposti: mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen Hallitusohjelmassa todetaan, että ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) esitetään tavoitteeksi työ- ja elinkeinoelämän edustajien lisääminen ammattikorkeakoulujen keskeisissä hallintoelimissä. Lausuntokierroksella olevassa esityksessä ammattikorkeakoululaista ehdotetaan muutettavaksi vain pykäliä 6 ja 7 sekä ammatillista opettajankolutusta koskeva lainsäädäntö yhdistettäväksi lakiin. Teknologiateollisuus ry pitää huolestuttavana, että lakiesitys jää kauaksi hallitusohjelmassa ja koulutuksen ja KESU:ssa ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetetuista tavoitteista. Teknologiateollisuus korostaa tarvetta täydentää säädösmuutoksia siten, että varmistetaan elinkeinoelämän asiantuntemuksen merkittävä lisääminen ammattikorkeakoulujen keskeisissä päätöksentekoelimissä. On tärkeää, että hallitus ja eduskunta sitoutuvat vahvasti toteuttamaan hallitusohjelmaan ja KESU:un kirjatut ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteet kokonaisuudessaan tämän hallituskauden aikana tarkentamalla lausuntokierroksella olevan lakiesityksen perusteluissa koko uudistuksen tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut. Lausuntokierroksella olevassa lakiesityksessä keskeiseksi nousee toimilupien myöntäminen ja toimilupakriteerit. Lakiesityksen mukaan toimilupia myönnettäessä ja arvioitaessa ammattikorkeakoulujen tarpeellisuutta ja toiminnan edellytyksiä tullaan tarkastelemaan ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen ydintehtävän opetustehtävän näkökulmasta. Teknologiateollisuus pitää tätä perusteltuna. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, miten ja millä tarkemmilla kriteereillä toimilupahakemuksia on tarkoitus arvioida ennen niiden käsittelyä valtioneuvostoa. Miten arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi ammattikorkeakoulun kumppanuudet yritysten kanssa, miten arvioidaan ammattikorkeakoulun toiminnan merkittävyyttä aluetalouksien ja mahdollisten investointien näkökulmasta tai miten arvioidaan ammattikorkeakoulujen kustannusrakennetta ja kustannustehok- Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Puhelin 09 192 31, Faksi 09 624 462 www.teknologiateollisuus.fi Y-tunnus: 0215289-2
2 (5) kuutta (esim. hallinto vs. opetus). Arviointikriteereitä ja arvioinnin toteutustapaa tulee lakiesitystä viimeisteltäessä selkiyttää. Arvioinneissa ja toimilupia myönnettäessä (uusittaessa) on tärkeää tarkastella ammattikorkeakouluverkostoa myös kokonaisuutena ja arvioida päätösten vaikutus koulutustarjontaan ja osaajien saatavuuteen eri aloilla ja alueilla, erityisesti laajan ja työllistävän pk-kentän näkökulmasta. Teknologiateollisuus pitää kuitenkin tärkeänä, että toimiluvan taustadokumentteihin ei sisällytetä velvoitteita, jota estävät ammattikorkeakoulua tekemästä strategisia ja rakenteellisia muutoksia, koskien esim. koulutuksen järjestämistä eri paikkakunnilla ja toimintayksiköissä, tiiviissä yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän kanssa. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla. Teknologiateollisuus ry kannattaa siirtymistä koulutusohjelmista koulutusvastuuseen, joka määritellään toimiluvassa. Tekniikan alaa koskeva esitys ja esim. INSSI-hankkeessa tehty taustyö koulutusvastuualueiden määrittämiseksi tarjoaa yleisesti ottaen hyvän pohjan uudistaa insinöörikoulutusta ja rakentaa ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä tutkinto-ohjelmia, joissa opiskelijat hankkivat teknologiateollisuuden edellyttämän vahvan teknologia-osaamisen perustan. Samalla ehdotetut, laajaalaisemmat tekniikan koulutusvastuualueet lisäävät ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja mahdollisuuksia sisällyttää tutkinto-ohjelmiin tarvelähtöisesti osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin ja mahdollistavat liikkuvuuden työtehtävien välillä. Teknologiateollisuus esittää kuitenkin, että ehdotettu konetekniikan vastuualue korvataan kone- ja valmistustekniikan vastuualueella. Teknologiateollisuus katsoo, että koulutusalan sisällä tapahtuvat koulutusvastuun ja sitä kautta toimiluvan muutokset tulisi voida sopia OKM:n ja ammattikorkeakoulun välillä ilman, että muutos edellyttäisi valtioneuvoston käsittelyä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen järjestämiselle tulee asetuksessa määritellä selkeät työelämälähtöisyyskriteerit: vähintään kolmen vuoden työkokemus ennen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista, tutkinnon suorittaminen työn ohessa, ja tutkinnon suorittaminen niin että siihen kuuluu tärkeänä osana työelämän todellisiin tarpeisiin vastaava kehittämistehtävä. Nämä peruskriteerit tulee määritellä asetuksessa. Tällöin ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ei ole Teknologiateollisuuden mielestä tarpeen nimetä erikseen toimiluvassa, vaan ammattikorkeakoululla olisi koulutusvastuunsa puitteissa mahdollisuus järjestää ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja sopeuttaa niitä joustavasti työelämän tarpeisiin. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö Viittamme tältä osin edellisen kohdan vastauksiin. 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen Teknologiateollisuus kannattaa esityksen mukaista koulutusohjelmapäätöksistä luopumista ja siirtymistä koulutusvastuuseen edellä esitetyin muutoksin.
3 (5) Teknologiateollisuus pitää toivottavana, että ammattikorkeakoulut käyttäisivät koulutusvastuukäsitteitä yhteismitallisesti myös uudessa opiskelijavalintajärjestelmässä. Työelämän kannalta on oleellista tietää, mitä esim. kone- ja valmistustekniikasta valmistunut insinööri ainakin osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. INSSI-hankkeen mahdollinen jatkaminen tarjoaisi tälle koulutustarjontaa, tutkintoohjelmia ja profiloitumista koskevalle jatkotyölle toimivan yhteistyöfoorumin. 6. Ammatillista opettajankorkeakoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin 7 AMK-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika 8. Kysymykset koskien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista 8.1. Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille? Esitetty rahoitusmalli ei vastaa hallitusohjelmassa ja KESU:ssa kirjattua tavoitetta siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kustannusneutraalisti kokonaan valtiolle. Teknologiateollisuus pitää kuitenkin tärkeänä nopeaa siirtymistä kustannusperusteisesta rahoitusmallista malliin, joka huomioi paremmin ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Esitettyä mallia on kuitenkin täydennettävä mittareilla, jotka syventävät ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja t&k -toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia työelämän tarpeiden näkökulmasta. 8.2. Ovatko esitetyt koulutuksen ja t&k -toiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset? Teknologiateollisuus korostaa, että julkisen talouden säästöpaineissa on erityisen tärkeää kohdentaa voimavarat pääosin ammattikorkeakoulujen ydintoimintaan. Koulutuksen osuutta mallissa pitää lisätä vähintäänkin 88 90 %:iin ja t&k -toiminnan osuutta pitää vähentää 12-10 %:iin. Lisäksi Teknologiateollisuus edellyttää, että mittareita täydennetään alla esitetyllä tavalla. 8.3. Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia? Teknologiateollisuuden mielestä koulutuksen suhteellista osuutta rahoitusmallissa pitää kasvattaa lisäämällä mittariksi koulutuksen työnantajapalaute. Sen painoarvon on oltava sama kuin tulevalla opiskelijapalautteella eli 3 %. Työelämälähtöisyys on niin tärkeä vaatimus ammattikorkeakouluille, että myös valmistuneiden työllisten painoarvoa pitää lisätä 4 %:iin. Vastaavasti 55 opintopistettä suorittaneiden painoarvoa tulee vähentää 25 %:iin ja mittariin tulee kattaa vain nuorten koulutuksessa suoritetut tutkinnot.
4 (5) Teknologiateollisuus esittää seuraavia koulutuksen mittareita ja niiden painoarvot (yhteensä vähintään 88 %): - suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 46 % (nuorten ja aikuisten koulutus) - 55 op suorittaneiden määrä 25 % (nuorten koulutus) - valmistuneet työlliset 4 % - avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja erillisten opintojen opintopisteet 2 % - opiskelijapalaute 3 % - työnantajapalaute 3 % - ammatillisessa opettajankoulutuksessa suoritetut opintopisteet 2 % - koulutuksen kansainvälisyys 3 % o josta kansainvälinen opiskelijavaihto ¾ o josta ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ¼ 8.4. Mittaavatko tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen t&k-toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia? Tutkimus- ja kehitystyötä koskevien indikaattorien yhteispainoarvoa pitää vähentää esitetystä 15 %:sta 12-10 %:iin. Teknologiateollisuus katsoo, että esityksen mukaiset ammattikorkeakoulujen t&ktoimintaa kuvaavat mittarit eivät huomioi riittävästi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaisia profiileja. Ulkopuolinen t&k -rahoituksen hankkiminen eri lähteistä ei yksin takaa ammattikorkeakoulun toiminnan työelämälähtöisyyttä. Mittareiden ja niiden painoarvon tulee olla sellaisia, että ne eivät ohjaa ammattikorkeakouluja kilpailemaan ulkopuolisista toimeksiannoista yksityisten, esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttialan tai tietotekniikka-alan yritysten kanssa. Markkinahäiriöiden vaara on ilmeinen, koska toimeksiannoista olisi vaikeaa rajata pois julkisella tuella tapahtuvaa subventiomahdollisuutta. Teknologiateollisuus ry pitääkin tärkeänä, että mittarivalikoimaa täydennetään tutkimus- ja kehitystyön työelämäyhteistyötä ja integraatiota opetukseen kuvaavalla indikaattorilla (3 %). Ulkopuolisen t&k -rahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan painoarvoa tulee vähentää 4 %:iin. Vastaavasti julkaisujen painoarvoa pitää laskea 1 %:iin. Rahoitusmallin piiriin tulevat julkaisut on rajattava ammattiyhteisölle tai suurelle yleisölle suunnattuihin julkaisuihin (luokat D ja E) ja niihin tulee sisällyttää myös patentit, joiden tuottamisessa ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat ovat olleet mukana. Mittariksi on ehdotettu myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Niiden lisäksi mukaan tulee tässä yhteydessä ottaa ehdottomasti myös muut työn ohessa suoritettavat aikuiskoulutustutkinnot (esim. koneistajasta insinööriksi). Ammatillisen väylän toimivuuden, työelämän kehittämisen ja vientiteollisuuden näkökulmasta tämä on aivan oleellista. Teknologiateollisuus ei pidä tarpeellisena sisällyttää tähän osioon erilliseksi mittariksi henkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta. Opiskelijavaihto on huomioitu koulutuksen mittareita koskevassa osiossa ja henkilöstön liikkuvuus ja kansainvälinen verkottuminen ovat myös osa opiskelijavaihdon järjestämisedellytyksiä.
5 (5) Teknologiateollisuus esittää seuraavia t&k-toiminnan mittareita ja painoarvoja (yhteensä korkeintaan 12 %): - t&k -rahoitus 4 % o josta ulkopuolinen TK-rahoitus 2 % o josta maksullinen palvelutoiminta 2 % - suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja muut työn ohessa suoritetut aikuiskoulutustutkinnot 4 % - yrityksissä tai muissa työorganisaatioissa (AMK:n ulkopuolella) ohjatussa harjoittelussa, kehittämis- tai lopputyöprojekteissa hankittu ja arvioitu osaaminen opintopisteinä 3 % - julkaisut (D, E tyypin), patentit, taiteellinen toiminta, audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat 1 % 9 10. Täydennykset ja korjaukset yleis- ja yksityiskohtaisiin perusteluihin 11. Muut mahdolliset kommentit Liite: Teknologiateollisuuden esitys ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi Ystävällisin terveisin, TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Mervi Karikorpi Johtaja