Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014
Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. KESU:ssa linjattiin uudistuksen toteuttaminen kahdessa vaiheessa Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. I vaiheen lait hyväksytty kesäkuussa 2013 Korkeakoulujen yhteishaku syksyllä 2014 järjestettävissä valinnoissa, mahdollisuus varata paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville Ensikertalaisia eivät ole tutkinnon jo suorittaneet ja keväällä 2014 järjestetyissä hauissa syksyllä 2014 alkavasta koulutuksesta (tai myöhemmin) opiskelupaikan vastaan ottaneet
Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen aikataulu Hallitus linjasi aikataulusta osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos- 29112013/fi.pdf Hallituksen esitys annetaan elokuussa 2014, uusien säädösten mukainen haku otettaisiin käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Jos eduskunta hyväksyisi lain vuoden 2014 loppuun mennessä Korkeakoulut voisivat lain hyväksymisen jälkeen valmistella valintaperusteidensa muutokset vuoden 2016 valintoja varten.
Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen toteutus Ensimmäisen vaiheen hallituksen esityksessä kuvatusta poiketen valmistelussa on päädytty esittämään toisen vaiheen toteuttaminen velvoittamalla korkeakoulut paikkojen varaamiseen ensimmäistä paikkaansa hakeville yhteishaussa sen sijaan, että yhteishaku rajattaisiin kokonaan ensimmäistä paikkaansa hakeville. Syy tähän on, että myös jo korkeakouluissa opiskelevien tai tutkinnon suorittaneiden on voitava pääsääntöisesti hakeutua ja tulla valituksi kaikkeen koulutukseen joka on ensikertalaisillekin tarjolla. Lisäksi on poikkeuksia, kuten erittäin pienen sisäänoton hakukohteet, joiden osalta ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten erotteleminen toisistaan vaarantaisi yhdenvertaisuuden, ja tällaisten poikkeuksien huomioiminen on huomattavasti yksinkertaisempaa ehdotettavassa toteutusmallissa. Mekanismi myös varmistaa, ettei suosita jo opiskelupaikan saaneita.
Mille hakijaryhmille tarvitaan hakeutumisväylä? 1. Ensikertalaiset eli ensimmäistä opiskelupaikkaa suomalaisessa korkeakoulussa hakevat 2. Siirtyjät, eli henkilöt, joilla on opiskeluoikeus korkeakoulussa ja jotka siirtyvät toisen koulutukseen, mahdollisesti korkeakoulusta toisen ja luopuvat samalla vanhasta opiskeluoikeudestaan. 3. Suomen korkeakoulujärjestelmässä tutkinnon suorittaneet tai usean tutkinnon haluavat, toista opiskeluoikeutta hakevat.
Ensimmäistä paikkaansa hakevat erillishaku erillishaku Kevään yhteishaku Paikkoja varattava ensikertalaisille syksyn yhteishaku Paikkoja varattava ensikertalaisille Uusi opiskelupaikka opiskelupaikan siirto Muut hakijat
HE luonnos Lausunnolle 17.4.2014 Lausunnot pyydetty 30.5.2014 mennessä Samalla aikataululla pyydetään lausuntoja myös korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeutta ja poissaolo-oikeutta koskevista säädösmuutoksista ensimmäisen lukuvuoden poissaolo vain syystä Poissaolo-oikeus ilman syytä lyhenisi kahdesta vuodesta yhteen HE eduskuntaan elokuussa
Ehdotettavat säädösmuutokset 1/5: Paikkojen varaaminen Korkeakouluilla olisi velvollisuus paikkojen varaamiseen ensimmäisen syklin hakukohteissa yhteishaussa Poikkeuksina velvollisuuteen erittäin pienen sisäänoton hakukohteet, vieraskielinen koulutus, ammattikorkeakoulujen osalta lisäksi koulutukset joissa poikkeava hakukelpoisuus (esim. jo työelämässä oleville suunnattu ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus).
Ehdotettavat säädösmuutokset 2/5: Yhteishaun hakukohteet Tiukennetaan perusteita, joilla korkeakoulu voi jättää koulutuksia yhteishaun ulkopuolelle; vain koulutukset, joiden hakukelpoisuuden korkeakoulu on määritellyt erikseen ja jota ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa, voi jättää ulkopuolelle Nykytilassa järjestetään runsaasti erillishakuja jopa täsmälleen samassa aikataulussa yhteishaun kanssa. Maisterivaiheen hakujen osalta säädettäisiin, että mikäli vieraskielisen maisterivaiheen koulutuksen haku jätetään (aikataulusyistä) yhteishaun ulkopuolella, voisi suomen/ruotsinkielisenkin jättää ulkopuolelle Maisterivaiheen hakujen osalta näitä ei ole tarkoituksenmukaista järjestää erikseen
Ehdotettavat säädösmuutokset 3/5: Siirto-opiskelijat, yhden paikan sääntö ja oikaisupyynnöt Siirto-opiskelijoiden ottaminen Säädetään vanhasta opiskeluoikeudesta luopumisesta siirtymisen yhteydessä ja jäljellä olevasta opiskeluajasta Yhden paikan sääntö Henkilö voisi ottaa vastaan korkeintaan 1 paikan per lukukausi ottaen huomioon myös erillisvalinnat (ml. nykyisin valtaosin erillisvalintoina järjestettävät pelkkään ylempään korkeakoulututkintoon johtavat valinnat); nykytilassa sääntö koskee vain yhteishakua Oikaisupyynnöt Sektorien säädösten yhtenäistäminen: ajan laskeminen tulosten julkaisemisesta myös AMK:issa
Ehdotettavat säädösmuutokset 4/5: Korkeakoulujen hakijamaksut Otetaan käyttöön hakijamaksu korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen ulkomailla suorittaneille hakijoille. Maksun suuruus 100 euroa/hakija/lukukausi maksun suuruus on sama riippumatta siitä, kuinka moneen hakukohteeseen hakija hakee lukukauden aikana ehdotettu maksu vastaa suuruusluokaltaan muiden maiden käytäntöjä Maksun periminen järjestetään keskitetysti osana korkeakoulujen sähköistä haku- ja valintajärjestelmää. Maksujen tuotot käytetään haku- ja valintajärjestelmän kehittämiseen sekä korkeakoulujen keskitettyjen palvelujen kuten todistusten tarkistamiseen liittyvän hallinnoinnin ja hakijaneuvonnan kehittämiseen. keskitetyt palvelut vähentävät koulutukseen hakeutumisesta yksittäisille korkeakouluille aiheutuvaa työtä ja kustannuksia
Ehdotettavat säädösmuutokset 5/5: Kansainväliset kaksois-/yhteistutkinnot Korkeakoulujen kaksois- ja yhteistutkinnot ovat keskeinen osa korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä Kaksois- ja yhteistutkintojen kehittäminen ja toteuttaminen on erilaisista maksullisuuskäytännöistä johtuen osoittautunut haastavaksi maksuja perivien maiden kanssa. yhteistyökorkeakoulut saattavat lainsäädäntönsä edellyttämällä tavalla periä maksuja tarjoamistaan opinnoista, joka on johtanut siihen, että tutkinto ei ole ollut suomalaisen korkeakoulun opiskelijalle kokonaan maksuton. ristiriita voimassa olevan suomalaisen lainsäädännön kanssa. Suomen yliopistot UNIFI ry on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen lainsäädännön muuttamiseksi. Parannetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja sitä kautta suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua sellaisiin kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmiin, joissa ulkomainen korkeakoulu perii opiskelijoiltaan maksuja. Ulkomaisen korkeakoulun perimiä maksuja ei voisi siirtää suomalaiselle korkeakoululle.