40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka S e l v i t y s o s a : Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla parannetaan markkinoiden toimintaa. Toimivilla markkinoilla tuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja edullisia. Esteetön ja tasapuolinen markkinoille pääsy on kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen keskeinen edellytys. Hyvin toimivat markkinat kannustavat yrityksiä innovaatioihin, panostamaan uusille, kuluttajien tarpeet huomioon ottaville liiketoiminta-aloille sekä kehittämään joustavia toimintatapoja. Talouden globalisaatio ja verkottuminen, viestintä- ja muun teknologian kehittyminen sekä julkisen sektorin monet rakenteelliset muutokset tuovat kuluttaja- ja kilpailupolitiikalle uusia haasteita. Kansalaisen ja kuluttajan näkökulma korostuu myös monissa muissa talous-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Talouden kehityspiirteet sekä lisäävät yritysten keskinäistä kilpailua että aikaansaavat laaja-alaisempia ja vaikeammin analysoitavia kilpailunrajoituksia. Kilpailupolitiikan kehittämistarpeiden, -tavoitteiden ja -keinojen arviointia jatketaan. EU-maissa sovelletaan lisääntyvässä määrin kansallisen kilpailulainsäädännön rinnalla EU:n kilpailulainsäädäntöä. Valtiontukisääntöjen soveltamista ja valvontaa on asteittain siirretty kansallisille viranomaisille. Vaikuttaminen EUtason kehittämistyöhön on yhä keskeisempää sekä kilpailu- että kuluttaja-asioissa. Kuluttajat tarvitsevat rationaalisten kulutuspäätösten perustaksi monipuolista markkinainformaatiota. Kuluttajapolitiikassa kiinnitetään huomiota erityisesti lasten asemaan hyödykemarkkinoilla ja turvallisten hyödykkeiden käyttäjinä. Velkaneuvonnan toimivuus, ennaltaehkäisevä talousneuvonta ja kuluttajaneuvonta ovat seurannan ja kehittämisen kohteina. Kuluttajien luottamuksen säilyttäminen viranomaisten palvelukykyyn on tärkeää, mistä syystä kuluttajaviranomaisten toimintaa kehitetään jatkuvasti. Kuluttajapolitiikkaa toteutetaan vuosille 2000 2003 laaditun kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti. teollisuusministeriö on alustavasti asettanut kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tulosalueelle Kuluttajapoliittisen ohjelman toteutuminen varmistetaan. Kuluttajien asema yhteiskunnassa ja markkinoilla vahvistuu. Kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä ristiriitoja ehkäistään ja ratkaistaan. Kilpailupolitiikalla varmistetaan markkinoiden avoimuus ja kilpailun hyötyjen siirtyminen myös asiakkaille ja kuluttajille. Kansainvälisen lainsäädännön kehitystä seurataan sekä vaikutetaan päätöksentekoon siten, että elinkeinoelämän tiedonsaanti ja toimintaedellytykset tulevat turvatuksi. Elintarvikelainsäädäntö on selkeää ja helposti ymmärrettävää ja siinä otetaan tasapuolisesti huomioon alan nopea kehitys ja kuluttajansuojan korkean tason säilyttäminen. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka -luvun määrärahat jakaantuvat seuraavasti (1 000 euroa): v. 2001 v. 2002 v. 2003 tilinpäätös varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 5 403 5 530 5 524 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 1 207 1 313 1 515 (25.) Elintarvikeviraston toimintamenot (siirtomääräraha 342 - - 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 3 974 4 571 4 511 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha) 3 111 3 611 5 860 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) 673 673 673 Yhteensä 14 711 15 698 18 083 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 524 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on kuluttajien taloudellisen, terveydellisen ja oikeudellisen aseman turvaaminen sekä Suomen, Pohjoismaiden ja EU:n kuluttajapoliittisten toimintasuunnitelmien toteuttaminen. Kuluttajavirasto edistää ja toteuttaa kuluttajavalistusta ja -kasvatusta, ohjaa kunnallista kuluttajaneuvontaa sekä talous- ja velkaneuvontaa, tekee kuluttajakysymyksiin liittyviä selvityksiä ja vertailuja sekä esityksiä ja aloitteita kuluttajansuojan ja kuluttajapolitiikan kehittämiseksi. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä, jonka tehtävänä on markkinoinnin, perinnän, takauksen ja sopimusehtojen lainmukaisuuden valvonta sekä kuluttajan avustaminen tuomioistuimessa. teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kuluttajavirastolle Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisätään suuntaamalla toiminta aloille, joilla on kuluttajan kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän ongelmia kuluttajien asemassa. Painopistealueet ovat: lasten aseman vahvistaminen kulutushyödykemarkkinoilla ja turvallisten hyödykkeiden käyttäjänä, kuluttajavelallisten aseman parantaminen rahoitusmarkkinoilla, kuluttajan asemaan vaikuttaminen viestintäpalveluiden käyttäjänä. Palvelutavoitteet: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan ja saapuvat ilmoitukset käsitellään nopeasti palvelusitoumuksia noudattaen, ilmoitusten ja tiedustelujen käsittelytapojen kehittäminen, alue- ja paikallishallinnon toimintojen parantaminen. Hintatuki on tarpeen puolueetonta kuluttajainformaatiota jakavan Kuluttaja-lehden levikin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 6 189 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 720 800 Muut toimintamenot 5 468 200 Bruttotulot 665 000 Maksullisen toiminnan tulot 655 000 julkisoikeudelliset suoritteet 109 000 muut suoritteet 546 000 Muut tulot 10 000 Nettomenot 5 524 000 2003 talousarvio 5 524 000 2002 talousarvio 5 530 000 2001 tilinpäätös 5 403 374 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty momentiksi 32.20.24. 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään 1 515 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 48 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentilta 31.24.21. Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin, yksittäisiä kulutushyödykesopimuksia koskeviin tai muihin kulutushyödykkeen hankintaan liittyviin erimielisyyksiin, jotka kuluttajat ovat saattaneet lautakunnan käsiteltäväksi. Lisäksi lautakunta antaa ratkaisusuosituksia takaus- ja panttaussitoumuksia ja asuntokauppaa koskeviin riita-asioihin. Lautakunta sovittelee riitoja. Lautakunta antaa myös lausuntoja tuomioistuimille, neuvontaa ja koulutusta kuluttajaneuvojille ja muille sidosryhmille ja vastaa kansalaisten kirjallisiin tiedusteluihin sekä tiedottaa ratkaisuistaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Kuluttajavalituslautakunnan suoritteet ovat vireille tulleet ja päätetyt valitusasiat. Lautakunta ei voi itse suoraan vaikuttaa saapuvien valitusten määrään, minkä vuoksi suoritteiden määrää ei voida tarkasti ennakoida. Kokonaismäärä ja vaikeusaste riippuvat lähinnä ulkoisista tekijöistä. Tilastointiin satunnaisesti vaikuttavien tekijöiden vaikutusten vähentämiseksi suoritteet lasketaan kahden vuoden keskiarvona. Vuosina 2000 2001 suoritteita oli 5 802, joista jaosto- tai täysistunto- sekä yksinkertaisessa käsittelyssä tehtyjä ratkaisuja 1 714 vuonna 2000 ja 1 987 vuonna 2001. Sovintojen määrä oli 559 eli 17,8 % päättyneistä asioista. Yhden suoritteen keskimääräinen hinta vuonna 2001 oli 230 euroa ja yhden päätetyn valituksen hinta 427 euroa, kun muuta toimintaa ei oteta huomioon. Valitusten määrä lisääntyi hieman vuonna 2001 ja sen ennustetaan olevan noin 3 000 vuonna 2003. teollisuusministeriö on alustavasti asettanut kuluttajavalituslautakunnalle Jaostojen käsittelyaika on keskimäärin 10 kuukautta. Täysistuntokäsittely täysistuntoon siirtämisen jälkeen kestää keskimäärin 2,5 kuukautta. Yksinkertaisen käsittelyn osuus ratkaisuista on noin 10 %. Sovintojen osuus päättyneistä asioista on 25 %. Suositusten noudattamisaste on 70 80 % V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille ehdotetaan myönnettäväksi 1 415 000 euroa eli 102 000 euroa edellisvuotta enemmän. Kuluttajavalituslautakunta esitti omassa talousarvioesityksessään lisäystä 184 000 euroa, mikä kattoi mm. uuden asianhallintajärjestelmän hankinnan. Lautakunnan nykyisen diaarirekisterin tuki ja ylläpito loppuvat valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuodenvaihteessa 2002 2003, eikä sen korvaamiseen ole osoitettu määrärahoja. Uuden järjestelmän hankinta maksaisi kuluttajavalituslautakunnan omien laskemien mukaan 60 000 80 000 euroa. Lisäksi lautakunnan vanhentunut tekninen ympäristö pitäisi uudistaa, mihin kuluisi arviolta 20 000 euroa. Kuluttajavalituslautakunnan asiaruuhkiin on kiinnitetty huomiota useissa eri yhteyksissä. Asiantilaa on pidetty epätyydyttävänä asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Valiokunta katsoo, että lautakunnan teknisten työskentelyedellytysten tulee olla ajanmukaiset. Valiokunta esittää sen vuoksi momentille lisäystä 100 000 euroa uuden asianhallintajärjestelmän hankintaan. 2003 talousarvio 1 515 000 2002 talousarvio 1 313 000 2001 tilinpäätös 1 207 085 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään 4 511 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. Virasto tutkii sekä oma-aloitteisesti että toimenpidepyyntöjen perusteella kansantalouden suorituskyvyn kannalta olennaisia, taloudelliselle kilpailulle vahingollisia kilpailurajoituksia sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuualueelle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Markkinoiden toimivuutta edistetään sekä perinteisesti puuttumalla kilpailunrajoituksiin että yleisemmin vaikuttamalla kilpailun toimivuuteen. Tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevän ja konsultoivan toiminnan osuutta suhteessa jälkikäteisvalvontaan. Toimintaa terävöitetään suuntaamalla pääosa resursseista valituille painopistealueille. Tutkittavaksi ei oteta vähämerkityksellisiä asioita. teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kilpailuvirastolle Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Julkisen tuotantotoiminnan osalta selvitetään palvelutuotannon markkinaehtoistamisen edellytyksiä. Sidosryhmäsuhteita syventämällä kehitetään julkisen omistaja-, hyvinvointi- ja kilpailupolitiikan koordinaatiota. Energia-, viestintä- ja finanssimarkkinoilla keskitytään erityisesti selkeisiin hintasyrjintätapauksiin sekä estetään kilpailijoiden ja uusien toimintamuotojen keinotekoinen poissulkeminen. Kaupan ja teollisuuden aloilla puututaan erityisesti ostovoiman väärinkäyttöön sekä kilpailua poissulkeviin hinnoittelu-, logistiikka-, laadunvalvonta- ja kierrätysjärjestelyihin. Yrityskauppavalvonnan avulla suojataan kuluttajien ja asiakkaiden etua sellaisilta yrityskeskittymiltä, joiden tuloksena syntyy kilpailua oleellisesti estävä määräävä markkina-asema. Yrityskauppoja tarkastellaan niiden kotimaassa ilmenevien vaikutusten mukaan, mutta arvioinnissa otetaan huomioon myös ulkomainen kilpailu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Kansainvälisissä asioissa keskitytään EU:n kilpailusääntöjen uudistuksiin sekä Suomen ja EU:n kilpailupolitiikan kannalta keskeisiin kilpailunrajoitusasioihin. Ulkoisella viestinnällä tuetaan viraston strategioiden toteutumista. Tavoitteena on, että elinkeinoelämän piirissä ymmärretään kilpailulainsäädännön tavoitteet ja niistä johdetut käytännön toimet ja että kaikilla viraston kannalta keskeisillä sidosryhmillä on oikeansisältöinen ja riittävän kattava ja selkeä käsitys viraston toiminnasta. Palvelu-, tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet Ratkaisujen taloudellista ja analyyttista perustaa vahvistetaan. Toimenpidepyyntöjen sekä puuttumattomuustodistus- ja poikkeuslupahakemusten käsittely on nopeaa ja johdonmukaista. Yrityskaupat ratkaistaan kilpailunrajoituslaissa asetettujen määräaikojen rajoissa. Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.99. 2003 talousarvio 4 511 000 2002 talousarvio 4 571 000 2001 tilinpäätös 3 974 449 31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 860 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille. Määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä velkaneuvojien koulutukseen. S e l v i t y s o s a : Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia menoja kuitenkin siten, että korvauksesta voidaan käyttää muihin kuin talous- ja velkaneuvonnan henkilöstökuluihin keskimäärin 15 prosenttia toteutuneiden henkilöstökulujen kokonaismäärästä. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle. Korvauksen maksatuksesta huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palvelun tuottajalle lääninhallitus. Määrärahalla tuetaan myös määräaikaista ohjelmaa, jolla edistetään vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Määrärahan arvioidaan kattavan noin 130 päätoimisen talous- ja velkaneuvojan palkkaamisesta aiheutuvat menot. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille esitetään 5 160 000 euroa eli 1 549 000 euroa edellisvuotta enemmän. Määrärahaa saa käyttää mm. talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottajille. Määrärahalla tuetaan myös määräaikaista ohjelmaa, jolla edistetään vapaaehtoisten velkasovintojen aikaansaamista. Tämän ohjelman piiriin arvellaan tulevan kaikkiaan 60 000 70 000 asiakasta. Määräraha kattaa noin 130 eli vajaan 50 uuden päätoimisen talous- ja velkaneuvojan palkkaamisesta aiheutuvat menot. Vuoden 2001 alusta voimaan tulleen talous- ja velkaneuvontalain säätämisen yhteydessä oli lähtökohtana se, että toiminnan vaatimien voimavarojen mitoitus tarkistetaan vuoden 2003 talousarvioehdotuksen yhteydessä. Valiokunnan kuulemat velkaneuvojat ovat katsoneet, että esitetty määrärahojen lisäys kuluu kokonaan valtion ja pankkien välillä tehdyn vapaaehtoisen velkasovinto-ohjelman edellyttämän lisähenkilöstön palkkausmenoihin. Siitä ei ohjaudu siten varoja varsinaiseen perusneuvontaan, jossa asiakasjonot ovat edelleen pitkät ja työntekijöiden työpaine suuri. Vapaaehtoinen sovinto-ohjelma ei kevennä asiantuntijoiden arvion mukaan painetta myöskään varsinaisen velkaneuvonnan puolella, koska vaikeat ja aikaa vievät tapaukset eivät ole vähenemässä. Valiokunta pitää velkaneuvonnan tilannetta huolestuttavana: kansalaisten velkaantuminen on nousussa, ja myös jonot velkaneuvontaan ovat kasvaneet. Velkaneuvojien on vastattava myös uudesta talousneuvonnan tehtäväkentästä varsinaisen perustyön lisäksi. Eduskunnan esittämä tavoitetila 1 velkaneuvoja ja 1 toimistoapulainen 40 000 asukasta kohden on suurelta osin vielä saavuttamatta, ja erot kuntien kesken ovat erittäin suuria. Yli 60 000 asiakkaan neuvojakohtaisia piirejä on paljon, ja odotusajat niissä vastaanotoille usean kuukauden tai jopa puolen vuoden mittaisia. Useat velkaneuvojat toimivat voimiensa rajoilla, eivätkä ehdi kouluttaa uusia velkaneuvojia tehtäviinsä. Merkkejä on myös ylivelkaantumisen aiheuttamasta velkaantumisen ketjuuntumisesta monin eri tavoin. Velkaneuvojat ovat esittäneet määrärahan korottamista 9,5 miljoonaan euroon. Määrärahan tuntuvan lisäyksen katsotaan tuovan kuitenkin mukanaan kustannusten säästöjä toisaalla valtion menoissa, esimerkiksi oikeuslaitoksen, maksuttomien oikeudenkäyntikustannusten sekä sosiaali- ja terveysmenojen alentumisen myötä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Valiokunta katsoo, että valtion ensi vuoden talousarviossa tulee ohjata määrärahoja myös velkaneuvonnan perustehtäviin. Valiokunta esittää sen vuoksi, että momentille lisätään 700 000 euroa. 2003 talousarvio 5 860 000 2002 talousarvio 3 611 000 2002 I lisätalousarvio 645 000 2001 tilinpäätös 3 111 311 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 673 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksena kuluttajajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalousosaston tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin. S e l v i t y s o s a : Kuluttajajärjestöt ovat kuluttajien etujärjestöjä, jossa ominaisuudessa ne neuvovat kuluttajia sekä jakavat ja välittävät niille kuluttajatietoa. Työtehoseuran kotitalousosasto edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien omien toimintaedellytysten parantamista. Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Suomen Kuluttajaliitto ry 479 000 Kuluttajat-Konsumenterna ry 25 000 Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 169 000 Yhteensä 673 000 2003 talousarvio 673 000 2002 talousarvio 673 000 2001 tilinpäätös 672 752 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5