Hyvät petofoorumin osanottajat Aluksi haluan kiittää Lapin liittoa tämän tilaisuuden järjestämisestä. Tässä tilaisuudessa on käsitelty porotalouteen ja petovahinkoihin liittyviä kysymyksiä monesta eri näkökulmasta. Lapin liiton aiheesta teettämä selvitys, joka julkaistiin tämän vuoden alussa, oli varsin kattava ja sisältää useita toimenpide-ehdotuksia. Monet näistä ehdotuksista ovat hyviä, mutta varsin haasteellisia toimeenpanna. Tästä syystä on tärkeää, että ehdotuksista on mahdollisuus käydä keskustelua laajemmin. Tarkastelen esitettyjä toimenpide-ehdotuksia rajavartiolaitoksen ja poliisin toiminnan osalta. Lapin Liiton selvityksessä tulee vahvasti esille tarve kehittää viranomaisten yhteistyötä ja yhteistyötä poronhoitajien kanssa. Tämän edistämiseksi esitetään, että ministeriöt velvoittaisivat viranomaiset toimimaan yhteistyössä keskenään ja poronhoitajien kanssa peto-ongelmatilanteiden hoitamiseksi poronhoitoalueella. Tämä tarkoittaisi käytännössä petohavaintojen ja petovahinkojen ilmoitusvelvollisuuden laajentamista sekä vahinkoa aiheuttavien petojen poistamista viranomaisten toimesta. Paliskuntien hallituksille tehdyssä kyselyssä noin 65 prosenttia, oli sitä mieltä, että rajavalvontaviranomaisten tulisi osallistua petohavainnointiin. Toimenpideehdotuksena esitetäänkin, että kaikki luonnossa liikkuvat valtion palveluksessa olevat henkilöt tulisi velvoittaa ilmoittamaan petohavaintonsa reaaliajassa tietojärjestelmään sekä lisäksi ilmoittaa erikseen alueen poroisännille viranomaisyhteistyön yhteydessä tehdyt petohavainnot ja -vahingot. Jo vakiintuneen tavan mukaan rajavartiosto ilmoittaa paliskunnille partioinnin yhteydessä havaitsemansa petovahingot. Mikäli paliskunnan jäsenille on myönnetty 1
pedon pyyntilupa, rajavartiosto voi pyyntiä helpottaakseen ilmoittaa partioinnin yhteydessä tekemänsä havainnot pyynnin kohteena olevan pedon liikkumisesta pyyntiluvan saajalle. Paliskuntien yhteistyöllä ja yhteydenpidolla rajavartioston suuntaan vähennetään epäselvyyksiä tilanteissa, joissa paliskuntien edustajien on tarpeellista ajaa pedon jäljen suuntaisesti mahdollista poron raatoa etsittäessä. Rajavartiolaitoksen raja- ja merivartiostot ovat ilmoittaneet 1.1.2010 alkaen tekemänsä suurpetohavainnot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle neljän kuukauden seurantajaksoittain. Selvityksessä mainittua TASSU-järjestelmää ei toistaiseksi ole otettu Rajavartiolaitoksessa käyttöön, mutta sen käyttöönottomahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Poliisitoimen osalta ei tällä hetkellä katsota olevan mahdollisuuksia siihen, että poliisit ilmoittaisivat reaaliajassa petohavainnoista TASSU-järjestelmään ja erikseen alueen poroisännille. Syynä ovat tekniikan puutteet, joiden korjaannuttua tällainenkin toiminto on sinänsä mahdollinen. Selvityksessä esitetään toimenpide-ehdotuksena, että suurta vahinkoa aiheuttavat pedot tulisi poistaa mahdollisimman pian viranomaistyönä yhteistyössä poronhoitajien kanssa. Tarkastelen ensimmäiseksi kysymystä siitä, millaisia toimivaltuuksia lainsäädäntö antaa viranomaisille poistaa vahinkoa aiheuttavia petoeläimiä. Yleisvastuu vahinkoeläinten poistamisesta kuuluu yleisviranomaisena poliisille. Poliisi on käyttänyt poliisilain 25 :n mukaisia valtuuksia suurpetojen lopettamiseen tilanteissa, joissa siitä on aiheutunut akuuttia vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle. Sisäasiainministeriön poliisiosaston tiedossa ei ole, että poliisilain 25 olisi käytetty 2
pelkästään omaisuuden suojaamiseen, joka tulisi kyseeseen porovahinkotilanteessa. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kanteluratkaisuissaan kantaa poliisilain 25 :n soveltamiseen. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä pykälää ei voida soveltaa ottamatta huomioon metsästyslain ja -asetuksen ja luontodirektiivin säädöksiä. Apulaisoikeusasiamies katsoo, että poliisilain 25 voidaan soveltaa vain sellaisissa nopeasti yhä uhkaavammiksi kehittyvissä tilanteissa, jotka aiheuttavat vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle. Pykälän soveltamisessa tilanteisiin, joista aiheutuu omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja, tulee ottaa huomioon että omaisuusvahinkojen korvaamista varten on olemassa oma järjestelmä. Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 poliisilain kokonaisuudistuksen, joka tulee voimaan vuonna 2014. Laissa on säännös eläinten kiinniottamisesta ja lopettamisesta. Tämän mukaisesti poliisille tulee oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle taikka vakavasti vaarantaa liikennettä. Tuleva säännös poikkeaa nyt voimassaolevasta siten, että eläimen lopettaminen mainitaan vasta viimeisenä keinona. Edellä esitetystä käy ilmi, että poliisilaki ei pääsääntöisesti anna mahdollisuutta poistaa mahdollisia porovahinkoja aiheuttavia petoja poliisin toimesta. Myöskään tuleva poliisilaki ei anna tähän mahdollisuutta. Hyvät kuulijat Petovahinkoja käsittelevässä selvityksessä esitetään, että ministeriöiden tulisi velvoittaa viranomaiset toimimaan yhteistyössä keskenään ja poronhoitajien kanssa 3
petotilanteen hallitsemiseksi. Tähän kysymykseen liittyvät olennaisesti säädökset viranomaisten välisestä virka-avusta ja sen antamisesta. Poliisi tekee laajasti yhteistyötä Rajavartiolaitoksen, Metsähallituksen ja muiden riista-asioita hoitavien tahojen kanssa. Poliisilain mukaisesti poliisi voi antaa virkaapua yksityiselle silloin, kun se on välttämätöntä tämän laillisiin oikeuksiin pääsemiseksi, ja oikeuden loukkaus on ilmeinen. Lisäedellytyksinä virka-avun antamiselle yksityiselle ovat, että tätä estetään pääsemästä oikeuksiinsa ja että oikeuksiin pääseminen edellyttää poliisivaltuuksien käyttöä. Rajavartiolaitos tekee säädös- ja sopimuspohjaista yhteistyötä muun muassa poliisin ja Metsähallituksen kanssa. Rajavartiolaissa säädetään Rajavartiolaitoksen antamasta virka-avusta. Lain mukaan virka-apua voidaan antaa vain toiselle valtion viranomaiselle, ellei laissa ole nimenomaisesti muuta säädetty. Lain mukaan Rajavartiolaitoksella on velvollisuus antaa virka-apua muun muassa poliisille tapauksissa, joka edellyttää Rajavartiolaitoksen kaluston, henkilöstövoimavarojen ja erityisasiantuntijapalvelujen käyttöä, jota apua pyytävällä viranomaisella ei ole käytössään. Tällöinkin avun antamisen edellytyksenä on, että sitä voidaan antaa vaarantamatta Rajavartiolaitokselle säädettyjen muiden tärkeiden tehtävien suorittamista. Sisäasiainministeriö katsoo, että paliskuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä tulisi sopia paikallisesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja resurssit. Pidämme erittäin tärkeänä, että nykyisen lainsäädännön puitteissa etsitään yhteistyön mahdollisuuksia ja käydään keskustelua yhteistyön muodoista. Viranomaiset toimivat tällä hetkellä haasteellisessa ympäristössä. Taloudellinen tilanne on epävarma, ja se heijastuu viranomaisten käytössä oleviin resursseihin. 4
Esimerkiksi helikopterien käytön laajentaminen on - ei vain toimivalta vaan myös kustannuskysymys. Tehtävien laajentaminen on aina myös kalusto- ja henkilöstökysymys. Nykyinen mitoitus ei mahdollista lisätöitä. Lapin liiton toteuttamassa selvityksessä esitetyt huolet ja ongelmat liittyen petojen aiheuttamiin vahinkoihin poronhoitoalueilla ovat kaikki vakavia ja tärkeitä. Selvityksessä esitettyjä yhteistyön toimintamalleja toteutetaan jo osin käytännössä, ja tältä pohjalta on hyvä kehittää yhteistyötä paikallisesti edelleen. Hallitusohjelmaan on kirjattuna: Suurpetokannat on varmistettava kestävälle tasolle ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet sekä luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen. ja Suomen suurpetopolitiikan onnistumisesta tehdään selvitys. Mielestäni näiden kirjausten toteutuksen yhteydessä voitaisiin tarkastella myös viranomaisyhteistyön mahdollisuuksia. Olemme kiinnostuneita kuulemaan lisää siitä, kuinka esimerkiksi Ruotsissa petojen poistaminen on hoidettu. 5