SAVONLINNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Rakennus- ja ympäristölautakunta 3.8.2016 ASIA: Ympäristölupa kallionlouhinta- ja louheen murskaus- sekä asfalttiasemalle (pehmeän asfalttibetonin PAB:n valmistustoiminnalle) / öljysoraasemalle VIREILLETULO: 9.9.2008 (siirto 22.6.2016) HAKIJA: MH-Kivi Oy, PL 81, 90101 Oulu KIINTEISTÖ: Kallislahden kylän Ala-Leskelän tila RN:o 740-513-2-30. Omistaja Suomen valtio / Metsähallitus. Tilan pinta-ala on 70,22 ha. HAKEMUKSESSA ESITETTY TOIMINTA: MH-Kivi Oy on hakenut 22.6.2016 Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelupalveluille saapuneella hakemuksella Hangasmäen kallioalueen (RN:o 740-513-2-30) Morenia Oy:n käyttöoikeussopimuksen päättymisestä johtuen ympäristöluvan siirtoa Morenia Oy:ltä MH-Kivi Oy:lle. Maa-ainesluvan siirto on käsitelty Savonlinnan teknisen lautakunnan päätöksellä 17.5.2016 115 (lisätty 27.7.2016). Ympäristönsuojelulautakunta on myöntänyt 17.7.2007 73 Morenia Oy:lle ympäristöluvan vastaaville toiminnoille em. tilalla. Tuolloin lupa koski vain maa-ainesten ottosuunnitelman 1. vaiheen mukaista louhintamäärää 140 000 m 3 ktr. Nyt haettava ympäristölupa koskee myös maa-ainesten ottosuunnitelman 2. ja 3. vaiheen mukaisia louhintamääriä, jotka ovat yhteensä 320 000 m 3 ktr. Ympäristölupahakemus sijoittuu Hangasmäen maa-ainesten ottoalueelle, jonka 1. vaihe on avattu vuoden 2008 alussa. Muilta osin alue on tällä hetkellä metsämaata. Kooltaan 3,6 ha:n ottoalue ei kuulu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeisiin (pv-1 tai pv-2) pohjavesialueisiin. Lähimpään vesilain tarkoittamaan vesistöön, Likolampeen on matkaa 200 m. Lähimmät rakennetut kiinteistöt ovat Haimäen tila itäkaakossa 600 m päässä ja kesämökki Likolammen rannalla 500 m päässä. Ottoalue kuuluu Savonlinnan kaupunginvaltuuston 1.12.2001 hyväksymän Haukiveden - Haapaveden osayleiskaavan alueeseen, jossa se on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (EO). Ottoalue ei sijaitse luonnonsuojelualueella eikä se kuulu mihinkään suojeluohjelmaan. Lähin Natura-alue on 5 km päässä. Aluetta ei ole osoitettu virkistyskäyttöön.
Kalliolouheen murskaus tapahtuu 1-3 kertaa vuodessa noin kuukauden kerrallaan siirrettävällä B-luokan (Tielaitoksen luokitus) murskauskalustolla. Murskauksessa louhe syötetään esimurskaimeen ja edelleen välimurskaimiin, joista materiaali ohjautuu seuloille. Lopputuotteena saavutetaan sovitut lajitteet. Toiminnan aikana murskaus ja louhinta on suunniteltu tehtäväksi maanantaista perjantaihin klo 6:00-22:00 välisenä aikana. Osa murskeesta varastoidaan alueella. Murskeiden varastokasat sijoitetaan kohteen etelä- / kaakkoispuolelle, mahdollisuuksien mukaan lopulliselle pohjatasolle. Pölyämistä ehkäistään kastelulla. Lisäksi kasojen sijoittelulla voidaan ehkäistä koneaseman melun ja pölyn leviämistä. Päällystemassojen valmistus tapahtuu siirrettävällä päällysteasemalla. Kiviaines lämmitetään noin +40 - +80 o C lämpötilaan käyttäen höyrylämmitystä (kiviainesta ei kuivata). Höyryn valmistamiseen käytetään kevyttä polttoöljyä ja savukaasut johdetaan höyryn mukana kiviainekseen. Tällä tavoin saadaan savukaasujen partikkelit sidottua kiviaineksen hienoainekseen. Bitumi kuumennetaan sähkökäyttöisessä säiliössä. Lämmitetty kiviaines, sideaine ja lisäaine sekoitetaan sekoittimessa, josta massa pudotetaan kuorma-auton lavalle ja kuljetetaan levityskohteeseen. Kalliomurskeen tuotanto on keskimäärin 2 000 t/d ja kapasiteetti 4000 t/d. Pehmeän asfalttibetonipäällystemassan (PAB) tuotanto on keskimäärin 900 t/d ja kapasiteetti 1 800 t/d. Toiminnan vuosittainen ajankohta riippuu kiviaineksen kysynnästä, jota kuljetaan ympäri vuoden. Asfalttiasema toimii kesäaikana satunnaisesti. Tuotannossa käytetään louhetta keskimäärin 20 000 t/a, kevyttä polttoöljyä (aggregaattiin, kuormaajiin ja kuivatukseen) keskimäärin 100 t/a ja bitumia keskimäärin 600 t/a. Vastaavat maksimikulutukset ovat 100 000 t/a, 500 t/a ja 3 000 t/a. Käyttöenergian tuottamisen vaatima kerralla varastoitavan polttoaineen määrä on noin 5 000-8 000 litraa. Polttoaineet varastoidaan siten, ettei niiden pääsystä ympäristöön ole vaaraa (suoja-altaalla varustettu lukittu säiliö tai kaksoisvaippasäiliö). Päällystemassojen valmistuksen vaatima lämpöeristetyssä säiliössä varastoitavan polttoaineen määrä on noin 40-80 m 3. Bitumin / bitumiöljyn valmistuksen vaatima lämpöeristetyssä säiliössä varastoitavan polttoaineen määrä on noin 40-80 m 3. Metyleenikloridia varastoidaan 200 litran säiliöissä, joka on lukitussa häkissä. Metyleenikloridia käytetään laboratoriovaunuissa pääl-
lystemassan näytetutkimuksiin. Tutkimuksessa se kiertää täysin suljetussa järjestelmässä. Käytetty metyleenikloridi kuljetetaan käsittelylaitokseen puhdistettavaksi uudelleen käyttöä varten. Laitoksen sähkön tuottamiseen käytetään aggregaattia. Laitos käyttää polttoainetta: - sähkön tuottamiseen murskauslaitokselle 1 000 l/d ja asfalttiasemalle 250 l/d - kiviainesten lämmitykseen asfalttiasemalle 1 200 l/d. Eniten pölyä synnyttävä tuotantovaihe on louheen murskaus. Murskaamo on siirrettävä laitos, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kastelemalla ja talvella suojaamalla seulatasot ja muut huomattavat pölynlähteet peittein ja koteloin. Pölyleijuman suojaetäisyydet on esitetty Tielaitoksen julkaisussa Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994. Tämän ohjeen mukaan sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m 3, 2 tuntia) alitetaan etäisyydellä 300 m laitoksen luokan ollessa B. Murskattavaa ainesta voidaan olosuhteet huomioiden kastella, jolloin pölyhaitta minimoituu. Päällystemassojen valmistuksessa pölyleijuman suojaetäisyydet on esitetty em. julkaisussa. A-luokan asfalttiasemalla suojaetäisyys häiriintyvään kohteeseen tulee olla vähintään 150 m, jolloin pöly ei muodostu ongelmaksi. Höyrylämmityksen ja kiviaineksen alhaisen lämpötilan ansiosta pehmeiden asfalttibetonipäällysteiden valmistaminen ei aiheuta pöly- ja savukaasupäästöjä koneasemalla. Melua aiheutuu louhintaan liittyvästä porauksesta, räjäytyksistä, murskauslaitoksesta, sähkövoima-asemien käyntiäänistä ja vähäisessä määrin myös raskaasta liikenteestä. Aggregaatin meluhaittoja vähennetään koteloinnein. Varastokasojen ja laitoksen sijoittelu vähentää melua. Myös ympäröivä suojapuusto / mäkinen maasto vaikuttavat melutasoon sitä vähentävästi. Louhintasuunnasta johtuvan rintauksen syntyminen suuntaa melua etelään / eteläkaakkoon, ts. Likolammesta poispäin. Asfalttiaseman aiheuttama melu on oleellisesti pienempi kuin louhinnan ja murskauksen aiheuttama melu. Pöly- ja melupäästöjen arvot eivät aiheuta merkittävää häiriötä lähimmälle rakennukselle. Sosiaalijätteet varastoidaan siten, etteivät ne joudu ympäristöön (esim. kannellisessa jäteastiassa). Talousjätteiden jätesäkit varastoidaan teräksiselle vaihtolavalle. Jätteet kuljetetaan kaatopaikalle paketti- tai kuorma-autolla.
Aggregaatista syntyy jäteöljyä 0,5-1,0 t/a. Jäteöljyn kuljettaa urakoitsija tiiviissä metalliastiassa joko omaan välivarastoonsa tai suoraan ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneeseen paikkaan tai hyväksyttyyn ongelmajätteiden varastointipaikkaan. Arwina Oy:lle käsiteltäväksi toimitettavan metyleenikloridin määrä on 0,4 t/a. Aineen kuljetuksen hoitaa urakoitsija. Vesi hankitaan kunnan vesilaitokselta tai palolaitokselta ja kuljetetaan paikalle tankkiautolla. Talousveden kulutus on noin 0,1-0,2 m 3 /d. Pölynsidontaan tarvittavan veden määrä on 10 m 3 /d. Prosessivesiä ei synny. Mahdolliset asuntovaunujen ja työmaaparakkien jätevedet, kuten saniteettivedet, kerätään astioihin ja toimitetaan kunnan osoittamalle kaatopaikalle. Asuntovaunuissa käytetään yleensä kuivakäymälää tai kemiallista käymälää. Kevyttä liikennettä on noin 10 käyntiä / työvuoro ja raskasta liikennettä on noin 30-40 käyntiä / työvuoro. Sekä laitokselle johtava että laitosalueen tiestö ovat sora / murskepäällysteisiä. Pölyntorjuntakeinona käytetään tarvittaessa kastelua. Alueella ei pestä eikä huolleta autoja. Työkoneiden mahdolliset huoltotoimenpiteet tehdään niille varatulla paikalla, joka voi vaihdella ja jolle tehdään aina suojaus estämään mahdolliset poltto- ja voiteluaineiden imeytymiset maahan. Laitos ei aiheuta ympäristöhaittoja. Tuotantohäiriön sattuessa laitoksen käyttäjä keskeyttää tuotannon ja häiriö poistetaan ennen tuotannon jatkamista. Tarpeen vaatiessa viranomaiset (pelastuslaitos, maa-ainesoton valvontaviranomaiset) voidaan hälyttää puhelimitse. Ko. viranomaisten sekä muiden asianomaisten puhelinnumerot säilytetään valvomoissa ja toimistoissa puhelinten vieressä näkyvällä paikalla. Työntekijöitä informoidaan kaikista toimenpiteistä. Laitoksen / laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, joka on tarvittaessa valvontaviranomaisten saatavilla. Valvontaviranomaisille ilmoitetaan ennen toiminnan aloittamista työmaavastuuhenkilöiden yhteystiedot ja toimitetaan vuosittain edellistä vuotta koskeva raportti laitoksen toiminnasta. Ramboll Oy:n toukokuussa 2007 maa-ainestenottohankkeen 1. vaiheen lupahakemusten yhteydessä tekemän luontoselvityksen mukaan hankkeen maisemalliset vaikutukset ovat vähäiset, sillä maaainesottoalue sijaitsee haja-asutusalueella. Lähimmältä pysyvästi asutulta tilalta ei ole näköyhteyttä ottoalueelle. Hankkeella ei myöskään ole merkittäviä vaikutuksia luontoon, sillä suunnittelualue on
tavanomaista hakkuin käsiteltyä talousmetsää (pääasiassa varttunutta kuusikkoa). Alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Alueella ole uhanalaisten eliölajien esiintymiä. Alueelta ei löydetty liitooravan jätöksiä eikä muita luonto- tai lintudirektiivin lajeja tai lajeille soveliaita elinympäristöjä. ASIAN KÄSITTELY: Kuulutukset: Muistutukset: Lausunnot: Hakemuksen vireille tulosta kuulutettiin Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla 10.9. - 9.10.2008. Tieto hakemuksesta lähetettiin postitse Ala-Leskelän tilan rajanaapureille. Mahdolliset muistutukset tuli jättää kuulutusajan päättymiseen mennessä. Muistutuksia ei jätetty. Hakemuksesta pyydettiin lausunto Savonlinnan terveydensuojeluviranomaiselta (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolta), Savonlinnan rakennusvalvontaviranomaiselta ja Etelä-Savon ympäristökeskukselta. 1) Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa 6.10.2008 on todettu mm. seuraavaa: Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristölle terveydellistä haittaa. Pölyntorjuntatoimet tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla (kastelu, kotelointi, peittäminen, seulaston ja murskaimen sijoittaminen). Toiminnasta (myös toiminnan liikenne) ei saa aiheuttaa pölyhaittaa lähimmille häiriintyville kiinteistöille missään olosuhteissa. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 mukaisia melutason ohjearvoja häiriintyvissä asuinkiinteistöissä eikä ulkomelu saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/92) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) klo 7-22 välisenä aikana eikä ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ) klo 22-7 välisenä aikana. Kemikaalien (myös jätekemikaalit) käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava kemikaalilainsäädännön ohjeita ja määräyksiä. Kemikaalien käsittelyssä on huolehdittava, ettei niitä pääse valumaan vesistöön ja maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. Metyleenikloridin pääsy maaperään ja vesistöihin on estettävä. Metyleenikloridin varastointi ja käsittely on tehtävä käyttöturvallisuusohjeiden esittämien tietojen mukaisesti. Aineen haihtuminen varastoinnin aikana on estettävä.
Ympäristöluvan muut terveydelliset edellytykset tulevat täytetyiksi ympäristöluvan ympäristösuojelullisten säädöksien täyttyessä. 2) Rakennusvalvontaviranomaisen lausunnossa 9.10.2008 on todettu mm. seuraavaa: Hakija ilmoittaa, että (Ala-Leskelän RN:o 2:30) tilan omistaa Metsähallitus, mutta hakemukseen ei ole liitetty todistusta tilan hallintaoikeudesta eikä myöskään todistusta siitä, että hakija voi toisen omistamalle maalle hakea ympäristölupaa. Alue sijoittuu kaupunginvaltuuston hyväksymän Haukivesi - Haapaveden osayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle M noin 200 m etäisyydelle Likolammesta ja sen rannalle kaavaan merkitystä lähimmästä loma-asuntoalueesta RA. Yleiskaavaan on merkitty noin 400 m etäisyydelle hakemuksen mukaisesta paikasta EO -alue, jolla maa-ainesten ottaminen on sallittu ja jolla myös on maa-aineksen ottamislupa voimassa 31.8.2017 saakka. Todetaan, että Likolammen rannalle on osayleiskaavaan merkitty 5 rantarakennuspaikkaa, joista yksi on käytössä noin 500 m etäisyydellä hakemuksen mukaisesta paikasta. Mikäli ympäristölupa- ja maa-aineksen ottamislupa alueelle myönnetään, vaarantuu ko. toiminnan ympäristöhäiriötekijöistä johtuen osayleiskaavaan merkittyjen RA -alueiden käyttö tarkoitukseensa. Jos jatkossa on tarkoitus hyväksyä alueella maa-ainesten ottamisen laajeneminen, edellyttää se ensin alueen osayleiskaavan tarkistamisen siten, että EO - aluetta laajennettaisiin ja rakentamattomat RA -alueet poistettaisiin. Rakennusvalvonta ilmoittaa lausuntonaan, että hakemuksen mukainen toiminnan sijoittuminen on osayleiskaavan määräysten vastaista ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa kaavan toteuttamiselle, joten hakemusta ei voida puoltaa. 3) Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa 7.10.2008 on todettu seuraavaa: Ympäristökeskuksella ei ole tiedossa esteitä suunnitelman mukaiselle toiminnalle alueella. Hienoaineksen kulkeutuminen alueen pintavesiin on estettävä kierrättämällä alueen hulevedet esim. laskeutusaltaan kautta. Metyleenikloridin pääsy maaperään ja vesiin on estettävä. Hakijan kuuleminen ennen päätöksen tekoa: Morenia Oy on antanut lausunnoista 22.11.2008 seuraavan vastineen:
Teknisen viraston lausunnossa on otettu kantaa luvan myöntämisen estävän kaavan toteuttamista. Nyt haettavalle ympäristölupaalueelle on voimassa oleva maa-ainestenottolupa. maaainessuunnitelmassa on esitetty koko kallioalueen hyödyntämisen suunnitelma, joka on tarkoitus ottaa vaiheittain. Maaaineslupaprosessissa ei ole tullut esiin toiminnan aiheuttavan esteitä kaavan toteuttamiselle. Maa-ainessuunnitelmassa oleva ottoalue rajautuu lähimmillään n. 400 m:n päähän Likolammesta. Haettu lupa mahdollistaa toiminnan laajentumiseen pohjoiseen maa-ainessuunnitelmassa esitetylle alueelle. Nyt haettava ympäristölupa ei nosta toiminta-alueelta mahdollisesti tulevia vaikutuksia ympäristöön, joten alueen toimintojen vaikutukset myös kaavan toteuttamiseen pysyvät ennallaan. Ohessa lainaus aiemmasta ympäristöluvasta: Ala-Leskelän tilalle RN:o 2:30 ja sen vieressä oleville tiloille Hangasmäen kallioalue RN:o 2:25 ja Uustalo RN:o 2:26 on ollut maaaineksen ottolupa vuodesta 1999 lähtien Tielaitoksen nimissä. Viimeksi alueelle on myönnetty maa-aineslupa Tielaitokselle 31.5.2004 ja se on voimassa 31.8.2014 saakka. Alue sijoittuu Hangasmäen kallioalueen osalta kaupunginvaltuuston hyväksymän Haukivesi - Haapaveden osayleiskaavan mukaiselle EO -alueelle, jonka mukaan alue on varattu maa-ainesten ottoalueeksi sekä tilat Ala-Leskelä ja Uustalo sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, joten haettu toiminta voidaan katsoa osayleiskaavan mukaiseksi toiminnaksi. Rakennusvalvonta ilmoittaa lausuntonaan, että edellä olevan perusteella hakemusta voidaan puoltaa ehdolla, että luvanhakija osoittaa oikeutensa hakemuksessa ilmoitetun tilan hallintaan ja hakemuksen mukaiseen toimintaan. Liitteenä 1 on esitetty maanomistajan suostumus hakea lupaa kyseiselle toiminnalle. Lisäselvitykset: Ympäristöpäällikkö on pyytänyt rakennusvalvontaviranomaisen lausunnossa 9.10.2008 esitetyistä seikoista Savonlinnan kaupungin teknisen viraston kaupunkisuunnitteluyksikön lausunnon. Lausunto on annettu 8.12.2008 ja siinä on todettu mm. seuraavaa: Ottoalue sijoittuu Haukiveden - Haapaveden osayleiskaavan maaja metsätalousalueelle. Ei ole mitään lainsäädännöstä aiheutuvaa estettä myöntää maaaineslupia muuallekin kuin vain kaavoissa maa-ainesten ottamiseen erityisesti varatuille alueille.
Maa-aineslain (MaL) 3 :n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi, mitä MaL 3 :n 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ottamisalue on suunniteltu metsitettävän ottamisen jälkeen. Ottamisalueen maisemallinen vaikutus ei ulotu laajalle. MaL 3 4 momentin mukaan maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Haukiveden - Haapaveden osayleiskaavassa rantavyöhykkeen syvyydeksi on määritelty 150 metriä. Nyt kysymyksessä oleva ottoalue on yli 200 m etäisyydellä alueen länsipuolella olevasta Likolammesta. Edellä oleva ja maa-aineslupien käsittelyn yhteydessä suoritetut kuulemiset ja pyydetyt lausunnot huomioon ottaen nyt käsittelyssä oleva ympäristölupa ottohankkeen 2. ja 3. vaiheelle ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Muut luvat: Tekninen lautakunnan 28.4.2008 100 myöntämä lupa maaainesten ottamiseen ottosuunnitelman vaiheille 2 ja 3 (joka korvasi teknisen lautakunnan aiemmin 19.6.2007 myöntämän luvan maaainesten ottamiseen saman ottosuunnitelman vaiheelle 1). Tarkastuskäynnit: Ympäristöpäällikkö 4.2.2008. YMPÄRISTÖNSUOJELULAUTAKUNNAN RATKAISU JA PERUSTELUT: Päätös: Lautakunta myöntää Morenia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 c) ja 7 e) -kohtien tarkoittaman ympäristöluvan kallionlouhinta- ja louheen murskaus- sekä asfalttiasemalle (pehmeän asfalttibetonin PAB:n valmistustoiminnalle) / öljysora-asemalle ja samalla kumoaa ympäristönsuojelulautakunnan luvan saajalle aiemmin em. toiminnoille myöntämän ympäristöluvan, joka on annettu julkipanon jälkeen 25.7.2007. Lupamääräykset: 1. Lupahakemuksen tarkoittamia toimintoja on harjoitettava hakemuksen ja siitä annettujen viranomaislausuntojen johdosta hakijan 28.11.2008 esittämän vastineen mukaisella tavalla, ellei lupamääräyksistä jäljempänä muuta johdu (YSL 41 ja 42 ).
2. Kallionlouhinta tulee toteuttaa maa-aineslupaan liittyvän ottamissuunnitelman mukaisesti (VNp 861/1997). 3. Kallionlouhintaan liittyviä poraus- ja räjäytystöitä, louheen kuormausta taikka louheen murskausta ei saa tehdä klo 22.00-07.00 välisenä aikana. Sen sijaan näihin liittyviä valmistelevia töitä voidaan tehdä jo ennen klo 7:ää (VNp 993/1992). 4. Toiminta-alueen teiden pölyn sidontaan ei saa käyttää suolaa eikä kemikaaleja vaan tarvittava pölyn sidonta on tehtävä kastelemalla (YSL 4, 7 ja 43 ). 5. Murskauksen yhteydessä on huolehdittava, että pölyn sidontaan käytetään riittävästi vettä ja muutoinkin lupahakemuksen tarkoittamat toiminnat tulee tehdä siten, ettei niistä aiheudu pölyhaittaa naapurikiinteistöille missään olosuhteissa (YSL 4 ja 43 ). 6. Räjäytykset on tehtävä riittävän pieninä kenttinä, jotta siitä syntyvä melu ja tärinä eivät aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistöille. Muutkin louhinta-, murskaus- ja päällystemassojen valmistustoimintojen vaatimat työt on tehtävä tarpeetonta melua aiheuttamatta siten, että sallittuja meluohjearvoja ei ylitetä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asuinkiinteistöjä koskevat ohjearvot on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa 2003:1) eikä ulkomelu saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) klo 7 22 välisenä aikana eikä ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ) klo 22 7 välisenä aikana. Luvan saajan on lupaviranomaisen edellyttäessä varauduttava kustannuksellaan suorittamaan melu- ja tärinämittauksia naapurikiinteistöillä. Mittausten niin osoittaessa on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin haittojen vähentämiseksi esimerkiksi läjittämällä murskekasoja tai siirtämällä työmaan koneita ja / tai laitteita melusuojaksi häiriintyvien kohteiden suuntaan (YSL 4, 43 ja 46 ). 7. Poltto-, voitelu- ja räjähdysaineita sekä metyleenikloridia ja muita mahdollisia kemikaaleja ei saa varastoida louhinta-alueella enempää ja pidempään kuin kullakin toimintakerralla tarvitaan. Kemikaalien (myös jätekemikaalien) käsittelyssä ja varastoinnissa on noudatettava kemikaalilainsäädännön ohjeita ja määräyksiä. Kemikaalien käsittelyssä on huolehdittava, ettei niitä pääse valumaan vesistöön ja maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. Metyleenikloridin pääsy maaperään ja vesistöihin on estettävä. Metyleenikloridin varastointi ja käsittely on tehtävä käyttöturvallisuusohjeiden esittämien tietojen mukaisesti. Aineen haihtuminen varastoinnin aikana on estettävä (YSL 4 ja 43 ).
8. Lupahakemuksen tarkoittamista töistä syntyvien jätteiden käsittelyssä on noudettava jätelain määräyksiä sekä Savonlinnan seudun kuntien yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Alueen jätehuolto tulee järjestää siten, ettei jätteistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mikäli toiminta-alueella varastoidaan toimintakerran aikana ongelmajätteitä, on ongelmajätteen varastointipaikka varustettava tiiviillä pohjarakenteella ja reunakynnyksellä mahdollisten nestemäisten ongelmajätevuotojen ympäristöön pääsyn estämiseksi. Mahdolliset ongelmajätteet tulee toimittaa välittömästi toimintakerran päätyttyä asianomaisen ongelmajätteen vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisen jätteen vastaanottamiselle, varastoimiselle tai käsittelylle. Ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaviranomaiselle (YSL 46, JL 6 ja 51, Jhm 2 5 luvut). 9. Kuormaus- ja kuljetuskaluston huolto- ja korjaustoiminta on lupahakemuksen tarkoittamalla toiminta-alueella kielletty lukuun ottamatta vähäistä osien vaihtoon rinnastettavaa toimintaa, jossa ei synny ongelmajätteitä (YSL 4 ja 43 ). 10. Toiminta-alueelta kertyvät valumavedet on käsiteltävä laskeutusaltaassa ennen niiden johtamista alapuoliseen vesistöön laskevaan ojaan. Luvan saajan on esitettävä ympäristölupaviranomaisen hyväksyttäväksi suunnitelma laskeutusaltaan rakentamiseksi 31.12.2009 mennessä. Allas on mitoitettava siten, että virtausnopeus altaassa ei saa ylittää 1 cm/s eikä viipymä alittaa 1 tuntia. Altaaseen on varattava lietetilavuutta 4 m³ / yläpuolisen valuma-alueen hehtaari (poistettu 27.7.2016). Altaan pohjalle laskeutuneen sakan määrää on seurattava ja sakkaa on poistettava ennen kuin sen määrä alkaa heikentämään altaan laskeutuskykyä. Sakkaa poistettaessa on huolehdittava siitä, ettei sakka pääse vesistöön laskevaan ojaan, ts. altaasta laskeva oja on tukittava sakan poiston ajaksi. Alueen ojia ei saa tukkia siten, että siitä aiheutuu haittaa yläpuolisten metsä- ja suo-ojitusten kuivatukselle (YSL 4, 43 ja 46 ). 11. Kunkin louhinta- sekä murskaustyöjakson aloittamisesta on ilmoitettava vähintään viikko etukäteen ympäristölupaviranomaiselle ympäristöluvan määräysten ja Savonlinnan terveydensuojeluviranomaiselle terveydensuojelullisen ja kemikaalivalvonnan mahdollistamiseksi (YSL 46 ). 12. Poikkeuksellisissa tapahtumissa on luvan saajan ryhdyttävä välittömästi tapahtuman vaatimiin toimenpiteisiin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi ja ilmoitettava niistä ympäristölupaviranomaiselle sekä tarvittaessa myös terveydensuojelu- ja pelastusviranomaisille. Lupapäätöksen tarkoittamien toimintojen ulkopuolisille mahdollisesti aiheut-
tamista vahingoista sekä toimintoihin kohdistuvista valituksista on välittömästi ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle (YSL 43 ja 62, YSA 30 ). 13. Luvan saaja on velvollinen esittämään ympäristölupaviranomaiselle uuden lupahakemuksen, mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos (YSL 43 ja 81, YSA 14 ja 30 ). 14. Mikäli hakemuksen mukainen toiminta päättyy toiminta-alueella sen ollessa luvan saajan hallinnassa, on luvan saajan ilmoitettava siitä ympäristölupaviranomaiselle ja poistettava toiminta-alueelta toiminnan vaatimat rakenteet ja laitteet. Luvan saajan on myös ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle, mikäli alueen maankäyttö muuttuu tai muutoin ilmenee, että toiminnasta aiheutuu maaperän pilaantumista taikka muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Luvan saajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista (YSL 43 ). Lupamaksu: Lautakunta perii 18.12.2007 139 hyväksymänsä ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 :n maksutaulukon maaperän ainesten otto -kohdan nojalla lupamaksuna 2 500,00 euroa. Lupamaksu peritään vain yhdestä ympäristölupaa vaativasta toiminnasta, koska taksan soveltaminen jokaiselle toiminnalle, jolle tällä päätöksellä myönnetään ympäristölupa, johtaa toiminnan luonne ja merkitys huomioon ottaen kohtuuttoman suureen maksuun (taksan mukainen maksu kivenlouhinnalle on 2 500,00 euroa, murskaamolle 2 500,00 euroa ja asfalttiasemalle 2 500,00 euroa). Kuulutukset lupahakemuksen vireilletulosta ja tämän lupapäätöksen julkipanosta Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ei aiheudu perittäviä kuluja. Päätöksen voimassaoloaika: Lupa on voimassa 31.12.2017 saakka. Mikäli luvan saaja jatkaa em. toimintaansa tämän jälkeen, on sen jätettävä lupamääräysten tarkistamista koskeva uusi ympäristölupahakemus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle viimeistään 30.6.2017. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta, käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä yhteenveto mahdollisista tarkkailutuloksista. Velvoite annetaan ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla. Perustelut: Kallionlouhinta, louheen murskaus sekä asfaltti- / öljysoramassojen valmistus saattavat aiheuttaa ympäristön roskaantumista sekä maaperän ja vesistön pilaantumisvaaraa. Noudattamalla ympäristölupapäätöksen lupamääräyksiä ympäristön roskaantumis- ja pilaantumisriskiä voidaan vähentää. Lisäksi kallionlouhinta ja louheen murskaus ovat
Sovelletut oikeusohjeet: varsin äänekkäitä työvaiheita ja niistä voi aiheutua melu- ja pölyhaittaa lähimmille asuinkiinteistöille. Kallionlouhintaan liittyviä poraus- ja räjäytystöitä, louheen kuormausta taikka louheen murskausta ei saa aloittaa aamuisin ennen klo 7:ää, koska valtioneuvoston päätöksen n:o 993/1992 melutason ohjearvoista tarkoittama yöaika on klo 22 7. Hakemuksen tarkoittamassa toiminnassa mahdollisesti syntyvien jätteiden aiheuttamaa ympäristön pilaantumisen riskiä vähennetään asettamalla vaatimus mahdollisen ongelmajätteiden varastointipaikan varustamisesta asianmukaisilla rakenteilla ja toimittamalla ongelmajätteet välittömästi toimintakerran jälkeen asianmukaiseen keräyspaikkaan. Toiminnasta aiheutuvaa ympäristön pilaantumisvaaraa pienennetään lupamääräyksillä 1-10. Mahdollisesta pilaantumisesta aiheutuvien haittojen ympäristöön leviämisen ehkäisemiseksi annetaan lupamääräys 12. Ympäristön roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi annetaan lupamääräykset 8-10. Viranomaisvalvonnan mahdollistamiseksi annetaan lupamääräykset 8, 11 ja 12. Toiminnan mahdollisen muuttumisen johdosta annetaan lupamääräys 13 ja toiminnan mahdollisen päättymisen johdosta annetaan lupamääräys 14. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 7. Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 7 ja 10. Ympäristönsuojelulaki (YSL 4, 7, 28, 43, 46, 62 ja 81 ) Ympäristönsuojeluasetus (YSA 1, 14 ja 30 ) Jätelaki (JL 6 ja 51 ) Savonlinnan seudun kuntien yleiset jätehuoltomääräykset (Jhm 2 5 luvut) Valtioneuvoston päätökset (VNp n:o 993/1992 ja n:o 861/1997) Toimenpiteet: Teknisen toimialan hallintopalvelut / laskutus Tiedoksi: Etelä-Savon ELY-keskus (muutettu 27.7.2016) Terveydensuojeluviranomainen Rakennusvalvontaviranomainen
MUUTOKSENHAKU: Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Tätä päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Allekirjoitus: Viran puolesta Matti Rautiainen ympäristöpäällikkö