HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

Samankaltaiset tiedostot
Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

YPPÄRI PYHÄJOKI OSAYLEISKAAVA 1:5000 OULUSSA MIKKO KORHONEN ARKKITEHTI YO ANNE LESKINEN RI, HUK, YKS-154

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

Määräysnumero Ulkoasu

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45


679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :26:16 1 (8) YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

eo-2 EN-1 "5: "5:113 "5: "1:2 "5:113 "27:22 "27:18 "27:22 "27:14 "27:9

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

^. '\''-l-f "<^% ^ -\<5?i8t 7^- M^ '- o,^ ISII '^": ^ \ ^' Q. ^-"^F '^s^ vt: \. SisJh^. isk-ifu 20^. 1^3. räty. ;w o o. --''^{^. nkaa.

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaluonnoksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta.

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

V1-, MM- ja MT-alueilla sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpiteiden lisäksi:

SIMONIEMI-SIMONKYLÄ OSAYLEISKAAVA JA SIMONIEMI-VIANTIEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kymijoen rantaosayleiskaava, keskiosa ja Alakylän kyläyleiskaava. Kaavaluonnos. Kaavamerkinnät ja määräykset

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Poikkeamislupa 458 Muukkolan kylän tilalle Vanhaturkia RN:o 6:3 muodostettavalle määräalalle

MKL/ AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset. Kyläalueet AT-1 a ja b

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Transkriptio:

11:56:11 1 (9) HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset Kuva Selitys YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Melualue. Rakennettaessa lähemmäs tien keskilinjaa on rakenteellisin toimenpitein huolehdittava siitä, että melu ei ylitä liike- ja toimistohuoneissa arvoa 45 db (Laeq) eikä asuin- ja majoitushuoneissa arvoa 35 db (Laeq). Asemakaavoitettava alue. Rantavyöhykealueen rajaus, jolla on sovellettu emätilaperiaatetta ja jolla osoitetaan kaava-alueen jakautuminen MRL 44 :n mukaiseen kyläaluevyöhykkeeseen (AT) ja suunnittelutarvealueeseen (ST) sekä MRL 72 :n mukaiseen rantavyöhykkeeseen. Asuntoalue. Pientalovaltainen asuntoalue. Uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2000 m² Maatilan talouskeskusten alue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue.

11:56:11 2 (9) Pientalovaltainen asuntoalue. Uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2500 m². Pientalovaltainen asuntoalue. Uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m². Alue varataan 1-2 asuntoisten pientalojen rakentamiseen. Alueella sallitaan myös liike-, yritys- ja pajatoiminta ja niihin liittyvä rakentaminen. Pientalovaltainen asuntoalue. Alue sijoittuu kokonaan tai osittain 55 db:n liikennemelualueelle. Alueelle rakennettaessa tulee ottaa huomioon rakenteellisen meluntorjunnan keinot. Rakentaminen edellyttää melua estävien toimenpiteiden huolehtimista esim. sijoittamalla talousrakennukset melusuojaksi. Uuden rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 2000 m². Lähipalvelujen alue. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Teollisuus- ja varastoalue. Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Virkistysalue. Alueelle voidaan sijoittaa virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Lähivirkistysalue. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia.

11:56:11 3 (9) Loma-asuntoalue. Loma-asuntoalue, jolle saa rakentaa myös matkailua palvelevia rakennuksia, ympäristöhäiriöta aiheuttamatonta yritystoimintaa palvelevia rakennuksia sekä huoltorakennuksia. Alueen yhteenlaskettu kerrosala ei saa ylittää 1200 k-m². Yleisen tien alue. Yleinen pysäköintialue. Erityisalue. Energiahuollon alue. Maa-ainesten ottoalue. Suojaviheralue. Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue. MRL:n 43 :n nojalla määrätään, että alueelle rakentaminen on kielletty. MRL:n 128 :n nojalla määrätään, että kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistöitä sekä puiden kaatamista ja muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kunnan rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Alueella olevien rakennusten purkaminen tai siirtäminen purkamista merkitsevällä tavalla on kiellettyä (MRL 41.2).

11:56:11 4 (9) Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on rakennusperinteen kannalta arvokkaita rakennuksia tai muita kulttuurihistoriallisia, historiallisia tai luonnonarvoja. Alueella olevien rakennusten purkaminen tai siirtäminen purkamista merkitsevällä tavalla on kiellettyä (MRL 41 2 mom.) Purkamiseen on haettava rakennusvalvontaviranomaisen lupa (MRL 127 ). Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on rakennusperinteen kannalta arvokkaita rakennuksia ja muita kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen rakennusten korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Alueella edellytetään uudisrakentamisen sovittamista historialliseen rautatieympäristöön. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maatalousalue. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Vesialue. Muinaismuistolain 295/63 rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kaikista aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä Museoviraston tai Lapin maakuntamuseon lausunto. Luonnonsuojelukohde, alueella voi sijaita valtakunnallisesti uhanalainen kasviesiintymä tai lähde. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.

11:56:11 5 (9) Ohjelmapalvelujen alue. Alueelle saa rakentaa ulkoilukäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia ja rakennelmia, joiden kerrosala saa olla enintään 50 m2. Kasvihuoneiden alue. Alueelle saa rakentaa maataloustoimintaa palvelevia kasvihuoneita. Venesatama/venevalkama. Uimaranta. Alin rakentamiskorkeus Numerolla osoitetaan se korkeustaso n. kilometrin välein N43-järjestelmässä, jonka alapuolelle ranta-alueella alimpia kastuvia rakenteita ei saa sijoittaa tulvavaaran vuoksi. Valtatie/kantatie. Seututie/pääkatu. Yhdystie/kokoojakatu. Ulkoilureitti. Kevyen liikenteen reitti. Moottorikelkkailureitti. Johto tai linja, jolle on jätettävä 10 m leveä tilavaraus. Rakennettu rakennuspaikka, joka on lievästi tulvauhan alainen. Rakennuksen ylläpitoon liittyvä korjaaminen on sallittu. Tehtäessä rakennuslupaa edellyttäviä toimenpiteitä, tulee rakennuspaikalla maanpinnan korkeusaseman olla tasolla, joka on korkeintaan 0.5 metriä alemmalla tasolla kuin kaavakartalla osoitettu alimpien kastuvien rakenteiden korkeusasema. Numero osoittaa tilakohtaisesti, kuinka monta vanhaa rakennuspaikkaa alueella on olemassa.

11:56:11 6 (9) Numero osoittaa tilakohtaisesti, kuinka monta uutta rakennuspaikkaa alueelle saa muodostaa. Yleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. Alueeseen tai kohteeseen liittyvä kirjain- tai numerotunnus. Kyläaluevyöhykkeen rajaus, jolla on sovellettu emätilaperiaatetta (MRL 44 ). Kyläkuvallisesti arvokas alue. Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jolla edellytetään uudisrakentamisen sovittamista historialliseen oppilaitos ympäristöön ja sen istutettuun alueeseen. Lähteen valuma-alueen rajaus. Luonnonsuojelukohde, alueella voi sijaita valtakunnallisesti uhanalainen kasviesiintymä tai lähde (kas=kasviesiintymä, läh=lähde). Suunnittelutarvealue (MRL 16 ). Tätä yleiskaavaa saa käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena kyläalueen AP-, AP-2-, AP-4- ja AM-alueilla sekä rantavyöhykkeen AP,- AP-1-, AP-4-, AM- ja RA-alueilla (MRL 44 ja 72 ). Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan perusteena kyläalueella on voimassa enintään 10 vuotta siitä alkaen, kun yleiskaava on saanut lainvoiman.

11:56:11 7 (9) Pientalovaltaisella asuntoalueella (AP) uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m². Pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-1) uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2500 m². Pientalovaltaisella asuntoalueella (AP-2) uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 5000 m². AP-, AP-1-, AP-2- ja AP-4-alueille saa yhdelle rakennuspaikalle rakentaa yhden, yksi- tai kaksiasuntoisen, asuinrakennuksen. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 10% rakennusluvassa esitetyn, yleiskaavan mukaisen, rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 300 k-m². Lisäksi saa olla talous- ja varastorakennuksia enintään 100 k-m² ja erillinen saunarakennus kerrosalaltaan enintään 20 k-m². Rakennettaessa kaksiasuntoinen asuinrakennus rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 450 k-m². Lisäksi AP-2 alueilla saa rakentaa yritystoimintaa palvelevia rakennuksia enintään 300 k-m². Asuntoalueella (A) saa rakentaa asuinrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15% alueen pinta-alasta. RA-alueilla uuden rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m2. Ra-alueella rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon. Loma-asunnon asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 k-m² ja erillisen saunarakennuksen kerrosala enintään 20 k-m². Rakennetun ympäristön ja rantakasvillisuuden säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huoniota. Rakennuspaikkojen rakentamattomat osat tulee säilyttää luonnontilaisina.

11:56:11 8 (9) AM-alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden vuoksi tarpeellisia rakennuksia ja yksi- tai kaksiasuntoisia asuinrakennuksia ja loma-asuinrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10% rakennusluvassa esitetyn, yleiskaavan mukaisen rakennuspaikan pinta-alasta, asuinrakennusten kerrosala kuitenkin enintään 450 k-m2, loma-asuinrakennusten enintään 120 k-m2. Vanhalle kooltaan vähintään 1 ha:n maatilantalouskeskuksen rakennuspaikalle saa edellä määriteltyjen rakennusoikeuksien puitteissa rakentaa maatilan asuinrakennuksen lisäksi enintään yhden erillisen asuin- tai loma-asuinrakennuksen, jonka tulee muodoiltaan ja rakentamistavastaan sopeutua rakennuspaikan vanhaan rakennuskantaan ja uudisrakennusten tulee hyvin täydentää vanhaa pihapiiriä. PL-, PY- ja TY-alueilla rakennusten kerrosala saa olla enintään n. 500 k-m², jo käytetyn rakennusoikeuden lisäksi. Yhteenlasketun kerrosalan määrä on osoitettu aluekohtaisesti kaavakartalla. AL-alueille saa rakentaa asuin-, liike- tai toimistorakennuksia sekä huoltoasematoimintaa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Yhden rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään n. 300 k-m2. Viemärin toiminta-alueella on liityttävä viemäriin. Jos jätevesiä ei johdeta yleiseen viemäriin, jätevedet on käsiteltävä valtioneuvoston asetuksen (542/2003, 4 ). talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, mukaisesti. Maahanimeytyskenttä on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle rannasta. Pesuvedet on imeytettävä vähintään 20 metrin päästä rannasta. Kaikki rakentaminen on sijoitettava vähintään 25 metrin päähän rannasta. Rakentaminen on sijainniltaan liityttävä ympäristön rakennuskantaan siten, että pellot säilyvät vapaana rakentamiselta. Rakennusten sopeutumiseen olemassa oleviin rakennuksiin ja maisemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. MT-, MA-, MY- ja VL-alueille saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden vuoksi tarpeellisia rakennuksia. Muu rakennusoikeus on rakentamisen osalta osoitettu tilakohtaisesti tällä yleiskaavalla vahvistuville AP, AP-1, AP-2, AP-4, AM, RA ja PL alueille, MRL 43.2.

11:56:11 9 (9) M-alueelle sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä ulkoilua ja virkistystä palveleva rakentaminen. Rakentamisen on sijainniltaan liityttävä olemassa olevaan yhdyskunta rakenteeseen. MY-, EV-, VU- ja luo-alueilla sekä rakentamiseen oikeuttavilla alueilla ranta-alueella maisemaa oleellisesti muuttavaa toimenpidettä, kuten maa-ainesten ottoa ja metsien hakkuuta, ei saa suorittaa ilman kunnan myöntämää maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista maisematyölupaa. Metsätaloustoimenpiteitä tehtäessä MT-, MY-, M- ja VU-alueilla on ympäristöarvoihin sekä alueen virkistyskäyttöön kiinnitettävä erityistä huomiota, metsälaki 6. Ranta-alueella rakennukset on perustettava siten, että alimmat kastuvat rakenteet tulevat kaavakartalla osoitettujen korkeustasojen yläpuolelle. Olemassa olevan rakennuksen sijoittuessa tulvauhka-alueelle rakennuksia voidaan ylläpitää ja korjata. Rakennuslupaan velvoittavia toimenpiteitä ei saa tehdä. Rakennukset on rakennustavaltaan, materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan sopeutettava luonnon- ja kulttuurimaisemaan. Rakennukset ja rakennuspaikkaa palvelevat rakennelmat, laitteet on sijoitettava yleiskaavassa osoitetuille rakennuspaikallle. Rakentaminen on sijainniltaan liityttävä ympäristön rakennuskantaan siten, että pellot säilyvät vapaana rakentamiselta.