Perustelumuistio 1(13) 18.08.2016 Lentotoiminta kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilmaaluksilla Määräyksen tausta ja säädösperusta Tausta Muun kuin kaupallisen lentotoiminnan nykysäädökset syrjäyttävät EU-säädökset tulevat voimaan 25. elokuuta 2016, jolloin EU:n lentotoiminta-asetuksen 1 NCO-osaa 2 aletaan soveltaa. NCO-osaa sovelletaan suoraan EU-säädösten piiriin kuuluviin ilma-aluksiin. Suomessa on kuitenkin merkittävä määrä EASA:n perusasetuksen 3 liitteen II piirissä olevaa ilma-alusta, jotka eivät ole pakottavan EU-lainsäädännön piirissä, vaan niistä säädetään edelleen kansallisesti ilmailulain 4 ja sen nojalla annettujen määräysten avulla. Näitä ilma-aluksia varten annetaan yksi uusi lentotoimintaa koska määräys OPS M2-11. Määräyksen kumotaan eräitä kansallisia erillismääräyksiä, jotka koskevat kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvia ilma-aluksia. Määräyksessä huomioidaan Jämin laskuvarjohyppytoiminnassa tapahtuneen onnettomuuden tutkintaselostuksen ne suositukset, jotka koskevat operatiivisia määräyksiä, sekä harrasteilmailun riskikartoituksen yhteydessä tunnistetut sääntelytarpeet siten, että kansallisten määräysten piiriin kuuluvien ilma-alusten sääntely on tarkoituksenmukaista, johdonmukaista ja oikeassa suhteessa toiminnan vaativuuteen ja siihen liittyviin riskeihin. Näin luodaan edellytykset mahdollisimman toimiville markkinoille. Määräyksen lähtökohtana on nykytilanteen säilyttäminen, jotta muutokset toimijoille olisivat mahdollisimman vähäiset. Määräyksen vaatimuksia asetettaessa tärkeänä on pidetty yhteensopivuutta samaa ilmatilaa ja samoja lentopaikkoja käyttävien EASA-ilma-aluksien kanssa. Asetuksen vaatimuksia arvioitaessa on pyritty löytämään niitä kohtia, joissa sääntelyä voitaisiin keventää tai joissa vastuu toiminnasta voitaisiin siirtää kokonaan toimijoille. Mikäli vaatimuksia on tiukennettu nykyisin voimassa oleviin määräyksiin nähden, ovat tiukennukset tehty turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Suomen ilma-alusrekisterissä oli 10.12.2015 yhteensä 565 kpl kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvaa ilma-alusta, joista 179 lentokonetta (näistä arviolta n. 130 kpl harrasterakenteisia), 21 autogyroa, 36 purjelentokonetta ja moottoripurjekonetta, 3 helikopteria ja 326 ultrakevyttä lentokonetta. Tämä on noin kolmasosa kaikista Suomeen rekisteröidyistä ilma-aluksista. Säädösperusta EASA-perusasetuksen 4 artiklassa sekä Liite II:ssa on määritelty ilma-alusluokat, joihin perusasetusta ei sovelleta, jolloin niistä voidaan säätää kansallisesti. Ilmailulain 9 luettelee ne vastaavat ilma-alusluokat, joihin voi myöntää vähäisiä poikkeuksia ilmailulain lukujen 2-7 säädöksiin (mukaan luettuna luku 5, lentotoiminta). Ilmailulain 55 ja 57 valtuut- 1 Komission asetus (EU) N:o 965/2012 lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä; EUVL L 296, 25.10.1012. s.1. 2 Lentotoiminta-asetuksen liite VII, Osa NCO - Non commercial operations with other than complex motor-powered aircraft - Muu kuin kaupallinen lentotoiminta muilla kuin vaativilla moottorikäyttöisillä ilma-aluksilla. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008 yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta; EUVL L 79, 19.3.2008, s.1. 4 Ilmailulaki (864/2014) siihen tehtyine muutoksineen.
2(13) tavat a antamaan tarkempia määräyksiä ilma-aluksen miehistön, lennon valmistelun ja lennon suorittamisen osalta laissa määritellyin ehdoin, pohjautuen Chicagon yleissopimuksessa tarkoitettuihin standardeihin ja suosituksiin, ECAC:n ja Eurocontrolin normeihin sekä EASA-perusasetuksen ja sen nojalla annettujen komission asetusten säännöksiin. Määräys tulee voimaan 25.8.2016, jolloin myös lentotoiminta-asetuksen osaa NCO aletaan soveltaa EASA:n sääntelyn piiriin kuuluville ilma-aluksille. Osa NCO:n voimaantulon johdosta kansalliset määräykset syrjäytyvät näiltä osin (mm. OPS M2-1, Yleisilmailu - Lentokoneet). Tämä määräys kumoaa ilmailumääräykset OPS M2-7, Lentotoiminta koe- ja harrasteluokan ilma-aluksilla sekä OPS M2-8, Lentotoiminta ultrakevyillä lentokoneilla. Kuva 1. Lentotoiminnan määräysympäristö ei-kaupallisen lentotoiminnan osalta 25.8.2016 jälkeen Määräyksen valmistelu Määräysvalmistelu on tehty virkatyönä ssa. Määräyksen valmistelussa on huomioitu se seikka, että osalle käyttäjäkunnasta EASA-sääntely on ennestään tuttua, kun taas osa on tähän saakka toiminut lähes yksinomaan kansallisen sääntelyn puitteissa. Määräystä valmistellessa on pyritty siihen, että kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvien ns. Liite II ilma-aluksien lentotoiminnan säännöt olisivat mahdollisimman yhteneväiset ns. EASA-ilmaalusten kanssa, siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Tällä tavoin ne ilma-alusten käyttäjät ja omistajat, jotka lentävät sekä EU-sääntelyn (Osa NCO) että kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilma-aluksilla, voivat tulla toimeen vähemmällä uuden opiskelulla verrattuna tilanteeseen, jossa kansallinen määräys olisi kovin erilainen kuin EU-sääntelyn osa NCO. Määräyksessä on myös pidetty tärkeänä, että eräitä tarkoituksenmukaisiksi koettuja, ultrakevytlentokoneiden ja harrasterakenteisten ilma-alusten lentotoimintaa koskevia säännöksiä säilytettäisiin edelleen, siten että näiden ilma-alusluokkien käyttäjille syntyviä muutoksia minimoidaan.
3(13) Yllä olevan johdosta määräys päädyttiin kirjoittamaan muotoon, jossa pääosin seurataan osa NCO:n rakennetta, Määräykseen on kirjattu vain ne NCO:n kohdat, joissa on kansallisia muutoksia. Jotta määräyksen ja uusien sääntöjen omaksuminen helpottuisi, valmistelun osana on laadittu erillinen soveltamisohje. Ohjeessa kootaan yhteen NCO:sta suoraan sovellettavien kohtien tekstit sekä kansallisesti muutettujen kohtien tekstit. Näin kokonaisuuden hahmottaminen helpottuisi, kun tekstimateriaali on koottuna yksiin kansiin. Ohjeeseen on tarkoitus lisätä myös EA- SA:n lentotoiminta-asetukseen liittyvästä AMC/GM-ohjemateriaalista muokattua suomenkielistä, ohjeistavaa materiaalia. Kuva 2. Määräyksen ja sen soveltamisohjeen suhde toisiinsa. Määräyksestä on jätetty pois Osa NCO:n purjelentokoneita sekä kuumailmapalloja koskevat säännökset. Tämä johtuu EU-komissiosta saadusta tiedosta, jonka mukaan Osa NCO:n soveltaminen näiden ilma-alusten lentotoimintaan on lykkääntymässä vuoteen 2018, ja näin ollen nykyiset kansalliset lentotoimintaa koskevat määräykset säilyvät näille ilma-aluksille voimassa siirtymäkauden ajan. Vastaavasti määräykseen on lisätty säännökset autogyroilla tapahtuvasta lentotoiminnasta. Määräykseen on myös otettu eräitä erillisiä kohtia, jotka pohjautuvat kansallisiin tarpeisiin. Määräyksessä on lisäksi eräitä lähinnä teknillisluonteisia eroja Osa NCO:oon verrattuna. Ne johtuvat siitä, että kyseessä on kansallinen määräys eikä EU-tason määräys. Osalle kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvista ilma-aluksista on myönnetty ICAO-lentokelpoisuustodistus, kun taas osalle on myönnetty kansallinen lupa ilmailuun, ja tämä vaikuttaa myös määräyksen sisältöön. Tässä perustelumuistiossa on esitetty yksityiskohtaiset perustelut niiden Osa NCO:n kohtien osalta, joita sovelletaan määräyksessä poikkeavasti tai ei sovelleta. Sellaisenaan sovellettavien Osa NCO:n kohtien osalta yleisperusteluna on a) yhteensopivuus samaa ilmatilaa ja samoja lentopaikkoja käyttävien EASA-ilma-aluksien kanssa, b) nykykäytännön jatkaminen (nykyinen OPS M2-1 sovelletaan molemmille ilma-alusluokille pienin poikkeuksin). Määräyksen valmistelusta on ilmoitettu n määräyshankepäätöksessä TRAFI/23738/03.04.00/2015, pvm 8.6.2015. Määräysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros,
4(13) joka päättyi 30.6.2016. Määräys tulee voimaan 25.8.2016, jolloin myös lentotoiminta-asetuksen (965/2012) osat VI ja VII tulevat Suomessa sovellettavaksi. Lausunnon ovat toimittaneet: SIL Experimental- ja ultrakevyttoimikunta, SIL laskuvarjotoimikunta, MILK, Aki Suokas, SMLL, ja Petri Kauraniemi. Määräykseen on tehty lausuntojen pohjalta yksittäisiä täsmennyksiä. Lausunnot ja n kommentit ovat löydettävissä perustelumuistion liitteenä olevasta kommenttikoosteesta. Arvio määräyksen vaikutuksista Vaikutukset asiakkaiden toimintaan (toiminnalliset ja taloudelliset) Määräys aiheuttaa asiakkaille mahdollisesti jonkin verran kertaluontoisia kuluja uusien varustevaatimusten johdosta. Merkittävin näistä lienee hätälähetin (ELT tai PLB). Edullisin vaihtoehto on henkilökohtainen hätälähetin eli PLB, jonka hinnat alkavat noin 300 eurosta. Lisäksi hätälähettimelle tarvitaan Viestintäviraston radiolupa, jonka hinta on noin 20 euroa vuodessa. Ilma-alusten käyttäjille ja omistajille aiheutuu koulutustarvetta, jotta he voivat omaksua uuden määräyksen sisällön. Erityislentotoimintaan käytettäville ilma-aluksille tulee laatia erityislentotoiminnan kattava riskinarviointi ja tarkistuslista. Sama koskee vaativia moottorikäyttöisiä ilma-aluksia. Yllä mainitut vaikutukset ovat pääsääntöisesti samanlaiset kuin NCO voimaantulon vaikutukset ns. EASA-ilma-aluksille. Määräys rajoittaa kansallisen sääntelyn piirissä olevan ilma-aluksen lennolla mukana olevien henkilömäärää kuuteen, ellei ilma-aluksella ole ICAO liite 8:n mukaista lentokelpoisuustodistusta. Ulkomaisten kansallisen sääntelyn piirissä olevien ilma-alusten tulo Suomeen helpottuu. Määräyksen muut vaikutukset itse lentotoimintaan ovat arvion mukaan vähäiset verrattuna nykyiseen säännöstöön. Vaikutukset viranomaisen toimintaan Määräys selkeyttää joidenkin ilma-alusryhmien (kuten autogyrojen) lentotoimintavaatimusten tulkintaa, mikä vähentää viranomaisen neuvontatyön määrää. Määräyksen soveltaminen aiheuttaa arviolta noin 500 hätälähetinlaitteen (ELT tai PLB) rekisteröinnin Viestintävirastossa. Ulkomaisten ilma-alusten lupakäytännön yksinkertaistaminen vähentää ilmailuviranomaisen työkuormaa. Määräyksellä ei ole vaikutusta muiden viranomaisten toimintaan. Määräys keventää ja selkeyttää sääntelyä ilmailumääräysten määrän vähentyessä. Vastaisuudessa kansalliset ilmailumääräykset asiasta on sisällytetty yhteen määräykseen. Tähän asti Liitteen II ilma-aluksia koskevaa kansallista sääntelyä on ollut useissa eri määräyksissä, jotka ovat peräisin eri vuosikymmeniltä aiheuttaen tulkinta- ja linjanveto-ongelmia. Turvallisuusvaikutukset Määräyksessä on huomioitu viimeaikaisten lento-onnettomuuksien tutkintaraporteissa annettuja suosituksia. Määräyksen turvallisuusvaikutusten arvioidaan olevan positiiviset, esim. vaatimus hätälähettimestä helpottaa onnettomuustapauksissa ilma-aluksen löytämistä. Ympäristövaikutukset ja vaikutukset esteettömyyteen Määräyksellä ei arvioida olevan ympäristövaikutuksia tai esteettömyyteen liittyviä vaikutuksia.
5(13) Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksen 1 kohdassa esitetään määräyksen kohde sekä soveltamisala. Määräystä sovelletaan ei-kaupalliseen lento- ja erityislentotoimintaan kansallisen sääntelyn piirissä olevilla moottorikäyttöisillä lentokoneilla, TMG moottoripurjelentolentokoneilla, helikoptereilla ja autogyroilla. Määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty miehittämättömät ilma-alukset, valtion ilma-alukset sekä ilmailumääräyksessä OPS M2-9 (lentotoiminta liitimillä) tarkoitetut liittimet. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös purjelentokoneet sekä ilmapallot. Määräyksen 2 kohdassa esitetään määräyksen kannalta olennaiset määritelmät. Määräyksen 3 kohdassa todetaan lentotoiminta-asetuksen soveltaminen. Kohdan mukaisesti lentotoiminta-asetusta sovelletaan lentotoimintaan kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilmaaluksilla, ellei jäljempänä määräyksessä toisin määrätä. Määräyksen 4 kohdassa on lentotoiminta-asetuksen osan NCO.GEN yleiset vaatimukset kohdasta poikkeavat vaatimukset. Yleiset vaatimukset (NCO.GEN) Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.100 (Toimivaltainen viranomainen) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä siitä johtuen ole ollut tarpeen ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.101 (määräyksen 4.1 kohta, vaatimusten täyttämisen menetelmät) kohtaa muutetaan siten, että voi erityisestä syystä hakemuksesta hyväksyä vaihtoehtoisen menetelmän tämän määräysten vaatimusten täyttämiseksi. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.102 (TMG-moottoripurjelentokoneet ja pallot) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.103 (määräyksen 4.2 kohta, esittelylennot) kohtaan lisätään vaatimus, että ilma-aluksella on oltava ICAO-lentokelpoisuustodistus. Ultrakevyiden lentokoneiden koulutusta koskevissa määräyksissä puolestaan on annettu ohjeet esittelylennoista ultrakevyillä lentokoneilla. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.105 (määräyksen 4.3 kohta, ilma-aluksen päällikön tehtävät ja valtuudet) kohdasta poistetaan viittaus EASA-perusasetukseen, koska tämän määräyksen perustana on ilmailulaki. Asetuksen e) alakohtaa ei sovelleta, koska päällikön toiminnasta hätätilanteessa on säädetty tyhjentävästi ilmailulain 56, 58 ja 60 :ssä. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.106 (Ilma-aluksen päällikön tehtävät ja valtuudet ilmapallot) kohtaa ei sovelleta tarpeettomana. Määräystä sovelletaan ainoastaan kansallisen sääntelyn piirissä oleviin moottorikäyttöisiin lentokoneisiin, TMG-moottoripurjekoneisiin, helikoptereihin sekä autogyroihin joten määräystä ilmapalloihin liittyen ei ole ollut tarpeen tuoda tähän määräykseen lainkaan. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.110 (Lakien asetusten ja menetelmien noudattaminen) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.115 (Lentokoneiden rullaus) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.120 (määräyksen 4.4, kohta roottorin käyttäminen helikopterit) kohtaa sovelletaan helikoptereiden lisäksi myös autogyroihin. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.125 (Kannettavat elektroniset laitteet) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen.
6(13) Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.130 (määräyksen 4.5 kohta, tiedot mukana olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista) kohdan vaatimuksia sovelletaan vain ilma-aluksiin joilla on ICAO Annex 8 mukainen lentokelpoisuustodistus. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.135 (määräyksen 4.6 kohta, mukana pidettävät asiakirjat, käsikirjat ja tiedot) sovelletaan asetuksesta poiketen niin, että lupa ilmailuun hyväksytään lentokelpoisuustodistuksen vaihtoehtona. ei määrittele b) 2) alakohdan mukaista aluetta tai etäisyyttä, jossa asetuksen a) 2-8 alakohdissa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan säilyttää lento- tai toimintapaikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että ne voidaan säilyttää lento- tai toimintapaikalla silloin, kun lentoonlähdön ja laskun on määrä tapahtua samalla lento- tai toimintapaikalla. Tällä pyritään huomioimaan kunkin lennon erityispiirteet. Asetuksen c) alakohtaa ei sovelleta, koska ilmapalloille ja purjelentokoneille sovelletaan toistaiseksi aiemmin säädettyjä kansallisia lentotoimintavaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.140 (määräyksen 4.7 kohta, vaarallisten aineiden kuljettaminen) kohdan b) 3) alakohtaa muutetaan siten, että viittaus EU-sääntelyssä määriteltyyn ELA2- ilma-alukseen korvataan ko. ilma-alusryhmien suurimmalla sallitulla kokonaismassalla. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.145 (määräyksen 4.8 kohta, välitön reagointi turvallisuusongelmaan) kohtaa muutetaan siten, että asetuksen vaatimusten sijaan sovelletaan ilmailulain vaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.150 (Matkapäiväkirja) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.GEN.155 (määräyksen 4.9 kohta, minimivarusteluettelo, MEL) kohdassa hyväksytään perusminimivarusteluettelon (MMEL) vaatimustasoksi lentotoimintaasetuksen lisäksi myös JAA:n, FAA:n tai ilma-aluksen suunnitteluvaltion MMEL-vaatimuksia. Määräyksen 4.10 (Kustannusten korvaaminen) kohdassa esitetään lentotoiminta-asetuksen 6 artiklan 4 a. alakohdan vaatimukset. Lentotoiminta-asetusta täydentävät kansalliset määräykset on koottu ilmailumääräykseen OPS M1-33, josta on löydettävissä mm. 4 a kohdassa olevan marginaalisuuden määritelmä (pieni osa organisaation toimintaa). Määräyksen 4.11 (Eräitä ilma-alusluokkia koskevat erityisvaatimukset) kohdassa on a) ja b) alakohdissa lisätty vastaavat vaatimukset kuin kumoutuvissa ilmailumääräyksissä OPS M2-7 (Lentotoiminta koe- ja harrasteluokan ilma-aluksilla) ja OPS M2-8 (Lentotoiminta ultrakevyillä lentokoneilla). Määräyksen c) alakohdassa esitetään vaatimukset lentotoiminnalle vaativilla moottorikäyttöisillä ilma-aluksilla, joilla arvioidaan saavutettavan riittävä turvallisuustaso. Jämin onnettomuudesta tehdyssä turvallisuustutkinnassa suositettiin rajoittamaan riskiperusteisesti harrasterakenteisten ilma-alusten paikkalukua ja käyttöä laskuvarjohyppytoiminnassa. Määräyksen valmistelussa harkittiin muitakin keinoja riskin pienentämiseksi, mutta paikkaluvun rajoittaminen arvioitiin selkeäksi ja tarkoituksenmukaisimmaksi keinoksi turvallisuustason lisäämiselle (d) alakohta). Määräyksen kohtaa on kevennetty saapuneiden lausuntojen perusteella niin, että paikkaluvun rajoituksesta voidaan poiketa n hyväksynnällä tietyin määräyksen mukaisin edellytyksin. Määräyksen 4.12 (Ulkomaille rekisteröityjen kansallisen sääntelyn piirissä olevien ilma-alusten lentotoiminta Suomessa) kohdassa on kevennetty eräiden ulkomaisten ilma-alusten maahantulon lupamenettelyä. Esimerkiksi ulkomaiset ultrakevyet lentokoneet voivat saapua Suomeen ilman erillistä lupaa. Tällä tavoin mahdollistetaan ilmailuviranomaisen resurssien käytön tehostaminen. Määräysluonnoksessa esitetty 6 kuukauden Suomessa oloaika on lyhennetty kuudesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Mikäli oleskelutarve on pidempi, vaaditaan tähän n lupa. Rajoitus koskee myös harrasterakenteisia ilma-aluksia, joilla muutoin säilyy ns. ECAC-suosituksen (INT.S/11-1, 1980) oikeus vapaaseen maahan tuloon. Oleskeluaikaa on rajoitettu valvonnan edellytysten parantamiseksi ja sitä kautta turvallisuuden lisäämiseksi. Vastaavia rajoituksia on myö muissa ECAC-maissa.
7(13) Määräyksen 5 kohdassa esitetään lentotoiminta-asetuksen osa NCO.OP toimintamenetelmät kohdasta poikkeavat vaatimukset. Toimintamenetelmät (NCO.OP) Lentotoiminta-asetuksen NCO.OP.100- NCO.OP.126, NCO.OP.135- NCO.OP.156 sekä NCO.OP.165- NCO.OP.215 kohtia sovelletaan sellaisenaan lentokoneille sekä helikoptereille. ja niihin lisätään myös autogyroja koskevat vaatimukset soveltuvin osin. Mikäli vaatimukset koskevat autogyroja, on niistä otettu oma kohta määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.OP.130 (määräyksen 5.4 kohta, ohjeiden antaminen matkustajille) kohtaan lisätään uusi vaatimus, jonka tarkoitus on selvittää matkustajille että ilma-alus ei täytä kaikkia tyyppihyväksytylle ilma-alukselle asetettavia vaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen NCO.OP.160 kohtaan (määräyksen 5.5 kohta, sääolosuhteet) lisätään uusi vaatimus, joka vastaa voimassa olevan kansallisen ilmailumääräyksen OPS M1-16 (sääminimit VFR-lentotoiminnassa) mukaista korotettua sääminimivaatimusta. Tätä vaatimusta sovelletaan ultrakeveille lentokoneille ja autogyroille. Ilmapalloja koskevia kohtia NCO.OP.121, NCO.OP.127, NCO.OP.156, NCO.OP.176, NCO.OP.215 ei sovelleta tarpeettomina. Näitä ei ole otettu määräykseen, sillä määräyksen soveltamisala sulkee ilmapallot automaattisesti säännösten soveltamisen ulkopuolelle. Lentotoiminta-asetuksen NCO.OP.175 kohdan (määräyksen 5.7 kohta, lentoonlähtöolosuhteet) sovellettaisiin lentokoneiden ja helikoptereiden lisäksi myös autogyroihin. Lentotoiminta-asetuksen NCO.OP.180 kohdan (määräyksen 5.8 kohta, poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla) vaatimuksiin lisätään, että ultrakevyissä lentokoneissa ja autogyroissa tällaisia tilanteita voidaan jäljitellä silloin, kun ilma-aluksessa on lento-oppilas ja kyseessä on määräysten mukaisesti suoritettava lupakirja-, eroavuus- tai perehdyttämiskoulutuslento. Lentotoiminta-asetuksen NCO.OP.205 kohtaa (määräyksen 5.9 kohta, lähestymis- ja laskuolosuhteet) sovellettaisiin lentokoneiden lisäksi myös autogyroihin. Määräyksen 6 kohdassa esitetään lentotoiminta-asetuksen osan NCO.POL suoritusarvot ja toimintarajoitukset kohdasta poikkeavat vaatimukset. Suoritusarvot ja toimintarajoitukset (NCO.POL) Lentotoiminta-asetuksen NCO.POL.100 kohtaan (määräyksen 6.1 kohta, toimintarajoitukset) lisätään, että jos vanhassa ilma-aluksessa ei ole lentokäsikirjaa tai vastaavaa, niin toimintarajoitukset ilmaisevat kilvet, luettelot tai mittarimerkinnät riittävät. Lentotoiminta-asetuksen NCO.POL.105 kohdan b) alakohtaa (määräyksen 6.2 kohta, punnitseminen) ei sovelleta, koska asiasta on säädetty AIR-sarjan ilmailumääräyksissä. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.POL.110 sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Määräyksen 7 kohdassa esitetään lentotoiminta-asetuksen osa NCO.IDE mittarit, tiedot ja varusteet kohdasta poikkeavat vaatimukset. Mittarit, tiedot ja varusteet (NCO.IDE) 1 jakso Lentokoneet (NCO.IDE.A) Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.100 kohdan (määräyksen 7.1.1 kohta, mittarit ja varusteet yleistä) vaatimuksia muutetaan siten, että laitehyväksyntää ei vaadita mittareille ja varusteille, joita ohjaamomiehistö käyttää lentoradan hallintaan, lentokoneissa jotka lentävät luvalla ilmai-
8(13) luun VFR-olosuhteissa päivällä. Niiden on kuitenkin oltava aiottuun lentotoimintaan tarkoitettuja ja siihen soveltuvia. Vaatimus vastaa harrasterakenteisille ja ultrakeveille ilma-aluksille voimassa olevia vaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.105 kohdan (määräyksen 7.1.2 kohta, lennon minimivarusteet), b) alakohdasta poiketen säädetään, että lentokoneella on oltava väliaikainen lupa ilmailuun. Lentotoiminta-asetuksen IDE.A.110 (Varasulakkeet), NCO.IDE.A.115 (Valot), NCO.IDE.A.120 (VFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) ja NCO.IDE.A.125 (IFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Määräyksen 7.1.3 kohdan mukaisesti lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.130 (Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (TAWS)) kohtaa ei sovelleta. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.135 kohtaa (määräyksen 7.1.4 kohta, ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä) tarkennetaan siten, että vaatimus koskee ainoastaan lentokoneita, joiden ohjaamomiehistön vähimmäismäärä on useampi kuin yksi. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.140 kohtaa (määräyksen 7.1.5 kohta, istuimet, istuinvyöt, turvajärjestelmät ja lasten turvavarusteet) tarkennetaan siten, että harrasterakenteisissa lentokoneissa on oltava jokaisella istuimella vähintään kolmen pisteen vyö. Ultrakevyissä lentokoneissa on noudatettava lentotoiminta-asetuksen kohdan a) vaatimuksia. Lisäksi 1.1.2015 jälkeen rekisteröidyissä ultrakevyissä lentokoneissa on oltava jokaisella istuimella vähintään neljän pisteen vyö, joka on yhdestä kohdasta avattava. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.145 kohtaa (määräyksen 7.1.6 kohta, ensiapupakkaus) tarkennetaan siten, että vaatimusta ei sovelleta harrasterakenteisiin eikä ultrakeveisiin lentokoneisiin. Tämä perustuu näitä ilma-aluksia nykyisin koskeviin määräyksiin. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.150 (Lisähappi paineistetut lentokoneet) ja NCO.IDE.A.155 (Lisähappi paineistamattomat lentokoneet) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.160 kohdassa (määräyksen 7.1.7 kohta, käsisammuttimet) esitetty EU-sääntelyn TMG- ja ELA1-poikkeus korvataan määräysluonnoksessa määritteellä Lentokoneissa, joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 1200 kg. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.165 (Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.170 kohdan (määräyksen 7.1.8 kohta, hätäpaikannuslähetin (ELT)) vaatimuksiin lisätään kansallinen tarkennus, jonka mukaan se koskee myös lentokoneita, joille on myönnetty lupa ilmailuun. Vaatimus ulotetaan siis koskemaan myös harrasterakenteisia ja ultrakevyitä lentokoneita. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.175 kohdan (määräyksen 7.1.9 kohta, lennot veden yllä) vaatimuksiin lisätään kansallinen ultrakevyitä lentokoneita koskeva tarkennus, jonka mukaan pelastusliivi tai vastaava kelluntaväline on pidettävä ylle puettuna lennettäessä veden yllä ko. kohdan määrittelemissä tapauksissa. Tämä lisävaatimus perustuu olemassa olevaan kansalliseen määräykseen sekä onnettomuustutkimuksissa tehtyihin havaintoihin ja suosituksiin. Alakohtaa a ii ei sovelleta, koska suomalainen järvimaisema poikkeaa yleiseurooppalaisesta tilanteesta, missä lentopaikka voi sijaita avomeren rannalla. Ultrakevyissä vesilentokoneissa ei myöskään vaadita alakohdassa b) mainittuja ankkuri- ja muita varusteita. Tässä on huomioitu niiden rajallinen kuormattavuus.
9(13) Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.180 kohdan (määräyksen 7.1.10 kohta, pelastautumisvarusteet) mukaisia vaatimuksia ei vaadita, vaan harkinta näiltä osin jäisi lentotoiminnan harjoittajien vastuulle. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.A.190 (Radioviestintälaitteet), NCO.IDE.A.195 (Navigointilaitteet) ja NCO.IDE.A.200 (Transponderi) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. 2 jakso Helikopterit (NCO.IDE.H) Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.100 kohtaa (määräyksen 7.2.1 kohta, mittarit ja varusteet yleistä) muutetaan siten, että laitehyväksyntää ei vaadita mittareille ja varusteille, joita ohjaamomiehistö käyttää lentoradan hallintaan, helikoptereissa jotka lentävät luvalla ilmailuun VFRolosuhteissa päivällä. Niiden on kuitenkin oltava aiottuun lentotoimintaan tarkoitettuja ja siihen soveltuvia. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.105 (Lennon minimivarusteet), NCO.IDE.H.115 (Valot) ja NCO.IDE.H.120 (VFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.125 (määräyksen 7.2.2 kohta, IFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) ja NCO.IDE.H.126 (määräyksen 7.2.3 kohta, yhden ohjaajan miehistön IFR-lentotoimintaan vaadittavat lisävarusteet) kohtien vaatimusten lisäksi helikoptereilla on oltava ICAO Annex 8 mukainen lentokelpoisuustodistus sekä IFRtyyppihyväksyntä. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.135 (Ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.140 (Istuimet, istuinvyöt, turvajärjestelmät ja lasten turvavarusteet) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.145 kohtaa (määräyksen 7.2.4 kohta, ensiapupakkaus) tarkennetaan siten, että vaatimusta ei sovelleta harrasterakenteisiin eikä ultrakevyisiin helikoptereihin. Tämä perustuu nykyisiin harrasterakenteisia ja ultrakevyitä ilma-aluksia koskeviin määräyksiin. Lentotoiminta-asetuksen NCO,IDE.H.155 (Lisähappi paineistamattomat helikopterit) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.160 kohdassa (määräyksen 7.2.5 kohta, käsisammuttimet) EU-sääntelyn ELA2-poikkeus korvataan määritteellä helikoptereilla, joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 600 kg. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.165 (Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen) ja NCO.IDE.H.170 (Hätäpaikannuslähetin (ELT)) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.175 kohdan (määräyksen 7.2.6 kohta, lennot veden yllä) vaatimuksiin lisätään ultrakevyitä helikoptereita koskeva uusi kansallinen vaatimus, jonka mukaan pelastusliivi tai vastaava kelluntaväline on pidettävä ylle puettuna lennettäessä veden yllä ko. kohdan määrittelemissä tapauksissa. Tämä lisävaatimus perustuu olemassa olevaan kansalliseen määräykseen sekä onnettomuustutkimuksissa tehtyihin havaintoihin ja suosituksiin. Osan NCO kohdan IDE.H.175 alakohtaa a) 3) ei sovelleta, koska suomalainen järvimaisema poikkeaa yleiseurooppalaisesta tilanteesta, missä lentopaikka voi sijaita avomeren rannalla. Alakohdan b) vaatimusta pelastusvälineiden valoista ei sovelleta.
10(13) suosittelee, ettei automaattisesti laukaistavia ilma- tai kaasutäytteisiä pelastusliivejä käytetä. Ne vaikeuttavat täyttyessään ulospääsyä ilma-aluksesta, ja voivat aiheuttaa hengenvaaran jos ne ovat puettuna ja täyttyvät turvavyön ollessa kiinni. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.180 (määräyksen 7.2.7 kohta, pelastautumisvarusteet) kohtaa ei sovelleta. Harkinta näiltä osin jäisi lentotoiminnan harjoittajien vastuulle. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.185 kohtaa (määräyksen 7.2.8 kohta, kaikki helikopterit, joilla lennetään vesialueen yllä pakkolasku veteen) ei sovelleta. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.IDE.H.190 (Radioviestintälaitteet), NCO.IDE.H.195 (Navigointilaitteet) ja NCO.IDE.H.200 (Transponderi) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. 3 jakso Autogyrot Autogyroja ei ole mainittu EU:n lentotoiminta-asetuksen Osa NCO:ssa, joten tässä määräyksessä on otettu pohjaksi Osa NCO:n luvun Mittarit, tiedot ja varusteet (NCO.IDE) 2. jakso, helikopterit (H). Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.100 kohdassa (määräyksen 7.3.1 kohta, mittarit ja varusteet -yleistä) laitehyväksyntää ei vaadita mittareille ja varusteille, joita ohjaamomiehistö käyttää lentoradan hallintaan, autogyroissa jotka lentävät luvalla ilmailuun VFR-olosuhteissa päivällä. Niiden on kuitenkin oltava aiottuun lentotoimintaan tarkoitettuja ja siihen soveltuvia. Alakohtien 4 c) vaatimuksia ei sovelleta autogyroihin. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.105 kohdasta (määräyksen 7.3.2 kohta, lennon minimivarusteet) poistetaan vaihtoehto toimia minimivarusteluettelon (MEL) mukaisesti. Vaatimusta muutettaisiin, ettei autogyroihin vaadita sellaisia varmennettuja varusteita, joita ilman autogyro olisi edelleen lentokelpoinen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.115 kohtaa (määräyksen 7.3.3 kohta, valot) ei sovelleta, koska autogyrot hyväksytään Suomessa vain VFR-lentotoimintaan päivällä. Autogyroon saa kuitenkin asentaa NCO.IDE.H.115 mukaisia valoja. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.120 kohdan (määräyksen 7.3 4 kohta, VFR lentotoiminta - lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) alakohtien b) ja c) vaatimuksia ei sovelleta, koska autogyrot hyväksytään Suomessa vain VFR-lentotoimintaan päivällä. Sen sijaan näkölentosääntöjen mukaisesti päivällä käytettävissä autogyroissa on oltava laite, joka mittaa ja ilmoittaa magneettisen ohjaussuunnan, ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina, painekorkeuden, mittarinopeuden, luisun, roottorin ja voimanlähteen toiminnan sekä polttoaineen määrän. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.125 ja NCO.IDE.H.126 (IFR-lentotoiminta) kohtia ei sovelleta autogyroille, sillä autogyrot hyväksytään Suomessa vain VFR-lentotoimintaan päivällä. Näin ollen näitä kohtia ei ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.135 kohtaa (määräyksen 7.3.5 kohta, ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä) ei sovelleta autogyroille. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.140 kohtaa (määräyksen 7.3.6 kohta, istuimet, istuinvyöt, turvajärjestelmät ja lasten turvavarusteet) tarkennetaan siten, että autogyroissa on oltava jokaisella istuimella vähintään neljän pisteen vyö, joka on yhdestä kohdasta avattava. Tämä tarkennus perustuu onnettomuustutkimuksissa tehtyihin havaintoihin ja suosituksiin. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.145 kohtaa (määräyksen 7.3.7 kohta, ensiapupakkaus) ei sovelleta autogyroihin. Tämä perustuu nykyisiin harrasterakenteisia ja ultrakevyitä ilma-aluksia koskeviin määräyksiin.
11(13) Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.155 kohdan vaatimuksia (Lisähappi paineistamattomat autogyrot) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.160 kohdan vaatimuksia (määräyksen 7.3.8 kohta, käsisammuttimet) ei sovelleta, koska autogyron MTOM on alle 600 kg, lisäksi tämä kohta on linjassa muiden ilma-alusten vaatimuksien kanssa. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.165 kohtaa (määräyksen 7.3.9 kohta, sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen) ei sovelleta. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.170 kohdan a) ja b) alakohtia (määräyksen 7.3.10 kohta, hätäpaikannuslähetin (ELT)) muutettaisiin autogyrojen osalta niin, että autogyroissa on oltava kiinteästi asennettu tai irrotettava hätäpaikannuslähetin (ELT/ELT(S)) tai miehistön jäsenellä tai matkustajalla oleva henkilökohtainen hätälähetin (PLB). Minkä tahansa tyyppisen hätäpaikannuslähettimen tai henkilökohtaisen hätälähettimen on toimittava samanaikaisesti taajuuksilla 121,5 MHz ja 406 MHz. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.175 kohdan (määräyksen 7.3.11 kohta, lennot veden yllä) sovelletaan samaa vaatimusta kuin ultrakevyille helikoptereille. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.180 (määräyksen 7.3.12 kohta, pelastautumisvarusteet) ja NCO.IDE.H.185 (määräyksen 7.3.13 kohta, kaikki helikopterit, joilla lennetään vesialueen yllä pakkolasku veteen) kohtia ei sovelleta. Harkinta säännösten soveltamisesta jätetään toimijoiden vastuulle. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.190 kohtaa (määräyksen 7.3.14 kohta, radioviestintälaitteet) sovelletaan d) alakohtaa lukuun ottamatta. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.195 kohtaa (määräyksen 7.3.15 kohta, navigointilaitteet) sovelletaan c) alakohtaa lukuun ottamatta, koska autogyrojen käyttö IFR-toimintaan ei ole sallittua. Lentotoiminta-asetuksen NCO.IDE.H.200 kohtaa (Transponderi) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Määräyksen 8 kohdassa esitetään lentotoiminta-asetuksen osan NCO.SPEC erityisvaatimukset kohdasta poikkeavat vaatimukset. Erityisvaatimukset (NCO.SPEC) 1 jakso - Yleistä Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.100 kohtaa (määräyksen 8.1 kohta, soveltamisala) sovelletaan sellaisenaan ja se laajennetaan koskemaan myös vaativia moottorikäyttöisiä ilma-aluksia. Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.105 (Tarkistuslista) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.110 (Ilma-aluksen päällikön tehtävät ja valtuudet) kohtaa sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.115 kohtaa (määräyksen 8.2 kohta, miehistön velvollisuudet) sovelletaan sellaisenaan lukuun ottamatta alakohtaa f), jota ei sovelleta tarpeettomana. Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.120 (Tehtäväasiantuntijan velvollisuudet) kohdan ilmapallolentämistä koskevaa poikkeusta ei sovelleta, eikä kyseistä kohtaa ole tarkoituksenmukaista ottaa määräykseen, sillä ilmapallot jäävät määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle.
12(13) Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.125 (Turvallisuusohjeistus) ja NCO.SPEC.130 (Minimiestevarakorkeudet IFR-lennot) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.135 kohtaa (määräyksen 8.3 kohta, poltto- ja voiteluainemäärät lentokoneet) ei sovelleta, vaan sen sijaan sovelletaan NCO.OP.125 a) 1) i) alakohtaa myös erityislentotoiminnassa lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Vaatimus koskee myös autogyroja. Lentotoiminta-asetuksen SPEC.140 kohtaa (Poltto- ja voiteluainemäärät helikopterit) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.145 (Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla), NCO,SPEC.150 (Maan läheisyyden havaitseminen), NCO.SPEC.155 (Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä (ACAS II)), NCO.SPEC.160 (Vaarallisten aineiden pudottaminen), NCO.SPEC.165 (Aseiden mukana kuljettaminen ja käyttö), NCO.SPEC.170 (Suoritusarvot ja toimintakriteerit lentokoneet), ja NCO.SPEC.175 (Suoritusarvot ja toimintakriteerit helikopterit) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. 2 jakso - Helikopterilentotoiminta ulkoista riippuvaa kuormaa kuljettaen (HESLO) Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.HESLO.100 (Tarkistuslista), NCO.SPEC.HESLO.105 (HESLO-toiminnan erityisvarusteet) ja NCO.SPEC.HESLO.110 (Vaarallisten aineiden kuljettaminen) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. 3 jakso - Henkilökuljetus ilma-aluksen ulkopuolella (HEC) Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.HEC.100 (Tarkistuslista) ja NCO.HEC.105 (HEC-toiminnan erityisvarusteet) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. 4 jakso - Laskuvarjotoiminta (PAR) Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.PAR.100 (Tarkistuslista), NCO.SPEC.PAR.105 (Miehistön jäsenten ja tehtäväasiantuntijoiden kuljettaminen), NCO.SPEC.PAR.110 (Istuimet), NCO.SPEC.PAR.115 (Lisähappi) ja NCO.SPEC.PAR.120 (Vaarallisten aineiden pudottaminen) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. 5 jakso - Taitolennot (ABF) Lentotoiminta-asetuksen NCO.SPEC.ABF.100 (Tarkistuslista), NCO.SPEC.ABF.105 (Asiakirjat ja tiedot) ja NCO.SPEC.ABF.110 (Varusteet) kohtia sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräykseen. Siirtymämääräys Määräyksen 9 kohdassa esitetään siirtymämääräykset. Tämän määräyksen 4.11 kohdan c) ja d) alakohtia, 4.12 kohdan a) 3) alakohtaa ja 8 kohtaa (Erityisvaatimukset) vaatimuksia sovelletaan 21.4.2017 alkaen lentotoiminta-asetuksen antaman siirtymäajan mukaisesti.
13(13) Tämän määräyksen kappaleen 7 (Mittarit, tiedot ja varusteet) vaatimuksia sovelletaan 1.4.2018 alkaen. Siirtymäaikana voidaan soveltaa joko ennen tämän määräyksen voimaan tuloa voimassa olleita määräyksiä tai tätä määräystä. Tällä halutaan helpottaa uuden määräyksen vaatimusten täyttämistä. Määräyksen aikataulu Määräysluonnokseen on voinut esittää kommentteja 30.6.2016 asti. Määräys tulee voimaan 25.8.2016, jolloin lentotoiminta-asetuksen osat NCC (liite VI) ja NCO (liite VII) tulevat Suomessa sovellettaviksi. Määräyksestä viestiminen Valmis määräys julkaistaan Trafi.fi:ssä ja Finlexissä ja lisäksi asiasta tiedotetaan sähköpostitse ilmailun sääntelyn sidosryhmäjakeluun ilmoittautuneita. LIITTEET Kommenttikooste