7..1 Julkaisuvapaa klo 9. VIENTI LASKI HIEMAN VUONNA 13 Vienti EU-maihin piristyi loppuvuodesta Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 13 Tullin ennakkotietojen mukaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vienti oli arvoltaan lähes 55,9 miljardia euroa. Tuonnin arvo väheni myös kaksi prosenttia ja jäi 58,1 miljardiin euroon. Kauppataseen alijäämä pieneni jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase jäi ennakkotietojen mukaan, miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 13. Vuonna 1 vajetta kertyi,6 miljardia euroa. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa oli hieman yli kaksi miljardia euroa ja ulkokaupassa 195 miljoonaa euroa vuonna 13. Vuotta aiemmin ulkokaupan alijäämä oli 1, miljardia euroa ja EU-kaupan 1, miljardia euroa. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti laski viime vuonna ja veti kokonaisviennin miinukselle. Kemianteollisuuden vienti oli sen sijaan kasvussa vuonna 13. Öljytuotteet olivat viennin tärkein kasvuala, mutta myös kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti nousi hieman. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti lisääntyi myös lukuun ottamatta paperiteollisuuden tuotteiden vientiä. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden sekä investointitavaroiden tuonnin laskun johdosta kokonaistuonti päätyi kahden prosentin laskuun viime vuonna. Energiatuotteiden tuonti sen sijaan kasvoi jonkin verran. Kulutustavaroiden tuonti pysyi lähes edellisvuoden tasolla. EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen ulkomaankaupan väheneminen veti sekä kokonaisviennin että kokonaistuonnin laskuun vuonna 13. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin laski viisi prosenttia ja tuonti yhdeksän prosenttia. Vienti EU-maihin kasvoi noin prosentin vuonna 13. Loppuvuodesta 13 vienti EUmaihin kuitenkin nousi selvästi alkuvuoteen verrattuna. Vienti euroalueelle nousi hieman enemmän kuin vienti koko EU-alueelle viime vuonna. Vuonna 1 vienti EU-maihin laski neljä prosenttia, mutta vienti EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi viisi prosenttia. Tuonti kaikista EU-maista kasvoi hieman enemmän kuin tuonti euroalueelta vuonna 13. Kokonaiskehitys (vuoden 13 luvut perustuvat ennakkotilastoon) Muutos 1 13 13 Vienti (fob) 56 878 55 885 - Tuonti (cif) 59 517 58 1 - Tase - 639-35 Tulli Erottajankatu PL 51 11 HELSINKI puh. 9 611 vaihde faksi 9 18 Tullen Skillnadsgatan PB 51 11 HELSINGFORS tfn 9 611 växel fax 9 18
Suomen vienti, tuonti ja kauppatase kuukausittain, 11 13, miljoonaa euroa Milj. e 6 5 3 1 1 11 1 13 Kauppatase Vienti Tuonti Suomen vienti, tuonti ja kauppatase vuosittain 199 13, miljardia euroa mrd e 7 6 5 3 1 1 9 91 9 93 9 95 96 97 98 99 1 3 5 6 7 8 9 1 11 1 13 Kauppatase Tuonti Vienti Kemianteollisuuden vienti kasvoi hieman vuonna 13 Kemianteollisuus on kasvanut viime vuosina suurimmaksi tuoteluokaksi viennissä (5 ), kun viestintälaitteiden viennin tyrehtyminen on laskenut sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuuden kokonaisviennistä noin 11 prosenttiin. Vielä vuosikymmenen alussa se oli noin 3 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden osuus viennistä oli viime vuonna viidennes ja kone- ja kulkuneuvoteollisuuden oli noin 17 prosenttia. Suomen viennin rakenne on kymmenessä vuodessa tasoittunut huomattavasti, eikä millään tuoteluokalla ole enää selvästi hallitsevaa asemaa viennissä. Vuonna 13 kemianteollisuuden viennin kasvu loiveni edellisvuoteen verrattuna. Kemianteollisuuden viennin kasvu jäi maltilliseksi lääketeollisuuden tuotteiden viennin laskun vuoksi. Öljytuotteiden viennin arvo nousi vuonna 13 vähemmän kuin vuotta aiemmin, koska viennin arvo laski loppuvuodesta merkittävästi. Viennin arvon lasku johtui öljytuotteiden vientihintojen laskusta, sillä vientimäärät nousivat. Öljytuotteet olivat kuitenkin yhä viennin tärkein kasvuala. Kemian perusteollisuuden tuotteiden vienti kääntyi hienoiseen kasvuun viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Muovituotteiden vienti laski jonkin verran viime vuonna, kun se vielä edellisvuotena oli kymmeneksen kasvussa. Metsäteollisuussektorin vienti kääntyi hienoiseen nousuun viime vuonna. Vuonna 1 vienti laski kaksi prosenttia. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti lisääntyi noin kymmeneksen. Paperimassan vienti lisääntyi myös, runsaan kymmeneksen. Paperin ja pahvin vienti sen sijaan laski viime vuonna. Lasku oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin, jolloin se oli kaksi prosenttia. Tulli Erottajankatu PL 51 11 HELSINKI puh. 9 611 vaihde faksi 9 18 Tullen Skillnadsgatan PB 51 11 HELSINGFORS tfn 9 611 växel fax 9 18
Koneiden ja laitteiden vienti oli laskussa viime vuonna. Vuonna 1 vienti pysyi vielä edellisvuoden tasolla. Erikoiskoneiden, kuten paperikoneiden, maansiirto- ja kaivuukoneiden, vienti väheni viime vuonna merkittävästi. Moottoreiden vienti sen sijaan lisääntyi. Kulkuneuvojen vienti laski noin kymmeneksen viime vuonna. Henkilöautojen vienti laski maltillisesti, mutta linja-autojen vienti laski selvästi. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti laski reippaasti vuonna 13. Viennin pudotus johtui suurelta osin viestintälaitteiden ja atk-laitteiden viennin laskusta. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti väheni jonkin verran vuonna 13, vaikka metallituotteiden vienti olikin yli kymmeneksen kasvussa. Raudan ja teräksen viennin lasku pieneni edellisvuoteen verrattuna, mutta värimetallien viennin lasku jyrkkeni. Kuparin viennin arvo laski erityisen paljon, mutta myös nikkelin ja sinkin viennin arvot pienenivät. Alumiinin vienti sen sijaan nousi. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti väheni hieman, kun metallien tuonnin arvo aleni sekä määrien että hintojen laskettua. Energiatuotteiden tuonnin arvo nousi hieman, vaikka raakaöljyn tuontihinnat laskivat edellisestä vuodesta. Nousu johtui tuontimäärien kasvusta. Tuonnissa suurin muutos oli investointitavaroiden tuonnin väheneminen lähes kymmeneksellä. Tämä johtui lähinnä koneiden ja laitteiden tuonnin vähenemisestä. Kestokulutustavaroiden tuonti oli lähes edellisvuoden tasolla. Moottoriajoneuvojen tuonnin edellisvuotinen lasku taittui vuonna 13. Eri toimialojen tuotteiden (CPA) osuudet koko viennistä 13 (1 11) 35 3 5 15 1 5 Sähkö ja elektroniikkateollisuus Kone ja kulkuneuvoteollisuus Kemian teollisuus Metalliteollisuuden Puu ja paperiteollisuus Muut EU-maiden osuus Suomen ulkomaankaupasta kasvoi vuonna 13 EU-maiden osuus Suomen viennistä kasvoi viime vuonna edeltävän vuoden 53,7 prosentista 55, prosenttiin. Myös tuonnissa EU-maiden osuus oli nousussa. Viime vuonna osuus oli 56,6 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 53,3 prosenttia. EU-maiden osuuden kasvu johtui EU-viennin nopeutuneesta kasvusta loppuvuonna 13. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet laskivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli,8 prosenttia ja tuonnista 3, prosenttia, kun vastaavat osuudet edellisvuonna olivat 6,3 viennissä ja 6,7 tuonnissa. Tulli Erottajankatu PL 51 11 HELSINKI puh. 9 611 vaihde faksi 9 18 Tullen Skillnadsgatan PB 51 11 HELSINGFORS tfn 9 611 växel fax 9 18
EU-viennin ja EU-tuonnin osuudet Suomen ulkomaankaupasta 1 13 kuukausittain. 65, 6, 55, 5, 5,, 1 11 1 13 EU viennin osuus EU tuonnin osuus Huom: pystyakselin arvo alkaa prosentista. Ruotsi oli edellisvuosien tapaan myös vuonna 13 suurin vientimaamme, sen osuus kokonaisviennistä kasvoi 11,6 prosenttiin laskettuna tammi-marraskuun tiedoilla. Vienti Ruotsiin kasvoi kaksi prosenttia tammimarraskuussa, kun se vuonna 1 laski seitsemän prosenttia. Saksa nousi jälleen toiseksi suurimmaksi vientimaaksemme 9,7 prosentin osuudella. Viennin kasvu oli tammi-marraskuussa yhden prosentin. Vuonna 1 Saksa oli vasta kolmanneksi suurin vientimaamme. Venäjä oli kolmanneksi suurin vientimaamme viime vuoden tammi-marraskuussa, kun se vuotta aikaisemmin oli toiseksi suurin vientimaa. Vienti Venäjälle laski kuusi prosenttia viime vuoden tammi-marraskuussa. Muista tärkeistä EU-maista vienti nousi eniten Belgiaan ja Ranskaan. Ulkokaupan viennin kasvumaita olivat Kiina, Kanada ja Etelä-Korea. EU-maista vienti laski Alankomaihin ja Iso-Britanniaan. Ulkokaupan maista vienti laski Norjaan ja Japaniin. Tulli julkaisee koko vuoden 13 ulkomaankaupan maakohtaiset tiedot 8..1. Tuonnissa Venäjä oli viime vuoden tammi-marraskuussa suurin tuontimaa 18 prosentin osuudellaan. Saksa oli toisena 1,6 prosentin osuudella ja Ruotsi kolmantena 11,5 prosentin osuudella. Tuonti Venäjältä pysyi edellisvuoden tasolla, kun se laski hieman Saksasta. Tuonti Ruotsista kasvoi viisi prosenttia viime vuoden tammi-marraskuussa. Muista EU-maista tuonti nousi eniten Tanskasta, Virosta ja Espanjasta, mutta laski Alankomaista, Italiasta ja Belgiasta. Ulkokaupassa tuonti Norjasta laski eniten ja tuonti Kiinasta väheni noin viidenneksen. Suomen viennin muutos Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin 1 13 kuukausittain, prosenttia. 8 6 1 11 1 13 Saksa Venäjä Ruotsi Huom: pystyakselin arvo alkaa prosentista. Tulli Erottajankatu PL 51 11 HELSINKI puh. 9 611 vaihde faksi 9 18 Tullen Skillnadsgatan PB 51 11 HELSINGFORS tfn 9 611 växel fax 9 18
EU-maiden viennin kehitys vuonna 13 EU-maiden (EU8) yhteenlaskettu vienti kasvoi vuonna 13 (tammi-lokakuu) kolme prosenttia. Eri EUmaissa viennin muutos kehittyi kuitenkin hyvin erilailla. Suomen vienti laski vastaavana ajanjaksona kaksi prosenttia. Suomen vienti laski vain hieman vähemmän kuin EU-maiden yhteensä. Vienti kasvoi eniten Iso- Britanniassa, Kyproksella, Romaniassa sekä Liettuassa. Suomen suurimmista kauppakumppaneista Ruotsin vienti laski seitsemän prosenttia ja Saksan viennin kasvu oli pysähdyksissä. Vienti Ranskassa, Virossa ja Alankomaissa väheni suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Vienti Tanskassa ja Belgiassa oli sen sijaan hienoisessa nousussa. Viennin muutos eri EU-maissa vuonna 13 (1 1) GB Iso Britannia CY Kypros RO Romania LT Liettua BG Bulgaria PL Puola PT Portugal ES Espanja GR Kreikka SK Slovakia SI Slovenia DK Tanska BE Belgia AT Itävälta LV Latvia HU Unkari IT Italia DE Saksa FR Ranska EE Viro FI Suomi NL Alankomaat CZ Tsekin tasavalta SE Ruotsi LU Luxemburg IE Irlanti HR Kroatia MT Malta Lähde: Eurostat news release Jälleenvienti 7 7 7 8 1 1 1 1 3 5 8 9 9 1 11 17 1 7 3 8 13 Suomen tavaravientiin lasketaan mukaan myös Suomeen tuotujen ja täältä edelleen vietyjen tavaroiden arvo. Vuonna 13 jälleenviennin arvo oli arviolta 6,8 miljardia euroa, laskua oli 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Jälleenviennin osuus Suomen koko viennin arvosta oli 13 prosenttia viime vuonna. Osuus pysyi samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Arviot vuodesta 13 perustuvat Tullin ulkomaankauppatilastoihin ja tammi-marraskuun tietoihin. Jälleenviennin tärkein maa myös vuonna 13 oli Venäjä. Jälleenvienti Venäjälle laski noin prosenttia edellisvuodesta. Venäjälle suuntautuneen jälleenviennin kokonaisarvo oli 1,3 miljardia euroa viime vuonna. Venäjän Itämeren alueen lisääntynyt satamakapasiteetti sekä kiristynyt kilpailu muiden maiden kanssa kuljetuksista Venäjälle on vähentänyt Suomen jälleenvientiä Venäjälle. Tulli Erottajankatu PL 51 11 HELSINKI puh. 9 611 vaihde faksi 9 18 Tullen Skillnadsgatan PB 51 11 HELSINGFORS tfn 9 611 växel fax 9 18
Myös jälleenvienti Ruotsiin ja Saksaan jäi edellisvuotta pienemmäksi. Ruotsiin suuntautunut jälleenvienti laski kuusi prosenttia ja Saksaan neljä prosenttia. Jälleenvienti Kiinaan kasvoi prosenttia ja Viroon neljä prosenttia. Sähkökoneiden ja laitteiden jälleenvienti laski noin prosenttia ja farmaseuttisten tuotteiden jälleenvienti laski 7 prosenttia edellisvuodesta. Jälleenvienti 7 13, miljardia euroa Miljardit 1 1 8 6 7 8 9 1 11 1 13* Jälleenvienti, miljardia euroa Jälleenviennin osuus Suomen viennistä 3, 5,, 15, 1, 5,, Huom: *Arvio 13 tammi-marraskuun tietojen pohjalta Transitokuljetukset Vuonna 13 transitokuljetusten määrä kokonaisuudessaan laski 19 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurin tonnimääräinen kasvu oli kalojen ja kalatuotteiden tavararyhmässä, jossa kasvua oli 86 miljoonaa kiloa. Myös teen, lihan ja lihatuotteiden sekä maidon, munien ja meijerituotteiden transitokuljetukset kasvoivat. Moottoriajoneuvojen ja metsäteollisuustuotteiden transitokuljetukset laskivat eniten. Henkilö- ja pakettiautojen tonnimäärä laski 96 miljoonaa kiloa, joka vastasi 39 prosentin laskua. Henkilö- ja pakettiautojen kappalemäärä transitokuljetuksissa vuonna 13 oli arviolta 1 kappaletta, laskua 3 prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden transitovienti laski 66 miljoonaa kiloa, laskua kertyi 51 prosenttia. Transitokuljetukset 6 13 (1 tonnia) 1 tonnia 35 3 5 15 1 5 6 7 8 9 1 11 1 13 Tulli Erottajankatu PL 51 11 HELSINKI puh. 9 611 vaihde faksi 9 18 Tullen Skillnadsgatan PB 51 11 HELSINGFORS tfn 9 611 växel fax 9 18
Suomen reitin osuus Venäjän kokonaistuonnista Suomen reitin eli Suomen Venäjän viennin ja transitokuljetusten yhteenlaskettu osuus Venäjän kokonaistuonnin arvosta jatkoi laskuaan vuonna 13. Vuonna 13 Suomen reitin osuus Venäjän kokonaistuonnista oli yhdeksän prosenttia. Vuonna 1 reitin osuus oli vielä 11 prosenttia. Suomen vienti Venäjälle vuonna 13 oli edellisvuoden tasolla, kasvua ei ollut lainkaan. Jälleenvienti Venäjälle vuonna 13 laski noin prosenttia edellisvuodesta. Suomen viennin ja transitokuljetusten yhteenlaskettu arvo Venäjälle on kasvanut viime vuosina huomattavasti vähemmän kuin Venäjän tuonnin kokonaisarvo. Suomen reitin osuus Venäjän kokonaistuonnista 7 13 (1 11) 3 5 15 1 5 Mrd euroa 3 5 15 1 5 7 8 9 1 11 1 13 1 11 Suomen osuus (vienti+transitokuljetukset) Suomen viennin osuus, prosenttia Transitokuljetusten osuus, prosenttia Venäjän tuonti, miljardia euroa. Vuoden USD:n keskikurssin mukaan. Tiedustelut Tulliylitarkastaja Christina Telasuo, puh. 33 188 Tulliylitarkastaja Matti Heiniemi, puh. 33 185 Tulliylitarkastaja Johanna Riikonen, puh. 33 18 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Tulli Erottajankatu PL 51 11 HELSINKI puh. 9 611 vaihde faksi 9 18 Tullen Skillnadsgatan PB 51 11 HELSINGFORS tfn 9 611 växel fax 9 18