Tampereen kaupunki Sisäinen tarkastus TOIMINNAN PAINOPISTEET

Tampereen kaupunki Sisäinen tarkastus TOIMINNAN PAINOPISTEET 2017 2020 Tarkastustoimikunta 8.12.2016

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 2 JOHTAMISEEN INTEGROITU VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 2 2.1 Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset... 2 2.2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet... 2 2.3 Sisäisen tarkastuksen asema ja tehtävät... 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUS SISÄISEN TARKASTUKSEN TEHTÄVIIN... 4 3.1 Toimintamallin uudistaminen... 5 3.2 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu... 6 3.3 Sisäisen tarkastuksen suunnittelu ja resurssien kohdentaminen... 7 4 TOIMINNAN PERUSTEET... 8 4.1 Toiminta-ajatus... 8 4.2 Arvot... 9 4.3 Visio... 9 4.4 Sisäisen tarkastuksen ammattistandardien noudattaminen... 9 5 PAINOPISTEET JA VUODEN 2017 TAVOITTEET... 10 6 TYÖSUUNNITELMAN SEURANTA... 12 7 SISÄISEN TARKASTUKSEN TYÖNJAKO VUONNA 2017... 12

2 1 YLEISTÄ Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmän olennaisia osia ovat sisäinen ja ulkoinen valvonta. Sisäiseen valvontaan kuuluvat viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon vastuulla oleva ja organisoima valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa organisaatiolle ja parantaa sen toimintaa. Sisäinen tarkastus on näkyvä osa kaupunkikonsernin ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jota kaupunginhallitus ja pormestari käyttävät toteuttaessaan valvontavelvollisuuttaan. Ulkoinen valvonta käsittää JHT- tilintarkastajan (BDO Audiator Oy) tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin. Sisäinen tarkastus tukee pormestaria ja konsernijohtoa kaupungin arvojen toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosesseihin sekä riskienhallinnan tuloksellisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Seuraavassa tarkastellaan vuoden 2017 ja vuosien 2017-2020 toiminnan keskeisiä painopisteitä. 2 JOHTAMISEEN INTEGROITU VALVONTAJÄRJESTELMÄ 2.1 Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset Uusi kuntalaki (410/2015) on hyväksytty 10.4.2015 ja se on pääosin tullut voimaan 1.5.2015 alkaen. Toimielimiin, johtamiseen, omistajaohjaukseen, asukkaiden osallistumisoikeuksiin, luottamushenkilöihin sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyviä säännöksiä sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Kuntalain säännökset velvoittavat kaupungin järjestämään kaupungin toiminnan sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan. Kuntalain 14 :n mukaisesti kaupunginvaltuuston tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallituksen tehtävissä on lain 39 :ssä ensimmäisen kerran yksilöity sen velvollisuus huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lisäksi valtuuston tulee 47 :n mukaan konserniohjeessa antaa tarpeelliset määräykset konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä. Kuntalain uusien säännösten mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee kattaa hallinnon ja talouden järjestäminen sekä kunnan toiminta. Kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. 2.2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuuston päätös Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on päivitetty kuntalain uusien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännösten sekä johtosääntöjen mukaiseksi kesäkuussa 2015. Tampereen kaupungin organisoitumisen muutokset vuoden 2017 alusta johtaa siihen, että valtuuston päätös ei sisällöllisesti vastaa uutta organisoitumista.

3 Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan hyvin toimiva johtamis- ja hallintotapa edellyttää, että siihen on integroitu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen koskevat kaikkia Tampereen kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvia toimielimiä ja tilivelvollista johtoa sekä esimiehiä. Tampereen kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat järjestelmälliseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tarkoituksena on kytkeä sisäinen valvonta ja riskienhallinta osaksi kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamista ja esimiestyötä, päätöksentekoa, toimintaprosesseja sekä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastaavien tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden työskentelyä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulee olla olennainen osa myös kaupungin tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyä sekä hyvää hallinto- ja johtamistapaa. Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla tarkoitetaan kaupunkikonsernin toimintayksiköiden ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyviä menettelyitä sekä organisaatioratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla kaupunkikonsernin toimielinten ja tilivelvollisen johdon sekä tytäryhteisöjen hallitusten tulee saada kohtuullinen varmuus 1. toiminnan tuloksellisuudesta (ml. jatkuvuus) ja taloudellisesta kestävyydestä 2. lakien, päätösten, sääntöjen ja johdon ohjeiden noudattamisesta 3. resurssien ja omaisuuden turvaamisesta sekä 4. toiminnan ja talouden raportoinnin oikeellisuudesta ja tietojen luotettavuudesta. Sisäisen valvonnan tarkoitus, tavoitteet, järjestäminen sekä vastuut on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymässä Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -päätöksessä sekä kaupunginhallituksen hyväksymässä ohjeessa Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta. Ohjeen mukaan valvontarakenteen määrittely perustuu myös julkishallinnossa käytettyyn COSO-viitekehikkoon. Sen mukaan sisäinen valvonta koostuu viidestä keskinäisessä suhteessa olevasta osa-alueesta, jotka ovat johtamistapa ja valvontakulttuuri, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, tiedonvälitys ja raportointi sekä seuranta. Niiden tulee olla osa johtamisprosessia ja ne määrittävät sen, miten organisaation sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään. Kaupunkikonsernin tasolla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vastaavat konsernijohto: kaupunginhallitus ja sen konsernijaosto, pormestari ja konsernijohtaja. Jokainen toimielin kuten lautakunta ja johtokunta sekä niiden alaiset johtavat viranhaltijat, erityisesti tilivelvolliset, sekä esimiehet vastaavat johtamansa toiminnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Keskeinen osa Tampereen kaupunkikonsernin johtamis- ja valvontajärjestelmää on tarkastustoimikunta (audit committee). Sen tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan asianmukaista järjestämistä, riittävyyttä ja tehokkuutta sekä hyvän johtamis- ja hallintotavan toteutumista. Se käsittelee myös kaupungin toimintakertomuksessa annettavat selonteot sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä sekä arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

4 Tarkastustoimikunta ohjaa ja kehittää sisäistä tarkastusta. Se hyväksyy sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja käsittelee sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan työtä. Toimikunta kokoontuu vähintään vuosineljänneksittäin. Toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana pormestari sekä jäseninä kaupunginhallituksen kaksi varapuheenjohtajaa. Konsernijohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus toimikunnan kokouksissa. Esittelijänä toimii sisäisen tarkastuksen tarkastusjohtaja. 2.3 Sisäisen tarkastuksen asema ja tehtävät Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen, tarkastustoimikunnan ja pormestarin alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen toiminta-alueena on kaupungin toiminta käsittäen kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Se auttaa tarkastus-, arviointi- ja konsultointipalveluiden avulla kehittämään kaupungin hyvää johtamis- ja hallintotapaa, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa sekä antaa tarvittaessa näihin liittyvää neuvontaa. Sisäinen tarkastus ei osallistu päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida kaupunginhallitukselle ja tarkastustoimikunnalle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä suorittaa tarkastussuunnitelman mukaiset ja muut kaupunginhallituksen ja pormestarin määräämät tarkastus- ja konsultointitehtävät. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmää, toimintojen lain- ja päätöksenmukaisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta sekä johtamisessa ja päätöksenteossa käytettävän tiedon luotettavuutta ja antaa suosituksia niiden parantamiseksi. Tarkastusten tavoitteena on kaupungin johtamisperiaatteiden, eettisten periaatteiden ja arvojen, hyvän johtamis- ja hallintotavan tukeminen sekä riski- ja valvontatietoisuuden lisääminen. Edellisten lisäksi sisäinen tarkastus valmistelee kaupunginhallituksen selonteon sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä ja vastaa tarkastustoimikunnan asioiden valmistelusta ja koordinoinnista. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET JA NIIDEN VAIKUTUS SISÄI- SEN TARKASTUKSEN TEHTÄVIIN Kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki - kaupunkistrategiaan. Uuden kuntalain säännökset korostavat kaupunginhallituksen ja konsernijohdon asemaa kaupungin toiminnan ohjaajana sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden varmentajana. Tulevaa suunnittelukautta sävyttävät sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, toimintamallin uudistus, kehitysohjelmat (Smart Tampere, Työllisyydenhoidon kokeilu, Viiden tähden keskusta, Hiedanranta sekä Raitiotie) ja niihin liittyvät merkittävät investoinnit,

5 digitalisaation hyödyntäminen, kuntalain uusien säännösten toimeenpano sekä EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo. 3.1 Toimintamallin uudistaminen Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015, että toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vaiheittain ja sen on määrä olla kokonaisuutena voimassa kesäkuusta 2017 lähtien. Toimintamallin uudistaminen perustui tarpeeseen ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka haastavat kuntien nykyisen roolin ja tehtävät. Sote- ja maakuntauudistus tulevat muuttamaan perustavalla tavalla kuntien tehtäviä. Kuntien heikko taloustilanne puolestaan pakottaa tekemään pysyviä rakenteellisia ratkaisuja tasapainon saavuttamiseksi. Kuntien ja erityisesti suurten kaupunkien tehtävissä painottuvat jatkossa erityisesti elinvoiman luominen ja vahvistaminen. Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015, että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Nykyisestä tilaajan ja tuottajan erotteluun perustuvasta mallista on valmistelutyössä tunnistettu asioita, joita on tarkoituksenmukaista säilyttää myös jatkossa. Tällaisia asioita ovat hankintaosaaminen, asiakaslähtöisyys ja elämänkaarimalli, kustannustietoisuus, tuotteistus ja prosessiajattelu. Uuden johtamismallin keskeisiksi periaatteiksi nousivat seuraavat asiat: - Palvelutoiminnan johtamisessa korostetaan konsernin kokonaisetua, tuloksellisuutta ja johtamisen selkeyttä. - Uudessa johtamismallissa kiinnitetään erityistä huomiota johtamisosaamiseen. Johtamismalli on joustava. Johtamisen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista. - Palvelualueiden lautakunnilla on sekä palvelujen järjestämistehtävä että tuotannon poliittinen johtamistehtävä. Palvelualueen johtaja on palvelutoiminnan johtajien esimies. - Johtamismallissa lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa yhdessä asetettujen tulosja vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa. - Uuden johtamismallin kehittämisen ja palvelualueiden rakenteen uudistamisen lähtökohtana ovat toimintamallille asetetut tavoitteet. Tampereen uudessa toimintamallissa kaupungin organisaation perustana ovat kolme palvelualuetta: hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Vuoden 2017 budjetti on valmisteltu uuden organisaation pohjalta. Uudistuksen keskeisiä kokonaisuuksia vuonna 2016 ovat olleet poliittisen johtamisen kehittämiskokonaisuuden saattaminen päätöksentekoon, palvelualueiden toiminnan organisointi, kaupungin johtamis- ja ohjausprosessien uudistaminen sekä kehittämis- ja kumppanuuskulttuurin edistäminen.

6 Uudistetun organisaation toiminta käynnistyy soveltuvin osin 1.1.2017 ja poliittisten toimielinten osalta 1.6.2017. Pormestari johtaa edelleen kaupungin johtoryhmää ja konsernijohtaja toimii muodostettujen palvelualueiden johtajien ja konserniohjausprosessien vetäjien esimiehenä. Palvelualueen johto vastaa palvelualueen palvelujen järjestämistehtävästä ja palvelutoiminnan johtamisesta. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä säädettiin velvollisuus koota kuntien johtosäännöt yhteen johtosääntöön eli hallintosääntöön. Uusi hallintosääntö tuli laatia siten, että se on voimassa 1.6.2017. Tampereen kaupungin uuden hallintosäännön valmistelussa otetaan huomioon kuntalaista ja toimintamallin uudistuksesta aiheutuvat muutokset sekä muut muutostarpeet. Muutokset kohdistuvat erityisesti toimielinten ja pormestarien, konsernijohtajan ja palvelualueen johtajien tehtäviin ja ratkaisuvaltaan. Kasvavan kaupungin lisääntyvä palvelukysyntä ja kuntatalouden ahdinkotila tuottavuustavoitteineen tulevat toimintamallin uudistamisen, digitalisaation johtamisen sekä sote- ja maakuntauudistuksen lisäksi seuraavina vuosina vaikuttamaan myös sisäisen tarkastuksen työn kohdentumiseen. 3.2 Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla. Maahan perustetaan 18 maakuntaa, jotka järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Hallituksen linjausten mukaan maakunta tuottaa sote-palvelut itse tai se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Kunta ei voi olla jatkossa palveluntuottaja. Maakunnan on lisäksi erotettava oma palvelutuotanto maakunnan muusta toiminnasta erillisen oikeushenkilön hoidettavaksi. Se voi olla osakeyhtiö tai maakunnan palvelulaitos. Uudistuksen myötä kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sotepalveluja. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen. Maakuntien yhteistyölle ja toiminnalle on tarkoitus luoda puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi tultaneen perustamaan maakuntien omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Uudistuksella tulee siten olemaan kuntien osalta merkittäviä muutoksia ainakin seuraaviin asiakokonaisuuksiin. - Tehtävät ja rahoitus - Henkilöstön asema - Kiinteistöt, tietojärjestelmä- ja omaisuussiirrot

7 - Palveluintegraatio - Tukipalvelut Kunnat eivät edelleenkään ole tosiasiallisesti päässeet vaikuttamaan uudistuksen valmisteluun, eikä kunnilla ole siten riittäviä tietoja sen tulevista vaikutuksista. Uudistuksen vaikutuksia ei ole riittävään ja luotettavaan tietoon perustuen kuntien näkökulmasta esitetty ja analysoitu, mistä johtuen siihen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja uhkia. Sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi 9. marraskuuta 2016. Lausuntoyhteenvedon on tarkoitus valmistua marras-joulukuussa, minkä jälkeen hallitus päättää lopullisesta esityksestä. Maakunnan väliaikaishallinnon on tarkoitus aloittaa toimintansa jo 1.7.2017. 3.3 Sisäisen tarkastuksen suunnittelu ja resurssien kohdentaminen Toiminnan painopistealueiden määrittelyn perustaksi sisäinen tarkastus on syksyn 2016 aikana mm. haastatellut palvelualuejohtajia sisäisen tarkastuksen toiminnan kehittämismahdollisuuksien, kaupungin toimintaympäristön, merkittävien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamiseksi sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyiden kehittämiseksi. Palvelualueiden johtamisen ja toiminnan organisoinnin perusteella on arvioitu sisäisen tarkastuksen yksikön organisointia. Arvioinnin perusteella on päädytty muuttamaan sisäisen tarkastuksen vastuualueiden määrittelyä siten, että kullekin palvelualueella osoitetaan vuoden 2017 alusta nimetty vastuutarkastaja. Muutoksen tavoitteena on parantaa sisäisen tarkastuksen lisäarvoa palvelualueiden johtamisen, riskienhallinnan ja valvonnan kehittämisessä. Lisäksi sisäinen tarkastus on laatinut kaupungin toiminnan toimintaympäristöanalyysin merkittävimmistä tapahtumista, jotka tarjoavat merkittävän mahdollisuuden tai jotka voivat aiheuttaa merkittävän uhan kaupungin toiminnalle. Tarkastusjohtaja ja -päällikkö sekä kukin sisäinen tarkastaja ovat arvioineet omalta vastuualueeltaan toimintaympäristön muutoksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Alla on esitetty sisäisen tarkastuksen näkemys kaupungin toimintaympäristöstä, siihen liittyvistä muutoksista, merkittävistä mahdollisuuksista ja riskeistä. Analyysin perusteella on laadittu sisäisen tarkastuksen painopistealueet ja työohjelma.

8 Kuvio 1. Sisäisen tarkastuksen toimintaympäristöanalyysi Sisäisen tarkastuksen tehtävät liittyvät hyvän johtamis- ja hallintotavan, johtamisperiaatteiden ja eettisten periaatteiden toteutumisen edistämiseen sekä valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen suorittama toimintayksikköjen johtamisen arviointi ja yksikköjen itsearvioinnin kehittäminen tukevat johdon valvontavastuun toteuttamista. Sisäinen tarkastus järjestää edelleen vuosittain tilivelvollisen johdon koulutusta sekä osallistuu aktiivisesti esimieskoulutukseen kouluttajana. 4 TOIMINNAN PERUSTEET 4.1 Toiminta-ajatus Toimimme objektiivisesti ja riippumattomasti pormestarin ja muun konsernijohdon kumppanina ja tukena kaupungin arvojen toteuttamisen, tavoitteiden saavuttamisen, järjestelmällisen riskienhallinnan, tehokkaiden johtamis- ja hallintoprosessien sekä sisäisen valvontajärjestelmän hyödyntämisen ja kehittämisen vahvistamiseksi. Sisäinen tarkastus toteuttaa toiminta-ajatustaan tuottamalla konsernijohdolle, palvelualueille ja liikelaitoksille toimintaa koskevia tarkastuksia, arvioita ja konsultointeja sekä niiden pohjalta toiminnan kehittämissuosituksia. Sisäinen tarkastus myötävaikuttaa maini-

9 tuin toimenpitein järjestelmällisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan jatkuvaan kehittämiseen. 4.2 Arvot Sisäisen tarkastuksen yksikkö edistää toiminnassaan ammattikuntansa ammatillisten standardien mukaisia eettisiä käytäntöjä ja toimii samalla kaupunginvaltuuston hyväksymien toimintatapojen (toimimme yhdessä, toimimme vastuullisesti ja toimimme avoimesti ja rohkeasti) mukaisesti. Yksikön noudattamia ammatillisia periaatteita ovat rehellisyys, objektiivisuus, luottamuksellisuus ja ammattitaito. Näiden periaatteiden mukainen toiminta varmentaa sen, että sisäinen tarkastus suorittaa arviointi- ja varmistustyönsä objektiivisesti. 4.3 Visio Olemme arvostettu johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asiantuntijayksikkö niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin. Vision mukaan haluamme tukea kaupungin johtamis- ja hallintotavan kehittämistä myös valtakunnallisesti arvostettuna asiantuntijayksikkönä. 4.4 Sisäisen tarkastuksen ammattistandardien noudattaminen Sisäisen tarkastuksen yksikköön tehtiin vuonna 2016 kolmas laadunvarmistustarkastus. Sen mukaan tarkastusyksiköllä on oikeus käyttää raporteissa mainintaa noudattanut toiminnassaan kansainvälisiä sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja. Laadunvarmistuksessa todettiin myös, että tarkastajat noudattavat työssään ammatillisten standardien mukaisia eettisiä sääntöjä. Sisäisen tarkastuksen toimintaympäristöanalyysistä nousivat merkittäviksi asiakokonaisuuksiksi mm. seuraavat - Toimintaympäristön muutokset ja tarve jatkuvasti ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamista - Sisäisen tarkastuksen erilaiset palvelut hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi - Tarkastustoimikunnan ja konsernijohdon vahva tuki hyvän johtamis- ja hallintotavan kehittämiselle sekä sisäisen tarkastuksen toiminnalle - Suunnitelmallisen yhteistyön lisääminen kaupungin laki- ja riskienhallintatoimintojen sekä tarkastustoimen kanssa - Sisäisen tarkastuksen ammattistandardien noudattaminen Toimintaympäristönanalyysin ja riskien arvioinnin perusteella toteutetaan toimenpiteitä, joilla kehitetään toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Perustana on ammattitaitoinen, asi-

10 antunteva ja luotettava henkilöstö, jolla on pitkäaikainen näkemys ja kokemus kaupungin toiminnoista. Ikärakenteen ja tiedonjakamisen heikkouksiin vastataan lisäämällä yhteistyötä ja hyödyntämällä oman organisaation osaajia ja johdon tukea entistä paremmin. Uhkia torjutaan kouluttautumalla ja vahvistamalla yksikön omaa ammattitaitoa ja asiantuntemusta. Vuoden 2016 aikana sisäinen tarkastus on pitänyt kolme kehittämispäivää, joissa on analysoitu ja kehitetty sisäisen tarkastuksen toimintatapoja. Omia työskentelytapoja ja niiden itsearviointeja kehitetään jatkuvasti. Toimintaympäristön analysointi, tarkastus-, konsultointi- ja koulutustoiminnan riskiperusteinen suunnittelu sekä riskikontrollimatriisin hyödyntäminen tulevat jatkossa olemaan aiempaa systemaattisemmin resurssien kohdentamisen perustana. 5 PAINOPISTEET JA VUODEN 2017 TAVOITTEET Sisäinen tarkastus koordinoi vuonna 2017 kaupunginvaltuuston päätöksen Tampereen kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä kaupunginhallituksen hyväksymän Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -asiakirjan uudistamisen. Lisäksi sisäinen tarkastus myötävaikuttaa osana toimintamallin kehitystyötä erityisesti palvelualueiden toimintaympäristön analysointien vakiinnuttamiseen sekä riskiprofiilien laadintaan. Tarkoitus on kehittää yksikön raportointia edelleen johtoa paremmin palvelevaksi ja lisäarvoa tuottavaksi. Toiminnan painopisteiden ja työohjelman laadinta on perustunut vuorovaikutteiseen prosessiin ylimmän luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon kanssa. Prosessi on pitänyt sisällään tarkastusjohtajan ja -päällikön suorittamia palvelualuejohtajien haastatteluja sekä sisäisen tarkastuksen yksikön laatiman toimintaympäristöanalyysin. Hyvän johtamis- ja hallintotavan kehittäminen: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet -asiakirjan uudistaminen Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta konsernimääräyksen uudistaminen Olemme arvostettu johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asiantuntijayksikkö niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin Yksiköiden itsearvioinnin kehittäminen: Hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan itsearvioinnin toimintatavan uudistaminen Laatutyö: Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön uudistaminen Sisäisen tarkastuksen ammattistandardien noudattamisen itsearviointimenettelyt

11 Sisäisen tarkastuksen tavoitteet pohjautuvat kaupunkistrategiaan. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan toimintamallin uudistamista, digitalisaation hallittua hyödyntämistä, kaupunkistrategian, toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteiden saavuttamista. Sisäisen tarkastuksen toiminnan painopisteet kaudella 2017-2020 ovat seuraavat: - Toimintamallin uudistaminen ja digitalisoinnin johtaminen sekä tietohallinto ja -suoja - Sote- ja maakuntauudistuksen muodostamisesta aiheutuvien riskien sekä muutosten hallinta - Omistajaohjauksen periaatteet, toimintatavat ja tuloksellisuus - Hyvä johtamis- ja hallintotapa, toiminnan eettisyys, hankintojen kilpailuttaminen Sisäisen tarkastuksen toiminnan painopisteet vuodelle 2017 sekä niitä kuvaavat mittarit on esitetty erillisessä suunnitelmassa. Sisäinen tarkastus myötävaikuttaa painopistealueiden toteutumiseen tarkastuksin, tukemalla riskienhallinnan viemistä käytäntöön, osallistumalla eri työryhmien toimintaan sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia. Hyvän johtamis- ja hallintotavan sekä sisäisen tarkastuksen laadun edistäminen: Valtuustokauden tavoitteet Tavoite 2017 Mittari Hyvän johtamis- ja hallintotavan Sisäisen valvonnan ja riskien- Kv:n uusi päätös kehittäminen hallinnan perusteet -päätöksen Laatutyö uudistaminen Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta -konsernimääräyksen uudistaminen Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön uudistaminen Sisäisen tarkastuksen ammattistandardien noudattamisen itsearviointimenettelyt Kh:n hyväksymä uusi konsernimääräys Tarkastustoimikunnan hyväksymä uusi toimintasääntö Tarkastusjohtajan ja -päällikön laatima koonti itsearviointien tuloksista Asiakastyytyväisyys Asiakaspalaute arvo 4,3 Lisäksi sisäinen tarkastus arvioi palvelualueiden ja liikelaitosten johtamista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä (ns. arvi-tarkastus). Tilivelvollisen johdon vastuulla on yksikkökohtaisen itsearvioinnin kehittäminen. Tätä toimintaa tuetaan koulutuksella sekä arvioimalla sisäisen valvonnan selontekoprosessia ja laadittujen selontekojen sisältöä. Sisäisen tarkastuksen arviointi- ja koulutustoiminnan laadun kehittämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi selvitetään asiakastyytyväisyyttä. Tarkastus- ja arviointityön menestyksekäs suorittaminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää henkilöstön työhyvinvoinnin ja asiantuntemuksen hyvää tasoa. Tehokkaiden työpäivien sekä työviihtyvyyden ja työhyvinvoinnin hyvä ylläpito sekä aktiivinen kouluttautuminen edistävät työssä jaksamista ja yksikölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

12 6 TYÖSUUNNITELMAN SEURANTA Tarkastustoimikunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen toiminnan painopisteet ja yksityiskohtaisen vuosittaisen työsuunnitelman. Sille raportoidaan myös suunnitelman toteutumisesta yhteenvetoraportilla neljännesvuosittain ja tehtyjen suositusten toteutumisesta seurantaraportilla puolivuosittain. Kaupunginhallitukselle esitetään vuosiyhteenveto ja kahdesti vuodessa tarkastussuositusten toimeenpanon seurantaraportti. Hyvän tarkastustavan lähtökohtana ovat sisäisten tarkastajien kansainväliset ammattistandardit ja eettiset periaatteet. 7 SISÄISEN TARKASTUKSEN TYÖNJAKO VUONNA 2017 Sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen vahvistaman vuosisuunnitelman ja resurssien mukaisesti. Tarkastusjohtaja vastaa sisäisen tarkastuksen toiminnasta kokonaisuutena sekä asioiden valmistelusta ja esittelystä tarkastustoimikunnalle. Tarkastuspäällikkö vastaa vuosisuunnitelman mukaisen työn suunnittelusta, ohjauksesta ja raportoinnista sekä itsearviointien suorittamisesta. Työt on jaettu seuraaviin vastuualueisiin: tarkastusjohtaja Markus Kiviaho: konsernihallinto ja omistajaohjaus tarkastuspäällikkö ja tarkastajat: - tarkastuspäällikkö Kaj Palenius: tietojärjestelmät, tietohallinto ja -suoja - sisäinen tarkastaja Jukka Piirto: kaupunkiympäristön palvelualue - sisäinen tarkastaja Piritta Haapahuhta: elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue - sisäinen tarkastaja Leena Salminen: hyvinvoinnin palvelualue - atk-tarkastaja Irja Peltoniemi: liikelaitokset, Pirkanmaan pelastuslaitos - sisäinen tarkastaja Marja Pärssinen: Konsernipalvelukeskus Koppari, palkat, henkilöstöhallinto, kassatoiminnot - tarkastaja Anne Perttala: hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta, kyselyt, toimiston asiat