Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (14) Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:00-17:45 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen Nelli Berg-Väänänen Heidi Komulainen, klo 15.00-17.20 Jukka Pulkkinen Minna Reijonen, varajäsen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Taisto Toppinen, klo 15.00-17.00 Annu Saukko, varajäsen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen Jarmo Pirhonen Markku Tervahauta, klo 15.00 17.20 Pekka Vähäkangas Markku Rossi Sari Raassina, klo 17.00 17.30 Irja Sokka Heikki Vienola Sirpa Lätti-Hyvönen Kirsi Soininen Hanna Väätäinen, klo 15.00 15.40 Katri Hiltunen, 15.00 16.55 Kari Raninen, klo 15.00 16.55 Aleksi Eskelinen, klo 15.35 16.55 Mikko Aro kaupunginjohtaja, esittelijä palvelualuejohtaja palvelualuejohtaja esittelijä valtuuston puheenjohtaja valtuuston 1. varapuheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginsihteeri strategiajohtaja markkinointijohtaja projektipäällikkö kaupunkisuunnittelija perusopetusjohtaja kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja II kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Asiat 1-5
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 2 (14) Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Mikko Aro pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, 3.2.2014. Nelli Berg-Väänänen Tapio Tolppanen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, 4.2.2014. Mikko Aro Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 1 5 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 3 (14) Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 2 Pöytäkirjantarkastajat 5 3 3 1-2 Tilannekatsaus keskustan liikennejärjestelyistä ja kävelykeskustan toteutuksesta 4 4 3 Kuopion kaupungin markkinointi - rakenne ja toimenpiteet 9 5 5 * Kuntakokeiluhanke - Kuopion hakeminen kokeiluun 13 Muutoksenhaku Sivu 6
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 4 (14) 1 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 5 (14) 2 2 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat kaupunginhallituksen jäsenet Nelli Berg-Väänänen ja Tapio Tolppanen. Päätös Valittiin kaupunginhallituksen jäsenet Nelli Berg-Väänänen ja Tapio Tolppanen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 6 (14) 3 3 Asianro 1144/08.00.00/2013 Tilannekatsaus keskustan liikennejärjestelyistä ja kävelykeskustan toteutuksesta Kaupunkirakennelautakunta 20.11.2013 222: Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Keskustan liikenneverkkomuutokset Toripysäköinnin laajennushanke ja saneeraus Tekninen lautakunta hyväksyi 3.2.2010 tiedotusperiaatteet koskien keskustan liikennejärjestelyjen muutoksia. Näiden periaatteiden mukaisesti kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut raportoi kaupunkirakennelautakuntaa töiden etenemisestä 3 kk välien. Edellinen raportti käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa 26.6.2013. Keskustan liikenteen yleissuunnitelman mukaiset liikenneverkkomuutokset on tehty. Haapaniemenkadun ja Puijonkadun pohjoisosat muutettiin kaksisuuntaisiksi 8.7.2013. Samassa yhteydessä toripysäköinnin saneeraus valmistui ja toripysäköinnin pohjoisten ramppien ajosuunnat vaihdettiin. Paikallisliikenteen liikennöinnin helpottamiseksi asennettu väistämisvelvollisuus Kirkkokadun ja Vuorikadun risteyksessä poistetaan marraskuun aikana. Asiasta tiedotetaan paikallismedian kautta ennen muutosta. Toripysäköinnin laajennusosa otettiin käyttöön 10.5.2013 ja saneeraus valmistui 8.7.2013. Pysäköintilaitoksen käyttöön oton yhteydessä havaittuja ongelmia on parannettu. Maksujärjestelmässä olleita häiriöitä on korjattu yhteistyössä laitetoimittajan kanssa. Toripysäköinnin opasteita on parannettu sekä laitoksen sisällä sekä porrashuoneissa. Porrashuoneisiin on asennettu kerroskohtaiset opastetaulut, joista ilmenee myös maksuautomaattien paikat. Pysäköintitasoille on lisätty tasotunnukset. Ulosajo-opastuksen yhteyteen on toivottu ilmansuunta opastusta, joka lisätään vuoden 2013 aikana. Puijonkadulle molempiin sisäänajoluiskien yhteyteen asennetaan porttiaiheet, joihin tulee tieto toripysäköinnin aukioloajoista sekä paikkakohtaista tietoa vapaista pysäköintipaikoista. Toripysäköinnin tasolaskennan asennustyöt ovat käynnissä. Kävelykeskustan suunnittelu ja rakentaminen vuosina 2013 ja 2014 Kuluvan kesän kävelykeskustan rakentamisalueet on esitetty liitteessä 1. Kiveystyöt ovat edenneet aikataulussa. Torialue on kokonaisuudessaan kivetty. Haapaniemenkadun joukkoliikennekatu avattiin liikenteelle 1.10.2013, jolloin torin ympäristössä otettiin käyttöön uudet paikallisliikenteen pysäkit. Aikataulunäyttöjen asennustyöt pysäkeille ovat käynnissä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 7 (14) 3 Kävelykeskustan rakentamista jatketaan sään salliessa mahdollisimman pitkälle syksyyn. Tavoitteena on saada kivettyä Kauppakatu välillä Haapaniemenkatu - Puijonkatu. Puijonkatu on katualueen osalta kivetty. Anttilan kiinteistön kohta tontin osalta rakennetaan keväällä 2014. Kävelykeskustan rakentamista jatketaan keväällä 2014 heti sään salliessa. Kävelykeskustan taide Veljmies ja Siskotyttö-patsaat palautetaan omille paikoilleen keväällä 2014. Myös muiden kävelykeskustan taideteosten asentaminen on osittain mahdollista keväällä 2014. Loput taideteokset asennetaan kävelykeskustan rakentamisen edetessä. Ajantasainen pysäköinnin opastus Ajantasaisen pysäköinnin opastukseen liittyvät opasteet on toripysäköinnin porttiaiheita lukuun ottamatta asennettu. Järjestelmä on testikäytössä ja järjestelmän käyttökoulutukset suoritetaan lokakuun aikana. Järjestelmään liitetään toripysäköinnin kerroskohtaiset laskentatiedot heti, kun asennustyöt toripysäköinnin osalta ovat valmiit. Tiedottaminen Kunnallistekninen suunnittelu tekee yhteistyötä liikennejärjestelyjen muutoksista poliisiin, pelastusviranomaisen, taksien edustajan ja Kuopion Liikenteen kanssa. Kävelykeskustan rakentamisen aikana (touko-syyskuu) järjestettiin viikoittain kävelykeskustan rakentamisen tiedotustilaisuuksia. Yleisiä tiedotustilaisuuksia on järjestetty n. kerran kuukaudessa. Keskustan liikennejärjestelyistä on laadittu sivusto kaupungin internetsivuille. Sivustoilla julkaistaan keskustan liikennejärjestelyjen muutoksista laaditut tiedotteet sekä yhteenveto keskustan liikenteen yleissuunnitelmasta. Sivustoa päivitetään tarvittaessa. Kävelykeskustalla on oma internetsivusto, jossa on kerrottu alatorihankkeesta, rakentamisen vaikutuksista sekä kävelykeskustan suunnitelmista ja rakentamisesta. Kävelykeskustan internetsivustoa päivitetään jatkuvasti. Vaikutusten arviointi Yritysvaikutusten arviointi Kävelykeskustan toteuttamisella tuetaan yritysten toimintaa. Kävelykaduilla ja joukkoliikennekaduilla sallitaan huolto- ja tontille ajo. Arvio ilmastovaikutuksista Kävelykeskustan toteutus on ilmastovaikutuksiltaan positiivinen. Suunnitelmalla edistetään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä. Esitys Esitän, että lautakunta merkitsee asian tiedoksi ja esittää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Esitän edelleen, että kaupunkirakennelautakuntaa ja kaupunginhallitusta tiedotetaan kävelykeskustan rakentamisesta jatkossa tarvittaessa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 8 (14) 3 Valmistelija Hanna Väätäinen puh. +358 044 718 5318 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Asiaa selostetaan kokouksessa. Liitteet 1 1144/2013 Kävelykeskustan työmaa-alueet 2 1144/2013 Kartta liikenneverkkomuutoksista Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. merkitsee asian tiedoksi. Päätös Projektipäällikkö Väätäinen selosti asiaa. Kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Eskelinen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Projektipäällikkö Väätäinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Tämän jälkeen kasvun ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja Eskelinen, perusopetusjohtaja Raninen ja kaupunkisuunnittelija Hiltunen olivat kuultavana kouluverkostoratkaisuista. Kuulemisen aikana kokouksesta poistuivat jäsen Toppinen, palvelualuejohtaja Tervahauta ja jäsen Komulainen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 9 (14) 4 4 Asianro 425/00.01/2014 Kuopion kaupungin markkinointi - rakenne ja toimenpiteet Markkinointijohtaja Kirsi Soininen Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut Markkinointi pyrkii aina aikaansaamaan myyntiä tai muuta vaikuttavuutta. Kaupungit ja alueet pyrkivät aikaansaamaan kasvua saadakseen verotuloja ja ylläpitääkseen näillä hyvinvointia. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki on houkutteleva sekä asukkaille, matkailijoille, yrityksille kuin investoreillekin. Hyvä alueimago vaikuttaa myönteisesti alueen elinkeinoelämään ja sen toimintaedellytyksiin sekä opiskelijoiden opiskelupaikkavalintaan. Alueen hyvällä imagolla on vaikutusta myös asukkaiden tyytyväisyyteen sekä kuntien ja kaupunkien työnantajamielikuvaan. Lähtötilanneanalyysi osoitti, että Kuopion alueen vahvuuksia ei kaikilta osin tunnisteta ja kasvun näkökulmasta imagoa tulee pyrkiä tietyiltä osin vahvistamaan. Markkinoinnin taustaa: Palvelualueuudistuksessa 2011 perustettiin markkinointitoiminto osaksi vanhaa viestinnän yksikköä tukemaan kaupungin strategisia tavoitteita; Kuopiokuvan kirkastamista ja kaupungin kasvuohjelmaa. Pohjois-Savon maakuntaliitto lähti rahoittamaan koko Pohjois-Savon yhteistä markkinointihanketta, jonka tehtävänä oli Kuopio-vetoisena kasvattaa koko maakunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kriittistä maakunnan näkökulmasta on osaavan työvoiman saatavuus Pohjois-Savon yrityksiin sekä alueen houkuttelevuus opiskelupaikkakuntana nuorille. Kuopio-kärkistä markkinointia lähti alkuvaiheessa rahoittamaan maakuntaliiton ohella alueen oppilaitokset Itä-Suomen yliopisto, Savonia, SAKKY ja YSAO sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja kunnista Iisalmi, Siilinjärvi, Lapinlahti, Leppävirta ja Varkaus. Kuntarahan osuus koko hankkeesta on 12,5 %, josta Kuopion kaupungin osuus on 50 % (noin 40.000 euroa/vuosi). Hankkeen edetessä myös yrityskumppaneita on tullut yhteismarkkinointiin mukaan. Jatkohankkeeseen on halukkaita kuntia tulossa lisää: Tuusniemi ja Sisä-Savon kuntayhtymä. Hankerahoitus on ollut hyvä tapa rahoittaa pysyvät markkinoinnin työkalut ja luoda yhteismarkkinoinnin malli. Hankerahoituksen jälkeen toiminnan tulisi kuitenkin pystyä jatkumaan osana toimijoiden normaalia työskentelyä keräämällä yhteismarkkinointiin tarkoitetut rahat kumppaniverkostolta. Koordinaatiopiste toiminnalle tarvitaan myös. Tämän vaiheen suunnittelu on ajankohtaista 2014 vuoden aikana. Ohjelman alussa onnistumisen kannalta kriittistä on ollut yhteismarkkinoinnin toimintamallin ja luottamuksen rakentaminen kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Aivan hankkeen alussa tehtiin lähtötilannetutkimus, jolla selvitettiin alueen nykyistä mielikuvaa sekä potentiaalisten asiakkaiden että omien asukkaiden joukossa. Lähtötilannetutkimus osoitti, että markkinointi tulee kohdentaa tunnettuuteen, houkuttelevuuteen ja maineen rakentamiseen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 10 (14) 4 Lähtötilannetutkimukseen nojaten luotiin maakunnallinen markkinointistrategia, jossa linjattiin ne kärkitoimialat ja kilpailuedut, joiden varaan markkinointi rakennetaan. Strategiavaihe kesti syksystä 2011 kevääseen 2012. Sen aikana kuultiin tuhansia toimijoita ja luotiin pysyvä strategia. Strategiavaihe vei suunniteltua enemmän aikaa, sillä kuntakumppaneiden pyynnöstä strategiakierroksia lisättiin, jotta lopputulos otti mahdollisimman hyvin huomioon eri näkökulmat. Tämä viivästytti käytännön toimenpiteiden aloittamista. Hyväksytyssä strategiassa maakuntaa markkinoidaan Kuopio Tahko alueena ja korostetaan korkean osaamisen, matkailun, opiskelun ja hyvän elämän maakuntaa, jonka veturina toimii Kuopio. (nk. Brändikoodi) Ylivoimatekijöiksi määriteltiin vahvat vientiyritykset koko maakunnan alueelta, hyvinvointi, terveys ja turvallisuusosaaminen, elintarviketuotanto, -tutkimus ja jalostus, Energia- ja bioteknologia, Suomen paras kasvuympäristö lapsille, Suomen laaja-alaisin yliopiston ja työpaikkoihin johtavat koulutusketjut sekä Kuopio- Tahko matkailukeskittymä, ainutlaatuinen yhdistelmä. Markkinoinnin tavoitemielikuvaksi määriteltiin; dynaaminen, kansainvälinen ja osaava. Tärkeilyvapaa alue, jossa on tavoittelemisen arvoisia työ- ja opiskelupaikkoja sekä huippuosaajia. Syksyllä 2013 käynnistettiin ensimmäiset toimenpiteet visuaalisen ilmeen ja markkinoinnin konseptin luomisen jälkeen. Markkinointia lähdettiin tekemään ensin maakunnan sisällä ja nyt toimenpiteet ovat laajentuneet ulospäin. Markkinoinnin tavoitteet ja tuloksellisuus Markkinoinnin osalta mitattavuus lyhyellä tähtäimellä on haasteellista, sillä markkinointitoiminnoilla pyritään vaikuttamaan alueeseen linkittyvien mielikuvien parantumiseen ja tätä kautta kasvun mahdollistamiseen. Luonnollisesti mielikuvaan vaikuttavat myös muut tekijät kuin vain markkinointi. Lisäksi mielikuvat muuttuvat pysyvästi pitkällä aikavälillä. Kampanjoiden teho pystytään mittaamaan näkyvyydellä ja kontaktimäärillä. Mielikuvaa muuttaakseen tarvitaan imagollista, positiivista ja jatkuvaa alueviestintää, jossa alueen vahvuudet nostetaan kohderyhmän tietoisuuteen sekä tavoitemielikuvaa tukevia toimenpiteitä, aitoja tekoja. Aluemarkkinoinnin osalta tavoitteet: Yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä mitataan toimenpidekohtaisesti, mutta päätavoitteet liittyvät maakunnan vetovoiman kasvattamiseen. Nämä kuitenkin vaativat määrätietoista ja pitkäjänteistä näkymistä. Tavoitteena on, että Kuopion alueen yritysten toimintaedellytykset paranevat mm. osaavan henkilökunnan saatavuuden kautta. Mitä kiinnostavampi alue on, sitä helpompi on yritysten rekrytoida osaajia muualta. Tämä taas on edellytys yritysten pysymiselle alueella. Myös oppilaitosten hakijamääriin vaikuttaa alueen imago opiskelupaikkakuntana. Välilliset tavoitteet maakunnallisessa markkinointiohjelmassa: 1. Pohjois-Savon väestökasvutavoite: uusia asukkaita, uusia työpaikkoja alueelle ja opiskelijoita oppilaitoksiin. 2. Pohjois-Savon elinkeinoelämän kehittyminen: Uusia yrityksiä ja investointeja, Alueen yritysten liikevaihdon kasvu, 3. Opiskelijoiden hakijamäärän kasvu maakunnan ulkopuolelta 4. Matkailijamäärien ja matkailutulon kasvu.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 11 (14) 4 Laadulliset tavoitteet: 1. Kuopion sijoituksen nousu Suomen kiinnostavimpien kaupunkien joukossa sijalle 5 tai 6. 2. Pohjois-Savon vetovoiman kasvattaminen todenmukaista imagoa vahvistamalla, Tahkon ja Kuopion liittäminen toisiinsa mielikuvatasolla. 3. Nuoret/opiskelijat: mielikuvien paraneminen ja suositteluhalukkuuden kasvu. 4. Ulkoiset yritykset: sijoittumishalukkuuden kasvu. 5. Alueen sisäiset asukkaat: suositteluhalukkuuden kasvu Lähtötilannetutkimus uusitaan 2015 keväällä, jolloin nähdään onko toimenpiteillä ollut vaikutusta kyseisiin osa-alueisiin. On hyvä kuitenkin muistaa, että mielikuviin vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, jota ei vuodessa pystytä tekemään, vaan se vaatii vuosien investoinnin markkinointiin. Alkuvaiheessa markkinoinnin perustyökalut tulee saada kuntoon ja tavoitteellinen markkinointi suunnitella systemaattisesti ja pitkäjänteisesti toteutettavaksi. Kuopion alueen vahvuus liittyy vahvaan osaamispohjaan, alueen monipuolisiin mahdollisuuksiin sekä palveluihin, matkailukeskuksen ja suuren kaupungin yhdistelmään. Markkinoinnissa pyritään nostamaan esille aluetta erilaistavia tekijöitä, jotka voivat toimia kilpailuetuna. Markkinoinnin rakenteet: Markkinointia tehdään tällä hetkellä kolmella eri rakenteella, jotka toimivat kuitenkin yhtenevästi: 1. Kuopion kaupungin oma palveluiden ja infran markkinointi kaupungin asukkaille. Painotus: Hyvinvointipalvelut, kaupunkiympäristö, tapahtumat 2. Matkailumarkkinointi alueen ulkopuolisille potentiaalisille matkailijoille ja tapahtumakävijöille. Matkailumarkkinointi Kuopio-Tahko markkinointi Oy (uusi yhtiö perustettu vuoden 2013 lopussa ja aloitti toimintansa 2014 alusta) 3. Aluemarkkinointi alueen asumisen, opiskelun, osaamisen, yrittämisen ja työpaikkojen markkinointi alueen ulkopuolelle. Aluemarkkinointihanke maakunnallinen markkinointiohjelma, yhteistyössä Pohjois- Savon kuntien, oppilaitosten, kärkiyritysten ja sairaanhoitopiirin kanssa. Joulukuussa 2013 perustettu Kuopio Tahko markkinointi Oy käyttää markkinoinnissaan samoja markkinoinnillisia linjauksia kuin alueellinen kattobrändi. Tämä mahdollistaa synergiaedut markkinointikoneistojen välillä ja jatkuvan vahvan näkymisen suunnitelman. Jokainen markkinointiin satsattu euro tukee kokonaismarkkinointia. Kahden rakenteet toimenpiteet tukevat toisiaan saumattomasti ja sama allekirjoitus tuo synergiaetuja markkinoinnin kokonaisuuteen. Asiaa esitellään kokouksessa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 12 (14) 4 Liitteet 3 425/2014 Markkinointitoimenpiteet esittely Valmistelija Kirsi Soininen puh. 017 18 2020 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. merkitsee asian tiedoksi. Päätös Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 13 (14) 5 5 Asianro 4898/00.04.00/2013 Kuntakokeiluhanke - Kuopion hakeminen kokeiluun Strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen Talous- ja strategiapalvelu Hallituksen kehyspäätöksen 21.3.2013 mukaan kuntien velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja, joissa kokeilun avulla vähennetään velvoitteita. Paikallisissa kuntakokeiluissa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet. Hallituksen 29.8.2013 hyväksymässä rakennepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille. Hallituksen 29.11.2013 tekemässä rakennepoliittisen toimintaohjelman toimeenpanoa koskevassa päätöksessä todetaan seuraavaa: Kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina 2015 2016. Haku kuntakokeiluihin käynnistetään vuoden 2013 lopussa kuuteen eri toimintamallikokonaisuuteen: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, palveluasumisen toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu. Kokeilujen edellyttämät lainsäädännön muutosesitykset annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Näin linjatuissa kuntakokeiluissa on tarkoitus kokeilla sellaisia säädösmuutoksia ja muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnat voisivat poikkihallinnollisesti kehittää palvelurakennettaan ja säästää kustannuksiaan kokeilun piirissä olevista kunnille asetetuista velvoitteista riippumatta ja lainsäädännön mukaisesta palvelujen tavoitellusta vaikuttavuudesta tinkimättä. Kokeilut kytkeytyvät kuntauudistukseen. Niiden on tarkoitus palvella käynnistyviä kuntien yhdistämisselvityksiä. Ne voivat toimia myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien palvelurakenteiden ja toimintamallien suunnittelun tukena. Kunnat voivat hakea yhteen tai useampaan osaan kokeiluohjelman kuudesta osa-alueesta. Hakuaika päättyy 31.1.2014 ja kokeilukuntien valinta tehdään helmi-maaliskuussa 2014, minkä jälkeen käydään valtion ja kokeilukuntien kesken tarkentavat neuvottelut kokeiluosioista ja indikaattoreista. Välittömästi kokeilusopimusten tekemisen jälkeen kokeilutoiminta voidaan käynnistää muilta kuin säädösmuutoksia edellyttäviltä osiltaan. Kokeilulainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Kokeilu päättyy 31.12.2016. Kuopion kaupungin esitystä kokeiluhankkeeseen on valmisteltu yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Kokeiluhanke tukisi kaupungin tavoitetta kehittää poikkihallinnollisia asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja antaisi mahdollisuuden kokeilla uusia innovatiivisia malleja toteuttaa palveluja kuntalaisille. Asiaa esitellään kokouksessa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2014 14 (14) 5 Viiteaineisto 1 4898/2013 Valtiovarainministeriön kirje kunnille - Kuntien haku kuntakokeiluhankkeeseen 2 4898/2014 Kuntakokeiluhankkeen 10.1.2014 pidetyn informaatiotilaisuuden materiaali Valmistelija Sirpa Lätti-Hyvönen puh. 044 718 2132 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös Strategiajohtaja Lätti-Hyvönen selosti asiaa. Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Raassina poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Tämän jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ilmoitti päättävänsä käyttää otto-oikeutta hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan 23.1.2014 tekemään päätökseen "Kuopion kaupungin Nilsiän alueen moottorikelkkareittisuunnitelman hyväksyminen / Juurusvesi - Suuri-Pieksä".