TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS

IIJOEN KESKIOSAN TARKKAILU 2015 16X193258 9.5.2016 TAIVALKOSKEN KUNTA LUONNONVARAKESKUS TAIVALKOSKI KAINUUN LOHIMESTARI OY KOIVUKOSKEN LAITOS Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2015 Yhteenveto v. 2013 2015 vesistötarkkailun tuloksista

Iijoen keskiosan päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 3 3.1 Sääolosuhteet... 3 3.2 Virtaamat... 4 4 PÄÄSTÖTARKKAILU... 5 4.1 Jätevedenpuhdistamot... 5 4.1.1 Taivalkosken kunta... 5 4.1.2 Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka... 11 4.2 Kalankasvatuslaitokset... 15 5 VESISTÖTARKKAILU... 17 5.1 Vesistötarkkailun toteutus... 17 5.2 Vedenlaatu Iijoen keskiosalla, Taivalkosken alueella vuonna 2016... 18 5.3 Vedenlaadun yhteenveto 2013 2015... 19 5.4 Vedenlaadun kehitys... 21 5.5 Ekologinen tila... 22 6 PIILEVÄTUTKIMUS... 24 6.1 Näytteenotto ja näytteenkäsittely... 24 6.2 Indeksitulokset... 25 6.3 Ekologiset jakaumat... 28 7 KALATALOUSTARKKAILU... 31 7.1 Sähkökoekalastukset... 31 8 YHTEENVETO... 31 9 VIITTEET... 33 Liitteet Liite 1 Kuormittajien sekä vesistö- ja kalataloustarkkailun havaintopaikkojen sijainti Liite 2 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2015 Liite 3 LUKE:n Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v. 2015 Liite 4 Liite 5 LUKE:n Taivalkosken kalanviljelylaitoksen kuormitus v. 2015 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kuormitus v. 2015 Liite 6 Iijoen keskiosan vesistötarkkailutulokset v. 2015 Liite 7 Valokuvat piilevätutkimuksen näytteenottopaikoilta Liite 8 Piilevätutkimuksen tulokset v. 2015 Liite 9 Piilevänäytteiden trofia- ja saprobiajakaumat v. 2008 ja 2012

Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Virpi Ervasti, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com, www.poyry.fi

1 1 JOHDANTO Iijoen keskiosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan ja Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen tarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen (päätös POPELY/414/07.00/2013, 18.12.2013) ja Kainuun ELY-keskuksen (Dnro: 1157/5723-2013, 3.2.2014) hyväksymän, vuosille 2014 2019 laaditun Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2013). Vuonna 2015 tehtiin suunnitelman mukaiset päästötarkkailut sekä vesistötarkkailu, joka sisälsi suppean veden laadun tarkkailun sekä piilevätarkkailun. Perifytonin piilevätarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 2012. Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen toimijoiden käyttö- ja päästötarkkailutiedot sekä vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2015. Tarkkailuohjelman mukaisesti vuoden 2015 raportissa esitetään myös yhteenveto vuosien 2013 2015 vesistötarkkailun tuloksista. Vuonna 2015 olisi tarkkailuohjelman mukaan pitänyt tehdä myös sähkökoekalastus. Koekalastukset jäivät kuitenkin inhimillisen virheen takia tekemättä kesällä 2015. Koekalastukset tehdään kesällä 2016. Taulukoissa (Taulukko 1, Taulukko 2) on esitetty tiedot Iijoen keskiosan kuormittajien lupapäätöksistä ja -määräyksistä. Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon lupahakemus on jätetty lupavirastoon, mutta uutta lupaa ei ole vielä myönnetty. Toimijoiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1 Iijoen keskiosan taajamakuormittaja ja erillislaitos sekä niiden lupamääräykset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupamääräykset Purkuvesistö Taivalkosken kunta Dnro PPO-2002-Y-495-121, 31.7.2003 BOD 7ATU <70 mg/l, Kok.P <1,0 mg/l Iijoki Ehdot 1.1.2006 lähtien: BOD 7ATU <20 mg/l, teho >90 % Kok.P <0,5 mg/l, teho > 90 % VHO 5.11.2004, nro 04/0353/3 1/2 vuosikeskiarvona, VNp 365/1994 Dnro PPO-2005-Y-423-121, 24.1.2007 31.12.2008 asti vn.asetus 888/2006 em. ehdot 1.1.2009 alkaen uusi lupahakemus v. 2013 LUKE:n Taivalkosken PSAVI/147/04.08/2011, BHK 7ATU < 30 mg/l O2 tai teho > 90 % Ohtaoja toimipaikka (ent. RKTL) 11.9.2012 COD Cr < 125 mg/l O2 tai teho > 75 % kok.p < 1 mg/l tai teho > 90 %, kiintoaine < 35 mg/l tai teho > 90 % kok.n > 30 % Tulokset tulee saavuttaa vuosikeskiarvona Taulukko 2 Iijoen keskiosan tarkkailun piiriin kuuluvat kalankasvatuslaitokset ja niiden lupapäätökset. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Purkuvesistö LUKE:n Taivalkosken PSVEO 35/70/II, 12.5.1970 (veden joht.) Ohtaoja toimipaikka (ent. RKTL) PSVEO 9/83/III, 15.3.1983 (veden joht.) PSY 107/03/1, 21.11.2003 (jätev. joht.) PSAVI/147/04.08/2011, 11.9.2012 Kainuun Lohimestari Oy PSVEO 15/97/1, 11.3.1997 Iijoki Koivukosken laitos PSY 106/04/1, 16.12.2004 VHO 07/0046/2, 29.1.2007 KHO 1928 ja 1929/1/07, 18.8.2008

Iijoen alaosan jätevedenpuhdistamoille ja kalankasvatuslaitoksille on laadittu oma ohjelma vuosille 2012 2017 (Pöyry Finland Oy 2011). Lisäksi Iijoella on voimassa Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015 (Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006). 2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Joki saa alkunsa Kuusamosta läheltä Venäjän rajaa ja laskee Perämereen 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen ylä- ja keskijuoksu on suojeltu koskiensuojelulain nojalla. Tämän tarkkailun piiriin kuuluva alue sijoittuu Taivalkosken kuntaan Iijoen keski- (61.2) ja yläosan (61.3) vesistöalueille, tarkemmin Jokijärven (61.31) ja Iijoen Jurmun (61.23) osa-alueille. Valuma-alueen suuruus tarkkailualueen alaosalla Väätäjänsuvannossa on 4119,53 km 2, järvisyys 10,3 % ja keskivirtaama (1991 2010) 52,3 m 3 /s. Suurimmat alueelle laskevat sivujoet ovat Kostonjoki ja Korpijoki. Iijoen ylä- ja keskiosalla sijaitsevat vesistöalueen suurimmat järvet, joita ovat mm. Iijärvi, Irnijärvi, Kostonjärvi, Tyräjärvi, Jongunjärvi ja Puhosjärvi. Iijoen alaosalla koko vesistöalueen kokonaispintaala on 14 191 km 2, järvisyys 5,7 % ja keskivirtaama 171 m 3 /s. Suurin osa Iijoen ravinteista on peräisin luonnonhuuhtoumasta (Kuva 1). Suurimpia ravinnekuormittajia ovat maa- ja metsätalous. Typen osalta ilmalaskeuma on suurempi kuormittaja kuin maa- tai metsätalous yksinään. Pistekuormituksen osuus on vähäinen (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2015). Veden humuspitoisuus ja ravinteisuus kasvavat Iijoen alaosaa kohden. Joen keskijuoksu on fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt. 63 % kok. P 16 % kok. N 7 % 6 % 1 % 2 11 % 4 % 2 % 9 % 4 % 73 % 4 % Maatalous Haja-asutus Pistekuormitus Luonnonhuuhtouma Metsätalous Hulevesi Laskeuma Kuva 1 Iijoen kokonaisravinteiden alkuperä v. 2006 2010 (Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2015). Pistekuormitus sisältää teollisuuden, jätevedenpuhdistamoiden ja turvetuotannon kuormituksen. Iijoen keski- ja yläosa on pintavesityypiltään suuri turvemaiden jokia (St) ja Iijoen alaosa Kipinästä alkaen on erittäin suuri turvemaiden joki (ESt). Keski- ja yläosan ekologinen tila on hyvä. Iijoen alaosa on voimalaitosrakentamisen ja voimakkaan säännöste-

lyn takia luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Vesialueen ekologinen tila on tyydyttävä. Iijoen keskiosalle, Taivalkosken alapuolelle laskevan Kostonjoen ekologinen tila on hyvä, tilaluokkaa laskee Kostonjärven säännöstelyn vaikutus. Kostonjärven tila on hyvä. Luonnonvarakeskuksen (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varrella. Ohtaoja on pintavesityypiltään pieni kangasmaiden joki (Pk). Ojan ekologinen tila on hyvä. Iijoen keski- ja yläosan sekä Ohtaojan kemiallinen tila on hyvä (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 10.2.2016). 3 Kuva 2 Pintavesien ekologinen tila Iijoen keskiosalla (ympäristökarttapalvelu Karpalo 26.2.2016). 3 SÄÄ- JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 3.1 Sääolosuhteet Aikaisempina vuosina Iijoen keskiosan sääolosuhteita on tarkasteltu Taivalkosken havaintoaseman tietojen avulla. Vuonna 2015 asemalta ei kuitenkaan ollut saatavilla tammi- ja helmikuun sadantatietoja, joten tarkastelussa käytettiin Pudasjärven lentokentän sääaseman tietoja. Vuonna 2015 Pudasjärvellä satoi yhteensä 741 mm, mikä oli 149 mm (25 %) enemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin. Sademäärä oli helmikuussa, huhtikuussa ja elokuussa tavanomaista pienempi (Kuva 3). Tammikuussa, toukokuussa, kesäkuussa ja syyskuussa sen sijaan satoi 70 95 prosenttia tavanomaista enemmän.

4 C Lämpötila 20 15 10 5 0-5 -10-15 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2015 1981-2010 mm 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2015 1981-2010 Kuva 3 Kuukauden keskilämpötila ( C) sekä kuukausisadanta (mm) Pudasjärven lentokentällä vuonna 2015 sekä vuosien 1981 2010 keskiarvot (Ilmatieteen laitos 25.2.2016) Vuoden 2015 keskilämpötila oli Pudasjärvellä 3,6 C eli 2 C suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (1,6 C). Helmi-maaliskuu ja marras-joulukuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä kuukausia, mutta kesä-heinäkuussa lämpötila oli noin kaksi astetta tavanomaista alhaisempi. 3.2 Virtaamat Vuoden 2015 päivittäiset virtaamat Iijoen Väätäjänsuvannolla (Taivalkoski) ja kuukausivirtaamat vertailujaksolla 1991 2000 on esitetty kuvassa (Kuva 4). Vuoden 2015 virtaama-arvot ovat ympäristöhallinnon avointa dataa (Suomen ympäristökeskus 2016) ja jakson 1991 2010 virtaamat hydrologisesta vuosikirjasta (Korhonen & Haavanlammi 2012). m 3 /s 400 350 300 250 Virtaama, Väätäjänsuvanto 2015 1991 2010 näytteenotto 2015 200 150 100 50 0 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 4 Iijoen Väätäjäsuvannon virtaamat v. 2015 ja kuukausikeskiarvot jaksolla 1991 2010. Iijoen virtaama oli Väätäjänsuvannossa lähes koko vuoden tavanomaista suurempi (Kuva 4). Tulvahuippu osui toukokuun puoleen väliin, ja suurin päivittäinen virtaama oli 344 m3/s. Vuoden keskivirtaama oli 87 m 3 /s, kun vuonna 2014 se oli 57 m 3 /s ja vertailujaksolla 1991 2010 keskimäärin 55 m 3 /s.

5 4 PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Jätevedenpuhdistamot 4.1.1 Taivalkosken kunta Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Taivalkosken kunnassa oli vuoden 2015 lopussa asukkaita 4 220. Järjestetyn vesihuollon (vesijohto) liittymisaste Taivalkoskella on noin 80 % ja järjestetyn jätevesihuollon liittymisaste on noin 50 % (Taivalkosken taajama). Viemäröinnin piiriin kuuluu keskustaajamassa noin 2 365 asukasta. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on 3 huoltoasemaa, 4 koulua ja terveyskeskus. Viemärin pituus on noin 55,4 km. Jätevesipumppaamoita on 16 kpl. Vuonna 1984 valmistuneessa puhdistamossa jätevedet on puhdistettu kemiallisella saostuksella ja lammikoinnilla. Vuosina 2007 2008 puhdistamoa on laajennettu ja saneerattu ja laitokselle rakennettiin biologinen vaihe ja uusi jälkisaostusosa. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: BOD 7 -kuormitus Kok.P-kuormitus Kok.N-kuormitus Kiintoainekuormitus 230 kg/d 8 kg/d 48 kg/d 330 kg/d Q kesk 630 m 3 /d Q max 1900 m 3 /d q mit 45 m 3 /h q msx 90 m 3 /h Välppäys Hiekanerotus - porrasvälppä, säleväli 3 mm - allastilavuus 13,5 m 3 Etuselkeytysallas Bioroottorit, 2 kpl - pinta-ala 36 m 2 - pinta-ala yht. 16 000 m 2 - pintakuorma 1,25 m/h Kemikalointi Jälkiselkeytys - pikasekoittimen tilavuus 0,35 m 3 - pinta-ala 61,6 m 2 - flokkausaltaat, 2 kpl 15,4 m 3 - pintakuorma 0,73 m/h - liuoskemikaalialla 35 m 3 -jauhekemikaalisiilo 40 m Lietteen sakeutus Lietteen ruuvikuivain 200 kg KA/h -tilavuus 190 m 3 Sakokaivolietteen käsittely - porrasvälppä, säleväli 6 mm - varastoallas 65 m 3 Viemäriverkostoa on laajennettu vuoden 2015 aikana 6,95 km (14,3 % laajennus) ja verkostoon liittyi 21 uutta kiinteistöä. Viemäriverkko laajeni Kuusamon ja Jokijärven suuntaan. Puhdistamolla ei tehty vuonna 2015 kunnostuksia/muutoksia. Käyttötarkkailu Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistamonhoitaja vastaa käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikko-

virtaamat on esitetty kuvassa (Kuva 5). Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 630 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 102 % mitoitusvirtaamasta ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste oli 163 % (Kuva 5). Vuosi 2015 oli poikkeuksellisen sateinen ja se nosti virtaamia puhdistamolla. Sateiden seurauksena hulevesiä pääsi verkostoon mm. kaivon kansien kautta ja ojissa oli paljon vettä, jossa osa viemärien tarkastuskaivoista sijaitsee. Mitoitusvirtaama ylittyi huhti-kesä, elo-, syys- ja marras-joulukuussa (viikot 16 27, 31 33, 38 40 ja 48 49). Vuonna 2015 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli 234 427 m 3 /a eli keskimäärin 642 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 18 % suurempi kuin edellisellä 10-vuotisjaksolla ja noin 37 % suurempi kuin vuonna 2014 (Kuva 6). Ohituksia ei vuonna 2015 jouduttu suorittamaan lainkaan (Taulukko 3). 6 Kuva 5 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon käyttöasteesta, vuotovesikertoimista sekä viikkovirtaamat vuonna 2015. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 1 138 m³ ja pienin tammikuussa 446 m³. Saostuskemikaalina on käytetty PAC:a noin 56 605 kg/a eli keskimäärin 264 g/m 3. Sähkönkulutus oli 125 833 kwh/a eli 0,54 kwh/m³. Vuonna 2015 laitoksella vastaanotettiin sako- ja umpokaivolietettä yhteensä 1 831 m³/a. Lietteen kunnostukseen käytettiin 121 kg polymeeriä. Välpejätettä syntyi 16,5 m 3, joka on kuljetettu Kuusamon jäteasemalle.

Lietettä poistettiin laitokselta 608 m³/a. Lietteestä ei ole tehty Nab Labs Oy:n toimesta lieteanalyysiä, koska Taivalkosken puhdistamolietettä käytetään lannoitteena, niin se kuuluu lannoitevalmistelain soveltamisen piiriin. Lannoitevalmisteiden valvontaa Suomessa tekee Elintarvikevirasto (EVIRA). Eikä niitä tuloksia tarkastella tässä yhteydessä. 7 Taulukko 3 Taivalkosken kunnan jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2015. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Sako- ja umpi- Poistettu Q Ohitus* MQ HQ NQ PAC kaivo liete liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk Tammikuu 13 835 446 5 066 366 63 Helmikuu 12 729 455 4 314 339 46 Maaliskuu 14 606 471 4 807 329 58 Huhtikuu 22 434 748 5 058 248 71 Toukokuu 35 284 1 138 4 747 146 110 Kesäkuu 24 813 827 4 946 204 203 Heinäkuu 20 325 656 4 882 248 177 Elokuu 19 119 617 4 217 226 144 Syyskuu 18 276 609 4 149 232 139 Lokakuu 17 617 568 4 628 264 304 Marraskuu 17 559 585 4 914 284 304 Joulukuu 17 830 575 4 876 276 213 2015 234 427 0 642 56 605 264 1 831 608 2014 171 372 470 56 622 273 1 754 591 2013 187 048 512 57 061 305 1 755 602 2012 205 142 560 64 435 314 1 606 588 2011 190 531 522 59 001 310 1 279 593 2010 185 667 509 56 002 309 1 610 564 2009 178 364 489 57 575 340 1 469 573 2008 215 890 400 591 56 816 263 1 009 570 2007 214 573 588 77 043 359 1 392 410 2006 222 621 610 78 950 355 1 480 462 2005 217 174 595 76 762 356 1 355 538 * ohitukset lammikoiden kautta Kuvassa (Kuva 6) on esitetty Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2000 2015. Vuosi 2015 oli hyvin sateinen vuosi Taivalkoskella, jonka seurauksena puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli poikkeuksellisen suuri edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2001 on käsitelty lähes saman verran vettä kuin vuonna 2015.

8 m 3 /a 350 000 ohitus käsitelty 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina 2000 2015. Puhdistamon teho ja kuormitus Taivalkosken jätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2015 tarkkailuohjelman mukaan kuusi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vrk ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 2. Taulukossa (Taulukko 4) on esitetty puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2005 2015. BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä vuosina 2000 2015 on havainnollistettu kuvassa (Kuva 7). Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD 7 175 kg/d, Kok.P 5,0 kg/d, Kok.N 37 kg/d ja kiintoaine 291 kg/d) oli kasvanut edellisvuoteen verrattuna orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Keskimääräiset BOD 7, kokonaisfosforin-, typen ja kiintoaineen tulokuormat alittivat selvästi mitoitusarvot (BOD 7 230 kg/d, Kok.P 8,0 kg/d, Kok.N 48 kg/d ja kiintoaine 330 kg/d). Tulevat BOD 7 ja kokonaisravinnekuormat ovat yleisesti alittaneet mitoituskuormat vuosien 2005 2015 aikana (Taulukko 4). Myös puhdistamon vesistökuormitukset olivat (keskimäärin BOD 7 4,7 kg/d, Kok.P 0,08 kg/d, Kok.N 21 kg/d ja kiintoaine 6,8 kg/d) kasvaneet edellisvuodesta. Vesistökuormitus oli vuonna 2015 edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa hieman korkeampi kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Puhdistusteho oli vuonna 2015 kokonaistypen osalta (43 %) hieman heikentynyt edellisvuodesta. Orgaanisen aineen (97 %), kokonaisfosforin (98 %) ja kiintoaineen (98 %) puhdistustehot olivat edellisvuosien tapaan hyvää tasoa (Taulukko 4). Vuosien 2005 2014 keskimääräisiin tehoihin verrattuna orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen puhdistustehot olivat hieman parempia tai samaa tasoa vuonna 2015. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin 2 500 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 70 asukkaan puhdistamattomia jäte-

9 Taulukko 4 vesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu BOD 7 -tulokuorma (296 kg/d; 23. 24.11.) vastasi noin 4 300 asukkaan ominaiskuormitusta. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdistusteho vuosina 2005 2015. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2005 156 2 229 18 257 88 6,9 1 725 0,09 23 99 2006 131 1 871 24 343 82 6,2 1 550 0,11 28 98 2007 144 2 057 14 200 90 6,6 1 650 0,06 15 99 2008 114 1 629 3,3 47 97 5,9 1 468 0,06 15 99 2009 166 2 371 3,2 46 98 5,9 1 475 0,08 20 99 2010 100 1 429 3,4 49 97 4,1 1 025 0,13 33 97 2011 101 1 443 7,1 101 93 3,9 975 0,08 20 98 2012 169 2 414 3,9 56 98 5,7 1 425 0,08 20 99 2013 142 2 029 3,2 46 98 4,9 1 225 0,04 10 99 2014 126 1 800 3,2 46 98 4,1 1 025 0,04 10 99 2015 175 2 500 4,7 67 97 5,0 1 250 0,08 20 98 Tarkk. Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2005 43 2 867 29 1 933 32 184 1 752 7,4 70 96 2006 38 2 533 32 2 133 17 122 1 162 7,6 72 94 2007 40 2 667 27 1 800 31 156 1 486 3,7 35 98 2008 37 2 453 23 1 513 38 205 1 952 1,3 12 99 2009 36 2 400 20 1 333 44 238 2 267 2,7 26 99 2010 27 1 800 20 1 333 26 127 1 210 3,4 32 97 2011 25 1 667 15 1 007 39 113 1 076 12 110 90 2012 35 2 333 18 1 200 49 233 2 219 7,3 70 97 2013 29 1 933 17 1 133 41 203 1 933 3,9 37 98 2014 29 1 933 16 1 067 45 145 1 381 5,0 48 97 2015 37 2 467 21 1 400 43 291 2 771 6,8 65 98 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Vesistöön vuosittain johdettava orgaaninen kuormitus on ollut vuosien 2000 2015 aikana korkeimmillaan vuonna 2000. Tämän jälkeen BOD 7 -kuormitus on tippunut, mutta vuonna 2006 oli havaittavissa kuormituspiikki. Vuoden 2006 jälkeen orgaaninen kuormitus on selvästi tippunut ja pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Fosforikuormitus on vaihdellut vuosien 2000 2015 aikana jonkin verran, korkeimmillaan kuormitus oli vuonna 2003, jonka jälkeen kuormitus on selvästi pienentynyt. Pidemmällä aikavälillä molempien kuormitteiden osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 7).

10 BOD 7 (kg O 2 /d) Kok.P (kg/d) 30 25 BOD7, lähtevä Kok.P, lähtevä Linear (BOD7, lähtevä) Linear (Kok.P, lähtevä) 0,30 0,25 20 0,20 15 0,15 10 0,10 5 0,05 0 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 7 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 ja fosforikuormitus vuosina 2000 2015. Lupaehtojen toteutuminen Taulukossa (Taulukko 5) on esitetty puhdistamolle asetetut puolivuosittaiset BOD 7 :n ja fosforin lupaehdot ja niiden toteutuminen vuonna 2015. Lisäksi taulukossa on esitetty BOD 7 -, fosfori-, COD Cr - ja kiintoaineenpitoisuudet ja puhdistustehot näytteenottokerroittain sekä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. Taivalkosken jätevedenpuhdistamolle lähtevässä vedessä BOD 7 -arvo oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 5,0 mg/l (teho 98 %) ja toisella puolivuotisjaksolla 9,8 mg/l (teho 97 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät molemmilla puolivuotisjaksoilla (BOD 7 < 20 mg/l, teho > 90 %). Lammikko paransi orgaanisen aineen puhdistustehoa pääosin kaikilla havaintokeroilla, lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta, jolloin puhdistusteho oli parempi puhdistamon kuin lammikon jälkeen. Lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus oli ensimmäisellä puolivuotisjaksolla 0,11 mg/l (teho 99 %), toisella 0,15 mg/l (teho 98 %). Puhdistamolle asetetut lupaehdot täyttyivät kaikilta osin molemmilla puolivuotisjaksoilla (Kok.P < 0,5 mg/l, teho > 90 % ). Lammikko paransi fosforinpuhdistustehoa lähes kaikilla havaintokerroilla, lukuun ottamatta heinäkuuta. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %) ja BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %), vaatimukset tulisi täyttää yksittäisten näytekertojen osalta. Lisäksi fosforipitoisuudelle (< 2 mg/l tai teho 80 %) ja typelle (< 15 mg/l tai teho 70 %) on asetettu vähimmäisvaatimukset, jotka tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus (teho > 70 %, vuosikeskiarvona) on voimassa ainoastaan niillä puhdistamoilla, joiden ympä-

11 Taulukko 5 ristölupa erikseen niin velvoittaa. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon luvassa ei ole typenpoistolle raja-arvoja asetettu. Valtioneuvoston asetuksen vähimmäisvaatimukset saavutettiin kaikilta osin (Taulukko 5) Asetus sallii yhden näytteen, joka ei saavuta raja-arvoja, kun näytteitä otetaan 4 7 kpl vuodessa. Lisäksi pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lähtevän veden pitoisuudet ja puhdistustehot näytteenottokerroittain. Sekä BOD 7 :n ja fosforin puolivuosikeskiarvot ja lupaehtorajat. Kalanviljelyaltaista tulevat vedet johdetaan Ohtaojaan pyörreselkeyttimen kautta. Pyörreselkeyttimeen kertynyt liete tiivistetään lietteentiivistämössä. Asumajätevedet käsitel- BOD 7ATU Kok.P COD Cr Kiintoaine Kok.N mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 26.-27.1. 4,0 99 0,06 99,6 <30 95 3,5 99 56 15 2.-3.3. 4,0 99 0,08 99,2 <30 96 1,5 99,6 45 29 25.-26.6. 6,0 97 0,15 98 32 95 15 95 22 67 I/2015 5,0 98 0,11 99 8.-9.7. 11 95 0,16 98 60 88 26 90 25 52 31.8-1.9. 14 93 0,20 98 <30 94 6,8 97 20 71 23.-24.11. 4,0 99 0,07 99,1 <30 91 8,1 98 37 36 II/2015 9,8 97 0,15 98 Vuosi 2015 7,3 97 0,13 98 39 95 11 98 33 43 Lupaehdot 20 90 0,5 90 Vna 2008/2006 30* 70* 2** 80** 125* 75* 35* 90* - 70 *** *** **** * Puhdistamon koko > 2000 avl: verrataan yksittäisten mittausten tuloksia lupaehtoihin. Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Puhdistamon koko 2 000-100 000 avl. ***Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset ovat vuosikeskiarvoja **** Puhdistamon koko alle 10 000 avl. Typenpoistovaatimuksesta määrätään ymp.luvassa Marraskuussa 2011 Taivalkosken puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostamisen takia diplomityönä käynnistetty tutkimushanke Oulun yliopiston kanssa saatiin päätökseen marraskuussa 2012. Diplomityön aiheena oli selvittää Taivalkosken jätevedenpuhdistamon lähistöllä sijaitsevan luonnontilaisen suon soveltuvuutta jätevesien käsittelyyn käytettäväksi pintavalutuskentäksi. Lisäksi työssä kartoitettiin puhdistamon alueella sijaitsevan kolmiosaisen lammikkopuhdistamon vaihtoehtoisia uusiokäyttömahdollisuuksia. Tulosten perusteella todettiin, että Taivalkoskella sijaitseva kosteikkoalue soveltuu pintavalutuskentäksi. Lisäksi lammille luotiin viisi erilaista jatkotoimenpidevaihtoehtoa. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi vaihtoehto, jossa ensimmäinen lammikko kunnostetaan esiselkeytysaltaaksi, toinen lammikko kasvipeitteiseksi vapaan vedenpinnan kosteikoksi ja kolmas lammikko pintavalutuskentän tapaiseksi kasvillisuuskentäksi (Arola 2012). Lammikoiden saneeraukselle on haettu lupaa jätevedenpuhdistamon lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä vuonna 2014. Uusi pintavalutuskenttä on tarkoitus ottaa käyttöön ennen lammikoiden saneerausta. 4.1.2 Luonnonvarakeskus, Taivalkosken toimipaikka Vesihuolto, viemäröinti ja jätevesien käsittely Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, RKTL) Taivalkosken toimipaikka sijaitsee Ohtaojan varressa. Vuoden 2015 lopussa puhdistamon piirissä asui neljä vakituista asukasta, ja työpäivinä puhdistamon piirissä oli enimmillään n. 20 henkilöä. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 1 km.

lään vuonna 1978 valmistuneessa biologis-kemiallisessa puhdistamossa. Puhdistamoa saneerattiin vuonna 1990. Saneerauksen yhteydessä puhdistamolle asennettiin siiviläerotin ja laitokselle rakennettiin 18 m 3 suuruinen tasausallas. Puhdistamo on mitoitettu 80 hengen asukasmäärälle seuraavasti: Q kesk = 17 m 3 /d Q max = 28 m 3 /d q mit = 2,4 m 3 /h q max = 4,0 m 3 /h 12 Käyttötarkkailu Sivutoiminen puhdistamonhoitaja vastaa laitoksen käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuoden 2015 aikana noin 3 117 m 3 eli keskimäärin 8,5 m 3 /d. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 17 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 50 % mitoitusvirtaamasta. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 21 m³ ja pienin helmikuussa 3,2 m³. Lietettä laitokselta on poistettu noin 67 m 3 ja se on viety Taivalkosken jäteasemalle. Saostuskemikaalia (PIX- 105) syötettiin noin 312 kg eli 100 g/m 3. Sähkönkulutus oli 19 670 kwh/a eli 6,3 kwh/m 3. Puhdistamon teho ja kuormitus LUKE:n Taivalkosken toimipaikan asumajätevedenpuhdistamon tehoa tarkkailtiin vuonna 2015 kaksi kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteet. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset ovat liitteenä 3. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2005 2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 6). BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä vuosina 2000 2015 on havainnollistettu kuvassa (Kuva 8). Puhdistamolle tuleva kuormitus (keskimäärin BOD 7 0,26 kg/d, Kok.P 0,02 kg/d, Kok.N 0,10 kg/d ja kiintoaine 0,8 kg/d) oli kasvanut edellisvuoteen verrattuna kokonaistypen ja kiintoaineen osalta. Orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin kuormitus oli edellisvuoden tasoa (Taulukko 6). Myös puhdistamon vesistökuormitukset olivat (keskimäärin BOD 7 0,02 kg/d, Kok.P 0,001 kg/d, Kok.N 0,07 kg/d ja kiintoaine 0,07 kg/d) kasvaneet edellisvuodesta kokonaistypen ja kiintoaineen osalta. Orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin vesistökuormitus oli edellisvuoden tasoa. Vesistökuormitus oli vuonna 2015 edellisen 10- vuotisjakson keskitasoa alhaisempi orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden ja kiintoaineen osalta. Puhdistustehot olivat vuonna 2015 orgaanisen aineen (91 %), kokonaisfosforin (93 %) ja kiintoaineen (91 %) osalta edellisvuosien tapaan hyvää tasoa, puhdistustehot olivat kuitenkin hieman edellisvuotta alhaisempia (Taulukko 6). Kokonaistypen osalta (30 %) puhdistusteho oli heikentynyt edellisvuodesta. Puhdistustehot olivat orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta edellisen 10-vuotisjakson keskitasoa parempia. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen orgaanisen aineen kuormitus vastasi noin 4 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 0 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d. Vuoden suurin mitattu BOD 7 - tulokuorma (0,34 kg/d; 3. 4.3.) vastasi noin 5 asukkaan ominaiskuormitusta.

13 Taulukko 6 Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamon keskimääräinen kuormitus ja puhdsitusteho vuosina 2005 2015. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2005 1,3 19 0,06 1 96 0,03 8 0,008 2 78 2006 0,2 3 0,03 0 83 0,02 5 0,001 0 95 2007 0,1 1 0,04 1 54 0,04 10 0,004 1 73 2008 0,3 4 0,06 1 78 0,01 3 0,002 1 84 2009 0,4 6 0,03 0 92 0,03 8 0,004 1 87 2010 0,1 1 0,02 0 79 0,01 2 0,001 0 90 2011 0,1 1 0,02 0 79 0,01 2 0,001 0 83 2012 2,0 29 0,04 1 98 0,32 80 0,001 0 100 2013 0,5 6 0,03 0 93 0,02 5 0,002 1 89 2014 0,3 4 0,02 0 94 0,02 5 0,001 0 96 2015 0,3 4 0,02 0 91 0,02 5 0,001 0 93 Tarkk. vuosi Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2005 0,15 10 0,15 10 3 1,3 12 0,60 6 52 2006 0,15 10 0,11 7 25 1,0 10 0,04 0 96 2007 0,12 8 0,14 9-0,2 2 0,20 2 12 2008 0,11 7 0,10 7 12 1,0 9 0,15 1 85 2009 0,13 9 0,07 5 41 1,9 18 0,11 1 94 2010 0,05 3 0,05 3 3,3 0,2 2 0,05 0 71 2011 0,04 3 0,04 3 3,7 0,2 2 0,05 0 76 2012 0,37 25 0,03 2 91 18 171 0,07 1 100 2013 0,10 7 0,06 4 45 0,5 5 0,05 0 91 2014 0,09 6 0,03 2 60 0,7 7 0,05 0 93 2015 0,10 7 0,07 5 30 0,8 8 0,07 1 91 AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Vesistöön vuosittain johdetut BOD 7 - ja kokonaisfosforikuormitukset ovat olleet vuosien 2000 2015 aikana korkeimmillaan vuonna 2000, tämän jälkeen kuormitukset ovat selvästi pienentyneet. Vuodesta 2006 lähtien BOD 7 - ja kokonaisfosforikuormitus ovat olleet vuositasolla hyvin samaa tasoa. Pidemmällä aikavälillä molempien kuormitteiden osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 8).

14 BOD 7 (kg O 2 /d) Kok.P (kg/d) 3,0 2,5 2,0 BOD7, lähtevä Kok.P, lähtevä Linear (BOD7, lähtevä) Linear (Kok.P, lähtevä) 0,09 0,08 0,07 0,06 1,5 1,0 0,05 0,04 0,03 0,5 0,02 0,01 0,0 0,00 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 8 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7- ja fosforikuormitus vuosina 2000 2015. Lupaehtojen toteutuminen Taulukossa (Taulukko 7) on esitetty BOD 7 :n, kokonaisfosforin, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaistypen pitoisuudet näytteenottokerroittain ja vuositasolla lähtevässä jätevedessä vuonna 2015 sekä luparajat ja valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäisvaatimukset. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %) ja fosforipitoisuudelle (< 3 mg/l tai teho 80 %). Asetetut vähimmäisvaatimukset tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus on voimassa ainoastaan puhdistamoilla, joiden ympäristölupa erikseen niin velvoittaa. LUKE:n Ohtaojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa ei ole typenpoistolle raja-arvoja asetettu. Jätevedenpuhdistamo täytti vuositasolla BOD 7 :n, kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja COD Cr :n lupaehdot. LUKE:n Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamo täytti myös valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vähimmäisvaatimukset kaikilta osin (Taulukko 7).

15 Taulukko 7 Lupaehtojen toteutuminen Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamolle vuonna 2015. BOD 7ATU Kok.P COD Cr Kiintoaine Kok.N mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 3.-4.3. 2,0 95 0,14 94 <30 75 4,0 97 6,8 4 28.-29.7. < 3,0 70 0,13 84 <30 92 10 72 9,0-2015 2,7 91 0,31 93 <30 94 8,2 91 8,3 30 Lupaehdot 30 tai 90 1,0 tai 90 125 tai 75 35 tai 90-30 Vna 888/2006 30* 70* 3* 80* 125* 75* 35* 90* ** 70 * Puhdistamon koko < 2000 avl: verrataan vuosikeskiarvoa Vna 2008/2006 arvoihin. Jäännöspitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Typenpoistovaatimus on voimassa vain, jos manittu ympäristöluvassa. 4.2 Kalankasvatuslaitokset Tuotanto Luonnonvarakeskuksen, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikalla kasvatettiin kalaa vuonna 2015 yhteensä 11 560 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 30 659 kg (Taulukko 8). Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella kasvatettiin kalaa yhteensä 65 081 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 79 000 kg. Käytetty rehumäärä oli molemmilla laitoksilla luparajaa pienempi. Rehukerroin oli LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla 2,65 ja Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella 1,21. LUKE:n laitoksella kasvatetaan emokaloja ja haudotaan mätiä, mikä selittää korkeaa rehukerrointa. Lisäkasvussa ei ole mukana mädin mukana poistuvaa lisäkasvua.

16 Taulukko 8 Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen ja LUKE:n Taivalkosken toimipaikan tuotantotiedot, rehukerroin ja luparajat v. 2005-2015. Kokonaismäärä kg Lisäkasvu Kuivarehu Rehukerroin Kuivarehu luparaja LUKE (ent.rktl), Taivalkosken toimipaikka 2015 11 560 30 659 2,65 50 000 2014 17 081 30 835 1,81 2013 13 863 30 729 2,22 2012 15 935 32 165 2,02 2011 14 999 36 213 2,41 2010 10 357 35 000 2,87 2009 11 221 31 385 2,80 2008 15 187 38 180 2,51 2007 11 082 34 120 3,08 2006 11 893 34 930 2,94 2005 14 237 39 575 2,78 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos 2015 65 081 79 000 1,21 85 000 2014 71 000 84 000 1,18 2013 66 500 72 500 1,09 2012 72 900 81 600 1,12 2011 69 200 83 305 1,20 2010 51 900 61 000 1,18 2009 61 000 72 000 1,18 2008 66 391 76 350 1,15 2007 33 346 52 000 1,56 2006 ei kasvatusta 2005 ei kasvatusta Kuormitus Kalankasvatuksen vesistökuormitusta voidaan arvioida laitokselta tarkkailuohjelman mukaisesti otettujen vesinäytteiden perusteella. Kuormitukset lasketaan laitoksella käytetyn vesimäärän sekä tulevan ja lähtevän veden pitoisuuksien erotuksen perusteella. Tarkkailutulokset on esitetty liitteissä 4 5. Laskennallisesti kuormitusta voidaan arvioida laitoksella käytetyn rehumäärän, -laadun ja kalan lisäkasvun perusteella. Kalan fosforipitoisuutena laskennassa on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,75 % ja rehun ravinnepitoisuuksina laitosten ilmoittamia tietoja. Kasvatuskaudella (kesä-syyskuussa) rehusta on arvioitu käytetyn 90 % paitsi LUKE:n Taivalkosken laitoksella 80 %. Lietteen poistoa laskelmissa ei ole otettu huomioon, mistä johtuen ainetaseen perusteella arvioidut kuormitukset ovat yleensä suurempia kuin mitatut kuormitukset. LUKE:n laitokselta poistettiin vuonna 2015 lietettä yhteensä 27 m 3, Koivukosken laitoksen osalta lietemäärän poistoa ei ole ilmoitettu. Laitosten kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Tuotantotietojen perusteella laitosten fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 5,9 kg/d ja typpikuormitus 49,3 kg/d. Tuotantotietojen perusteella arvioitu kuormitus oli LUKE:n Taivalkosken ja Koivukosken laitoksilla pääosin suurempi kuin mitattu kuormitus. Vuositasolla kalankasvatuslaitosten fosforikuormitus oli yhteensä 875 kg ja typpikuormitus 7 184 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla.

17 Taulukko 9 LUKE (ent. RKTL:n) Taivalkosken toimipaikan ja Kainuun Lohimestari Oy:n kuormitus v. 2005 2015 (n = näytteiden lukumäärä). Kesäaika Vuosikuormitus Luparajat kg/d kg/d kg/a kg/a kg/d kg/a kg/a n Fosfori Typpi Fosfori Typpi Fosfori Fosfori Typpi LUKE (ent. RKTL), mitattu 6 1,2 13,5 Taivalkosken toimipaikka arvioitu 1,9 13,3 297 2 100 400 2 800 2014 arvioitu 1,8 13,0 296 2 106 2013 arvioitu 1,7 12,6 280 2 019 2012 arvioitu 1,6 10,9 255 1 765 2011 arvioitu 1,9 12,9 298 2 068 2010 arvioitu 1,6 10,9 250 1 735 2009 arvioitu 2,9 28,7 455 4 456 2008 arvioitu 1,6 10,5 264 1 700 2007 arvioitu 1,9 12,5 306 1 983 2006 arvioitu 1,9 12,8 302 2 034 2005 arvioitu 2,1 13,8 327 2 209 Kainuun Lohimestari Oy mitattu 6 1,2 22,3 Koivukosken laitos arvioitu 4,1 36,0 578 5 084 4 500 2014 arvioitu 4,4 35,7 623 5 050 2013 arvioitu 2,4 20,0 348 2 915 2012 arvioitu 2,4 21,4 364 3 119 2011 arvioitu 2,4 20,7 353 3 020 2010 arvioitu 2,1 16,1 306 2 340 2009 arvioitu 1,9 17,2 280 2 520 2008 arvioitu 0,7 7,2 129 1 174 2007 arvioitu 0,2 15,6 294 2 211 2006 ei kasvatusta 2005 ei kasvatusta 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Vesistötarkkailun toteutus Tarkkailuohjelman mukaiset vesistötarkkailun näytteenottopaikat on esitetty taulukossa (Taulukko 10). Vuosi 2015 oli piilevätarkkailun vuosi (ks. kpl 6), jolloin ohjelman mukaisesti vesistötarkkailunäytteet otettiin vain pisteiltä I94, I88 ja I84 maaliskuussa ja piilevänäytteenoton yhteydessä kesällä (30.7. ja 3.8.2015). Näytteenotosta vastasi konsultti ja näytteistä tehtiin ohjelman mukaiset määritykset. Tarkkailusta vastasi Pöyry Finland Oy. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteestä 1 ja tulokset on esitetty liitteessä 6. Maaliskuun näytteenotto ajoittui aikaan ennen kevättulvaa (Kuva 4). Kesän näytteenoton aikaan virtaamat olivat tavanomaista suurempia Iijoen ja vesi oli tavallista korkeammalla. Taulukko 10 Vesistötarkkailun havaintopaikat Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Vesistöalue Kunta ETRS-TM35FIN Taivalkosken jätevedenpuhdistamo Iijoki T-kosken jätev. yp I196 7273007 556865 61.311 Taivalkoski Taivalkoski jätev. ap I194 7273520 555408 61.311 Taivalkoski RKTL, Taivalkoski Ohtaoja alapää O0 7274916 548878 61.232 Taivalkoski Iijoki Ohtaojan yläp I188 7274136 549587 61.231 Taivalkoski Kainuun Lohimestari, Koivukosken laitos Koivukosken lohi tul I185 7272907 546769 61.231 Taivalkoski Iijoki Loukusanjoen yp I184 7272257 545949 61.231 Taivalkoski

Vedenlaadun kehityksen tarkastelussa on hyödynnetty ympäristöhallinnon seurantatuloksia pisteeltä Iijoki 13100 20-tie silta (I178). Vuonna 2015 tältä paikalta otettiin vesinäytteet maaliskuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 6. 5.2 Vedenlaatu Iijoen keskiosalla, Taivalkosken alueella vuonna 2016 Taivalkosken alueella veden laatua tarkkailtiin Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alapuolella (I194), Iijoessa Ohtaojan yläpuolella (I188) sekä Kainuun Lohimestarin Koivukosken laitoksen alapuolella (I184). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 1 ja seurantatulokset liitteessä 6. Maaliskuussa Iijoen vesi oli lähes neutraalia (ph 6,8 7,0) ja ruskehtavaa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisesti pieniä. Veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa ja kiintoainesta esiintyi vain vähän. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita esiintyi Taivalkosken puhdistamon alapuolella hyvin vähän (2 pmy/100 ml) ja muilla pisteillä ei lainkaan. Veden hygieeninen laatu oli siten erinomainen. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat kaikilla näytepisteillä pieniä (Kuva 9). Epäorgaanisia ravinteita esiintyi verrattain vähän. Näytepisteiden välillä ei havaittu merkittäviä eroja vedenlaadussa. µg/l 25 20 keskiravinteinen Kok.P 18 15 10 karu 5 0 µg/l 500 400 300 I94 I188 I84 III_2015 VIII_2015 Kok.N keskiravinteinen karu 200 100 0 I94 I188 I84 III_2015 VIII_2015 Kuva 9 Pintaveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet Iijoen keskiosalla v. 2015. Kuvaan on lisäksi merkitty Forsbergin ja Rydingin (1980) määrittelemät kokonaisravinneperusteiset rehevyystason luokkarajat.

Heinä-elokuussa Iijoen vesi oli lievästi hapanta (ph 6,7 6,8) ja ruskeaa. Kiintoainesta esiintyi vähän ja sähkönjohtavuusarvot olivat pieniä. Veden happitilanne oli hyvä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat Taivalkoskella ja Koivukoskella 10 pmy/100 ml ja Ohtaojan yläpuollella 4 pmy/100 ml. Veden hygieeninen laatu oli siten erittäin hyvä. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alapuolella (I94) ravinnepitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa (Kuva 9). Laimentumissuhteen perusteella Taivalkosken taajaman jätevesien vaikutus veden laatuun oli fosforin osalta 0,02 0,03 mg/l ja typen osalta noin 6 7 mg/l (Taulukko 11). Ohtaojan yläpuolisella näytepisteellä (I88) Iijoen veden kokonaistyppipitoisuus viittasi vähäravinteisuuteen ja kokonaisfosforipitoisuus keskiravinteisuuteen. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi vähän. Kuormituksen vaikutus Iijoen pääuomassa Ohtaojan kohdalla oli laimennussuhteen perusteella pieni, fosforin osalta noin 0,1 0,3 µg/l ja typen osalta 1 2 µg/l. Koivukosken kalalaitoksen alapuolella (I84) Iijoen veden kokonaistyppipitoisuus viittasi vähäravinteisuuteen ja kokonaisfosforipitoisuus keskiravinteisuuteen. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi vähän. Laimentumissuhteen perusteella tarkasteltuna Koivukosken laitoksen kuormituksen vaikutus Iijoen veden ravinnepitoisuuksiin on vähäinen. Kokonaisfosforin pitoisuuslisä oli alle 1 µg/l ja typen pitoisuuslisä noin 2 6 µg/l. Vesistötarkkailutulosten perusteella typen määrä lisääntyi Iijoessa hiukan alajuoksulle päin mentäessä. Fosforin määrä oli suurimmillaan pisteellä I88 Ohtaojan yläpuolella ja pienimmillään Taivalkoskella (I94). 19 Taulukko 11 Kuormituksen laskennallinen vaikutus Iijoen pitoisuustasoon laimennussuhteen perusteella sekä koko vuoden että heinä-elokuun keskimääräisessä virtaamatilanteessa v. 2015. Virtaamat laskettu valuma-alueen suhteella Väätäjänsuvannon virtaaman perusteella. Pitoisuuslisäys Iijoessa I-XII VII-VIII F MQ I XII MQ VII VIII Kok.P Kok.N Kok.P Kok.N km 2 m 3 /s m 3 /s µg/l µg/l µg/l µg/l Taivalkosken jätevedenpuhdistamo 1825 38,5 35,6 0,02 6,3 0,03 6,8 LUKE, Taivalkosken toimipaikka, Ohtaoja 3855 81,3 75,3 0,12 0,8 0,29 2,0 Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos 3860 81,3 75,3 0,23 2,0 0,63 5,6 5.3 Vedenlaadun yhteenveto 2013 2015 Vuosien 2013 2015 maaliskuun ja heinä-elokuun keskimääräinen vedenlaatu on esitetty taulukossa (Taulukko 12). Iijoen pääuoman vedenlaatu oli vuosina 2013 2015 hyvä. Maaliskuussa vesi on ollut lievästi hapanta ja ruskehtavaa. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet pieniä ja happitilanne hyvä (Taulukko 12). Kiintoainetta on mitattu vedessä hyvin vähän (<1 1,7 mg/l). Kokonaisravinnepitoisuudet ovat olleet jokseenkin pieniä. vaihtelevasti noin 20 40 prosenttia typestä ja 10 90 prosenttia fosforista on esiintynyt epäorgaanisessa muodossa. Useimmiten koliformisia bakteereja ei ole talvisin tavattu lainkaan ja veden hygieeninen laatu on ollut erinomainen. Vedenlaadussa ei ole ollut havaittavissa merkittäviä, systemaattisia eroja kuormittajien ylä- ja alapuolisten näytteenottopaikkojen välillä. Heinä-elokuussa Iijoen pääuoman vesi on ollut useimmiten lievästi emäksistä ja ruskehtavaa. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet pieniä ja happitilanne hyvä erinomainen.

Kiintoainetta on esiintynyt vedessä vain vähän (<1 3,3 mg/l). Keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat olleet pieniä ja karuille vesille tyypillistä tasoa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin 3 10 prosenttia typestä ja 5 15 prosenttia fosforista on ollut epäorgaanisessa muodossa. Erityisesti nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet ovat olleet usein kesäisin alle määritysrajan. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita on esiintynyt yleensä vain pienissä määrin (< 15 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu on ollut pääosin hyvä. Veden hygieenisen laadun heikkenemistä on tarkastelujaksolla 2013 2015 kerran Ohtaojan yläpuolisella näytepisteellä I88 ja kaksi kertaa Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alapuolisella näytepisteellä I94. Kokonaisuutena bakteerimäärät ovat tuolloinkin täyttäneet esimerkiksi uimavesille asetetun laatuvaatimuksen. Yleisessä vedenlaadussa ei ole ollut kesäaikanakaan havaittavissa merkittäviä, systemaattisia eroja kuormittajien ylä- ja alapuolisten näytteenottopaikkojen välillä. 20 Taulukko 12 Taivalkosken alueen keskimääräinen vedenlaatu maaliskuussa ja heinä-elokuussa vuosina 2013 2015 (SYKE ja ELY-keskukset 2016). Vuonna 2015 näytteitä ei otettu pisteiltä I96, O0 ja I85. Näyte- t Happi ph* Sähkön- Väri Kok.P PO 4-P Kok.N NH 4-N NO 2+ Kiinto- Lämpökest. Näkö- n syvyys joht. NO 3-N aine kolif.bakt. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml m maaliskuu I96 0,3 0,1 12,4 85 6,8 3,4 55 8 3 305 13 70 0,5 0 2 I94 0,4 0,2 11,8 81 6,9 3,4 55 8 2 337 19 69 0,9 1 0,3 3 I88 0,5 0,2 12,3 85 6,6 3,5 63 11 < 2 323 10 70 1,1 0 0,7 3 O0 0,2 0,3 12,5 86 6,9 3,7 68 22 13 300 33 115 0,8 3 0,6 2 I85 0,3 0,3 12,1 83 6,8 3,4 43 8 4 305 33 74 0,5 0 0,6 2 I84 0,4 0,2 12,2 84 6,9 3,5 47 12 3 317 20 70 0,8 0 0,7 3 heinä-elokuu I96 0,9 19,6 8,4 92 7,2 3,1 50 12 < 2 308 9 < 5 1,4 6 0,8 4 I94 0,3 18,8 8,4 89 7,1 3,0 57 13 2 306 20 < 5 1,7 39 0,6 5 I88 0,3 17,8 8,4 88 7,2 3,0 66 16 < 2 304 10 43 2,1 16 0,7 5 O0 0,2 15,8 9,1 91 7,2 3,0 61 25 9 308 27 28 1,7 11 0,5 4 I85 0,4 18,7 8,5 91 7,2 3,3 55 13 2 293 14 < 5 1,8 10 0,5 4 I84 0,3 18,2 8,7 92 7,2 3,0 62 14 < 2 288 11 < 5 1,7 9 0,5 5 * ph-keskiarvot laskettu log-muunnetuista arvoista Ohtaojan vesi on ollut maaliskuisin ruskehtavaa ja ph-taso on vaihdellut lievästi happamasta lähes neutraaliin. Happitilanne on ollut hyvä. Sähkönjohtavuusarvot ovat olleet pieniä, mutta hieman Iijoen pääuomaa suurempia. Kiintoainetta on esiintynyt Ohtaojassakin hyvin vähän. Kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet pieniä, mutta kokonaisfosforin määrä on ollut lähinnä keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Noin 45 55 prosenttia typestä ja 40 90 prosenttia fosforista on ollut epäorgaanisessa muodossa. Veden hygieeninen laatu on ollut erittäin hyvä. Heinä-elokuussa Ohtaojan vesi on ollut lievästi emäksistä, ruskehtavaa ja happitilanne on ollut hyvä erinomainen. Kiintoainetta on ollut vähän ja sähkönjohtavuusarvot ovat olleet pieniä. Kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet pieniä ja karuille vesille tyypillistä tasoa, mutta fosforin määrä viittaa keskiravinteisuuteen tai rehevyyteen. Noin 10 25 prosenttia typestä ja 30 50 prosenttia fosforista on esiintynyt epäorgaanisessa muodossa. Vuosina 2013 2014 Ohtaojan vesi oli selvästi fosforipitoisempaa kuin Iijoen pääuoman vesi, mutta muuten vedenlaatu on ollut Ohtaojassa hyvin samankaltainen kuin Iijoen pääuomassa.

5.4 Vedenlaadun kehitys Veden ravinnepitoisuuksien ja väriarvojen kehitystä vuosina 1990 2015 on tarkasteltu Iijoessa tarkkailualueen yläosalla Taivalkosken jätevedenpuhdistamon yläpuolella (I196) ja alaosalla Iijoen 20-tien sillalla (I178). Alapuoliselta havaintopaikalta ei ole käytettävissä tarkkailutuloksia vuosilta 2009 2010 ja 2014. Yläpuoliselta havaintopaikalta tuloksia ei ole vuosilta 2008, 2011 ja 2015. Epäorgaanisten ravinteiden osalta mukana ovat vain kesän tulokset. Kehityskuvissa esitetyt trendiviivat ovat suuntaa antavia, eikä niille ole esitetty selitysasteita. Iijoen kokonaisfosforipitoisuuksissa on ollut melko suurta ajallista vaihtelua (Kuva 10). Tarkkailualueen alaosalla (I78) ei pitoisuuksissa esiintynyt vuosina 2004 2008 yhtä suurta vaihtelua kuin 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa, joten keskimääräinen fosforipitoisuus kääntyi lievään laskuun. Vuosina 2011 12 tulosten hajonta oli kuitenkin jälleen suurempaa kuin edellisvuosina, mutta hajonta pieneni jälleen vuosina 2013 15. Kehityssuunta on hyvin lievästi laskeva. Tarkkailualueen yläosalla (I96) kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet hyvin lievästi nousussa. Veden kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää kehitystä. Väriarvojen vaihtelu on Iijoen tarkkailualueen alaosalla ollut voimakasta (arvot 20 120 mg Pt/l). Yläosalla vaihteluväli on ollut pienempi ja väriarvojen trendi melko tasainen (Kuva 10). 21

22 I78 I96 µg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 51 Fosfori µg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 Fosfori Kok.P PO-4 Kok.P PO4-P µg/l 600 Typpi µg/l 600 Typpi 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0 Kok.N Eo.N Kok.N Eo.N mg Pt/l 120 Väri mg Pt/l 120 Väri 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 Kuva 10 Veden ravinnepitoisuuksien ja väriluvun kehitys Iijoen 20-tien sillalla (I178) ja Taivalkosken jätevedenpuhdistamon (I196) yläpuolella 1990 2015. Vuonna 2015 näytteenottopaikalta I96 ei otettu näytteitä. 5.5 Ekologinen tila Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi ja kullekin tyypille on asetettu omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä, vesistön koko, syvyys, viipymä (järvet) ja vesikemialliset ominaispiirteet, kuten luontainen sameus tai veden väriarvo. Tarkkailualueen vesistöistä Iijoen pääuoma on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki (St) ja Ohtaoja pieni kangasmaiden joki (Pk).

Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä, mutta myös veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (ravinteet, happamuus) käytetään apuna luokittelussa. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Taulukossa (Taulukko 13) on esitetty Iijoen keskiosan näytteenottopaikkojen vuosien 2013 2015 keskimääräiset ravinnepitoisuudet sekä vuosittaisten ph-minimien keskiarvot. Keskiarvolaskennassa on Aroviidan ym. (2012) ohjeistuksen mukaisesti käytetty sekä kevättalven että kesän pitoisuuksia ja ph-minimien keskiarvot on laskettu käyttäen logaritmimuunnettuja vetyionipitoisuuksia. Saatujen arvojen perusteella jokaiselle näytteenottopaikalle on määritetty ekologinen tilaluokka pintavesityyppikohtaisten rajaarvojen avulla (ks. Aroviita ym. 2012). Huomattavaa on, että tarkkailuaineisto ei sovellu suoraan luokitteluun pienien havaintomäärien, ja osin myös havaintopaikkojen sijainnin perusteella. Vertailua ympäristöhallinnon voimassa olevaan, pidemmän ajanjakson (2006 2012) aineistoon perustuvaan luokitukseen voidaan kuitenkin tehdä suuntaaantavasti. Taulukko 13 Ravinnepitoisuuksien vuosikeskiarvot sekä vuosittaisten ph-minimien keskiarvot v. 2013 2015 Iijoen keskiosan näytteenottopaikoilla. St = suuri turvemaiden joki, Pk = pieni kangasmaiden joki, E = erinomainen, HY = hyvä, n = näytteenottojen lukumäärä Pintavesi- tyyppi phminimi* Kok.P µg/l Kok.N I96 St 7,2 E 11 E 307 E 6 I94 St 7,0 E 11 E 318 E 8 I88 St 7,1 E 14 E 311 E 8 O0 Pk 7,2 E 24 HY 305 E 6 I85 St 7,2 E 11 E 297 E 6 I84 St 7,1 E 13 E 299 E 8 * keskiarvot laskettu log-muunnetuista arvoista Iijoen pääuoman näytteenottopaikkojen ekologinen tila oli vuosien 2013 2015 tarkkailutulosten perusteella erinomainen (Taulukko 13). Ohtaojassa ph-taso ja kokonaistyppipitoisuus viittasivat erinomaiseen tilaan ja kokonaisfosforipitoisuus hyvään ekologiseen tilaan. Fosforin osalta pienten kangasmaiden jokien erinomaisen ja hyvän tilaluokan raja on 15 µg/l ja hyvän ja tyydyttävän tilaluokan raja 35 µg/l. Iijoen keskiosan vuosien 2013 2015 tulokset ovat linjassa ympäristöhallinnon nykyisen kokonaisluokituksen kanssa, jossa Iijoen keskiosa ja Ohtaoja ovat ekologiselta tilaltaan hyviä. Ympäristöhallinnon luokitteluun käyttämässä vuosien 2006 2012 aineistossa veden fysikaalis-kemiallinen laatu luokittuu erinomaiseksi lukuun ottamatta Ohtaojan fosforitasoa, kuten myös tässä 2013 2015 aineistossa. µg/l n 23

6 PIILEVÄTUTKIMUS Piilevät ovat mikroskooppisia, yksisoluisia leviä, joita esiintyy runsaasti kaikissa vesistöissä. Piilevät ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä, ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille. Tietyn paikan piileväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön olosuhteita, ja piilevät soveltuvat tästä syystä erinomaisesti virtavesien laadun seurantaan (Dixit ym. 1992, Eloranta ym. 2007). Piilevätutkimusten tulosten tarkastelussa käytettiin vuoteen 2012 saakka Elorannan ym. (2007) ohjeistuksen mukaisesti vesistön ekologista tilaa ilmentäviä IPS- ja GDIindeksejä. Sekä IPS- että GDI-indeksit kuvaavat pääosin vesistön rehevyystasoa ja erityisesti orgaanisen ravinnekuormituksen määrää (Eloranta ym. 2007). Vuonna 2012 ilmestyneen ohjeistuksen (Aroviita ym. 2012) myötä ympäristöhallinto siirtyi käyttämään vesistöjen ekologisen tilan tarkastelussa uusia TT 40 - ja PMA-indeksejä, jotka tutkimusten mukaan kuvaavat jokipaikan päällyslevästön tilaa edustavammin kuin aiemmin käytössä ollut IPS-indeksi. TT 40 -indeksin (tyypille ominaiset taksonit) laskennassa näytteenottopaikalla esiintyvää piilevälajistoa verrataan eri jokityypeille määriteltyyn tyyppilajistoon. PMA-indeksin (Percent Model Affinity, prosenttinen mallinkaltaisuus) laskennassa verrataan näytteenottopaikalla esiintyvän piileväyhteisön lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin (Aroviita ym. 2012). TT 40 - ja PMA-indeksien laskenta ei huomioi lainkaan sukutasolle määritettyjä piileviä, sillä sukutason määritystulokset poistetaan aineistosta ennen indeksien laskentaa. Laskennassa on jouduttu vanhojen aineistojen vertailtavuuden säilyttämiseksi yhdistämään joitakin taksoneita, mikä hieman vähentää laskennan tarkkuutta. TT 40 - ja PMAindeksien laskenta ja ekologisen tilan luokkarajat ovat riippuvaisia näytteenottopaikan pintavesityypistä, mikä tarkentaa tulosten arviointia, sillä aikaisemmin kaikille pintavesityypeille käytettiin samoja luokkarajoja. Indeksilaskenta tehtiin ympäristöhallinnon voimassaolevan ohjeistuksen (Aroviita ym. 2012, Aroviita ja Karjalainen 2012, 2013) mukaisesti. TT 40 - ja PMA-indeksien lisäksi piileväanalyysissä käytetään TDI-indeksiä (Trophic Diatom Index, piilevien trofiaindeksi), jonka avulla voidaan tarkastella vesistön rehevyystasoa ja erityisesti vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. TDI-indeksin käyttö edellyttää lisäksi PT-prosenttiarvon (orgaanista likaantumista sietävien piileväsolujen suhteellinen osuus koko solumäärästä) tarkastelua. Indeksitulokset lasketaan automaattisesti Omnidia-ohjelmistossa. Indeksin kehityshistoriasta johtuen sen ennustuskyky on paras tarkasteltaessa alankoseutujen runsasravinteisia vesistöjä. Indeksien ohella piilevätulosten tulkinnassa käytetään Omnidia-ohjelmiston näytteen piilevälajiston perusteella laskemia ekologisia jakaumia (perustana van Damin ym. 1994 ilmoittamat ekologiset luokittelut), joista tärkeimpiä ovat levien jakautuminen eri phluokkiin sekä trofiataso- ja saprobialuokittelut. Trofiatasoluokittelu kuvaa levän suosimaa ravinteisuusluokkaa, kun taas saprobialuokittelu ilmentää levien orgaanisen ravinnekuormituksen sietokykyä (Eloranta ym. 2007). 6.1 Näytteenotto ja näytteenkäsittely Piilevänäytteitä otettiin syyskesällä 2015 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon sekä Luonnonvarakeskuksen ja Kainuun Lohimestarin kalalaitosten vaikutusalueelta (Taulukko 1). Näytteenotto ajoittui heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun. Näytteet otettiin kivipinnoilta, jos näytepaikalla oli kivipintoja saatavilla. Niiden puuttuessa näytteet otettiin vesikasvien pinnalta. 24

Taulukko 14 Iijoen keskiosan piilevätutkimuksen näytteenottopaikat. Yp = yläpuoli, ap = alapuoli, St = suuri turvemaiden joki, Pk = pieni kangasmaiden joki Tarkkailukohde Näytepiste ETRS-TM35FIN Näytesyvyys cm Piilevätutkimuksen näytteenottopaikoilta otetut valokuvat on esitetty liitteessä 7. Näytteenotto ja näytteiden käsittely sekä laskenta toteutettiin ympäristöhallinnon voimassaolevien menetelmäohjeiden (Suomen ympäristökeskus 2013) sekä standardien SFS-EN 13946 ja SFS-EN 14407 mukaisesti. Näytteiden laskentatulokset on esitetty kokonaisuudessaan liite 8. Piilevätutkimus tehtiin edellisen kerran vuosina 2008 ja 2012 samoilta näytteenottopaikoilta. 6.2 Indeksitulokset Näytealusta TT- ja PMA-indeksitulokset laskettiin Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken kalalaitoksen sekä Kainuun Lohimestarin Koivukosken kalalaitoksen alueelta otetuista neljästä näytteestä (Taulukko 15). Kummankin kuormittajan alueelta otettiin lisäksi yksi näyte kasvipinnoilta, koska kivipintoja ei ollut saatavilla. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella kaikki näytteet otettiin kasvipinnoilta, joten niistä ei laskettu indeksituloksia. Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken kalalaitoksen alapuolisilla näytepisteillä ekologinen tila oli indeksitulosten perusteella tyydyttävä erinomainen. Ensimmäisellä laitoksen alapuolisella pisteellä indeksitulokset viittasivat noin yhden tilaluokan parempaan ekologiseen tilaan kuin toisella alapuolisella pisteellä. Koivukosken laitoksen yläpuolisella näytepisteellä ekologinen tila oli indeksitulosten perusteella tyydyttävä hyvä. Ensimmäiseltä alapuoliselta pisteeltä näytettä ei voitu ottaa kivipinnalta. Toisella laitoksen alapuolisella pisteellä indeksitulokset viittasivat tyydyttävään hyvään ekologiseen tilaan. Pvm 25 Näytepaikan pintavesityyppi Taivalkosken yp 7273349 556192 20-50 kasvi 30.7.2015 St jätevedenpuhdistamo ap 100 m 7273356 555952 20-50 kasvi 30.7.2015 St ap 300 m 7273360 555818 20-50 kasvi 30.7.2015 St LUKE, Taivalkosken yp 7274362 549381 20-50 kasvi 3.8.2015 Pk laitos ap 50 m 7274295 549027 20-50 kivi 3.8.2015 Pk ap 300 m 7274372 549207 20-50 kivi 3.8.2015 Pk Kainuun Lohimestari, yp 7272705 546550 30-60 kivi 4.8.2015 St Koivukosken laitos ap 50 m 7272502 546365 20-50 kasvi 4.8.2015 St ap 200 m 7272437 546177 30-60 kivi 4.8.2015 St

Taulukko 15 Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken laitoksen ja Kainuun Lohimestarin Koivukosken laitoksen piilevänäytteiden TT- ja PMA-indeksitulokset sekä tulosten ilmentämä ekologinen tilaluokka elokuussa 2015. Indeksitulokset on laskettu ainoastaan kivipinnoilta otetuista näytteistä. E = erinomainen, HY = hyvä, T = tyydyttävä, Pk = pieni kangasmaiden joki, StESt = suuri tai erittäin suuri turvemaiden joki, P = pohjoinen osaalue, laskennan kattavuus = indeksilaskennassa mukana olevat piileväkuoret/kaikki näytteestä lasketut kuoret LUKE yp LUKE LUKE ap 50 m ap 200 m TT 40, havaittu arvo 14,0 HY 11,0 T PMA, havaittu arvo kasvinäyte 0,363 E 0,202 T Taksonien lukumäärä 29 18 Laskennan kattavuus Paikan jokityyppi 399/413 Pk P 445/455 Koivukoski Koivukoski Koivukoski yp ap 50 m ap 200 m TT 40, havaittu arvo 10,0 T 9,0 T PMA, havaittu arvo 0,417 HY kasvinäyte 0,417 HY Taksonien lukumäärä 20 21 Laskennan kattavuus 429/433 415/419 Paikan jokityyppi StESt P Vertailtavuuden säilyttämisen takia vuosien 2008 2015 piilevänäytteiden tuloksista on laskettu myös IPS-indeksitulokset (Kuva 11). Eri vuosien tulokset ovat vertailukelpoisia, sillä ne on kaikki laskettu Omnidia-ohjelmiston versiolla 5.5. Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella Iijoessa kaikkien piilevänäytteiden IPStulokset viittasivat erinomaiseen ekologiseen tilaan vuosina 2008 2015. Indeksiarvoissa ei ollut havaittavissa eroavaisuuksia näytteenottopaikkojen välillä. Koivukosken kalalaitoksen vaikutusalueella Iijoen ekologinen tila oli niin ikään erinomainen vuosina 2008 2015. Laitoksen ensimmäisellä alapuolisella näytepisteellä indeksiarvot olivat kuitenkin kaikilla kolmella näytteenottokerralla hieman pienempiä kuin muilla näytteenottopaikoilla. Tulokset viittasivat siihen, että kalalaitoksen kuormitus huononsi hiukan Iijoen ekologista tilaa aivan laitoksen alapuolella. Ohtaojassa Luonnonvarakeskuksen kalalaitoksen vaikutusalueella vesistön ekologinen tila oli IPS-tulosten perusteella hyvä erinomainen vuosina 2008 2015. Kahdella tutkimuskerralla kolmesta laitoksen ensimmäisellä alapuolisella näytepisteellä ekologinen tila oli noin yhden tilaluokan huonompi kuin muilla näytepisteillä. IPS-tulosten perusteella kalalaitoksen kuormitus huononsi Ohtaojan ekologista tilaa ajoittain. 26

27 20 18 16 14 12 10 8 6 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono 4 2 0 Taivalkoski 50 m yp Taivalkoski 100 m ap Taivalkoski 300 m ap LUKE 50 m yp LUKE 50 m ap LUKE 200 m ap Koivukoski 50 m yp Koivukoski 50 m ap Koivukoski 200 m ap 2015 2012 2008 Kuva 11 Iijoen keskiosan piilevätutkimuksen näytteenottopaikkojen ekologinen tila IPSindeksitulosten perusteella vuosina 2008, 2012 ja 2015. Yp = laitokselta ylävirtaan, ap = laitokselta alavirtaan. LUKE:n näytteenottopaikat sijaitsevat Ohtaojassa ja muut Iijoessa. Vuosina 2008 2015 otettujen piilevänäytteiden TDI-rehevyysindeksitulokset on esitetty kuvassa (Kuva 12). Tulokset ovat vertailukelpoisia, sillä ne kaikki on laskettu Omnidia - ohjelmiston versiolla 5.5. Tulosten perusteella Iijoen vesi oli Taivalkosken jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella oligotrofista eli vähäravinteista vuosina 2008 2015. Koivukosken kalalaitoksen alueella Iijoen vesi oli vähäravinteista lukuun ottamatta aivan laitoksen alapuolella sijaitsevaa näytepistettä, jossa rehevyystaso oli vuonna 2015 yhden tilaluokan verran suurempi kuin muilla näytepisteillä. Ohtaojan vesi oli vähäravinteista lukuun ottamatta Luonnonvarakeskuksen kalalaitoksen ensimmäistä alapuolista näytepistettä, jossa rehevyystaso nousi ajoittain keskiravinteiselle (mesotrofiselle) tasolle. Vuosina 2008 ja 2012 kalalaitoksen ensimmäisen alapuolisen pisteen rehevyystaso oli noin yhden tilaluokan korkeampi kuin muilla näytepisteillä. Vuonna 2015 rehevyystaso oli sekä laitoksen yläpuolella että ensimmäisellä alapuolisella pisteellä lähellä keskiravinteisuutta, mutta toisella laitoksen alapuolisella pisteellä rehevyystaso oli alhainen.

28 100 90 80 70 60 50 40 eutrofinen meso-eutrofinen mesotrofinen oligo-mesotrofinen 30 20 10 oligotrofinen 0 Taivalkoski 50 m yp Taivalkoski 100 m ap Taivalkoski 300 m ap LUKE 50 m yp LUKE 50 m ap LUKE 200 m ap Koivukoski 50 m yp Koivukoski 50 m ap Koivukoski 200 m ap 2015 2012 2008 Kuva 12 Iijoen keskiosan piilevätutkimuksen näytteenottopaikkojen rehevyystaso TDI100- indeksitulosten perusteella vuosina 2008, 2012 ja 2015. Yp = laitokselta ylävirtaan, ap = laitokselta alavirtaan. LUKE:n näytteenottopaikat sijaitsevat Ohtaojassa ja muut Iijoessa. Heinä-elokuussa 2015 Iijoen vesi oli lievästi hapanta, humuspitoista ja happitilanne oli hyvä. Typen määrä viittasi vähäravinteisuuteen ja fosforin määrä vähäravinteisuuteen Taivalkoskella ja keskiravinteisuuteen muilla tarkkailupisteillä. Ohtaojasta ei otettu vesinäytteitä vuonna 2015, mutta vuosina 2009 2014 vesi oli ruskeaa, happipitoisuudet olivat hyvää tai erinomaista tasoa ja kokonaistypen määrä viittasi vähäravinteisuuteen. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat keski- tai runsasravinteisille vesille tyypillistä tasoa (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 10.2.2016). Heinä-elokuun 2015 TDIrehevyysindeksitulokset olivat yhdensuuntaisia vesistötarkkailutulosten kanssa. Indeksitulokset korreloivat etenkin typen määrän kanssa, mikä viittaa siihen, että typen saatavuus rajoittaa piilevien kasvua Iijoessa ja Ohtaojassa. 6.3 Ekologiset jakaumat Tietyn vesistön piileväyhteisön koostumukseen vaikuttavat voimakkaimmin vesistön happamuuteen (ph) ja sähkönjohtavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vasta toissijaisesti ravinteisuus (esim. Soininen ym. 2004, Andrén & Jarlman 2008). On myös todettu, että piileväyhteisön lajirunsaus (diversiteetti) on useimmiten suurimmillaan lähes neutraaleissa ph-olosuhteissa (Patrick 1977, Pither & Aarssen 2005). Ravinteiden määrä rajoittaa diversiteettiä kuitenkin siten, että yhteisön diversiteetti pienenee, mitä vähemmän ravinteita vesistössä on levien käytettävissä (Passy 2008). Heinä-elokuussa 2015 noin 55 95 prosenttia piilevänäytteiden levistä kuului neutraaleja vesiä suosiviin lajeihin (Kuva 13). Poikkeuksen muodosti Koivukosken ensimmäinen alapuolinen näyte (50 m ap), jonka levistä noin 35 prosenttia kuului alkalifiilisiin tai alkalibionttisiin lajeihin, jotka esiintyvät vesistöissä, joiden ph on yli 7. Happamia (ph < 7) vesiä suosivia asidofiilisia leviä esiintyi eniten Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella, mutta tälläkin alueella näiden levien osuus oli alle 25 prosenttia näytteen levistä.

29 Taivalkoski 50 m yp Taivalkoski 100 m ap Taivalkoski 300 m ap LUKE 50 m yp LUKE 50 m ap LUKE 200 m ap Koivukoski 50 m yp Koivukoski 50 m ap Koivukoski 200 m ap 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % asidobiontti asidofiili neutraali alkalifiili alkalibiontti indifferentti tuntematon Kuva 13 Iijoen keskiosan piilevänäytteiden lajiston jakautumine ph-tasoluokkiin heinä-elokuussa 2015. Yp = laitokselta ylävirtaan, ap = laitokselta alavirtaan. LUKE:n näytteenottopaikat sijaitsevat Ohtaojassa ja muut Iijoessa. Heinä-elokuussa 2015 suuri osa piilevänäytteiden levistä kuului lajeihin, joiden esiintyminen ei ole riippuvainen vesistön rehevyystasosta (kaikki trofialuokat -ryhmä, Kuva 14). Näytteestä riippuen noin 5 40 prosenttia levistä kuului vähäravinteisia (oligotrofiset) tai melko vähäravinteisia (oligo-mesotrofiset) vesiä suosiviin lajeihin. Keskiravinteisia (mesotrofiset) tai runsasravinteisia (eutrofiset) vesiä suosivien levien osuus oli noin 5 20 prosenttia näytteen yksilömäärästä. Valtaosa levistä kuului kuormittamattomia vesiä suosiviin oligosaprobisiin tai β-mesosaprobisiin lajeihin (Kuva 15). Näytteestä riippuen valtaosa eli noin 55 90 prosenttia näytteiden piilevistä kuului runsashappisia (hapenkyllästeisyys >75 %) vesiä suosiviin lajeihin. Näytteissä, joissa näiden lajien osuus jäi verrattain alhaiseksi (55 65 %) esiintyi runsaasti leviä, joiden happivaatimukset eivät ole tiedossa. Niistä levistä, joiden happivaatimus tiedetään, yli 90 prosenttia kuului runsashappisia suosivien levien luokkaan kaikissa näytteissä. Vuoden 2015 piilevänäytteiden ekologiset jakaumatiedot olivat sopusoinnussa vesistötarkkailun tietojen kanssa.

30 Taivalkoski 50 m yp Taivalkoski 100 m ap Taivalkoski 300 m ap LUKE 50 m yp LUKE 50 m ap LUKE 200 m ap Koivukoski 50 m yp Koivukoski 50 m ap Koivukoski 200 m ap 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % oligotrofinen oligo-mesotrofinen mesotrofinen meso-eutrofinen eutrofinen hypereutrofinen kaikki trofialuokat tuntematon Kuva 14 Iijoen keskiosan piilevänäytteiden lajiston jakautumine trofia- eli rehevyystasoluokkiin heinä-elokuussa 2015. Yp = laitokselta ylävirtaan, ap = laitokselta alavirtaan. LUKE:n näytteenottopaikat sijaitsevat Ohtaojassa ja muut Iijoessa. Taivalkoski 50 m yp Taivalkoski 100 m ap Taivalkoski 300 m ap LUKE 50 m yp LUKE 50 m ap LUKE 200 m ap Koivukoski 50 m yp Koivukoski 50 m ap Koivukoski 200 m ap 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % oligosaprobinen ß-mesosaprobinen α-mesosaprobinen α-meso-/polysaprobinen polysaprobinen tuntematon Kuva 15 Iijoen keskiosan piilevänäytteiden jakautumien saprobiatasoluokkiin elokuussa 2012. Yp = laitokselta ylävirtaan, ap = laitokselta alavirtaan. LUKE:n näytteenottopaikat sijaitsevat Ohtaojassa ja muut Iijoessa.

Vuosina 2008 2015 piilevänäytteiden levät kuuluivat suurimmaksi osaksi lähes neutraaleja vesiä ja runsashappisia olosuhteita suosiviin lajeihin. Trofiatasoluokittelun tuloksissa havaittiin jonkin verran eroja eri vuosien välillä (Kuva 14, liite 9). Etenkin Luonnonvarakeskuksen kalalaitoksen ensimmäisellä alapuolisella näytepisteellä (50 m ap) Ohtaojassa esiintyi ajoittain melko runsaasti reheviä vesistöjä suosivia leviä. Myös kuormitettuja vesiä suosivia α-mesosaprobisia tai polysaprobisia vesiä suosivia leviä esiintyi jonkin verran tällä näytepisteellä. Iijoessa piilevät kuuluivat vuosina 2008 2015 valtaosin kuormittamattomia vesiä suosiviin lajeihin sekä lajeihin, joiden esiintyminen ei ole riippuvainen vesistön rehevyystasosta. Tulosten perusteella Taivalkosken jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella Iijoki oli hieman karumpi kuin alempana Koivukosken kalalaitoksen vaikutusalueella. 7 KALATALOUSTARKKAILU Taivalkosken kunnan ja Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken kalankasvatuslaitoksen kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) on Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) hyväksynyt päätöksellään dnro 22/5723-2007, 16.2.2007. Kalataloudellinen tarkkailu on käsittänyt sähkökoekalastuksia Taivalkosken alapuolisella Turvakkokoskella sekä Koivukosken laitoksen ylä- ja alapuolisella alueella v. 2008 ja 2011 ja kalastustiedustelun Koivukosken laitoksen alapuolisella alueella v. 2009 ja 2012. 7.1 Sähkökoekalastukset 31 Tarkkailuohjelman mukaiset sähkökoekalastukset jäivät tekemättä kesällä 2015. Toisaalta sateisesta kesästä johtuen virtaamat isommissa joissa olivat kesällä niin suuria, että koekalastuksia ei olisi voitu tehdäkään riittävän alhaisissa virtausolosuhteissa. Korvaavat koekalastukset tehdään kesällä 2016. 8 YHTEENVETO Vuodesta 2007 alkaen Iijoen keskiosalla sijaitsevien Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen (ent. Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Taivalkosken toimipaikan sekä Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen tarkkailu on toteutettu oman, vuosille 2014 2017 laaditun, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman mukaan. Vaikutustarkkailussa oli vuorossa veden fysikaalis-kemiallisen laadun tarkkailu sekä piilevätutkimus. Vesinäytteet otettiin kuormittajien vaikutusalueelta maaliskuussa sekä heinä-elokuun vaihteessa yhtä aikaa piilevänäytteiden kanssa. Päästötarkkailu Taivalkosken jätevedenpuhdistamo täytti vuonna 2015 sille asetetut lupavaatimukset. Laitoksen puhdistusteho oli BOD 7 :n, fosforin ja kiintoaineen suhteen hyvä (> 90 %). Marraskuussa 2011 käynnistetty diplomityönä tutkimushanke Oulun yliopiston kansa valmistui marraskuussa 2012. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostamisen vaihtoehtoja Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla ja lisäksi selvittää jätevedenpuhdistamon lähistöllä sijaitsevan luonnontilaisen suon soveltuvuutta jätevesien käsittelyyn käytettäväksi pintavalutuskentäksi. Tulosten perusteella todettiin, että Taivalkoskella sijaitseva kosteikkoalue soveltuu pintavalutuskentäksi. Lisäksi työssä tarkasteltiin jälkikäsittelylammikoiden saneerausvaihtoehtoja, joista yhden vaihtoehdon toteutukselle on haettu ympäristölupaa vuoden 2014 lopussa.

Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken toimipaikan jätevedenpuhdistamo täytti kaikki lupaehdot sekä valtioneuvoston asetuksen vähimmäisvaatimukset. Taivalkosken kunnan ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE, ent. RKTL) jätevedenpuhdistamoiden yhteenlaskettu vuosikuormitus vuonna 2015 oli noin 30 kg fosforia ja 7 690 kg typpeä. Kokonaisravinteiden kuormitukset kasvoivat edellisvuodesta. Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vastaa käytännössä lähes kokonaan Taivalkosken taajama, sillä LUKE:n Taivalkosken toimipaikan kuormitus on hyvin pieni. Myös happea kuluttavan orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta vesistökuormitus oli edellisvuotta hieman suurempaa. LUKE:n Taivalkosken toimipaikalla ja Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksella kasvatettiin kalaa vuonna 2015 yhteensä 76 641 kg (lisäkasvu) ja käytettiin rehua yhteensä 109 659 kg. Laitosten tuotantotietojen perusteella fosforikuormitus oli kesäaikana yhteensä 5,9 kg/d ja typpikuormitus 49,3 kg/d. Vuositasolla fosforikuormitus oli yhteensä 875 kg ja typpikuormitus 7 184 kg. Molempien laitosten kuormitus oli annettuja luparajoja pienempi sekä vuorokausi- että vuositasolla. Vesistötarkkailu Iijoen keskiosan vedenlaatua tarkkailtiin ottamalla vesinäytteet Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, LUKE:n (ent. RKTL) Taivalkosken toimipaikan ja Kainuun Lohimestari Oy:n Koivukosken laitoksen lähialueilta maaliskuussa ja heinä-elokuun vaihteessa. Vedenlaatu oli keskimäärin hyvä kaikilla näytteenottopaikoilla. Iijoessa kesäajan keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet olivat Taivalkosken jätevedenpuhdistamon alueella karuille vesille tyypillistä tasoa ja muilla pisteillä keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kaikilla näytteenottopaikoilla karuille vesille tyypillistä tasoa. Laimentumissuhteen perusteella arvioituna kaikkien kuormittajien vaikutus Iijoen vedenlaatuun oli vähäinen. Vuosina 2013 2015 Iijoen ja Ohtaojan vedenlaatu on ollut hyvä. Heinä-elokuun keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet viittaavat vähäravinteisuuteen. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet Iijoen pääuomassa keskimäärin karuille vesille tyypillistä tasoa. Ohtaojassa kokonaisfosforin määrä viittaa keski- tai runsasravinteisuuteen. Vuosien 2013 2015 vesistötarkkailutulokset olivat pääpiirteittäin samansuuntaisia kuin nykyinen ympäristöhallinnon luokitus, jossa veden fysikaalis-kemiallinen tila on arvioitu erinomaiseksi lukuun ottamatta Ohtaojan korkeampia, hyvää tasoa olevia fosforipitoisuuksia. Vesistöjen luontaiseen pintavesityyppiin suhteutettu ekologinen kokonaistila on alueella arvioitu hyväksi. Piilevänäytteet otettiin heinä-elokuussa 2015 Taivalkosken jätevedenpuhdistamon, Luonnonvarakeskuksen Taivalkosken kalalaitoksen ja Kainuun Lohimestarin Koivukosken laitoksen vaikutusalueelta kasvi- ja kivipinnoilta. Piileväaineiston perusteella Iijoki oli vähäravinteinen ja Ohtaoja melko vähäravinteinen vesistö. Iijoen ekologinen tila oli vuoden 2015 piilevätulosten perusteella tutkituilla näytepisteillä tyydyttävä hyvä ja Ohtaojan tila tutkituilla pisteillä tyydyttävä erinomainen. Piilevätutkimustulosten perusteella Luonnonvarakeskuksen ja Koivukosken kalalaitosten kuormitus huononsi vesistön tilaa paikallisesti ainakin ajoittain vuosina 2008 2015. Piilevänäytteiden lajisto koostui vuosina 2008 2015 kuitenkin kaikilla näytepisteillä suurimmaksi osaksi runsashappisia ja kuormittamattomia vesiä suosivista lajeista. 32

9 VIITTEET Andrén, C. & Jarlman, A. 2008. Benthic diatoms as indicators of acidity in streams. Fundamental and Applied Limnology/Archiv für Hydrobiologie 173(3):237 253 Arola, M. 2012. Puhdistamon jälkeisen jätevedenkäsittelyn tehostaminen Taivalkosken jätevedenpuhdistamolla. Diplomityö. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Aroviita, J. & Karjalainen S. M. 2012. Jokien päällyslevästön luokittelun laskentapohja. Versio 1, 3.10.2012. Vesikeskus, Suomen ympäristökeskus. <http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b5f238eba-bd26-4286-9359-34ce 41AD2761%7D/29781> Aroviita, J. & Karjalainen S. M. 2013. Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excellaskupohjiin 6.2.2013. Vesikeskus, Suomen ympäristökeskus. <http://www. ymparisto.fi/download/noname/%7b6d0823e5-f4d3-4fc4-a507-1f3aeb42ea F0%7D/29783> van Dam, H., Mertens, A. & Sinkeldam, J. 1994. A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands. Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28(1):117 133 Dixit, S. S., Smol, J. P. & Kingston J. C. 1992. Diatoms: powerful indicators of environmental change. Environmental Science & Technology 26:22 33 Eloranta, P., Karjalainen, S. M. & Vuori, K.-M. 2007. Piileväyhteisö jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Forsberg C. & Ryding S.-O 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189-207. Ilmatieteen laitos 2016. Avoin data <https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data> 25.2.2016 Korhonen, J. & Haavanlammi, E. (toim.) 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006 2010. Suomen ympäristö 8/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2016 2021. Osa 1 Toimenpiteiden suunnittelun taustatiedot. 2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. <http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-pohjanmaa> Passy, S. 2008. Continental diatom biodiversity in stream benthos declines as more nutrients become limiting. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 105(28):9663 9667 Patrick, R. 1977. Ecology of freshwater diatoms and diatom communities. Teoksessa Werner, D. (toim.): The Biology of Diatoms. University of California Press, Berkeley, Los Angeles. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 2010. Raportteja 2012:2. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 33

Pither, J. & Aarssen, L. W. 2005. The evolutionary species pool hypothesis and patterns of freshwater diatom diversity along a ph gradient. Journal of Biogeography 32(3):503 513 Pöyry Finland Oy 2011. Iijoen alaosan yhteistarkkailuohjelma v. 2012 2017. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Moniste. Oulu. Pöyry Finland Oy 2013. Taivalkosken kunta, Taivalkosken riistan- ja kalantutkimuslaitos, Kainuun Lohimestari Oy Koivukosken laitos. Iijoen keskiosan päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma v. 2014 2019. Moniste. Soininen, J., Paavola, R. & Muotka, T. 2004. Benthic diatom communities in boreal streams: community structure in relation to environmental and spatial gradients. Ecography 27:330 342 Suomen ympäristökeskus 2013. Biologisten seurantamenetelmien ohjeet. <http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi_ja_meri/pintavesien_tila/pintavesien_tilan_ seuranta/biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet> Julkaistu 15.4.2013, päivitetty 17.11.2015 SYKE, ELY-keskus 2015. Vesikartta vesienhoidon karttapalvelu. <http://paikkatieto.ymparisto.fi/html5viewer_2_2/index.html?configbase=/geocortex/ Essentials/REST/sites/Vesikartta/viewers/Vesikartta/virtualdirectory/Resources/Config/ Default> luettu 16.6.2015 Suomen ympäristökeskus 2016. Hydrologian ja vesien käytön tietojärjestelmä Hydro. <www.syke.fi/avointieto> 25.2.2016 Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2016. Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu Pivet. <www.syke.fi/avointieto> 25.2.2016 Vapo Oy Energia ja Turveruukki Oy 2006. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006 2015. Moniste. Oulu. Ympäristökarttapalvelu Karpalo 2016. <https://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlight Viewer.aspx> 26.2.2016 34

1 2 km I178 I184 " Sisältää Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa 01/2016 0 O0 I188 Taivalkosken Luonnonvarakeskus Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos I185 " I194 " Liite 1 Ympäristökeskuksen seurantapiste Velvoitetarkkailun havaintopaikka I196 Taivalkosken jätevedenpuhdistamo

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A, 90571 Oulu Tämä lomake, jos on puolivuotiskeskiarvoina kuormitusehdot Virpi ErvasHanna Kurtti: 010 33 31545 / hanna.kurtti@poyry.com Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@ poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Taivalkosken kunta 1. KUORMITUS 2015 Lupaehdot PPO-2005-Y-423-121 24.1.2007 VNa 888/2006 VHO 04/0353/3 5.11.2004 näytekerroittain BOD7 atu < 20 mg/l > 90 % (1/2a) < 30 mg/l > tai 70 % P < 0,5 mg/l > 90 % (1/2a) < 2 mg/l> tai 80 % CODCr <125 mg/l > tai 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > tai 90 % ####### PÄIVÄMÄÄRÄ 26.-27.1. 2.-3.3. 25.-26.6. 8.-9.7. 31.8.-1.9. 23.-24.11. 1/2 2/2 2015 Näytteenottaja RaY JoP AnA AnA JoP JoP Q kok m3/d 451 443 878 648 525 510 561 466 683 602 642 Q ohitus m3/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Q käsitelty m3/d 451 443 878 648 525 510 561 466 683 602 642 BOD7atu Tuleva mg/l 490 270 190 230 190 580 0 0 247 302 273 Käsitelty puhdistamolta mg/l 6,0 6,0 6,0 6,0 4,0 5,0 0,0 0,0 6,0 5,1 5,5 Käsitelty lammikosta mg/l 4,0 4,0 6,0 11 14 4,0 0,0 0,0 5,0 9,8 7,3 Vesistöön mg/l 4,0 4,0 6,0 11 14 4,0 0,0 0,0 5,0 9,8 7,3 Tuleva kg/d 221 120 167 149 100 296 0 0 169 182 175 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty puhdistamolta kg/d 2,7 2,7 5,3 3,9 2,1 2,6 0,0 0,0 4,1 3,1 3,6 Käsitelty lammikosta kg/d 1,8 1,8 5,3 7,1 7,4 2,0 0,0 0,0 3,4 5,9 4,7 Vesistöön kg/d 1,8 1,8 5,3 7,1 7,4 2,0 0,0 0,0 3,4 5,9 4,7 Käsittelyteho puhdist. % 98,8 97,8 96,8 97,4 97,9 99 #DIV/0! #DIV/0! 97,6 98,3 98,0 Käsittelyteho lammik. % 99,2 98,5 96,8 95,2 92,6 99,3 #DIV/0! #DIV/0! 98,0 96,7 97,3 Kokonaisteho % 99,2 98,5 96,8 95,2 92,6 99,3 #DIV/0! #DIV/0! 98,0 96,7 97,3 Kokonais P Tuleva mg/l 14,0 9,7 6,2 8,8 8,1 7,4 0,0 0 7,8 7,6 7,7 Käsitelty puhdistamolta mg/l 0,12 0,19 0,21 0,15 0,20 0,20 0,00 0,00 0,18 0,18 0,18 Käsitelty lammikosta mg/l 0,06 0,08 0,15 0,16 0,20 0,07 0,00 0,00 0,11 0,15 0,13 Vesistöön mg/l 0,06 0,08 0,15 0,16 0,20 0,07 0,00 0,00 0,11 0,15 0,13 Liuk. PO 4 -P, puhdistam. mg/l <0,01 <0,01 0,003 0,032 0,016 0,015 <0,00 0,00 <0,01 0,02 0,01 Liuk. PO 4 -P, lammik. mg/l <0,01 <0,01 0,023 0,002 <0,002 <0,002 <0,00 <0,00 <0,02 0,002 <0,01 Tuleva kg/d 6,3 4,3 5,4 5,7 4,3 3,8 0,0 0,0 5,4 4,6 5,0 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty puhdistamolta kg/d 0,05 0,08 0,18 0,10 0,11 0,10 0,00 0,00 0,12 0,11 0,12 Käsitelty lammikosta kg/d 0,03 0,04 0,13 0,10 0,11 0,04 0,00 0,00 0,07 0,09 0,08 Vesistöön kg/d 0,03 0,04 0,13 0,10 0,11 0,04 0,00 0,00 0,07 0,09 0,08 Liuk. PO 4 -P, lammik. kg/d 0,00 0,004 0,02 0,00 0,00 0,001 0,000 0,000 Käsittelyteho puhdist. % 99,1 98,0 96,6 98,3 97,5 97,3 #DIV/0! #DIV/0! 97,7 97,6 97,7 Käsittelyteho lammik. % 99,6 99,2 97,6 98,2 97,5 99,1 #DIV/0! #DIV/0! 98,6 98,1 98,4 Kokonaisteho % 99,6 99,2 97,6 98,2 97,5 99,1 #DIV/0! #DIV/0! 98,6 98,1 98,4 Kokonais N 0,005 0,004 0,003 0,021 0,008 0,000 0,000 Tuleva mg/l 78 69 33 50 110 77 0 0 46 72 58 Käsitelty puhdistamolta mg/l 53 54 26 44 90 49 0 0 40 60 50 Käsitelty lammikosta mg/l 54 50 14 23 39 39 0 0 33 33 33 Vesistöön mg/l 54 50 14 23 39 39 0 0 33 33 33 Tuleva kg/d 35 31 29 32 58 39 0 0 32 43 37 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty puhdistamolta kg/d 24 24 23 29 47 25 0 0 27 36 32 Käsitelty lammikosta kg/d 24 22 12 15 20 20 0 0 23 20 21 Vesistöön kg/d 24 22 12 15 20 20 0 0 23 20 21 Käsittelyteho puhdist. % 32 22 21 12 18 36 #DIV/0! #DIV/0! 14 16 15 Käsittelyteho lammik. % 31 28 58 54 65 49 #DIV/0! #DIV/0! 28 54 43 Kokonaisteho % 31 28 58 54 65 49 #DIV/0! #DIV/0! 28 54 43 NH4-N Tuleva mg/l 78 69 33 50 110 77 0 0 46 72 58 Käsitelty puhdistamolta mg/l 48 50 0,13 35 38 44 0 0 25 39 32 Käsitelty lammikosta mg/l 49 50 0,06 20 21 38 0 0 25 26 25 Vesistöön mg/l 49 50 0,06 20 21 38 0 0 25 26 25 Tuleva kg/d 35 31 29 32 58 39 0 0 32 43 37 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty puhdistamolta kg/d 22 22 0,11 23 20 22 0 0 17 23 20 Käsitelty lammikosta kg/d 22 22 0,06 13 11 19 0 0 17 16 16 Vesistöön kg/d 22 22 0,06 13 11 19 0 0 17 16 16 Käsittelyteho puhdist. % 38 28 99,6 30 65 43 #DIV/0! #DIV/0! 46 46 46 Käsittelyteho lammik. % 37 28 99,8 60 81 51 #DIV/0! #DIV/0! 46 64 56 Kokonaisteho % 37 28 99,8 60 81 51 #DIV/0! #DIV/0! 46 64 56 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) (Nab Labs Oy (Survontie 9, 40500 Jyväskylä. Puh. 0404 503 100). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Taivalkoski_2015.xls Tulostettu / Printad 23.3.2016 Sivu 1/3

1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 26.-27.1. 2.-3.3. 25.-26.6. 8.-9.7. 31.8.-1.9. 23.-24.11. 1/2 2/2 2015 CODCr * Tuleva mg/l 1300 650 560 660 460 1700 0 0 666 851 753 Käsitelty puhdistamolta mg/l <30 <30 <30 <30 31 34 0 0 30 32 31 Käsitelty lammikosta mg/l <30 <30 <30 63 49 <30 <0 <0 30 49 39 Vesistöön mg/l <30 <30 <30 63 49 <30 <0 <0 30 49 39 Tuleva kg/d 586 288 492 428 242 867 0 0 455 512 484 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty puhdistamolta kg/d 14 13 26 19 16 17 0 0 21 19 20 Käsitelty lammikosta kg/d 14 13 26 41 26 15 0 0 21 29 25 Vesistöön kg/d 14 13 26 41 26 15 0 0 21 29 25 Käsittelyteho puhdist. % 98 95 95 95 93 98 #DIV/0! #DIV/0! 95 96 96 Käsittelyteho lammik. % 98 95 95 90 89 98 #DIV/0! #DIV/0! 95 94 95 Kokonaisteho % 98 95 95 90 89 98 #DIV/0! #DIV/0! 95 94 95 Kiintoaine Tuleva mg/l 710 310 340 470 240 1100 0 0 369 549 454 Käsitelty puhdistamolta mg/l 4,2 4,6 4,1 6,0 2,4 3,8 0,0 0,0 4,3 4,2 4,2 Käsitelty lammikosta mg/l 2,0 1,9 9,0 25 15 5,3 0,0 0,0 5,4 16 11 Vesistöön mg/l 2,0 1,9 9,0 25 15 5,3 0,0 0,0 5,4 16 11 Tuleva kg/d 320 137 299 305 126 561 0 0 252 331 291 Ohitus kg/d 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Käsitelty puhdistamolta kg/d 1,9 2,0 3,6 3,9 1,3 1,9 0,0 0,0 2,9 2,5 2,7 Käsitelty lammikosta kg/d 0,9 0,8 7,9 16 7,9 2,7 0,0 0,00 3,7 9,6 6,8 Vesistöön kg/d 0,9 0,8 7,9 16 7,9 2,7 0,0 0,00 3,7 9,6 6,8 Käsittelyteho puhdist. % 99 99 99 99 99 100 #DIV/0! #DIV/0! 99 99 99 Käsittelyteho lammik. % 99,7 99,4 97 95 94 100 #DIV/0! #DIV/0! 99 97 98 Kokonaisteho % 99,7 99,4 97 95 94 100 #DIV/0! #DIV/0! 99 97 98 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 6,6 6,4 7,0 8,4 10,5 8,1 0,0 0,0 Käsitelty puhdistamolta 7,4 6,7 5,6 8,9 10,8 8,6 0,0 0,0 Käsitelty lammikosta 1,0 1,1 10,7 16,9 13,8 2,5 0,0 0,0 Kemikaalit Eka WT g/m3 136 136 PAC g/m3 358 356 181 265 262 348 378 382 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 5,4 5,1 2,7 3,7 4,0 4,8 0,0 0,0 Käsitelty puhdistamolta 2,7 3,1 1,8 2,3 2,1 2,9 0,0 0,0 Käsitelty lammikosta 3,0 3,1 1,2 1,7 1,5 2,9 0,0 0,0 ph Tuleva 7,1 7,4 7,1 7,1 7,2 7,1 0,0 0,0 Käsitelty puhdistamolta 7,2 7,3 7,1 7,1 7,0 7,1 0,0 0,0 Käsitelty lammikosta 7,1 7,2 7,9 7,8 7,5 7,1 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva 82 80 43 55 65 76 0 0 Käsitelty puhdistamolta 77 83 44 61 65 74 0 0 Käsitelty lammikosta 79 78 29 40 46 63 0 0 NO2+NO3-N mg/l Tuleva Käsitelty puhdistamolta 3,3 3,3 0,8 4,0 6,0 1,4 0,0 0,0 Käsitelty lammikosta 2,3 2,0 0,64 1,00 0,19 0,48 0,00 0,00 Al (Suod. 0,45µm) mg/l Käsitelty puhdistamolta 0,32 0,43 0,57 0,54 0,06 0,12 0,00 0 Käsitelty lammikosta 0,12 <0,1 0,11 0,06 <0,1 <0,5 <0,0 <0,0 Koli 44 C kpl/dl Käsitelty puhdistamolta 300 1200 1600 2000 1600 260 0 >0 Käsitelty lammikosta 120 200 0 42 150 3 0 arvio 0 arvio Happi mg O 2 /l Käsitelty puhdistamolta 5,0 4,8 5,2 3,0 10,3 6,2 0,0 0,0 Käsitelty lammikosta 3,3 2,82 17 16,2 4,6 2,1 0,0 0,0 * fekaaliset koliformiset bakteerit jäänyt määrittämättä. Taivalkoski_2015.xls Tulostettu / Printad 23.3.2016 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 26.-27.1. 2.-3.3. 25.-26.6. 8.-9.7. 31.8.-1.9. 23.-24.11. Selkeytys Pinta-ala m2 460 460 460 460 460 460 460 460 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 19 18 37 27 22 21,3 23,4 19,4 q max, lähtevä m3/h 26 S h m/h 0,04 0,04 0,08 0,06 0,05 0,05 0,05 0,04 S MLSS m/h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 S SS kgss/m2h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 200 190 200 190 200 200 200 180 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 0 0 0 0 0 0 0 q med m3/h 18,8 18,5 36,6 27,0 21,9 21,3 23,4 19,4 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 9,6 9,6 8,0 8,0 12,9 12,9 12,9 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 160 160 140 140 180 180 180 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari V-pato m3/h m3/h Lausunto: 27.-28.1.Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. 2.-3.3.Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. 25.-26.5.Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. I/2015 puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. 8.-9.7.Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Vna asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. 31.8.-1.9.Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Vna asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. 23.-24.11.Puhdistamo saavutti (puolivuosittaiset) lupaehtorajat sekä Vna asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset. II/2015 puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Oulussa PÖYRY FINLAND OY Virpi Ervasti, Ins.(AMK) 23.3.2016 JAKELU: Taivalkosken kunta tekninen tsto Taivalkosken ympäristölautakunta Puhdistamonhoitaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taivalkoski_2015.xls Tulostettu / Printad 23.3.2016 Sivu 3/3

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A, 90571 Oulu JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO LUKE Taivalkoski Ohtaoja saniteettipuhdistamo 2015 Virpi Ervasti: 010 33 28278 / virpi.ervasti@poyry.com Virpi Ervasti: 010 33 28278/ virpi.ervasti@poyry.com 9M608018 Lupaehdot PSY 107/03/1 21.11.2003 BOD 7 <30 mg/l >90 % (1/1 a) Kok.P < 1,0 mg/l >90 % (1/1 a) COD Cr <125 mg/l> tai 75 % (1/1 a) Kiintoaine <35 mg/l> tai 90 % (1/1 a) Kok.N > 30 % (1/1 a) 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 3.-4.3. 28.-29.7. 2015 Näytteenottaja JoP JoP 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 Vuoden tulos Q kok m3/d 8,0 19 8,5 Q ohitus m3/d 0 0 0 Q käsitelty m3/d 8,0 19 0 0 0 0 8,5 BOD7atu Tuleva mg/l 42 10 0 0 0 0 31 Käsitelty mg/l 2,0 <3 0 0,0 0,0 <0 2,7 Vesistöön mg/l 2,0 <3 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 2,7 Tuleva kg/d 0,34 0,19 0 0 0 0 0,26 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,02 0,06 0 0 0,00 0,00 0,02 Vesistöön kg/d 0,02 0,06 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,02 Käsittelyteho % 95 70 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 91 Kokonaisteho % 95 70 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 91 Kokonais P Tuleva mg/l 2,3 0,82 0 0,0 0,0 0,0 2,0 Käsitelty mg/l 0,14 0,13 0 0 0 0,00 0,13 Fosfaattifosfori PO4-P mg/l 0,04 0,10 0 0 0 0,00 0,08 Vesistöön mg/l 0,14 0,13 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,13 Tuleva kg/d 0,018 0,016 0 0 0 0,00 0,02 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,001 0,002 0,00 0,000 0,00 0,000 0,001 Vesistöön kg/d 0,001 0,002 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,001 Käsittelyteho % 94 84 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 93 Kokonaisteho % 94 84 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 93 Kokonais N Tuleva mg/l 7,1 7,7 0 0 0 0 11,9 Käsitelty mg/l 6,8 9,0 0 0 0 0 8,3 Vesistöön mg/l 6,8 9,0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 8,3 Tuleva kg/d 0,06 0,15 0 0 0 0,0 0,10 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,05 0,17 0 0 0 0,0 0,07 Vesistöön kg/d 0,05 0,17 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,07 Käsittelyteho % 4-17 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 30 Kokonaisteho % 4-17 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 30 NH4-N Tuleva mg/l 7,1 7,7 0 0 0 0 11,9 Käsitelty mg/l 3,6 2,8 0 0 0,00 0,000 3,0 Vesistöön mg/l 3,6 2,8 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 3,0 Tuleva kg/d 0,06 0,15 0 0 0 0,0 0,10 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,03 0,05 0 0 0 0,000 0,03 Vesistöön kg/d 0,03 0,05 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,03 Käsittelyteho % 49 64 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 74 Kokonaisteho % 49 64 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 74 LUKE_2015.xls Tulostettu / Printad 3.5.2016 Sivu 1/3

1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 3.-4.3. 28.-29.7. 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 2015 CODCr * Tuleva mg/l 120 370 0 0 0 0 468 Käsitelty mg/l <30 <30 <0 <0 0 <0 <30 Vesistöön mg/l <30 <30 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! <30 Tuleva kg/d 0,96 7,0 0 0 0 0 4,0 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,24 0,57 0 0 0,0 0,0 0,26 Vesistöön kg/d 0,24 0,57 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,26 Käsittelyteho % 75 92 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 94 Kokonaisteho % 75 92 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 94 Tuleva CODCr, analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Kiintoaine Tuleva mg/l 120 36 0 0 0 0 96 Käsitelty mg/l 4,0 10,0 0 0 0 0,0 8,2 Vesistöön mg/l 4,0 10,0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 8,2 Tuleva kg/d 0,96 0,7 0 0 0 0 0,8 Ohitus kg/d 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,03 0,19 0 0 0,0 0,00 0,07 Vesistöön kg/d 0,03 0,19 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,07 Käsittelyteho % 97 72 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 91 Kokonaisteho % 97 72 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 91 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, 90400 Oulu, puh. 020 7479 106). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 4,3 7,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,7 Käsitelty 4,6 7,6 0,0 0,0 0,0 0,0 6,1 Kemikaalit FeSO4 g/m3 100 100 100 PIX-105 g/m3 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 0,92 0,82 0,0 0,0 0,0 0,0 0,9 Käsitelty 0,09 <0,04 0,0 0,0 0,0 0,00 0,1 ph Tuleva 6,9 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 6,8 Käsitelty 6,2 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 6,1 Johtokyky ms/m Tuleva 13 11,0 0 0 0 0 11,8 Käsitelty 15 13 0 0 0 0 13,9 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 1,0 4,4 2,7 Koli 44 C kpl/dl 100 1 >0 >0 >0 0 51 Happi mg/l 10,4 11,9 11,2 LUKE_2015.xls Tulostettu / Printad 3.5.2016 Sivu 2/3

3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ 3.-4.3. 28.-29.7. 1.1.04 1.1.04 1.1.04 1.1.04 8.7.09 Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l 550 1100 0 0 0 0 275 Liete 2 mg/l Keskiarvo mg/l 550 1100 0 0 0 0 825 Palautusliete 1 mg/l 580 1100 0 0 0 0 840 Palautusliete 2 mg/l Keskiarvo mg/l 580 1100 0 0 0 0 840 Ylijäämäliete mg/l 580 1100 0 0 0 0 840 1/2 h lask. Liete 1 ml/l 55 77 66 Liete 2 ml/l 0 Palautusliete 1 ml/l 70 80 75 Palautusliete 2 ml/l 0 Lieteindeksi Liete 1 100 70 85 Liete 2 Keskiarvo 100 70 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 85 Palautusliete 1 121 73 97 Palautusliete 2 Happi 1 Happi 2 mg/l mg/l Tilavuus m3 28 28 28 28 28 28 28 Org. tilak. L v 0,012 0,007 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 Lietekuorma L MLSS 0,022 0,006 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,01 Palautusliete m3/d 0 Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % 0 0 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Lieteikä d #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 84 35 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Selkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 - - - - - - q med m3/h 0,3 0,8 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ####### ####### ####### ####### #VALUE! #VALUE! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 50 110 Näkösyvyys 2 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m2 0 0 0 0 0 0 Tilavuus m3 - - - - - - q med m3/h 0,3 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ####### ####### ####### ####### #VALUE! #VALUE! Happi 1 mg/l 1,1 11,1 8,0 9,6 12,9 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm 110 45 140 120 180 170 Näkösyvyys 2 cm Virtausmittari m3/h V-pato m3/h Lausunto: 3.-4.3.2015 Puhdistamo on toiminut lupaehtojen (vuosittaiset) mukaisesti. Liete hyvin lasketuvaa. 28-29.7.2015 Puhdistamo on toiminut osin lupaehtojen (vuosittaiset) mukaisesti, BOD7:n, fosforin ja typen puhdistehojen lupaehtoja ei saavutettu. Liete hyvin lasketuvaa. Vuonna 2015 puhdistamo saavutti lupaehdot kaikilta osin. Oulussa 3.5.2016 JAKELU: RKTL Taivalkoski Taivalkosken ympäristölautakunta PÖYRY FINLAND OY Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus LUKE_2015.xls Tulostettu / Printad 3.5.2016 Sivu 3/3

Puh. 010 3311 Tutkijantie 2A PL 20, 90571 Oulu LUKE-Taivalkosken kalanviljelylaitos Kuormitustarkkailu v. 2015 Ohtaojantie 19 93400 TAIVALKOSKI Projekti: 16X193258 Lupaehdot: PSAVI/147/04.08/2011, 11.9.2012. Laskennallinen kok.p 400 kg ja kok.n 2 800 kg vuodessa. 7.4.2015 9.7.2015 29.7.2015 6.8.2015 27.8.2015 27.10.2015 Lämpötila tuleva 1,1 12,3 12,9 15,6 14,2 2,3 lähtevä 1,0 12,4 12,4 15,5 13,2 2,7 Virtaama m 3 /s 0,802 0,962 0,976 0,962 0,949 0,895 m 3 /d 69310 83151 84344 83151 81968 77285 Pitoisuus Kok.P µg/l tuleva 16 13 18 19 15 13 lähtevä 23 30 34 34 37 24 Kok.N µg/l tuleva 250 240 420 280 200 290 lähtevä 270 320 520 400 810 350 Kuormitus Kok.P kg/d 0,49 1,41 1,35 1,25 1,80 0,85 1,2 Kuormitus Kok.N kg/d 1,4 6,7 8,4 10,0 50,0 4,6 13,5 Lisätiedot: Lähtevästä vedestä vähintään vuorokauden kokoomanäyte, tulevasta vedestä kertanäyte. Jakelu: LUKE Taivalkoski, vesa.maatta@luke.fi Taivalkosken ympäristötoimi, ymparisto@kuusamo.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi

Puh. 010 3311 Tutkijantie 2A PL 20, 90571 Oulu Kainuun Lohimestari Oy, Koivukosken laitos Kuormitustarkkailu v. 2015 Niemeläntie 123 88900 KUHMO Projekti: 16X193258 Jakelu: Kainuun Lohimestari Oy, m.heikkinen@hotmail.com Taivalkosken kunnan ympäristötoimi, ymparisto@kuusamo.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi Lupaehdot: PSAVI nro 11/2015/1, 11.2.2015. Laskennallinen fosforikuormitus enintään 450 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 3,5 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Vesimäärä 1.6.-31.8. enintään 1,2 m3/s ja 1.9.-30.9 enintään 0,7 m 3 /s ja muulloin 0,4 m 3 /s. Virtaama 22.6.2015 7.7.2015 24.7.2015 heinäk. ka 8.8.2015 25.8.2015 elok. ka 14.9.2015 m 3 /s 0,70 1,00 1,00 0,80 0,70 0,50 m 3 /d 60480 86400 86400 69120 60480 43200 Pitoisuus Kok.P µg/l tuleva 12 15 15 13 13 15 lähtevä 39 31 33 28 35 22 Kok.N µg/l tuleva 330 330 340 410 350 320 lähtevä 700 670 840 630 680 400 Kuormitus Kok.P kg/d 1,6 1,4 1,6 1,5 1,0 1,3 1,2 0,3 Kuormitus Kok.N kg/d 22,4 29,4 43,2 36,3 15,2 20,0 17,6 3,5 Lisätiedot: Lähtevästä vedestä vrk:n kokoomanäyte. Näytteet pakastettu laitoksella ja toimitettu lokakuussa laboratorioon.

Iijoki Ohtaojan yläp I188 3.3.2015 0,1 12,6 86 7,0 3,6 60 11 < 2 330 8 67 1,4 0 0,7 2,0 0,4 0,1 Iijoki Ohtaojan yläp I188 3.8.2015 0,5 15,2 8,8 88 6,8 2,3 90 22 2 340 4 5 2,7 4 Iijoki Loukusanjoen yp I184 4.3.2015 0,1 12,3 85 6,9 3,5 60 12 3 350 11 64 1 0 0,9 1,7 0,4 0,1 Iijoki Loukusanjoen yp I184 3.8.2015 0,3 15,7 8,7 88 6,8 2,4 90 17 2 350 6 5 2,6 10 Liite 6 Iijoen keskiosa Vesistötarkkailun tulokset v. 2015 Tulokset: Nab Labs Oy Havaintopaikka Tunnus Aika Syvyys t Happi ph Sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+ Kiintoaine Lämpökest. Näkö- Kok. Jään Lumen joht. NO 3 -N kolif.bakt. syv. syv. paks. paks. m C mg/l kyll.% ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml m m m m Taivalkoski jätev. ap I194 4.3.2015 0,1 12,3 84 6,8 3,4 60 11 3 370 17 66 1,7 2 1,0 1,5 0,0 0,0 Taivalkoski jätev. ap I194 30.7.2015 0,5 15,8 8,7 88 6,7 2,4 80 13 2 320 28 3 1,9 10 Iijoen keskiosa Vesistötarkkailun tulokset v. 2015 Tulokset: Pintavesien tilan tietojärjestelmä, vedenlaatu Pivet/Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 25.2.2016 Havaintopaikka Tunnus Aika Syvyys t Happi ph Sähkön- Väri Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2+ Kiintoaine Lämpökest. Näkö- Kok. Jään Lumen joht. NO 3 -N kolif.bakt. syv. syv. paks. paks. m C mg/l kyll.% ms/m mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/100 ml m m m m Iijoki 13100 20-tie sil I78 5.3.2015 1,0 0,1 12 82,4 6,8 3,5 80 13 4 340 10 65 1,8 0 1,0 2,5 0,4 0,1 Iijoki 13100 20-tie sil I78 23.7.2015 0,3 18 8,3 88 6,9 2,6 80 15 4 300 6 1 3,1 18 0,6 0,6 Iijoki 13100 20-tie sil I78 24.8.2015 1,0 17 8,5 88 6,9 2,6 80 17 3 320 3 1 2,2 4 1,4 2,0

Iijoen keskiosan piilevätutkimuksen näytteenottopaikat (kuvat: Nab Labs Oy) Liite 7 Kuva 1 Iijoki, 50 m Taivalkosken jätevedenpuhdistamolta ylävirtaan Kuva 2 Iijoki, 100 m Taivalkosken jätevedenpuhdistamolta alavirtaan (kuva Eeva-Leena Anttila 11.9.2008) Kuva 3 Iijoki, 300 m Taivalkosken jätevedenpuhdistamolta alavirtaan Kuva 4 Ohtaoja, 50 m RKTL:n kalalaitokselta ylävirtaan Kuva 5 Ohtaoja, 50 m RKTL:n kalalaitokselta alavirtaan Kuva 6 Ohtaoja, 200 m RKTL:n kalalaitokselta alavirtaan

Liite 7 Kuva 7 Ohtaoja, 50 m Koivukosken kalalaitokselta ylävirtaan Kuva 8 Ohtaoja, 100 m Koivukosken kalalaitokselta alavirtaan Kuva 9 Ohtaoja, 300 m Koivukosken kalalaitokselta alavirtaan