SOVELTAVAN LIIKUNNAN SEUTUFOORUMI 29.11.2016, Rovaniemi Toni Piispanen, OKM / VLN
Mistä on kysymys? Uusi julkaisu VLN sarjassa: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa. Pyykkönen, T. (2016) Lähtökohtana ihmisen oikeuksien suojelu, ei liikunnan lisääminen. Ensin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait, sitten liikuntalaki. Kyse on ensisijaisesti heistä, jotka haluavat liikkua, järjestää liikuntaa ja/tai työskennellä liikunnan parissa. Toimenpiteitä ohjaavat ihmisten kokemukset kohtelustaan, ei niinkään esim. liikuntapoliittinen toive yhteiskunnan sairauskuluja vähennettävä liikunnalla. Kyse on paljolti enemmistön asenteiden ja käytäntöjen tarkistamisesta. Huom! Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat edistyä, vaikka liikunnan/liikkujien määrä ei kasvaisi. Valtion liikuntaneuvosto 2
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Perustuslaki. Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Liikuntalaki lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus Yhdenvertaisuuslaki Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Tasa-arvolaki tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja estää sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä sukupuolten välinen tasa-arvo liikkumis- ja toimintaesteiset maahanmuuttajat seksuaalivähemmistöt sukupolvien välinen tasa-arvo kielivähemmistöt taloudellinen tasa-arvo alueiden välinen tasa-arvo Koordinoi ja valmistelee arviointimallin yhdenvertaisuus- ja tasaarvokysymysten näkökulmasta (sis. OKM:n liikuntapolitiikan sekä muut hallinnonalat) Aloitteiden tekeminen ja valmistelu liikuntaneuvostolle ajankohtaisista liikunnan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä asioista. Valmistelee lausuntoja omasta näkökulmasta.
Uusi liikuntalaki Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteista tehtiin lähtökohdat - uusi linjaus liikuntalaissa ja käänteentekevä, jos se otetaan tosissaan. Enää ei riitä, että harrastetaan tavoitteita, nyt on varmistettava jo lähdössä konkreettiset toimenpiteet ja seurattava, että jotain myös tapahtuu. OKM:n liikunnan vastuualueella merkittävä tehtävä koko liikuntajärjestelmän ruotuun saattamisessa. Hyviä pyrkimyksiä toki on (esim. VALOssa). VLN ei aiemmin arvioinut tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta. Valtion liikuntaneuvosto 4
Valtion liikuntaneuvosto Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Pj. Hanna Kosonen Siht. Toni Piispanen CRPDtyöryhmä Mina Mojtahedi Arviointi-, mittaristo-, indikaattori työryhmä Jussi Pyykkönen Pasi Koski Tasa-arvo työryhmä Hilkka Pöyhönen Minna Minkkinen Mina Mojtahedi Alueellinen- ja taloudellinen tasa-arvo työryhmä Ismo Läntinen Satu Alanen Erityisliikunnan tutkimus- ja kouluttajatyöryhmä (LTS) Pj. Toni Piispanen Kuntien erityisliikunnan neuvottelukunta (VAU) Pj. Riikka Juntunen 7.7.2016, Toni
Erityisliikunnan haasteet Valtion liikuntaneuvosto
Tahtotila: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Yhdenvertaista ja tasa-arvoista liikuntakulttuuria on syytä edistää kaksoisstrategian avulla. Tiettyjen ryhmien erillinen tarkastelu ja samalla yhdenvertaisuus- ja tasaarvoajattelun valtavirtaistaminen tulee tapahtua kaikessa liikuntaa koskevassa päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Valtavirtaistamisen keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa miten opitaan tunnistamaan yhteiskunnan liikunnasta poissulkevat rakenteet ja suvaitsemaan monenlaista erilaisuutta. Liikuntaneuvoston työssä nämä kysymykset tulevat toimikaudella 2015 2019 integroitumaan vahvemmin osaksi yleistä liikuntapoliittista keskustelua ja myöhemmin pohjautumaan myös vahvaan seuranta- ja arviointitietoon.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto Konkreettiset toimet: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa taustaselvitys valtion liikuntaneuvostolle ja sen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaostolle. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:1. Teijo Pyykkönen) 2 työryhmää käynnistetty: kuntien erityisliikunnan verkostotyöryhmä (VAUvetoinen) sekä erityisliikunnan tutkimus- ja koulutustyöryhmä (LTS vetoinen). Jaosto on kuullut asiantuntijoita ja kerännyt yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa liikunnassa koskevia tietoaukkoja. Jaoston työnä on työstetty systemaattisen seurannan ja arvioinnin toteuttamiseksi arviointimatriisia. Jaosto on vaikuttanut systemaattisen seurantatiedon saamiseksi väestötason tutkimukseen, johon yhdenvertaisuusnäkökulmia on sisällytetty. (mm. Move, vapaa-aikatutkimus, Teaviisari). Jaosto on antanut näkemyksensä liikuntaneuvoston lausuntoihin mm. kansanterveysjärjestöjen tilanteen osalta, sote-uudistuksesta ja talousarvioista.
Mistä on kysymys? Lähtökohtana ihmisen oikeuksien suojelu, ei liikunnan lisääminen. Ensin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait, sitten liikuntalaki. Kyse on ensisijaisesti heistä, jotka haluavat liikkua, järjestää liikuntaa ja/tai työskennellä liikunnan parissa. Toimenpiteitä ohjaavat ihmisten kokemukset kohtelustaan, ei niinkään esim. liikuntapoliittinen toive yhteiskunnan sairauskuluja vähennettävä liikunnalla. Kyse on paljolti enemmistön asenteiden ja käytäntöjen tarkistamisesta. Huom! Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voivat edistyä, vaikka liikunnan/liikkujien määrä ei kasvaisi. TP VLN / YT-jaosto 9.3.2016 9
Fokus ja rajaus Fokus on viranomaisten, työnantajien (mm. järjestöjen), kouluttajien, palvelujen tarjoajien ja oppilaitosten toiminnassa. - syrjitäänkö, toimitaanko tasa-arvoisesti, ehkäistäänkö, korjataanko, varmistetaanko? Yksityiselämän piiriin luettava liikunta/liikkumattomuus rajautuu ko. lakien ulkopuolelle. Pakollinen arkiliikkuminen rajattu pois (arkiliikkumisen idea ylipäätään etäällä liikunnan ideasta). Liikuntapolitiikka ulottuu parhaiten organisoituun liikuntajärjestelmään (OKM/VLN, kunnat, järjestöt, liikuntapaikat). Helpointa on muuttaa omaa toimintaa. Omatoimiseen liikuntaan vaikutetaan paljolti yleisen asenneilmaston ja eri hallinnonalojen ratkaisujen kautta. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään yhtä lailla liikuntasektorin ulko- kuin sisäpuolelta. TP VLN / YT-jaosto 9.3.2016 10
vs. erityisliikunta Erityisliikkuja määritellään biolääketieteellisen terveydentilan ja puuttuvan fyysisen toimintakyvyn kautta. - määrittelystä on ollut vaikea irtautua, varsinkin kun koko nykyinen liikuntapolitiikkamme on rakennettu juuri terveysongelmien ja -uhkien varaan. Biolääketieteellisillä silmälaseilla vaikea tunnistaa uusia etnisiä, kielellisiä, kulttuurisia ym. ryhmiä tai yksilöllisiä tarpeita. Tuoreempi sosiaalinen näkökulma haastaa etenkin enemmistön: ongelmat eivät erilaisissa ihmisissä ( noissa toisissa ), vaan kunkin ihmisen ja ympäristön suhteessa ( hänestä ja meistä ). Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö kohdistuu harrastamiseen, mutta myös osallistumisen ja työskentelyn turvaamiseen. Myös erityisliikunnan piirissä voi esiintyä syrjintää ja sukupuoleen liittyvää häirintää. TP VLN / YT-jaosto 9.3.2016 11
Uusi liikuntalaki Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteista tehtiin lähtökohdat - uusi linjaus liikuntalaissa ja käänteentekevä, jos se otetaan tosissaan. Enää ei riitä, että harrastetaan tavoitteita, nyt on varmistettava jo lähdössä konkreettiset toimenpiteet ja seurattava, että jotain myös tapahtuu. TP VLN / YT-jaosto 9.3.2016 12
Eri hallinnonalat ja kunnat Edettävä eri hallinnonaloille ja kunnille tärkeiden asioiden kautta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään eri hallinnonaloilla ja kuntatasolla jo nyt, mutta omista lähtökohdista ja omien tavoitteiden puitteissa. Eri hallinnonaloilla on ydintehtävänsä; liikuntatavoitteet muistetaan, jos sopii omiin tehtäviin (tai vahingossa sivutuotteena). Kunnat vastuullisia kuntalaisten suuntaan ei valtion. Kunnat eivät helpolla innostu valtionhallinnolle raportoinnista tai linjaa toimiaan valtion informaatio-ohjauksen mukaan. TP VLN / YT-jaosto 9.3.2016 13