Valvotun koevapauden toimeenpano eri rikosseuraamusalueilla tukipartioiden näkökulmasta

Valvotun koevapauden toimeenpano eri rikosseuraamusalueilla tukipartioiden näkökulmasta Huhtinen, Paavo 2014 Laurea Tikkurila

Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Valvotun koevapauden toimeenpano eri rikosseuraamusalueilla tukipartioiden näkökulmasta Huhtinen, Paavo Rikosseuraamusala Opinnäytetyö Huhtikuu, 2014

Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Rikosseuraamusala Tiivistelmä Huhtinen Paavo Valvotun koevapauden toimeenpano eri rikosseuraamusalueilla tukipartioiden näkökulmasta Vuosi 2014 Sivumäärä 72 Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia valvotun koevapauden suunnittelua ja toimeenpanoa tukipartioiden näkökulmasta. Tukipartiot toimivat keskeisenä osana valvotun koevapauden suunnittelua ja toimeenpanoa rikosseuraamuslaitoksessa. Tarkoitukseni oli tutkia tukipartioiden toimintatapoja eri rikosseuraamusalueilla. Eri rikosseuraamusalueiden erot tukipartiotoiminnassa voivat auttaa kehittämään valvotun koevapauden toimeenpanoa ja suunnittelua nykyistä yhdenmukaisemmaksi ja uskottavammaksi. Valvottu koevapaus on osa avoimempaa täytäntöönpanoa rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanostrategiassa. Tämän tutkimuksen keskeisessä osassa olivat rikosseuraamuslaitoksen tukipartio-ohjaajat. Heidän kokemustensa kautta tarkoitukseni oli luoda kehittämisehdotuksia tukipartiotoiminnan parantamiseksi. Tukipartiotoiminta on aloittanut varsinaisen toimintansa vasta vuonna 2012, joten kehitettävien ongelmakohtien havaitseminen oli tärkeää. Aineisto hankittiin kyselytutkimuksella. Kyselyn tarkoituksena oli saada tukipartiossa työskenteleviltä ajantasaista tietoa tukipartion toimintamalleista valvotun koevapauden toimeenpanossa ja suunnittelussa. Kysely lähetettiin kaikille Suomessa tukipartiossa työskenteleville tukipartio-ohjaajille. Heitä oli kyselyn lähettämisen hetkellä kesäkuussa 2013 kaiken kaikkiaan 29, joista kyselyyn vastasi 20. Tutkimuksessa selvisi, että tukipartion toimintatavat eri rikosseuraamusalueilla vaihtelevat. Merkittävimmät johtopäätökset liittyvät tukipartio-ohjaajien koulutuksen asianmukaistamiseen, tukipartio-organisaation yhdenmukaiseen johtamiseen, päihdetestauksen kehittämiseen ja verkostoitumiseen viranomaisverkostossa. Tukipartiotoimintaa pyritään kehittämään jokaisella eri rikosseuraamusalueella, joten toiminnan yhtenäistämiseksi kehittämisehdotukset voisivat toimia hyvinä lähtökohtina. Avainsanat: Tukipartio, Valvottu koevapaus

Laurea University of Applied Sciences Tikkurila Rikosseuraamusala Abstract Huhtinen Paavo The preparation and the enforcement of supervised probationary freedom from the perspective of support patrols Year 2014 Pages 72 The objective of this study was to investigate the preparation and the enforcement of supervised probationary freedom from the perspective of support patrols. Support patrols act a crucial part of the preparation and the enforcement of supervised probationary freedom at the Criminal Sanctions Agency. The intention of this study was to examine different actions by support patrols in separate regions of the Criminal Sanctions Agency. Noticing the differences in the acts of support patrols between the regions of the Criminal Sanction Agency may help to improve the preparation and the enforcement of supervised probationary freedom and make it more credible and consistent. The supervised probationary freedom is a part of open enforcement of the punishment and one enforcement strategy of the Criminal Sanctions Agency. The most central part of this study was the probation officers who work in support patrols. Their experience was used as a main source to improve support patrols activity. The support patrol activity has truly begun on January 2012. That makes it important to detect possible problems in the activity of support patrols in order to improve the practices of support patrols. This study was carried out by using the questionnaire. The purpose was to receive up to date information from the probation officers about the operating models in support patrols. The questionnaire was sent to all who worked at the support patrol at that moment. There were in total 29 probation officers working in support patrols in Finland at June 2013 when the questionnaire sent. 20 of them answered the enquiry. The results revealed that the practices of support patrols considerably vary in separate regions of the Criminal Sanction Agency. The most significant conclusions are related to the appropriate training, the governance of equivalent leadership, the improvement of intoxicant testing and the better official networking. Support patrol activity is pursued to improve in every region of the Criminal Sanctions Agency, so the consistency of activities in support patrol work can be reached by using the conclusions as a basis. Keywords: Supervised probationary freedom, support patrol

Sisällys 1 Johdanto... 7 2 Teoreettinen viitekehys... 8 2.1 Rankaisun historiaa... 8 2.1.1 Vankeusuudistukset... 9 2.2 Rikosseuraamuslaitoksen strategia... 10 2.3 Valvottu koevapaus... 10 2.3.1 Valvotun koevapauden valmistelu ja suunnittelu... 11 2.3.2 Valvotun koevapauden toimeenpano... 12 2.3.3 Valvotun koevapauden valvonta... 13 2.4 Tukipartiot... 14 2.4.1 Tukipartion valvontamenetelmät valvotussa koevapaudessa... 17 2.4.2 Tukipartion tukimenetelmät valvotussa koevapaudessa... 18 2.4.3 Tukipartion moniammatillinen yhteistyö... 20 3 Tutkimuksen lähtökohdat... 21 3.1 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset... 21 4 Tutkimuksen toteutus... 22 4.1 Määrällinen tutkimus... 23 4.2 Kohderyhmä... 23 4.3 Vastausten tulkinta ja tulosten luotettavuus... 24 4.4 Aineistoanalyysi... 25 5 Tutkimustulokset... 26 5.1 Vastausprosentit... 27 5.1.1 Arvio vastausprosenteista... 28 5.2 Tukipartion rooli valvotun koevapauden valmistelussa... 29 5.2.1 Yhteistyön sujuvuus... 30 5.2.2 Tiedonkulku tukipartion ja vankilan välillä... 31 5.2.3 Yhdyshenkilön tavoitettavuus... 32 5.2.4 Tukipartion rooli... 32 5.2.5 Yhteistyö viranomaisten kanssa... 33 5.3 Tukipartion rooli valvotun koevapauden toimeenpanossa... 33 5.3.1 Tukipartion ja vankiloiden välinen yhteistyö... 34 5.3.2 Tiedonkulun toimivuus... 35 5.3.3 Vankilan yhdyshenkilön tavoitettavuus... 35 5.3.4 Tukipartion rooli toimeenpanossa... 36 5.3.5 Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa... 36 5.4 Tukipartiossa tehtävät tukitoiminnat... 38 5.4.1 Tukitoiminnan merkitys... 39

5.4.2 Tukitoiminnan määrä... 40 5.4.3 Tukitoiminnan mahdollisuudet tukipartiotyössä... 40 5.4.4 Tukitoiminnan toteutuminen tukipartiotyössä... 41 5.4.5 Tukipartion mahdollisuudet reagoida tuen tarpeeseen... 42 5.5 Valvontamenetelmät tukipartiotyössä... 42 5.5.1 Valvonnan toimivuus ja sen mahdollisuudet valvotussa koevapaudessa 43 5.5.2 Valvontamenetelmien asianmukaisuus... 45 5.5.3 Valvontaan panostaminen valvotussa koevapaudessa... 46 5.5.4 Valvonnan uskottavuus... 47 5.5.5 Tukipartion merkitys valvotun koevapauden valvonnassa... 48 6 Tulevaisuuden tukipartiotoiminta... 48 7 Tukipartiotyön painopisteet ja avoimen täytäntöönpanon kehittäminen... 49 8 Valvotun koevapauden vahvuudet ja heikkoudet... 50 9 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset... 52 9.1 Valvotun koevapauden yhdyshenkilö kaikkiin vankiloihin... 52 9.2 Koulutus... 53 9.3 Organisoitu verkostoituminen... 54 9.4 Päihdetestaus... 55 10 Pohdinta... 55 11 Lähteet... 59 Taulukot... 61 Liitteet... 62

1 Johdanto Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on vankeuden täytäntöönpanon lisäksi pyrkiä edistämään vankien valmiuksia elää rikoksetonta elämää osana yhteiskuntaamme. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on vankien elämänhallinnan kehittäminen, mikä on tärkeää yhteiskunnassa selviytymisessä (Vankeuslaki 2005.) Lisäksi rikosseuraamuslaitoksen strategiaan sisältyvät tavoitteet avoimemmasta ja vaikuttavammasta täytäntöönpanosta (rikosseuraamuslaitoksen strategia 2011 2020). Valvottu koevapaus on osa strategian mukaista avoimempaa täytäntöönpanoa, minkä toimeenpanoa tukipartiot pääasiassa valvovat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia eri rikosseuraamusalueilla toimivien tukipartioiden työtä valvonnan ja tuen näkökulmista valvotussa koevapaudessa. Keskityn tutkimaan tukipartioiden toimintaa valvotun koevapauden eri vaiheissa. Tarkoitukseni on tutkia, miten tukipartiot suorittavat valvontaa ja kuinka tukitoiminta on sisällytetty työhön. Tarkoituksena on saada kattava kuva tukipartion työstä ja yhteistyötoiminnasta valvotussa koevapaudessa eri rikosseuraamusalueilla. Lisäksi tarkoituksena on muodostaa kuva tukipartion työn eri muodoista ja mahdollisuuksista. Tarkoitus on havaita eri rikosseuraamusalueiden tukipartioiden toiminnan eroavaisuuksia, jotta tukipartiotoimintaa voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin rikosseuraamuslaitoksen strategian asettamiin tavoitteisiin. Alueellisten eroavaisuuksien havaitseminen antaa mahdollisuuden kehittää ja yhtenäistää tukipartiotoimintaa. Hyväksi todettuja tukipartioiden toimintamalleja voisi käyttää kaikilla eri rikosseuraamusalueilla. Yhtenäinen tukipartiotoiminta edistää rikosseuraamuslaitoksen toimintaa. Tukipartiotoiminta Suomessa on hyvin varhaisessa vaiheessa. Siksi on tärkeää löytää kehitettäviä ongelmakohtia, jotta tukipartion työn laatu paranisi. Tukipartiotoiminnan tulee tukea osaltaan lainmukaista ja turvallista täytäntöönpanoa, jotka ovat myös osa rikosseuraamuslaitoksen tavoitteita (rikosseuraamus.fi.) Tukipartiotoiminta Suomessa sai uutta merkitystä uuden valvontarangaistuksen myötä, minkä vuoksi rikosseuraamuslaitokseen perustettiin lisää tukipartioita suorittamaan valvontarangaistuksen toimeenpanoa. Tässä yhteydessä tukipartioiden toimenkuvaan lisättiin valvotun koevapauden valvonta. Olen valinnut aiheen, koska tukipartiotoimintaa Suomessa ei ole vielä tutkittu kovin laajasti. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta ei ole juuri julkaistu, joten tähän aiheeseen perehtyminen on tarkoituksenmukaista. Tukipartioiden olemassaoloaika on toistaiseksi hyvin lyhyt, ja toiminnan kehittäminen on erittäin tärkeää.

8 2 Teoreettinen viitekehys Tämän tutkimuksen keskeisimpänä viitekehyksenä on valvottuun koevapauteen liittyvä lainsäädäntö. Tämän lisäksi teoriapohjaa avataan tukipartion toimenkuvasta. Tukipartioiden toimintaa voidaan avata vuorovaikutukseen ja keskusteluun liittyvällä teorialla. Tukipartion työ pitää sisällään pääasiallisesti asiakkaiden kohtaamisia, joten teoriapohja avautuu parhaiten asiakastyön metodien kautta. Tukipartioiden tavoitteena on pyrkiä valvonnan ja tuen avulla lisäämään tai ylläpitämään rikosseuraamusasiakkaiden valmiuksia elää rikoksetonta elämää (Rikosseuraamus.fi 2013). Tämän tutkimuksen toteuttamiseksi olen perehtynyt aiheeseen liittyviin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen. Pääsääntöisesti käytän tutkimuksessa sähköisiä lähteitä. Tarkoitukseni oli perehtyä valvontaa, tuki- ja kuntoutustoimintaa koskeviin materiaaleihin rikosseuraamusalalla, joista sain työlleni hyvän teoreettisen viitekehyksen. Lisäksi tutustuin rikosseuraamusalan opinnäytetöihin, jotka koskevat tutkittavaa aihetta. Pyrin saamaan hyvän teoreettisen kuvan keskeisistä tutkimusta koskevista aihepiireistä ja muodostaa sitä kautta vankka teoriapohja opinnäytetyölleni. Teoriapohjan muodostavat vuorovaikutukseen ja kuntouttavaan tukemiseen liittyvät teokset, jotka ovat keskeisessä osassa tätä tutkimusta. Tukipartion työssä rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa valvottuun koevapauteen sijoitettujen kanssa. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat osa jokapäiväistä tukipartion toimintaa, joten tämän tutkimuksen teoriapohja nojautuu osaltaan juuri niihin asioihin. Lisäksi osana teoreettista viitekehystä toimii tukipartion valvontatoimintaan liittyvä lainsäädäntö. Valvontaan liittyvät teoria on pääasiassa lakiperusteista. 2.1 Rankaisun historiaa Yhteiskuntamme rangaistusjärjestelmät sekä rankaisun eri muodot ovat vaihdelleet vuosisatojen saatossa. Keskiajan ruumiinrangaistuksista olemme siirtyneet eri vaiheiden kautta nykyiseen uuspositivistiseen ja uushoitoideologiseen aikaan. Rangaistusjärjestelmien muutokset ovat muokkautuneet tekijäkeskeisempään suuntaan, missä pyritään löytämään yksilöllisempiä rangaistusvaihtoehtoja rikoksen tekijöille. Tähän ajattelumalliin kuuluu keskeisesti ns. väliintuleva rangaistus. Tällä tarkoitetaan lähinnä yhdyskuntaseuraamuksia, jotka ovat perinteistä valvontaa kontrolloivampia ja eivät ole laitosseuraamuksia (Laine 2007:347 375). Nykyisessä uusideologisessa mallissa perusajatuksena on löytää toimiva rankaisuvaihtoehto, jolla voitaisiin korvata vankilan aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Tavoitteena on siis löytää

9 sellainen rangaistusjärjestelmä, jossa tuomittu voisi suorittaa rangaistuksensa vapaudessa valvotuissa olosuhteissa. Tämän lisäksi taloudellinen näkökulma ja pyrkimys vankiluvun laskemiseen nopeuttavat kehitystä avoimempaan suuntaan. Vapaudessa suoritettavat rangaistukset tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi kuin vankilassa suoritetut rangaistukset (Laine 2007:347 375). Uudet rankaisuvaihtoehdot eivät sulje pois vanhoja rankaisuvaihtoehtoja, vaan ne laajentavat kontrollin verkostoa. Laajemmassa kontrolliverkossa yhä useampi rikoksen tekijä jää kiinni. Tämän vuoksi ajatus vankiluvun laskemisesta ei ole täysin ongelmatonta. Vaikka avoimempiin seuraamuksiin kohdistuu myös kritiikkiä, on vapaudessa toimeenpantavilla seuraamuksilla selviä etuja. Taloudellisuus ja rikollisuudesta irti pääseminen ovat keskeisimpiä vahvuuksia avoseuraamuksissa (Laine 2007:347 375). 2.1.1 Vankeusuudistukset 2000-luvun merkittävin vankeinhoitoon liittyvä lakiuudistus oli vuoden 2006 vankeuspaketti, joka piti sisällään vankeuslakiuudistuksen lisäksi tarkemman määrittelyn rikosseuraamuslaitoksen tavoitteista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Rangaistuksen täytäntöönpanoa organisoitiin uudelleen ja perus- ja ihmisoikeudet otettiin tarkemmin huomioon. Tässä yhteydessä uutena vapauttamismuotona otettiin käyttöön valvottu koevapaus, jolla pyrittiin vaikuttamaan vankilan käytön laajuuteen (Lappi-Seppälä 2013). Suomessa käyttöön otettu koevapausjärjestelmä ei ole ainut laatuaan. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava järjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 2001 lähtien. Vaikka Suomessa valvottu koevapaus otettiin käyttöön vasta vuonna 2006, oli oikeusministeriön raporteissa maininta koevapaudesta jo 1980- ja 1990-luvuilla. Se, miksi valvottu koevapaus otettiin käyttöön vasta vuonna 2006, saadaan selville tarkastelemalla vankilukumuutoksia Suomessa 2000-luvulla. Suomessa oli pitkään ollut suotuisa vankiluvun kehitys, mikä 2000-luvulla kääntyi huonompaan suuntaan. Vankilukumuutokset olivat ponnahduslauta koevapausjärjestelmälle (Mäkipää 2010). Uudistusten myötä ajatus tuen ja kontrollin kohdentamisesta erityisesti pitkäaikaisvangeille voimistui. Lisäksi vankien asteittaisen vapauttamisen katsottiin edistävän yhteiskuntaan kiinnittymistä huomattavasti paremmin. Vankilan kielteisiä vaikutuksia oli todistetusti havaittu jo pitkään, joten valvotun koevapauden tarkoitus vähentää juuri näitä negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi uudistuksen pyrkimyksenä oli parantaa hoitomentaliteettia ja lisätä tukitoimia. Kuntouttavien elementtien painottaminen nykymuotoisessa koevapausjärjestelmässä on helpompaa ja näin päästään paremmin vaikuttamaan rikoksen tekijään (Mäkipää 2010).

10 Oikeusministeriön työryhmät selvittivät vuosina 2005 ja 2006 sähköisen tekniikan soveltuvuutta valvotun koevapauden valvontaan. Työryhmän tuloksen myötä Suomessa otettiin käyttöön sähköinen valvonta koevapauden toimeenpanossa vankeuslain lakiuudistuksen jälkeen (Mäkipää 2010). 2.2 Rikosseuraamuslaitoksen strategia Rikosseuraamuslaitoksen strategia on valmistunut vuonna 2010 ja sen perusideana on antaa henkilöstölle kuva laitoksen toimintaan liittyvistä asioista. Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa 2011 2020 linjataan Rikosseuraamuslaitoksen keskeiset tavoitteet, arvot, perustehtävät ja visio. Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävänä on toimeenpanna vankeuteen tai yhdyskuntaseuraamukseen tuomittujen seuraamukset. Tämä perustehtävä pyritään toteuttamaan turvallisesti, oikeudenmukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittavasti. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteet liittyvät läheisesti aktiiviseen verkostotoimintaan, avoimempaan ja vaikuttavampaan täytäntöönpanoon, motivoituneeseen henkilöstöön ja mielekkääseen työnkuvaan. Näiden tavoitteiden avulla pyritään vaikuttamaan tuomittujen mahdollisuuksiin kiinnittyä paremmin yhteiskuntaan, mahdollistetaan vaikuttavampi ja avoimempi täytäntöönpano sekä panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin (Rikosseuraamuslaitoksen strategia 2011 2020). Strategian mukaan avoimempi seuraamusjärjestelmä mahdollistaa vankien asteittaisen vapauttamisen ja vaikuttaa sitä kautta tuomittujen hallittua paluuta yhteiskuntaan. Tämän lisäksi vapauttamisvaiheen tukitoimintoja laajennetaan ja valvotun koevapauden käyttöä lisätään. Strategian mukaan valvotun koevapauden käyttö asteittaisena vapauttamisen välineenä tulee tulevaisuudessa lisääntymään huomattavasti. Valvottu koevapaus on osa suunniteltua seuraamusjärjestelmää, jonka avulla mahdollistetaan vaikuttavampi ja tukitoimintoja edistävämpi rangaistuksen täytäntöönpano (Rikosseuraamuslaitoksen strategia 2011 2020). Valvotun koevapauden laajamittaisempi käyttö on siis osa Rikosseuraamuslaitoksen visiota. 2.3 Valvottu koevapaus Koevapausjärjestelmän tavoitteena on edistää vankien sopeutumista yhteiskuntaelämään. Koevapaus sijoittuu ehdottoman vankeuden ja ehdonalaisen vapauden väliin ja on enintään kuusi kuukautta kestävä ajanjakso. Valvotussa koevapaudessa oleva vanki sitoutuu päihteettömyyteen sekä päihteettömyyden valvontaan. Lisäksi valvotussa koevapaudessa oleva vanki on velvollinen kantamaan mukanaan seurantapuhelinta, jonka avulla rikosseuraamuslaitoksen työntekijät voivat seurata valvottavan liikkeitä. Valvottuun koevapauteen sijoitetulle määritellään liikkuma-alueet sekä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma voi olla päihteettömyyden tukemista, työtä tai muuta koevapauden edellytyksenä olevaa toimintaa. Valvottuun koevapauteen sijoittaminen edellyttää rangaistusajan suunnitelman edistämistä, sitoutumista

11 päihteettömyyteen sekä yhteydenpitovelvoitteen noudattamista. Lisäksi vangin sijoittaminen valvottuun koevapauteen edellyttää ilmeistä koevapauden lupaehtojen noudattamista (Mohell 2010.) Uuden lain valvotusta koevapaudesta myötä rangaistusajan suunnitelman rooli heikkenee valvottuun koevapauteen sijoittamisessa. Uuden lain perusteella valvotun koevapauden ei tarvitse enää olla mainittuna rangaistusajan suunnitelmassa. Tällöin aloitteen valvotun koevapauden valmistelemiseksi tekee vanki (Laki valvotusta koevapaudesta 2014.) Valvotusta koevapaudesta säätelee lisäksi rikoslaki. Rikoslaki 2 c luku 8 toimii yhtenä perustana valvotulle koevapaudelle. Rikoslaissa on säädetty valvotun koevapauden tavoitteista ja ehtojen noudattamisesta. Tämän lisäksi rikoslaissa määritellään päihdyttävät aineet, joiden käyttöä valvotussa koevapaudessa valvotaan (Rikoslaki 2005.) Laissa sanotaan: Valvotun koevapauden tarkoituksena on suunnitelmallisella ja asteittaisella vapauttamisella ylläpitää ja edistää vangin valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan (Laki valvotusta koevapaudesta 2014). Vuoden 2014 tammikuussa astui voimaan uusi laki valvotusta koevapaudesta. Uuden lain voimaan tulon myötä valvotun koevapauden säädökset täsmentyivät ja uudistivat joitain keskeisiä toimintamalleja. Tämän uuden lain tarkoituksena on kehittää koevapauden toimeenpanoa ja suunnittelua. Lisäksi koevapaudesta säädetyt säädökset katsottiin tarpeelliseksi nostaa lain tasolle, koska aikaisemmin valvottua koevapautta sääteli pääasiassa valtioneuvoston asetus. Lisäksi koevapaudesta oli erikseen säädetty vankeuslaissa ja asetuksessa sekä rikoslaissa. Myös näitä lainkohtia uudistettiin, uuden lain valvotusta koevapaudesta uudistamisen yhteydessä (Hallituksen esitys 2012.) Valvottuun koevapauteen voidaan sijoittaa määräaikaista vankeusrangaistusta suorittavat ehdonalaisesti vapautettavat vangit, elinkautisesta vankeudesta ehdonalaisesti vaaputettavat vangit ja koko rangaistusta vankilassa suorittamasta vapautettavat vangit (Mäkipää 2010:30.) Käytännössä kaikille vangeille pyritään antamaan yhdenvertainen mahdollisuus päästä valvottuun koevapauteen. Valvotun koevapauden pääasiallinen tavoite on edistää vankien kiinnittymistä yhteiskuntaelämään ja parantaa vankien mahdollisuuksia elää rikoksetonta elämää. Lisäksi tavoitteena on kehittää vankien elämänhallintaa sekä parantaa fyysistä ja psyykkistä kuntoutumista (Mäkipää 2010:9) 2.3.1 Valvotun koevapauden valmistelu ja suunnittelu Valvotun koevapauden suunnittelun käynnistävät vankilaviranomaiset tai vanki itse. Perustana valvotulle koevapaudelle on vangin kirjallinen suostumus. Vangin suostuessa valvottuun koevapauteen sijoittamiseen, sitoutuu vanki noudattamaan valvottuun koevapauteen liittyviä eh-

12 toja, velvollisuuksia ja määräyksiä. Uuden lain uudistuksen myötä myös vangeilla on mahdollisuus hakemuksella hakea valvottuun koevapauteen, jolloin rikosseuraamuslaitos on velvollinen arvioimaan hakijan valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytysten täyttymistä. (Laki valvotusta koevapaudesta 2014). Pääsääntöisesti vankilaviranomaiset käynnistävät valvotun koevapauden valmistelun. Valmisteluvaiheessa viranomainen tarkastelee edellytysten täyttymistä ja tarkastelee rangaistusajan suunnitelman toteutumista. Valvotun koevapauden valmistelun aloittamisessa harkitaan tarkoin vangin kykyä suoriutua valvotussa koevapaudessa olevista velvollisuuksista ja rajoituksista. Esimerkiksi kuinka vanki suoriutuu valvotusta koevapaudesta päihteettömästi. Lisäksi selvitetään vangin asuinolosuhteet ja arvioidaan soveltuvuus siltä osin. Valmisteluvaiheessa selvitetään myös valvotun koevapauden toimeenpanoon liittyvien muiden viranomaisten lausunnot, kuten poliisiviranomaisen tai lastensuojelun. Lopuksi koevapauteen sijoittamisesta tehdään ehdotus, joka toimii toimeenpanosuunnitelmana. Tärkeimpiä asiakohtia koevapauden suunnittelussa ja toimeenpanosuunnitelmassa ovat valvonnan, asumisen sekä toimintavelvoitteen sisällön järjestäminen (Mäkipää 2010:20 21.) 2.3.2 Valvotun koevapauden toimeenpano Valvottu koevapaus on kestoltaan enintään kuusi kuukautta, mikä vastaa kansainvälistä linjaa (Rikoslaki 2013). Valvotun koevapauden toimeenpanon lähtökohtana on yksityiskohtainen ja jäsennelty toimeenpanosuunnitelma, joka laaditaan sijoituslaitoksessa yhdessä vangin kanssa. Toimeenpanosuunnitelman tulee sisältää seuraavat määräykset: 1. koevapauteen sijoitetun asunnosta 2. toimintavelvollisuuden sisällöstä, viikoittaisesta tuntimäärästä ja tarpeellisista matkaajoista (rikosseuraamuslaitos laatii aikataulun osaksi toimeenpanosuunnitelmaa) 3. koevapauden valvonnasta, sen edellyttämistä teknisistä valvontavälineistä ja valvontatapaamisista 4. ajasta, jonka koevapauteen sijoitettu on velvollinen pysymään asunnossaan 5. mahdollisista tietyllä alueella liikkumista sekä rikoskumppanin tai muun nimetyn henkilön tapaamista koskevista rajoituksista 6. yhteydenpidosta koevapauteen sijoitetun ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä 7. koevapauden asianmukaista täytäntöönpanoa edistävistä tukitoimista 8. koevapauteen sijoitetun henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen varattavasta ajasta 9. muista vastaavista valvotun koevapauden täytäntöönpanolle välttämättömistä ehdoista Lisäksi toimeenpanosuunnitelmassa tulee olla maininta koevapauden alkamisesta ja päättymisestä ja taloudellisesta toimeentulosta valvotun koevapauden aikana. Mikäli koevapauteen si-

13 joittamisen ehtona on ollut lääkehoitoon tai psykososiaaliseen hoitoon sitoutuminen, on siitä oltava maininta toimeenpanosuunnitelmassa. Vankilan johtaja vahvistaa toimeenpanosuunnitelman, jonka jälkeen vanki voidaan sijoittaa valvottuun koevapauteen. Pitkäaikaisvankien kohdalla rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vahvistaa valvotun koevapauden toimeenpanosuunnitelman (Laki valvotusta koevapaudesta 2014.) 2.3.3 Valvotun koevapauden valvonta Valvottuun koevapauteen sijoitettua valvotaan rikosseuraamuslaitoksen toimesta. Valvontaa suorittavat valvottuun koevapauteen sijoitetun sijoitusyksikkö, valtakunnallinen keskusvalvomo sekä tukipartiot. Rikosseuraamuslaitos arvioi valvottuun koevapauteen sijoitetun valvonnan tarpeen yksilöllisesti ja tarpeen mukaisesti. Valvonta on aina osa valvottua koevapautta, mutta intensiivisyyden määrittäminen on yksilöllistä. Valvotun koevapauden valvonnan peruslähtökohtana ovat liikkumisen rajoittaminen ja ajankäytön rajoittaminen (rikosseuraamuslaitoksen menettelyohje 2009.) Rikosseuraamuslaitoksen on suoritettava valvonta mahdollisimman hienotunteisesti. Valvonta ei saa haitata valvottavan elämää kohtuuttomasti, eikä valvonnan suorittamisesta saa aiheutua turhaa haittaa valvottavalle. Valvonnassa on aina otettava huomioon yksityiselämän suoja sekä valvottavan perhe-elämä. Valvonnan on tapahduttava siten, että valvottava ei joudu tarpeettoman huomion kohteeksi (rikosseuraamuslaitoksen menettelyohje 2009.) Valvotussa koevapaudessa sijoitettua valvotaan eri keinoin. Käytettävät valvontatavat ovat pääsääntöisesti mainittava toimeenpanosuunnitelmassa. Rikosseuraamuslaitoksen menettelyohjeen mukaan valvottuun koevapauteen sijoitetun valvonnan valvontamenetelmät ovat seuraavat: 1. Yhteydenpito puhelimitse, jolloin valvottavan on oltava yhteydessä sijoitusyksikköönsä vuorokauden tiettynä aikana. 2. Seuranta teknisin apuvälinein, joka mahdollistaa seurantapuhelimen käytön tai sähköisen valvonnan. Seurantapuhelimen avulla voidaan seurata valvottavan liikkeitä ja saada tieto siitä onko valvottava toimeenpanosuunnitelmassa velvoitetulla alueella. Sähköinen valvonta mahdollistaa valvottavan kehoon kiinnitettävän valvontalaitteen, jonka avulla voidaan varmistaa valvottavan kotonaoloaika paremmin. 3. Vankilan edustajan käynnit toimintavelvoitepaikalla, asunnolla tai muualla 4. Vankilan yhteydenpito yhteyshenkilöön toimintavelvoitepaikalla 5. Päihteettömyyden valvonta 6. Velvoitetaan koevapauteen sijoitettu ilmoittautumaan yhteistyötahon luona (Rikosseuraamuslaitoksen menettelyohje 2009.)

14 Mainituista valvontatavoista rikosseuraamuslaitos toteuttaa valvotun koevapauden valvonnassa vähintään kolmea eri valvontatapaa. Jos lupaehtojen noudattamiseen liittyvä riski arvioidaan koevapauteen sijoitetulla keskikorkeaksi, käytetään yllä mainituista valvontatavoista vähintään neljää eri valvontakeinoa. Mikäli koevapauden lupahehtojen noudattamiseen liittyy korkea riski, käytetään useampaa valvontatapaa. Yksi keskeisin asia valvotun koevapauden valvonnassa on säännöllinen yhteydenpito koevapauteen sijoitettuun. Yhteydenpito voidaan suorittaa eri keinoin. (rikosseuraamuslaitoksen menettelyohje 2009.) 2.4 Tukipartiot Valvontarangaistuksen myötä Suomeen perustettiin tukipartioita eri rikosseuraamusalueille. Uuden seuraamusjärjestelmän vuoksi rikosseuraamuslaitos tarvitsi lisää tukipartioita valvomaan valvontarangaistuksen toimeenpanoa. Tämän lisäksi tukipartion tehtävän kuvaan lisättiin valvottuun koevapauteen sijoitettujen valvonta. Tukipartiot toimivat koko Suomen alueella ja ne toimivat rikosseuraamuslaitoksen alaisena yksikkönä. Jokaisessa tukipartiossa toimii kaksi rikosseuraamuslaitoksen virkamiestä (Rikosseuraamuslaitos 2013.) Tukipartiossa työskentelevällä tulee olla valmiudet toimia muuttuvassa ympäristössä. Tukipartiossa työskentelevän tulee hallita keskeiset asiakastyössä tarvittavat menetelmät, joita käytetään rikosseuraamusalan tehtävissä. Lisäksi tukipartio-ohjaajan on hallittava keskeinen normisto sekä tehtävään liittyvät lainkohdat, koska tukipartiotyön perustana ovat lainmukaisuus ja oikeudenmukaisuus. Näitä on myös osattava tilanteen mukaan soveltaa käytäntöön. Tukipartion tehtävät pitävät sisällään jatkuvasti muuttuvan ympäristön. Tilanteet muuttuvat, siksi tukipartion on kyettävä toimimaan johdonmukaisesti ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Tukipartiossa työskentelevän tulee olla vuorovaikutustaidoiltaan edistynyt. Näiden lisäksi työntekijän on hallittava yhteistyöverkosto. Tähän kuuluvat mm. poliisi, ja lastensuojeluviranomainen. Tukipartion työntekijöiltä edellytetään myös rikosseuraamusalan tietojärjestelmien hallintaa sekä suunnittelu- että dokumentaatio-osaamista (Ranta 2013.) Tukipartion pääsääntöisenä tehtävänä on tukea ja valvoa valvontarangaistusta suorittavia sekä valvottuun koevapauteen sijoitettuja. Lisäksi tukipartiot valvovat vankiloiden ulkopuolelle sijoitettuja vankeja, ja vankilan ulkopuolella väliaikaisesti oleskelevia vankeja. Tällaisia ovat esimerkiksi siviilityöluvalla vankilan ulkopuolella työskentelevät vangit, opintoluvalla laitoksen ulkopuolella opintoja suorittavat vangit sekä määräaikaisella poistumisluvalla olevat vangit. Näiden toimenkuvien lisäksi tukipartion työnkuvaan kuuluvat valvontarangaistuksen valmistelutyöt, määrätyt tehtävät valvotun koevapauden valmistelussa sekä teknisten valvontalaitteiden asennukset ja poistamiset (Ranta 2013.)

15 Tukipartion tehtävänkuvauslomakkeessa (2013) määritellään tukipartion tehtävät seuraavasti: - osallistuminen valvotun koevapauden ja valvontarangaistuksen toimeenpanon edellytysten selvittämiseen - osallistuminen valvotun koevapauden ja valvontarangaistuksen toimeenpanoon liittyvän valvonnan intensiivisyyden määrittämiseen - valvotun koevapauden ja valvontarangaistuksen suunnittelutyö koskien asumista ja toimintavelvoitetta - rikoksesta epäillyn ja hänen läheistensä ohjaus ja neuvonta rangaistukseen liittyvissä asioissa - viikkoaikataulun suunnitteluun osallistuminen ja kirjaaminen ELMO-järjestelmään - siviilityöluvalla vankilan ulkopuolella työskentelevien vankien seuranta ja valvonta - tuomitun tukemine, ohjaus, neuvonta ja edistymisen seuraaminen tarvittavassa laajuudessa - yhteistyö toimintavelvoitepaikkojen kanssa - opintoluvalla vankilan ulkopuolella opiskelevien vankien seuranta ja valvonta - poistumisluvalla olevien vankien valvonta - teknisten valvontalaitteiden aiheuttamien hälytysten selvittäminen ja niihin reagointi - valvontalaitteiston asennukset, päivitykset ja poistot - tuomitun rikoksettomaan elämään tukeminen ja ohjaaminen sekä edistyksen seuraaminen - yhteydenpito tuomittuun ja tämän liikkumisen seuraaminen - päihteettömyyden valvonta - osallistuminen rikosasioiden jatkoselvitykseen - epäillyissä velvollisuuksien rikkomistilanteissa ensiselvityksen tekeminen - valvojien, rikosseuraamusesimiesten, toimintavelvoitepaikkojen ja keskusvalvomon kanssa tehtävä yhteistyö - dokumentointi tapahtumista, tuki ja kontrolli - tuki- ja valvontatapahtumien dokumentointi vati-tietojärjestelmään Rikosseuraamuslaitoksen strategian (2011 2020) mukaisesti toimeenpanossa olevien yksilöllistä kasvua ja kehitystä tulisi parantaa sekä antaa valmiuksia rikoksettomaan elämään. Kaiken toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä pyritään tukemaan tuomitun valmiuksia selvitä yksilönä yhteiskunnassa. Jokaisen tuomitun sosiaalisia suhteita, työelämään orientoitumista ja omaa toimivuutta pyritään kehittämään ja tukemaan yhteiskuntaan kiinnittymisen edistämiseksi (Rikosseuraamuslaitoksen strategia 2011 2020.) Myös tukipartion työssä tuomittujen tukeminen on keskeisessä osassa. Tukipartion työnkuvaan kuuluu tuomittujen ohjaaminen ja tukeminen valvonnan ohella. Jokainen tukipartio ohjaa,

16 tukee ja neuvoo tuomittuja valvontakäyntien yhteydessä omalla tavallaan. Näin tukipartiot pyrkivät vaikuttamaan tuomitun elämään siten, että rikosseuraamuslaitoksen strategian mukainen toiminta toteutuisi myös käytännössä. Yhtenä keskeisimpänä tällaisen toiminnan välineenä toimii rangaistusajan suunnitelma. Rangaistusajan suunnitelma perustuu arvioon vangin tilanteesta, ja siinä määritellään ne tavoitteet, joihin rangaistusaikana pyritään. Laadukas rangaistusajan suunnitelma pitää aina sisällään tarkan arvioin vangin kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Tämän yksilöidyn arvion pohjalta laaditaan rangaistusajan suunnitelma jokaiselle vangille, mikä kattaa koko rangaistusajan. Suunnitelman tavoitteena on mm. rikollisen käyttäytymisen muutoksessa, rikosmyönteisten asenteiden muutoksessa ja parempien valmiuksien antamisessa vangin kiinnittymisessä yhteiskuntaan (Arola-Järvi 2012.) Tukipartion toimia valvottuun koevapauteen sijoitettujen tukemisessa ohjaavat rikosseuraamuslaitoksen laatima strategia sekä tukeen ja ohjaukseen soveltuvat metodit. Tukipartion suorittamat valvontakäynnit valvottuun koevapauteen sijoitettujen luona ovat hyvä ja toimiva väylä vaikuttaa tuomitun ajatteluun, sekä pyrkiä sitä kautta edistämään tuomitun rikoksetonta elämää. Tämän vuoksi tukipartion työn luonne tukee hyvin rikosseuraamuslaitoksen asettamia tavoitteita. Tukipartion työtoiminnan tulisi pyrkiä vaikuttamaan tuomittujen elämään ja saamaan siinä aikaan positiivisia muutoksia. Tukipartion luoma suhde tuomittuun voi monissa tilanteissa toimia työvälineenä muutoksen aikaan saamisessa. Sosiaalinen vuorovaikutussuhde voi olla merkittävänä apuna vähentämässä riskiä tuomitun uusintarikollisuutta ajatellen, koska hyvän yhteistyösuhteen vallitessa päästään paremmin avoimempaan vuorovaikutukseen. Lisäksi luottamuksen rakentaminen on keskeinen edellytys hyvässä ja toimivassa vuorovaikutussuhteessa. Vaikka luottamuksen ja hyvän yhteistyösuhteen ylläpitäminen onkin vaikeaa, tulisi niitä yrittää pitää yllä. Siksi on tärkeää toimia johdonmukaisesti ja luottamusta herättävästi. On erityisen tärkeää, että asiakassuhteessa toimitaan rehellisesti ja päätökset perustellaan. Keskustelu toimii yhtenä keskeisimpänä keinona yhteistyötoiminnassa asiakkaan kanssa. Ristiriitatilanteet ja ongelmakohdat tulee käsitellä keskustelemalla (Kananoja 2011.) Kananoja avaa tukitoiminnan ja kontrollin suhdetta hyvin. Siksi se sopii hyvin tukipartiotoiminnan kuvaamiseen. Tuki ja kontrolli eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia. Tukipartioiden toimenkuvaan kuuluvat asiakkaan tukeminen ja kontrollointi. Tuen ja kontrollin yhdistäminen tukipartiotoiminnassa on tärkeää hyvän tukipartiotoiminnan saavuttamiseksi. Kontrollin ei aina tarvitse olla nöyryyttävää tai alistavaa. Kontrolli voi parhaimmillaan olla tukea antavaa toimintaa. Vaikka tukitoiminnan ja kontrolloinnin yhdistäminen on hankalaa, on niitä pyrittävä käsittelemään yhdessä (Kananoja 2011.) Myhrberg mainitsee rangaistuksen täytäntöönpanon yleisiksi periaatteiksi mm. oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvoisen kohtelun. Kaikki ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia, joten kenenkään syrjiminen tai kaltoin kohteleminen ei voi olla osa rikosseuraamuslaitoksen toimin-

17 taa. Kontrolli ei siis voi olla mielivaltaista ja kaiken toiminnan tulee olla perusteltua sekä lainmukaista (Myhrberg 2007). 2.4.1 Tukipartion valvontamenetelmät valvotussa koevapaudessa Tukipartion tehtävänä on valvottuun koevapauteen sijoitettujen valvonta. Valvontamenetelmiin kuuluvat päihdekontrolli, alueellisten rajoitusten kontrollointi, valvontakäynnit, valvottavien seuranta sekä muu valvontaa liittyvä yhteydenpito valvottavaan. Valvottuun koevapauteen sijoitettujen valvonta perustuu lakiin. Lähtökohtana päihdevalvonnalle on se, että se nähdään osana kuntouttavaa, ja koevapauteen sijoitetun tukevaa toimintaa. Laki valvotusta koevapaudesta 2014 astui voimaan saman vuoden tammikuussa. Laki edellyttää valvottuun koevapauteen sijoitettujen valvontaa. Valvonta tulee suorittaa rikosseuraamuslaitoksen toimesta, ja sen tulee olla lain- ja tarkoituksen mukaista. Tämä tarkoittaa, että valvonnan tulee kohdata valvottavan valvontatarve (Laki valvotusta koevapaudesta 2014.) Suuri osa rikoksista tehdään päihtyneenä, joten päihteettömyyden valvonta on yksi keskeisin valvontamenetelmä valvotussa koevapaudessa. Päihteettömyyden valvontaan kuuluvat puhalluskoe, sylkikoe, virtsakoe ja verikoe. Lisäksi rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet havainnoivat päihteettömyyttä ilman teknisiä apuvälineitä. Lisäksi valvottuun koevapauteen sijoitettu voidaan velvoittaa saapumaan rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, terveyskeskukseen tai päihdehuoltolain (41/1986) mukaiseen laitokseen antamaan virtsanäyte (laki valvotusta koevapaudesta 2014.) Virtsa- ja sylkinäytteen ottamisesta säädetään erikseen vankeuslaissa, päihdevalvontaa koskevissa säädöksissä sekä rikosseuraamuslaitoksen ohjeessa 3/004/2010. Huolellisesti suoritetun päihdetestin perustana on testin suorittamisen yllätyksellisyys. Lisäksi rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten on tehtävä testit huolellisesti ja siten, että kaikkia koevapauteen sijoitettuja testataan tasavertaisesti. Virtsatesti on ensisijainen testikeino sylkikokeeseen verrattuna, koska sylkinäyte ei tunnista riittävän laajasti huumaus- ja lääkeaineita (päihdetyön linjaukset 2012 2016). Jokaisella koevapauteen sijoitetulla tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus suorittaa rangaistus päihteettömästi. Valvotussa koevapaudessa vallitsevat olosuhteet tulisivat tukea koevapauteen sijoitetun päihteettömyyttä. Rikosseuraamuslaitoksen suorittaman lähityön ja siihen liittyvän valvonnan tulee taata jokaiselle koevapauteen sijoitetulle turvallinen ympäristö suorittaa rangaistuksensa ilman päihteitä. Valvotussa koevapaudessa tehtävä lähityö on pääasiallisesti tukipartion suorittamaa. Tukipartiolla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä koevapauteen sijoitetun lähelle, ja valvonnan kautta olla tukemassa päihteettömyyttä (päihdetyön linjaukset 2012 2016).

18 Lähtökohtana koevapauteen sijoittamisessa on laaditun toimeenpanosuunnitelman noudattaminen. Tämän lisäksi koevapauteen sijoitetulle annetaan haltuun seurantalaite tai hänen kehoonsa voidaan kiinnittää valvontaan tarkoitettu tekninen laite. Valvonnan intensiivisyys sekä valvontalaitteiden tarpeellisuus määritellään yksilökohtaisesti. Jokaisen koevapauteen sijoitetun valvonnan tarve mitoitetaan yksilöllisesti siten, että valvotun koevapauden ehtojen noudattaminen on todennäköistä (Laki valvotusta koevapaudesta 2014). Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten tulee olla yhteydessä valvottuun koevapauteen sijoitettuihin riittävästi, jotta valvonnan uskottavuus säilyisi. Yhteyttä tulee pitää myös toimeenpanosuunnitelmassa olevaan toimintavelvoitepaikkaan. Valvova viranomainen tekee valvontakäyntejä valvottuun koevapauteen sijoitetun asuntoon tai muuhun paikkaan, jossa valvotun on toimeenpanosuunnitelman mukaan oikeus oleskella. Pääasiallinen valvova viranomainen tässä tapauksessa on tukipartio. Valvontakäyntien yhteydessä tukipartiot tekevät päihdetestejä valvotulle. Tukipartion on huomioitava vähimmän haitan periaate työssään, jotta valvottuun koevapauteen sijoitetulle ei aiheudu turhaa haittaa tukipartion suorittaman päihdetestin seurauksena (Laki valvotusta koevapaudesta 2014). Valvottu koevapaus on täysin päihteetön rangaistuksen suorittamisen muoto. Valvottuun koevapauteen sijoitettu ei saa koevapauden aikana käyttää huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentissa tarkoitettua huumausainetta, alkoholia eikä muuta päihdyttävää ainetta eikä rikoslain 44 luvun 16 :ssä tarkoitettua dopingainetta, eikä olla päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen (Laki valvotusta koevapaudesta 2014). Tähän kuuluvat myös luvattomat lääkeaineet. Valvottuun koevapauteen sijoitetun tulee käyttää ainoastaan sellaisia lääkeaineita, joihin hänellä on olemassa asianmukaiset lääkärin määräämät lääkemääräykset. Tukipartiot huolehtivat siitä, että tämä lain tarkoittama päihteettömyys valvotussa koevapaudessa toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Koska valvottu koevapaus tulee olla täysin päihteetön rangaistuksen muoto, täytyy pieniinkin päihderikkomuksiin puuttua. Päihderikkomuksiin valvotussa koevapaudessa voidaan puuttua antamalla valvottuun koevapauteen sijoitetulle varoitus tai keskeyttää valvottu koevapaus määräaikaisesti tai kokonaan (Päihdetyön linjaukset 2012 2016). 2.4.2 Tukipartion tukimenetelmät valvotussa koevapaudessa Tukipartiotyö on myös sosiaalityötä. Tukipartiotyössä yhdistyvät valvonnalliset elementit tuen ja ohjauksen elementteihin. Lähestyn tukipartiossa tehtävää tukitoimintaa sosiaalityön näkökulmasta, koska tukipartion toimintamenetelmät työnkuvassa ovat pääosin vuorovaikutteista ohjausta, tukea ja neuvontaa. Kananojan (2011) mukaan arvot ovat sosiaalityön perusta, keskeisimpänä ihmisarvoinen kohtelu. Tämä merkitsee sitä, että jokaista valvottavaa tulisi kohdella tasavertaisesti henkilökohtaisista ominaisuuksista tai ajatuksista riippumatta (Kanaoja

19 2011.) Tämä ajattelu toimii hyvin tukipartion ohjenuorana rikosseuraamuslaitoksen arvojen tukena. Tilannearviointi on kaiken sosiaalityön peruslähtökohta. Tilannearvion luomisessa rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmät ovat keskeisessä osassa. Tukipartiot voivat käyttää rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmiä tiedon keräämiseksi valvottuun koevapauteen sijoitetusta. Saatavilla olevat tiedot tulevat pääsääntöisesti rangaistusajan suunnitelmasta, riski- ja tarvearviosta sekä valvotun koevapauden toimeenpanosuunnitelmasta. Lopullinen tilannearvio tehdään valvontakohteessa valvontakäynnin yhteydessä. Tilannearviossa käsillä oleva ongelma tulee olla mahdollisimman tarkasti kuvattuna. Tukipartioiden valvontakäynnit kohdistuvat pääsääntöisesti valvottavan kotiin. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden keskustelulle ja vuorovaikutukselliselle vaikuttamiselle. Hyvän ja toimivan asiakassuhteen luomiseksi ovat keskustelu ja hyvä vuorovaikutussuhde välttämättömiä elementtejä (Kanaoja 2011.) Tukipartion työssä valvottuun koevapauteen sijoitetut tulisi aina kohdata yksilöinä tasavertaisesti ja kunnioittaa jokaista valvottavaa ihmisenä, taustasta tai elämän tilanteesta riippumatta. Mönkkösen mukaan tasavertainen kohtelu ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat yksi keskeinen vuorovaikutusosaamisen ulottuvuus (Mönkkönen 2007:31.) Lisäksi luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen edesauttaa tukipartion työn tavoitteiden saavuttamista. Hyvän vuorovaikutuksen tunnusmerkkejä ovat tehokkuus, päämääriin pyrkivä eteneminen ja yhteistyösuhteiden säilyttäminen (Kauppila 2005:70.) Tukipartion toiminnan tulisi tavoittaa valvottava yksilönä ja vaikuttaa luottamuksen kautta elämän hallintaan. Tukipartiotyössä erittäin huomioitavaa on vuorovaikutussuhteen luominen ja keskustelu. Työn pääasiallinen sisältö valvonnan ohella on keskustelua. Keskustelu voi olla pinnallisempaa tai vaikuttavampaa. Vaikuttavalla keskustelulla tarkoitetaan pääasiassa motivoivaa keskustelua, jonka avulla pyritään lisäämään yksilön ymmärrystä omasta toiminnastaan. Oman toiminnan havainnointi ja omien motivaatiotekijöiden tunnistaminen ovat usein edellytyksiä muutokselle. Käytävien keskustelujen sisältö riippuu usein myös siitä, missä valvottuun koevapauteen sijoitettu kohdataan. Tavataanko valvottava kotonaan, tai onko tilanteessa läsnä muita henkilöitä. Tilannesidonnaisuus on tukipartiotyössä yksi keskusteluun ja vuorovaikutukseen vaikuttava tekijä. On osattava toimia ammatillisesti tilanteen mukaan. Hyvän vuorovaikutussuhteen luomiseksi vaaditaan ennakkoluulottomuutta ja kykyä ymmärtää toisen ihmisen maailmankatsomusta. Vuorovaikutussuhteen luomisessa on tärkeää myös pohtia omia henkilökohtaisia arvoja, koska suuret erot arvomaailmoissa voivat vaikeuttaa hyvän asiakassuhteen luomista (Vilén 2002:31 38.) Vuorovaikutus on vastavuoroista toimintaa. Se sisältää tiedon vastaanottamista, sekä sen antamista. Toimiva vuorovaikutus johtaa jaettuun yhteisymmärrykseen kokemuksista. Vuorovai-

20 kutuksen avulla voimme yrittää selvittää omia kokemuksiamme ja tuntojamme. Kokonaisuudessaan vuorovaikutus voi olla hyvin yksinkertainen prosessi. Se pitää sisällään puhumista ja kuuntelua. Vuorovaikutuksen avulla kuvaileminen on lisäksi yksi välttämätön osa onnistunutta ymmärrystä (Howe 1992:106.) Tämä todentaa sitä faktaa, että tukipartiossa käytävät keskustelut saattavat parhaimmillaan olla hyvin vaikuttavia valvottavan kannalta. Keskustelun vaikuttavuutta vuorovaikutussuhteessa ei siis tule aliarvioida. Vuorovaikutuksellinen tukeminen on tukipartion keskeisin keino vaikuttaa valvottuun koevapauteen sijoitettuun henkilöön. Vuorovaikutuksellisessa tukemisessa on kyse kuuntelemisesta ja tukemisesta. Vuorovaikutuksellisen tukemisen tavoitteena on synnyttää voimaantumisen kokemus ihmisessä. Tämän kokemuksen syntymiseen vaikuttaa keskeisimpänä keskustelu tuomitun kanssa. Vuorovaikutuksellinen tukeminen on lisäksi tuomitun voimavarojen tukemista (Vilen 2002:23 26.) Lisäksi tuen ja kontrollin suhteen määrittäminen tukipartiotyössä asettaa haasteen henkilöstölle. Tukipartion työnkuvaan kuuluvat läheisesti kontrollin ylläpitäminen sekä tukitoiminnat. Eriksson & Arnkil 2007 mukaan tuki ja kontrolli liittyvät läheisesti toisiinsa. Tärkeää on kuinka hyvin tuen ja kontrollin yhdistäminen asiakastyössä toteutuu. Onko toiminta alistavaa vai voimaannuttavaa (Eriksson & Arnkil 2007). Rikosseuraamuslaitoksen toiminta pyrkii yhä enemmän vaikuttamaan tuomittuihin. Rikosseuraamuslaitoksen strategian (2011 2020) mukaan pyrkimys vaikuttavampaan täytäntöönpanoon on ilmeinen. Tukipartion toimenkuva on yksi vaikuttamisen keino. Tukipartion käytössä on kaikki vuorovaikutukselliseen vaikuttamiseen tarvittavat elementit. Tukipartiot voivat työajan puitteissa pysähtyä valvottuun koevapauteen sijoitetun luokse ja keskustella mahdollisista ongelmakohdista tuomitun elämässä. Tukipartiot voivat olla keskeisessä roolissa rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamisessa. Tukipartioissa työskentelevien virkamiesten ammatillisuus ja kyvykkyys toimia näiden tavoitteiden mukaisesti asettuu haasteen eteen. Tukipartiotyössä mahdollistuu ainutlaatuinen tilaisuus päästä vaikuttamaan valvottuun koevapauteen sijoitettujen elämään rakentavalla tavalla. 2.4.3 Tukipartion moniammatillinen yhteistyö Tukipartiot työskentelevät keskellä moniammatillista verkostoa. Tukipartiot toimivat yhteistyössä mm. vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimistojen, poliisin, lastensuojelun ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Moniammatillisuudella tarkoitetaan asiantuntijaverkostoa, jossa eri alojen asiantuntijat ja toimijat työskentelevät yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Keskeistä moniammatillisessa verkostotoiminnassa on vuorovaikutuksen toimiminen sekä tiedon ja osaamisen jakaminen. Organisaatioiden yhteistyö tarkoittaa ulkoista moniammatillisuutta (Koskela 2013). Ulkoinen moniammatillisuus on tärkeässä osassa tukipartion toimintaa, koska eri organisaatioiden edustajat voivat toimia yhdessä saman päämäärän saavuttamiseksi.

21 Tämänkaltainen moniammatillinen verkostotyö on haastavaa, koska sujuvan yhteistyön saavuttamiseksi vuorovaikutuksen on oltava mutkatonta eri toimijoiden kanssa. Verkostotyöskentelyn etuna on toisilta oppiminen. Tiimi- ja verkostotyöskentelyssä mukana olevat voivat omaksua eri ammattiryhmien ominaisuuksia ja sitä kautta kehittyä ammatillisesti (Koskela 2013). Tukipartion verkostotyöskentely tukee työn tavoitteita ja samalla kehittää ammatillista kasvua tukipartioissa. Vuorovaikutustaitojen kehittyminen yhdessä toimimisen kautta lisää tukipartion valmiuksia toimia tulevaisuuden haasteiden edessä. 3 Tutkimuksen lähtökohdat Lähtökohtana tälle tutkimukselle oli oma mielenkiintoni rikosseuraamuslaitoksen tukipartiotyötä kohtaan sekä valvotun koevapauden toimeenpanoon liittyvien ongelmakohtien selvittäminen. Tutkijan henkilökohtainen mielenkiinto ja asiantuntemus tutkittavaan ilmiöön tai asiaan, ovat tutkimusongelmien löytämisessä keskeisiä asioita tutkimuksen valmistumisen kannalta (Burns 2000:26). Tämän vuoksi uskon tutkimuksen palvelevan rikosseuraamuslaitosta ja tutkimusta voidaan käyttää hyväksi tukipartioiden työn kehittämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksenmukaisuus vaikutti aiheen valintaan merkittävästi. Tukipartioiden toimintaa eri rikosseuraamusalueilla ei ole verrattu vastaavalla tavalla aikaisemmin, joten tutkimuksella on hyvät edellytykset vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden tukipartioiden toimintamalleihin. Osaltaan aiheen tutkimiseen antoi lisävoimaa uusi laki valvotusta koevapaudesta, joka on tullut voimaan tämän tutkimuksen valmistumisen aikana. Laki valvotusta koevapaudesta astui voimaan 1.1.2014 (rikosseuraamus.fi). Tämän lain myötä valvotun koevapauden valmistelu sekä toimeenpano muuttuivat merkittävästi rikosseuraamuslaitoksen kannalta, ja kasvatti tukipartioiden toimenkuvan luonnetta valvotun koevapauden toimeenpanoa ajatellen merkittävästi. Merkittävimmät lakiuudistuksen teemat koskevat valvotun koevapauden edellytysten selvittämistä, teknisiä valvontalaitteita ja seksuaalirikollisten sitoutumista lääkehoitoon. Uuden lain myötä rikosseuraamuslaitos on velvollinen selvittämään valvottuun koevapauteen anovan vangin edellytykset sijoitettavaksi vankilan ulkopuoliseen valvontaan. Tämän lisäksi valvonnan toteuttamiseksi uusi laki mahdollistaa kehoon kiinnitettävän teknisen laiteen seurantapuhelimen lisäksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sähköisen lähettimen eli ns. jalkapannan käyttämistä seurantapuhelimen lisäksi. Kolmas keskeinen uudistus koskee seksuaalirikollisten sijoittamista valvottuun koevapauteen, jonka ehdoksi voidaan uuden lain myötä edellyttää lääkehoitoa. 3.1 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa kuva tukipartion työstä ja vertailla eri rikosseu-

22 raamusalueiden tukipartioiden työn toimintamalleja. Tällä hetkellä tukipartioita toimii Suomessa yhdessätoista eri kaupungissa (rikosseuraamus.fi). Tämä asettaa tutkimukselle erittäin mielenkiintoisen asetelman. Tutkimuksen tavoitteena on löytää eri alueiden tukipartiotoiminnasta sellaisia eroavaisuuksia, jotka ovat merkittäviä työn kehittämisen kannalta. Jokainen tukipartio toimii omana partionaan ja kehittää omat toimintamallinsa työn edetessä. Mitään yleistä ohjeistusta tai käsikirjaa tukipartioiden työnkuvasta ei varsinaisesti ole olemassa. Tämän asetelman vuoksi lähtökohdat tälle tutkimukselle olivat erittäin mielenkiintoiset ja herätti tutkimuksen tekijässä monia kysymyksiä. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on muodostaa kuva siitä, miten eri tukipartiot toteuttavat valvotun koevapauden toimeenpanoon liittyviä työtehtäviä. Lisäksi tarkoitus on saada kokonaiskuva siitä, miten tukipartioiden työ painottuu eri osa-alueille. Esimerkiksi kuinka suuri osa tukipartioista painottaa tukitoimintaa työn tekemisessä tai kuinka merkittävänä eri tukipartiot näkevät valvonnan osuuden työtoiminnan kokonaisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi saada monipuolinen ja informatiivinen kuva tukipartioiden toiminnasta valvotun koevapauden suunnittelussa ja toimeenpanossa eri rikosseuraamusalueilla. Tämä tutkimus jakaa valvotun koevapauden suunnitteluvaiheeseen ja toimeenpanovaiheeseen ja tarkastelee tukipartioiden toimintaa niissä konteksteissa. Tässä tutkimuksessa on tarkoituksena avata tukipartion työnkuvaa ja löytää kehitettävät ongelmakohdat. Olen rajannut tutkimuksen koskemaan ainoastaan valvottua koevapautta, jotta voin keskittyä tarkemmin koevapauden valvonnan ja tuen kehittämiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on löytää rikosseuraamusalueiden tukipartioiden toiminnasta sellaisia seikkoja, joiden kehittäminen edesauttaisi vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon painopisteen siirtymistä avoimempaan suuntaan Rikosseuraamuslaitoksen strategian mukaisesti. Tutkimustulosten on tarkoitus yhtenäistää tukipartioiden toimintaa koko Suomessa. Suomen eri rikosseuraamusalueet toimivat omina alueyksikköinään, joten vaihtelevuutta tukipartioiden toimintamalleissa voi tulla esille. Näitä toimintamallien eroavaisuuksia pyrin tuomaan kaikkien tietoisuuteen. Tukipartioiden työ on edelleen varhaisessa vaiheessa, joten on merkittävää saada ja jakaa informaatiota eri tukipartioiden välillä eri rikosseuraamusalueilla. 4 Tutkimuksen toteutus Toteutin tutkimuksen laatimalla aiheesta kyselyn Suomen tukipartiossa työskenteleville. Kyselylomake (Liite 1) on jaettu eri aihepiireihin. Aihepiirit ovat ne keskeiset laajemmat kokonaisuudet, joihin tarkoitukseni oli saada mahdollisimman kattavat vastaukset. Nämä laajemmat kokonaisuudet jakautuivat pienempiin kokonaisuuksiin tarkemman kuvan rakentamiseksi. Kyselylomake piti sisällään kysymyksiä valvotun koevapauden suunnittelusta ja toimeenpanosta,