Hannu Elo, Varsinais-Suomen liitto 27.9. 2006 PM SUOMEN MAAKUNTAJOHTAJIEN OPINTOMATKA MILANOON 19.-22.9. 2006 Opintomatkan tarkoitus Opintomatkan tarkoituksena oli tutustua Italian aluehallintoon ja aluekehitykseen sekä EU:n rakennepolitiikkaan Lombardian maakunnassa ja kaupunkisuunnitteluun Milanon kaupungissa. Matkaan osallistui 18 henkeä, joista 14 oli maakuntajohtajia, 2 maakuntaliittojen muita päällikköjä sekä 2 Suomen kuntaliiton johdon edustajia. Delegaatiota johti maakuntajohtaja Juho Savo. Vierailu Lombardian maakunnan virastossa www.regione.lombardia.it Tri Alberto Lugoboni alberto_lugoboni@regione.lombardia.it (etu- ja sukunimen välissä viiva _ ) Tri Raffaele Verdelli. raffaele_verdelli@regione.lombardia.it (samoin) Massimo Martinoli massimo.martinoli@finlombarda.it Anna Barone anna.barone@finlombarda.it Fiorella Ferrario fiorella_ferrario@regione.lombardia.it (samoin) Silvia Vaghi silvia_vaghi@regione.lombardia.it (samoin) Tri Lugoboni kertoi mm. seuraavaa: Italiassa maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen jäsenet valitsee kansa vaaleissa. Poliittisesti valittuja johtajia avustavat johtavina virkamiehinä eri toimialojen asessorit. Järjestelmä on ollut käytössä 35 vuotta. Maakunnat ovat sinä aikana kehittyneet nopeasti ja valtio on siirtänyt niille lisää tehtäviä. Varat toimintaan saadaan edelleen valtiolta. Maakunnilla on EU:ssa täysi toimivalta ja ne osallistuvat rakennerahasto-ohjelmiin autonomisesti. Maakunnan alapuolella on provinssi, jolla on myös oma presidentti ja hallituksen jäsenet. Italian kunnat ovat maailman vanhimpia, ne ovat syntyneet jo 1200 luvulla. Niillä ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä kuin Suomen kunnilla. Kunnallisvaaleissa kansa valitsee pormestarin ja kunnanvaltuuston jäsenet. Kunnat eivät riipu maakunnista eivätkä provinsseista, vaan ainoastaan valtiosta. Niinpä kunnanjohtaja kantaa virallisissa tilaisuuksissa pitämissään nauhoissa Italian lipun värejä. Lombardian maakunnassa asuu yli 9 milj. asukasta ja se on Italian väkirikkain maakunta. Lombardia kuuluu Euroopan tiheimmin asuttuihin alueisiin ja sillä on korkea tuotantotaso, noin 20% koko Italian kansantuotteesta. Puolet väestöstä asuu vuoristossa eli yli 600 metrin korkeudella merenpinnasta lukien. Tuotantoalueet sijaitsevat tasankoalueilla. Lombardian maataloustuotanto on Italian runsain. Vuoteen 2013 asti maakunnan tavoitteet painottuvat maatalouteen. Massimo Martinoli edusti Lombardian maakunnan omistamaa kehitysrahastoyhtiö Finlombardaa, joka rahoittaa lähinnä PK yrityksiä. Toimintaan kuuluvat PK yritysten suunnittelun ohjaaminen, 1
teknologian siirto ja kansainväliset suhteet. Tärkeää on uusia infrastruktuurin suunnittelua ja saada innovatiivisia hankkeita. Elinkeinoelämän kehitystä ohjataan aikaisempia teollisuusalueita suurempiin alueyksikköihin, ns. meta-alueisiin (metadistricts) eli metaklustereihin. Metaklusterien avainkohtia ovat: - strategiset alueet (talous ja politiikka, yhteistyö teollisuuden sisällä), - tutkimus ja tuotekehittely (keskukset) - verkottuminen (teollisuus, tutkimus ja tuotekehittely, alihankinta) - johtavat teollisuusalat (veturit) Lombardian nykyisiä metaklustereita ovat - elintarvikealan biotekniikka - muu biotekniikka - muoti - muotoilu - uudet materiaalit Metaklusterissa etäisyys toimintapisteestä toiseen saa olla korkeintaan 100 km. Klusterien tavoitteina ovat: - taloudellinen suoritus- ja kilpailukyky - teollisuuden sekä tutkimus- ja tuotekehityskeskusten yhteistyö - verkottuminen PK yritysten, tutkimus- ja tuotekehityksen ja yliopistojen kesken - tulosten säilyttäminen ja jakaminen - tiedon, taidon ja innovaatioiden kasvu - Lombardian yritysten kasvava tärkeys kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla Klusterihankkeiden ehdotuspyynnön avainkohdat: Kumppanuus: Hanke: Rahoitustuki: Hankkeen kesto: Yritykset, T&K, yliopisto T&K, josta teollistamistuloksia enintään 50%, enint. 1 milj. euroa/hanke enint. 24 kk Klusterihankkeen tavoitteet: yhteinen hyöty alueelle ja sen teollisuudelle (tiedon levittäminen). On rahoitettu 55 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat 91 milj. euroa, siitä julkiset avustukset 41 milj. euroa. Rahoitus tulee valtiolta maakunnan budjettiin ja maakunta päättää vapaasti rahan käytöstä. Tänä vuonna tutkitaan, mitä klustereita on syntynyt. Vaikeinta mallin soveltamisessa on ollut kriteerien ja matemaattisen mallin määrittely, konkreettisen yhteyden luominen yritysten ja T&K keskusten välille ja patenttien rekisteröiminen. Suuria veturiyrityksiä ei ole onnistuttu rahoittamaan ja saamaan mukaan, PK -yrityksiä kyllä. Yrityksiä pyritään saamaan suuntautumaan enemmän liiketoiminta-ajatteluun. Suomalaiset totesivat kuvatun Lombardian järjestelmän suunnilleen samanlaiseksi kuin meillä, missä pääelementtejä ovat osaamiskeskusjärjestelmä, Triple helix yhteistyö ja pääklusterit. 2
Anna Barone Finlombardasta jatkoi alustamalla hankkeesta Infrastruktuurirahasto ja sen yhteys alueeseen. Hanke kuuluu päähankkeisiin. Siinä halutaan kehittää heikosti toimivia alueita. Kysymys on rahoitusvälineestä, joka käyttää EU-varoja, sekä avustuksia että lainoja, aluekehityksen edistämiseen. Vuosien 2000-2006 tavoite 2 ohjelmassa oli useita toimenpidekokonaisuuksia, joihin käytettiin EAKR rahoitusta. Yleistavoitteena on aloittaa ja kannustaa kestävän kehityksen prosesseja, jotka pystyvät edistämään paikallista potentiaalia, työllisyyttä ja ympäristönsuojelua. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa ja yhteensä 22 toimenpidekokonaisuutta, joista tärkein on PK yritysten kilpailukyvyn edistäminen. Erityisesti tavoitellaan alueen kilpailukykyä sekä matkailuelinkeinon ja ympäristön kehittämistä. Ohjelma kattaa 600 000 asukkaan perifeerisen vuoristoalueen eli 7% Lombardian väestöstä. Tavoitteena on rahoittaa erityisesti kehittymättömien alueiden infrastruktuurihankkeita. Lainat voivat kattaa 60% kokonaiskustannuksista. Ne ovat korottomia ja maksuaika voi olla 20 vuotta. Lopun 40% kattavat avustukset. Erityistavoitteena on pienten paikallisten investointien stimulointi ja infrastruktuuri-investointien edistäminen. Yhteistyöosapuolina toimivat mm. Lombardian maakunta, Finlombarda, paikalliset instituutiot, julkiset yhteisöt ja instituutiot jne. Kaiken kaikkiaan kysymys on verrattain perinteisistä tukijärjestelmistä. Olennaisia piirteitä ovat innovaatiotavoite, rahoituskeinoina sekä avustukset että lainat ja pyrkimys kerroinvaikutukseen. Keskustelussa todettiin, että Itä-Suomessa on käytetty samaa mallia, jolla on voitu rahoittaa infrastruktuuria. Italiassa tämän järjestelmän käyttöön saaminen v. 2000 oli kuitenkin erittäin vaikeaa. Sen ansiosta on ollut paremmat yhteydet seutukunta- ja kuntatasoon. Italialaiset uskovat, että tulevalla rakennerahastokaudella voidaan uusienkin sääntöjen vallitessa soveltaa mallia ainakin PK yrityksiin. Tri Silvia Vaghi alusti rakennerahastojen ympäristöä koskevista päävirtauksista vuosina 2000-2006 ja näköaloista vuosille 2007-2013. PowerPoint esitys on toimitettu osallistujille matkan jälkeen sähköpostissa. Hannu Elo esitti ohjelmakoordinaattori Esa Högblomin valmisteleman PowerPoint esityksen Suomen tavoite 2 ohjelmista kaudella 2000-2006. Keskusteltiin mm. naisten osuudesta yhteiskunnassa ja työelämässä. Italialaisia kiinnosti mm. naisten ajankäyttö eli miten paljon kuluu aikaa, ennen kuin nainen pääsee työpaikalle ja toisaalta takaisin kotiin. Keskusteltiin julkisen sektorin roolista päivähoidon, vanhustenhoidon, työn ja perheen välisen tasapainon ja tietoyhteiskunnan keinojen järjestelyissä. Todettiin ongelmat samantyyppisiksi. Raffaele Verdelli kiteytti näkemyksensä siitä, mikä uusissa ohjelmissa on tärkeää, seuraavasti: On käytettävä varoja siihen, mikä on jo saatu alulle. Työ kohdistuu Lombardiassa vuoristoalueiden sisäiseen yhteistyöhön ja yli rajojen ulottuvaan yhteistyöhön. Kiinnostaa myös, mitä yhteistyötä Suomi tekee yli rajojen, erityisesti alueiden välillä ja millaisia alueiden välisiä ohjelmia suomalaisilla on. Verdelli sanoi Lombardian olevan todella kiinnostunut yhteistyöstä. Esimerkiksi maakuntien väliset ja laajemmatkin yhteishankkeet ovat tervetulleita, innovaatio-ohjelmat kiinnostavat. Odotamme yhteydenottoa, sanoi Verdelli. 3
Vierailu Milanon kunnassa Arkkitehti Paolo Riganti paolo.riganti@comune.milano.it Arkkitehti Paolo Simonetti paolo.simonetti@comune.milano.it Milanon kaupunkisuunnittelua ja asemakaavoitusta edustava arkkitehti Paolo Riganti kertoi, että Italiassa on 20 maakuntaa (regionia), 103 seutukuntaa (provinssia) ja 14 964 kuntaa. Lombardiassa on 11 provinssia ja 1546 kuntaa. Milanon provinssissa on 188 kuntaa. Kunnat liittyvät saumattomasti toisiinsa, ei ole selvää rajaa. Malpensan lentokenttä sijaitsee noin 50 km:n päässä Milanon keskustasta, mutta matka sinne on jatkuvaa kaupunkiseutua. Metropolialue ulottuu Malpensasta ja Bergamosta Milanoon eli sen halkaisija on noin 100 km. Milanon metropolialueella asuu yli 6 miljoonaa asukasta. Milanon seutu on kaupungistunut voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Asutus on laajentunut suuresti. Asuminen Milanossa on hyvin kallista ja siksi ihmiset muuttavat ulospäin. Väestöntiheys on Milanossa yli 7000 asukasta/km2, kun se esim. Roomassa on noin 2500 asukasta/km2. Milanon ja sen metropolialueen väestö on kuitenkin vähentynyt vuodesta 1970. Koko provinssin väkiluku on puolestaan pysynyt jokseenkin ennallaan. Vuosina 1950-1970 väkiluku kuitenkin kasvoi noin 60%. Väestö sijoittuu nykyään asumaan mm. junaratojen lähelle ja hyvään ympäristöön. Erittäin suuri kuntien lukumäärä ja tiheä kuntajako estävät kuitenkin Milanon kaupunkiseudulla ja provinssissa käytännössä tehokkaan aluesuunnittelun. Tieverkko on käytännössä pysynyt samana 1970-luvulta lähtien. On vaikea saada kuntia hyväksymään muutoksia. Lombardian maakunta päättää valtion rahoituksen käytöstä tiehankkeisiin. Vielä tarvittaisiin ulommat kehätiet, kehät 3 ja 4. Joka päivä Milanoon tulee ulkopuolelta noin 800 000 ihmistä, joka on 2/3 Milanon asukasluvusta. Milanon vertailukohteita Euroopan kaupunkien joukossa ovat mm. München, Lyon ja Barcelona. Milanon keskustan täyttyminen johtaa jo keskustarakenteiden syntymiseen myös sen ulkopuolelle. Suunnittelu- ja rakennusosaston johtaja, arkkitehti Paolo Simonetti, kertoi esimerkkinä pienten ja keskisuurten alueiden suunnittelusta hylätyn teollisuusalueen, MonteCityn, uudesta käyttösuunnitelmasta. Alue sijaitsee 4,5 km päässä Milanon keskustasta, Piazza del Duomosta. Alue halutaan liittää myös suunniteltuun jatkuvaan vihervyöhykkeeseen. Alueen tonttitehokkuus on 0,65. Käytettävissä on noin 110 ha maata. Maa on saatavissa käyttöön julkisen sektorin ja yksityisten omistajien sopimuksella, hidasta ja hankalaa pakkolunastusta ei tarvita. Vanhojen teollisuusrakennusten runkoja voidaan säilyttää, mutta niiden käyttötarkoitus muutetaan. Rakennushankkeen rahoittaa yksityinen yhtiö. Arkkitehtuurin kannalta Milanossa on vaikea rakentaa, koska se on jo melkein täyteen rakennettu. Vanhan teollisuusalueen saneeraus tarjoaakin poikkeuksellisen mahdollisuuden. Tutustuminen Finpron toimintaan Milanossa Finpron toimistossa saatiin kuulla havainnollisia käytännön esimerkkejä suomalaisen viennin, mm. puutalojen viennin, edistämisestä Italiassa. 4
Vierailu Veronan provinssissa Provinssin presidentti Elio Mosele Maatalousjaoston puheenjohtaja, tri Dionisio Brunelli Maatalousosaston johtaja, tri Giorgio Baroni Alueen maatalouspolitiikka. Tri Laura Poggi Alueen teollisuusklusterit. Tri Isabella Ganzarolli presidente@provincia.vr.it dionisio.brunelli@provincia.vr.it giorgio.baroni@provincia.vr.it laura.poggi@provincia.vr.it isabella.ganzarolli@provincia.vr.it Provinssin presidentti Elio Mosele kertoi Veronan provinssista. Provinssissa asuu lähes 1 milj. ihmistä yhteensä 97 kunnassa. Veronaa on aina pidetty Italian porttina Eurooppaan. Nykyään siellä yhtyvät yhteyskäytävät 1, 2 ja 25. Provinssin komea päärakennus oli 1400-luvulla valtakunnanneuvoston kokoontumispaikka ja Verona hallitsijasuvun asuinpaikka, jossa myös Dante Alighieri jossain vaiheessa asui. Verona liitettiin myöhemmin Venetsiaan. Mosele kertoi, että hänellä on läheinen henkilökohtainen suhde Suomeen ja Baltian maihin. Suomessa hän sanoi aistivansa yhteisön sivistyneisyyden ja korkean tason. Asessori Laura Poggi, jonka vastuualaan kuuluvat tuotantolaitokset ja tuotantoalueet, kertoi provinssissa olevan 11 tuotantoklusteria. Vuotuisilla asumismessuilla esitellään mm. huonekaluja ja muotoilua. Maatalousosaston johtaja, tri Giorgio Baroni, mainitsi Veronan provinssin asukasluvuksi 862 000 ja pinta-alaksi 3 121 km2. Provinssiin kuuluu noin puolet Garda-järvestä. Alueesta noin puolet on vuoristoa ja puolet tasankoa, alueen halkaisee joki. Alueella viljellään monia kasveja, kuten viiniä, oliiveja, riisiä, muita viljakasveja, parsaa, melonia, kukkakaalia, paprikaa, persikoita, omenoita, nektariineja, päärynöitä, marjoja, mansikkaa, kiwiä jne. Maaliskuussa pidetään Euroopan maatalousmessut, huhtikuussa viinimessut (Vintalia). Monilla provinssin tuotteilla on Euroopan alueellinen laatumerkintä (apellaatio). Maataloustuotannon vuotuinen arvo on 1,5 mrd. euroa, josta puolet tulee viljelystä, puolet karjataloudesta, jossa hoidetaan meilläkin tavanomaisia kotieläimiä. Maatalousyrityksiä on 20 000. Viininviljelyn käytössä on 24 500 ha ja vuoden sato on 220 milj. litraa. Alueella tuotetaan mm. Soave viiniä, joka on Italian eniten viety viini. Veronan muita laadukkaita viinimerkkejä ovat mm. Amarone ja Valpolicella. Maatalousosaston toimialaan kuuluu myös maatilamatkailun kohteiden hallinta. Tarkkailussa on 239 maatilaa (www.venetoagriturismo.it). Maatilamatkailun määritelmä edellyttää, että maatilan tuloista vähintään puolen on tultava maataloudesta, joten matkailuelinkeinon on oltava sivuelinkeino. Matkailijoille tarjottavista ruoka-aineista vähintään 60% on saatava omalta tilalta. Provinssi omistaa 14 ha:n koetilan, jolla tutkitaan eri lajikkeiden tuottavuutta. Tri Isabella Ganzarolli kertoi Veneton maakunnan ja Veronan provinssin tuotantoklustereista. Veneton maakunnassa on 46 tuotantoklusteria, joihin kuuluu 8000 yritystä ja yli 200 000 työntekijää. Klusterit ovat kolmen viimeisen vuoden aikana saaneet maakunnalta 52 milj. euroa klusterien kehittämiseen. Veneton maakunta maksaa 40% hankkeiden kustannuksista. Esimerkkinä hän mainitsi termomekaniikan (ilmastointi, lämmitys) hankkeen, jonka puitteissa 268 yritystä teki Kiinanmatkan. 5
Tuotannon kehittämiseen on kohdistettu ponnistuksia viimeisten kolmen vuoden aikana. Toimintakustannukset ovat olleet 67 milj. euroa, mistä Veneton maakunnan osuus on ollut 40%. Provinssin hallinnon tehtävänä on koordinoida klustereiden kehittämistä ja rahoitusta. Ganzarolli kuvaili lyhyesti seuraavia Veronan provinssissa toimivaa 12 klusteria: 1. Palveluinfrastruktuuri 268 yritystä 6 700 työnt. Vienti 763 milj. e Hanke 67,3 milj.e 2. Marmori ja kiviteoll. 718 yritystä 5 500 työnt. Vienti 508 milj. e Hanke 3,4 milj.e 3. Kenkäteollisuus 455 yritystä 5 300 työnt. Vienti 581 milj. e Hanke 5,8 milj. e 4. Logistiikka 4 103 yritystä 22 700 työnt. Hanke 24,2 milj.e 5. Klassiset huonekalut 2 097 yritystä 8 700 työnt. Vienti 149 milj. e Hanke 13,3 milj.e 6. Graafinen teollisuus 818 yritystä 8 300 työnt. Vienti 245 milj. e Hanke 5,1 milj.e 7. Elintarvikkeet 1 394 yritystä 15 700 työnt. Vienti 892 milj. e Hanke 33,1 milj.e 8. Viinintuotanto 3 525 yritystä 1 270 työnt. Vienti 441 milj. e 9. Tekstiilit ja vaateet 1 325 yritystä 10 230 työnt. Vienti 498 milj. e 10. Gardan matkailu 5 457 yritystä 18 000 työnt. 11. Puutarhaviljely 4 424 yritystä 130 työnt. Vienti 323 milj.e 12. Tieto ja high tech 1 497 yritystä 5 600 työnt Vienti 21 milj. e (Työntekijämäärät taulukossa tarkoittavat ilmeisesti vain palkattua työvoimaa, eivät perheenjäseniä) Eniten Kiina-ilmiöstä on kärsinyt kenkäteollisuus. Vastalääkkeeksi esitetään innovaatioita ja tutkimusta ja mahdollisimman korkeaa laatua ( mahdollisimman sopivat kengät ). Myös tekstiili- ja vaatetusala on kärsinyt halpatuontimaiden tuotannosta. Huonekaluteollisuus aiheuttaa nykyään suurimpia ongelmia. Logistiikkaklusteri on ns. metaklusteri, joka toimii koko Veneton maakunnan alueella. Tässä kunnianhimoisessa hankkeessa neuvotaan yrityksiä logistiikkakysymyksissä. Elintarvikeklusteri on uusi avaus ja myös sillä on kunnianhimoiset suunnitelmat. Klusterin kokonaiskustannukset ovat 33 milj. euroa. Suurin hanke on kuitenkin palveluinfrastruktuurin hanke. Vierailu Masin viinitilalla Tri Dionisio Brunelli Tri Giorgio Baroni Elisa Micheletti Alessandra Vallenari dionisio.brunelli@province.vr.it giorgio.baroni@province.vr.it masi@masi.it masi@masi.it Tutustuttiin Masi Agricola viinitilalla viinin valmistukseen ja varastointiin viinitilan omistajan ja hänen avustajiensa perusteellisella opastuksella. Vierailun järjesti ja tarjosi Veronan provinssin maatalousosasto. Informaation ohella saatiin nauttia Masi viinien maistelusta ja buffet pöydästä. Vierailu viinitilalla Serego Alighieri Tutustuttiin Serego Alighierin viehättävään viinitilaan, jonka toinen omistajasuku polveutuu runoilija Dante Alighieristä. Tilan rakennukset ovat pääosaksi 1800 luvulta. 6
7