KIRJALLINEN KYSYMYS 10/2003 vp Digitaalisen television laajentumisen edistäminen Eduskunnan puhemiehelle On väistämätöntä, että analogisten verkkojen alasajo lähenee. Tähän on jo taloudelliset syyt: digitaaliset lähetykset ovat analogisia paljon halvempia. Tästä huolimatta digitalisointi ei ole lyönyt itseään läpi. Digitalisoinnin nopeuttaminen kuuluu ensisijaisesti kanavien omistajille ja ohjelmien tuottajille. Digitalisointi vauhdittuu toden teolla siis vasta silloin, kun on tarjolla riittävästi houkuttelevia ohjelmia ja palveluja. Vaikka tämä onkin perusperiaate, valtionkin kannattaa ennakkoluulottomasti harkita kaikkia keinoja, joilla digitaaliset vastaanottimet yleistyisivät. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aiheutuuko valtiolle säästöjä ja maamme osaajille hyötyä, jos analogiset verkot ajetaan alas nopeutetulla aikataululla tarjoamalla kansalaisille taloudellista "porkkanaa" (esim. vapautusta muutamasta lupamaksusta) digitaalisen vastaanottimen hankkimiseksi? Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2003 Marjukka Karttunen /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttusen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 10/2003 vp: Aiheutuuko valtiolle säästöjä ja maamme osaajille hyötyä, jos analogiset verkot ajetaan alas nopeutetulla aikataululla tarjoamalla kansalaisille taloudellista "porkkanaa" (esim. vapautusta muutamasta lupamaksusta) digitaalisen vastaanottimen hankkimiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Viestintäteknologia on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Televisiotoiminnassa sisällön käsittely ja siirto ohjelmistotuotannon eri vaiheissa on jo pitkään tapahtunut digitaalisessa muodossa. Lähetysverkon digitalisointi on seuraava kehitysvaihe, joka tekee mahdolliseksi television entistä monipuolisemman käytön erilaisten palvelujen hankkimiseen. Sähköisen viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistuksen, jonka toinen vaihe tulee voimaan 25.7.2003, yhtenä tavoitteena on digitaalisen televisiotoiminnan edellytysten parantaminen ja kehityksen vauhdittaminen. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita viestintäverkkojen sääntelyn yhtenäistäminen, televisiotoimintaan kohdistuvan toimilupamaksun tason puolittaminen ja digitaalisen televisiotoiminnan vapauttaminen toimilupamaksusta kokonaan ensimmäisen toimilupakauden ajaksi. Digitaalisen televisiotoiminnan käynnistäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen on ensi sijassa televisiotoimijoiden vastuulla. Ensimmäiset toimiluvat digitaaliseen toimintaan myönnettiin vuonna 1999 ja vuoden 2003 alkupuolella myönnettiin uusia toimilupia täyttämään vapaana olevaa lähetyskapasiteettia. Yleisradio Oy ja toimiluvanhaltijat ovat tehneet yhteistyötä toiminnan käynnistämiseksi ja vauhdittamiseksi. Digitaalinen lähetysverkko kattaa tällä hetkellä 72 prosenttia Suomen väestöstä. Lisäksi useat eri kaapelitelevisioverkot välittävät digitaalisia televisiolähetyksiä. Suunnitelmien mukaan digitaalinen lähetysverkko kattaa koko maan vuoden 2006 loppuun mennessä. Keskeinen tekijä digitaalisen television leviämisessä on kohtuuhintaisten päätelaitteiden saatavuus. Laitteiden markkinoilletuloa on hidastanut teknisten standardien viivästyminen, mihin valtion toimenpitein ei ole voitu vaikuttaa. Esimerkiksi toimijoiden yhteisesti sopiman MHPstandardin mukaisten digisovittimien markkinointi on käynnistynyt vasta äskettäin. Päätelaitteiden teknologian kehittyessä ja laitevalmistajien massatuotannon käynnistyessä laitteiden saatavuus paranee ja hintataso alenee. Vastaanotinlaitteiden hinta ei lähitulevaisuudessa ole enää merkittävä este digitaalisten lähetysten vastaanotolle. Vuoden 2002 loppuun mennessä maanpäällisten lähetysten vastaanottoon vastaanottimia oli myyty arviolta 80 000 kappaletta. Tämän lisäksi kaapelitelevisio-operaattorit olivat vuokranneet asiakkaillensa noin 15 000 laitetta. Vuonna 2003 maanpäällisten lähetysten vastaanotossa tarvittavia laitteita arvioidaan myytävän hieman yli 100 000 kappaletta. Erilaisista tavoista nopeuttaa digitaalitelevisiovastaanotinten yleistymistä on keskusteltu paljon sekä Suomessa että Euroopassa. Mitään muiden edelle menevää ratkaisua ei ole löydetty. 2
Ministerin vastaus KK 10/2003 vp Marjukka Karttunen /kok Kysymyksessä mainittua vapautusta televisiomaksusta pidetään ongelmallisena muun muassa katselijoiden yhdenvertaisuuden ja Yleisradio Oy:n rahoituspohjaan kohdistuvien vaikutusten kannalta. Yleisesti katsotaan, että yksi parhaista tavoista edistää asiaa on lähettää mahdollisimman houkuttelevia, ainoastaan digitaalista lähetysstandardia käyttäviä ohjelmia. Myös kuluttajaa kiinnostavien lisäpalveluiden sekä hinnaltaan riittävän edullisen paluuyhteyden tarjoamista pidetään tärkeinä. Digitaalisen televisiotoiminnan edistäminen on osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Hallituksen ohjelman mukaan mahdolliset tarvittavat lisätoimet digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamiseksi sekä Yleisradio Oy:n että kaupallisten televisioyhtiöiden osalta selvitetään. Nykyiset analogiset televisiotoimiluvat ovat voimassa vuoden 2006 loppuun. Analogisen lähetystoiminnan toimilupien mahdollisen jatkon päättäminen tulee ajankohtaiseksi tällä hallituskaudella. Yleisradio Oy on erityislakinsa mukaisesti eduskunnan ohjauksessa, eikä valtioneuvosto voi lain nojalla antaa yhtiölle sitovia määräyksiä, vaan yhtiön hallintoneuvosto päättää mahdollisesta analogisen lähetystoiminnan jatkamisesta tai lopettamisesta. Analogisten ja digitaalisten lähetysverkkojen rinnakkainen ylläpito aiheuttaa lisäkustannuksia kaikille televisioyhtiöille. Lisäksi analogisen verkon ylläpitäminen edellyttää myös korjausinvestointeja. Analogisen verkon nopeutettu alasajo merkitsisi kustannussäästöjä televisioyhtiöille. Valtiolle analogisten jakeluverkkojen alasajo ei aiheuttaisi sanottavia säästöjä. Suomalaiset televisiotoiminnan harjoittajat ovat sopineet eurooppalaisen MHP-standardin käytöstä vuorovaikutteisissa palveluissa. Digitaalisen televisiotoiminnan ripeä käynnistyminen Suomessa antaa suomalaisille sisällöntuottajille hyvän kilpailuaseman myös kohdakkoin syntyville eurooppalaisille markkinoille. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että julkisen vallan tehtävänä on luoda teknologianeutraalisti hyvää toimintaympäristöä, jossa kansalaiset, elinkeinoelämä ja hallinto pystyvät täysipainoisesti hyödyntämään eri viestintäverkkoja palvelujen tarjoamiseen ja hankkimiseen. Digitaalisen televisiotoiminnan menestys perustuu siihen, miten hyvin se tässä toimintaympäristössä pystyy tarjoamaan käyttäjien tarpeita vastaavia palveluita ja sisältöjä. Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa tilanteen kehittymistä kokonaisuudessaan ja toteuttaa digitaalisen television leviämistä edistäviä toimenpiteitä tarpeen mukaan. Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Marjukka Karttunen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 10/2003 rd: Kunde det skapa besparingar åt staten och gynna experterna i vårt land om de analoga näten släcktes ner tidigare än planerat, och om man bjöd medborgarna på en ekonomisk "morot" (t.ex. befrielse från några tv-avgifter) för anskaffning av en digital mottagare? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Kommunikationsteknologin har utvecklats snabbt under de senaste åren. Behandlandet och överförandet av innehåll i de olika skeden av programproduktionen har inom televisionsverksamheten redan länge skett digitalt. Det följande utvecklingsskedet är digitaliseringen av sändningsnätet, vilket gör det möjligt att använda tv:n på ett ännu mångsidigare sätt än förr för att skaffa tjänster. Ett mål med totalrevisionen av lagstiftningen om elektronisk kommunikation, vars andra fas träder i kraft den 25 juli 2003 är att förbättra förutsättningarna för digital televisionsverksamhet och att sätta fart på utvecklingen. Som exempel kan nämnas förenhetligandet av kommunikationsnätsregleringen, halveringen av koncessionsavgiften för televisionsverksamhet och den digitala televisionsverksamhetens befriande från koncessionsavgifter under det första verksamhetsåret. Inledandet av den digitala televisionsverksamheten och konsoliderandet av verksamheten ankommer i första hand på tv-operatörerna. De första koncessionerna för digital verksamhet beviljades 1999, och i början av 2003 beviljades nya koncessioner i syfte att fylla ledig sändningskapacitet. Rundradion Ab och koncessionshavarna har samarbetat för att starta och sätta fart på verksamheten. Det digitala sändningsnätet omfattar för tillfället 72 % av Finlands befolkning. Dessutom förmedlar flera olika kabeltelevisionsnät digitala tv-sändningar. Enligt planerna täcker det digitala sändningsnätet hela landet före slutet av 2006. Den centrala faktorn när det gäller spridningen av den digitala televisionen är tillgången på rimligt prissatt terminalutrustning. Utrustningens inträde på marknaden har gått långsamt eftersom de tekniska standarderna har fördröjts, en sak som staten inte kan åtgärda. Marknadsföringen av t.ex. digitala mottagare av MHP-standard som operatörerna gemensamt kommit överens om har börjat först nyligen. Då terminalutrustningens teknologi utvecklas och tillverkarna inleder massproduktionen förbättras tillgången på apparaterna och prisnivån sjunker. Mottagningsutrustningens pris utgör i den närmaste framtiden inte längre något märkbart hinder för mottagning av digitala sändningar. Vid slutet av 2002 hade uppskattningsvis 80 000 mottagare av markbundna sändningar sålts. Dessutom hade kabel-tv-operatörerna hyrt ca 15 000 apparater åt sina kunder. Enligt uppskattningar kommer det under 2003 att säljas drygt 100 000 apparater som behövs för mottagning av markbundna sändningar. Det har diskuterats mycket både i Finland och i Europa om olika sätt att sätta fart på förallmänligandet av digital-tv-mottagare. Inga överlägsna lösningar har hittats. Det befriande från tv-av- 4
Ministerns svar KK 10/2003 vp Marjukka Karttunen /kok gifter som nämns i spörsmålet anses vara problematiskt bl.a. med tanke på tittarnas jämställdhet och de verkningar det skulle ha på Rundradion Ab:s finansieringsgrund. Enligt den allmänna uppfattningen är sändandet av så attraktiva program som möjligt, som dessutom utnyttjar endast en digital sändningsstandard ett av de bästa sätten att främja saken. Det anses även viktigt att man tillhandahåller konsumenterna intressanta tilläggstjänster samt en tillräckligt förmånlig returförbindelse. Främjandet av digital televisionsverksamhet ingår som en del i regeringens informationssamhällspolitik. Enligt regeringsprogrammet görs en utredning om de extra åtgärder som eventuellt behövs för att sätta fart på övergången till digital televisionsverksamhet, både för Rundradion Ab:s och för de kommersiella televisionsbolagens del. De nuvarande koncessionerna för analog televisionsverksamhet gäller till slutet av 2006. Det blir aktuellt att besluta om den analoga sändningsverksamhetens fortsättning under denna regeringsperiod. Enligt sin särskilda lag är Rundradion Ab underordnad riksdagen och statsrådet kan enligt lagen inte utfärda bestämmelser som skulle binda bolaget, utan bolagets förvaltningsråd beslutar om eventuellt fortsättande eller avslutande av analog sändningsverksamhet. Parallell underhåll av analoga och digitala sändningsnät orsakar extra utgifter för alla televisionsbolag. Dessutom förutsätter underhållet av det analoga nätet även reparationsinvesteringar. En försnabbad nedsläckning av det analoga nätet skulle innebära kostnadsbesparingar för televisionsbolagen. Nedsläckningen av de analoga distributionsnäten skulle inte innebära nämnvärda besparingar för staten. De finländska televisionsoperatörerna har kommit överens om att utnyttja den europeiska MHP-standarden i de interaktiva tjänsterna. Den digitala televisionsverksamhetens snabba inledning i Finland ger de finländska innehållsproducenterna ett gott konkurrensläge även på den europeiska marknad som uppstår inom kort. Kommunikationsministeriet anser att det hör till den offentliga maktens uppgifter att teknologineutralt skapa en god verksamhetsmiljö där medborgarna, näringslivet och förvaltningen till fullo kan utnyttja de olika kommunikationsnäten för att tillhandahålla och skaffa tjänster. Den digitala televisionsverksamhetens framgång beror på hur väl den i denna omgivning kan producera tjänster och innehåll som motsvarar användarnas behov. Kommunikationsministeriet följer upp situationens helhetsutveckling och genomför vid behov åtgärder som främjar spridningen av den digitala televisionen. Helsingfors den 25 april 2003 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5