Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeudellinen sääntely kansainvälistyy ja kohdistuu yhä uusille elämänalueille. Yhteiskunnan moninaistuminen, kansainvälistyminen sekä väestörakenteen muutos aiheuttavat erityisiä tarpeita lainsäädännön ja oikeusturvajärjestelmän kehittämiselle. Kansalaisten tiedon tarve heitä koskevissa asioissa on lisännyt oikeudellisen neuvonnan tarvetta. Oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimenettelyä koskevat uudistukset ovat lisänneet asianosaisten oikeudenkäyntikuluriskiä, mikä on nostanut oikeudenkäyntikynnystä erityisesti riita-asioissa. Eri tuomioistuinten käsittelyajoissa on suuria eroja, mikä merkitsee alueellista epätasapainoa oikeusturvan saatavuudessa. Sovittelumenettelyn merkitys on kasvanut. Oikeuksien toteutumisen takaava selkeä lainsäädäntö, hyvä hallinto ja tehokas oikeusturvajärjestelmä ovat yhä keskeisempiä kilpailutekijöitä kansainvälisillä markkinoilla. Suomen rikollisuustilanteessa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Suhteessa väkilukuun tapahtuu Suomessa edelleen henkirikoksia enemmän kuin Pohjoismaissa ja muissa Länsi-Euroopan maissa. Tilastoitu pahoinpitelyrikollisuus on pitkällä aikavälillä jonkin verran lisääntynyt. Alkoholilainsäädännössä vuonna 2004 tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet lähinnä väkivaltarikoksiin ja välittömästi alkoholin käyttöön liittyviin rikoksiin. Niiden määrän kasvu on viime aikoina kuitenkin pysähtynyt. Viranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten ja omaisuusrikosten kehityssuunta on ollut laskeva. Nopeaan globalisaatiokehitykseen liittyvät uhkat koskevat kansainvälistä terrorismia ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuutta sekä järjestäytyneen rikollisuuden leviämistä. Nämä edellyttävät oikeusviranomaisten kansainvälisen yhteistyön lisäämistä ja kotimaisen viranomaisyhteistyön tehostamista. Kuluvan vuosikymmenen alkuvuosina yksityishenkilöiden ja yritysten velkaongelmien määrä on pysynyt useimmilla mittareilla tarkasteltuna jokseenkin vakaana. Tärkein ympäristömuuttuja on yleinen talouskehitys, jota kuvaavat parhaiten kokonaistuotannon kasvu ja keskimääräinen työttömyysaste. Molempien muuttujien suhteen kehityksen idaan lähivuosina olevan myönteinen. Kotitalouksien velkaantumisaste on kuitenkin viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen tasaisesti kasvanut, mikä lisää riskejä ylivelkaantumiseen. Velkaantumisaste suhteessa käytettäviin tuloihin oli 87 % syyskuussa. Väestön eliniän pidentyminen ja perhevarallisuuden kasvu sekä perheiden monimuotoistuminen ja kansainvälistyminen tekevät tarpeelliseksi perheenjäsenten keskinäisiä varallisuussuhteita koskevan lainsäädännön uudistustarpeiden innin. Väestörakenteen muutos ja rakennuskannan vanheneminen lisäävät muun muassa asunto-osakeyhtiöiden perusparannus- ja kunnossapitotarvetta, mikä on otettava huomioon lainsäädännön uudistamistarpeita itaessa. Euroopan unionin osalta ajankohtaistuu erityisesti perustuslakisopimusta koskevien ratkaisujen valmistelu ja päätöksenteko. Ratkaisut koskevat muun muassa unionin toimivallan laajuutta. Hallinnonalan viranomaistoimintaan kohdistuvat palveluvaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä edellyttää voimavarojen kohdentamista entistä selvemmin hallinnonalan ydintehtäviin ja tukipalvelujen tehostamista. Oikeusministeriö asettaa seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja muut kehittämistavoitteet: Hallinnonalan tavoitteenasettelussa keskeisiä painotuksia ovat oikeudenkäynteihin liittyvien käsittelyviiveiden vähentäminen rikosvastuun toteuttamiseen liittyvien viiveiden vähentäminen vankilaolosuhteiden parantaminen Oikeusturva Tuomioistuinten harjoittamassa lainkäytössä on kysymys oikeusvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytyksistä. Tuomioistuinlaitoksen koko yhteiskunnan kannalta perustavaa laatua olevana yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on turvata oikeusrauhan säilyminen. Tähän nähden oikeuslaitoksen tulee antaa oikeudenkäynnin osapuolille oikeusturvaa oikeudenmukaisin menettelyin, edistää yleistä hyvinvointia takaamalla korkeatasoinen oikeusturva ja tur- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

vata luottamuksen säilyminen. Oikeusturvapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota tarjottavan oikeusturvan joutuisuuteen, alueelliseen tasapuolisuuteen ja kustannusten kohtuullisuuteen. Tuomioistuinten lainkäytön ensisijaisena tavoitteena tuomioistuinlaitoksen supistuvassa menokehyksessä on säilyttää oikeusturvan saatavuus ja asioiden käsittelyajat saavutetulla tasolla. Tavoite edellyttää tuottavuus- ja kehittämistoimin toteutettavia oikeuslaitoksen rakenteellisia uudistuksia ja oikeudenkäyntimenettelyjen keventämistä. Tuomioistuinten alueellisia käsittelyaikaeroja tasoitetaan. Tavoitteena on supistaa alueelliset käsittelyaikaerot, jotka nykyisin ovat enimmillään 5 6 kuukautta, hovi- ja hallinto-oikeuksissa enimmillään neljään kuukauteen vuonna. Asioiden kokonaiskestoon ja pitkään vireillä olleisiin asioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Asioiden käsittelyn kokonaiskesto ei pitene vuonna. Oikeusavun saatavuutta parannetaan vakinaistamalla oikeusneuvonnan kokeilut oikeusaputoimistoissa. Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan keskeinen tavoite on rikollisuuden, erityisesti uusintarikollisuuden vähentäminen. Painopistealueina ovat väkivalta-, huume- ja talousrikollisuus. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehostetaan erityisesti väkivaltarikosten torjuntaa, rikosvastuun joutuisaa toteuttamista, syyttäjien otetta rikosasiain käsittelyketjussa sekä rangaistusten täytäntöönpanon vaikuttavuuden parantamista uusintarikollisuuden vähentämiseksi. Käynnistetään esitutkinta- ja pakkokeinolain kokonaisuudistuksen valmistelu. Tavoitteena on vähentää ensikertaisten vankien uusintarikollisuutta siten, että viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaan palaavien määrä vähenee 35 prosentin tasolta 32 prosentin tasolle. Henkirikosten määrä pyritään alentamaan pysyvästi alle sataan vuodessa, kun se on viime vuosina vaihdellut runsaan 100 ja vajaan 150 välillä. Rangaistusjärjestelmää kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota vankiluvun hallintaan, jotta vankimäärästä aiheutuvia kustannuspaineita voidaan hillitä ja kohdentaa käytettävissä olevia resursseja entistä tehokkaammin uusintarikollisuutta vähentävään toimintaan. Vankien majoitustiloja koskevien pahimpien epäkohtien poistamista kiirehditään. Lounais- Suomen vankila otetaan käyttöön vuonna. Kotkan oikeustalohanke käynnistetään. Kylmäkosken vankilan laajentamista selvitetään liittyen äkillisiä rakennemuutoksia kokeneiden paikkakuntien erityisiin rahoitusjärjestelyihin. Maksuhäiriöt ja velkahallinta Velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein ja kehittämällä ulosotto- ja konkurssivalvontaviranomaisten toimintaa vähennetään velkaongelmia, tehostetaan ja nopeutetaan velvoitteiden täytäntöönpanoa ja maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä, edistetään velallisten selviytymistä veloistaan, alennetaan perintäkustannuksia sekä tehostetaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa. Näin vahvistetaan osaltaan tervettä taloutta ja luotonantoa, ehkäistään sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä sekä vastustetaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Vaikuttavuustavoitteita ovat torjuttujen luottotappioiden määrää kuvaavan ulosoton perintätuloksen vakiinnuttaminen, väärinkäytösten tehokkaampi selvittäminen, ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen sekä perintäkustannusten alentaminen. Perintätulos vakiinnutetaan 640 milj. euron tasolle siitä huolimatta, että velallisen suojaosuuden korottaminen palkan ulosmittauksessa pienentää tulosta vuoden alusta ja ulosoton määräaikaisuuden vaikutusten voimaantulo vuonna 2008. Ulosoton määräaikaisuuden vaikutusten voimaantulo ja velkavastuun päättyminen tulevat vähentämään ulosottovelallisten ja velkaongelmien määrää vuodesta 2008 seuraavan vuosikymmenen alkuun. Kansalaisten oikeussuhteet Perhesuhteita koskevan lainsäädännön kehittämisessä olennaista on tasapainon säilyttäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä. Arvioidaan tehdyn tutkimuksen pohjalta, johtaako voimassa oleva aviovarallisuutta koskeva lainsäädäntö sovittelusäännöksineen epäoikeudenmukaisiin ja yllättäviin lopputuloksiin. Vaikutetaan kansainvälisellä tasolla säännösvalmisteluun, jolla tähdätään oikeusvarmuuden lisäämiseen perhesuhteiden kansainvälistyessä erityisesti määrittelemällä, mitkä tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ja minkä valtion lakia sovelletaan muun muassa elatusvelvoitetta koskeviin kysymyksiin. Jatketaan sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja sähköistä panttikirjaa koskevaa lainvalmistelua ottaen huomioon järjestelmän rakentamisessa valittavat tietotekniset ratkaisut ja järjestelmän rahoittaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Euroopan oikeudellinen kehittäminen Suomen tavoitteena on Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätelmien mukaisesti todellinen eurooppalainen oikeusalue, jossa kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein. Oikeusministeriö painottaa erityisesti tuomioiden ja päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Lainsäädännön laatu Tavoitteena on, että lainsäädäntöä käytetään johdonmukaisesti ja tilanteissa, joissa lainsäädäntö toteuttaa asetetut tavoitteet kokonaisuutena iden parhaalla mahdollisella tavalla. Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat yhteiset järjestelmät ja toimintaperiaatteet. Kehitetään erityisesti menetelmiä sääntelyn hallittavuuden parantamiseksi sekä vaihtoehtojen ja vaikutusten imiseksi. Edistetään hyvää säädösvalmistelukulttuuria niin kansallisesti kuin EU- ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Tuottavuuden kehittäminen Hallinnonalan tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan vuosina 2011 hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisia toimenpiteitä, joilla pyritään hallituksen kehyspäätöksen 23.3. mukaisesti luomaan edellytykset yhteensä 720 henkilötyövuoden vähennysten toteuttamiselle luonnollista vaihtuvuutta hyväksikäyttäen. Vuonna pyritään tuottavuustoimiin liittyen vähentämään hallinnonalalta yhteensä 48 henkilötyövuotta. Keskeiset tuottavuuden kehittämistavoitteet on esitetty hallinnonalan tuottavuusohjelmassa. Edellä sanottuja lähivuosien strategisia tavoitteita täsmentävät vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet on esitetty tämän pääluokan eri luvuissa. Hallinnonalan yleiset, ennen muuta henkilöstöön, tuottavuuden parantamiseen ja tietohallintoon liittyvät kehittämistavoitteet on esitetty luvussa 25.01 (Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset). Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 90 718 91 212 95 083 3 871 4 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 169 23 969 23 121-848 - 4 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 200 17 143 20 462 3 319 19 27. Erityismenot (määräraha) 1 334 1 000 1 000 29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 39 622 39 000 39 000 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (määräraha) 11 393 10 100 11 500 1 400 14 10. Tuomioistuinlaitos 225 824 221 881 225 027 3 146 1 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 222 7 000 7 000 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 741 8 500 8 500 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 202 545 199 981 203 127 3 146 2 27. Erityismenot (määräraha) 7 316 6 400 6 400 30. Oikeudelliset palvelut ja julkinen oikeusapu 56 501 56 251 54 805-1 446-3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 21. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21 208 21 851 22 405 554 3 50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (määräraha) 35 293 34 400 32 400-2 000-6 40. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 80 409 79 000 80 123 1 123 1 21. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 80 409 79 000 80 123 1 123 1 50. Rangaistusten täytäntöönpano 194 839 195 630 203 880 8 250 4 21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 188 939 190 230 198 480 8 250 4 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 5 900 5 400 5 400 60. Syyttäjälaitos 30 949 30 998 31 499 501 2 21. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 949 30 998 31 499 501 2 70. Vaalimenot 4 119 21 150 14 660-6 490-31 21. Vaalimenot (määräraha) 4 119 21 150 14 660-6 490-31 Yhteensä 683 358 696 122 705 077 8 955 1 Henkilöstön kokonaismäärä 9 581 9 610 9 560 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset S e l v i t y s o s a : Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriön pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämislinjat vuoteen 2012 on määritetty ministeriön strategia-asiakirjassa. Pääluokkaperustelujen selvitysosassa on esitetty keskeiset näiden linjausten mukaiset vaikuttavuustavoitteet sekä hallitusohjelmaa ja hallituksen strategia-asiakirjaa toteuttavat tavoitteet. Tässä luvussa on esitetty oikeusministeriötä ja sen yhteydessä toimivia viranomaisia koskevat tavoitteet sekä koko hallinnonalalle yhteisiä kehittämistavoitteita. Oikeusministeriö asettaa seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle. Vakiinnutetaan valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat, joilla parannetaan säädösvalmistelun suunnitelmallisuutta ja laatua. Yhtenäistetään ja selkiytetään säädösehdotusten vaikutusten intia koskeva ohjeistus ja luodaan niiden täytäntöönpanoa tukevat järjestelyt. Oikeusministeriö yhteensovittaa toimenpiteitä sekä edistää hyvää säädösvalmistelukulttuuria mm. ohjauksella, neuvonnalla ja laintarkastuksella. Oikeusministeriön laintarkastuksen kattavuustavoite on, että hallituksen lakiesityksistä vähintään 80 % sekä VN- ja TPasetuksista vähintään 70 % tulee tarkastetuiksi. Tarkastuksen joutuisuustavoite on 15 päivää. Vaikutetaan siihen, että ministeriöt omalta osaltaan suunnittelisivat lainvalmistelutyön paremmin ja tähän liittyen noudattaisivat tarkastuttamisvelvollisuutta ja varaisivat riittävän ajan kääntämiselle ja tarkastukselle. Käynnistetään inti perustuslain toimivuudesta ja mahdollisesta tarkistamistarpeesta. Selvitetään valtiollisen kansanäänestyksen ja kansanaloitteen kehittämistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Oikeusturvan kehittämisessä painopistealueena olevaa käräjäoikeusverkoston kehittämistä nopeutetaan ja tavoitteena on lakkauttaa vuonna neljä käräjäoikeutta. Organisaatiomuutosten lisäksi jatketaan yleisten tuomioistuinten oikeudenkäyntimenettelyjen ja kokoonpanojen keventämistä sekä tuetaan hallinto-oikeuksien uusien joustavien kokoonpanojen käyttöönottoa. Selvitetään oikaisumenettelyn laajentamismahdollisuuksia ja Helsingin hallinto-oikeuteen keskitettyjen veroasioiden hajauttamismahdollisuuksia muihin hallinto-oikeuksiin. Yhtenäistetään hallinto-oikeuksien muutoksenhakujärjestelmää toteuttamalla maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla olevan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävien siirto hallinto-oikeuksille. Käynnistetään hallintolainkäyttölain tarkistaminen. Kiinteistöjen kirjaamisasioiden käsittelyn kehittämistä selvitetään. Summaaristen asioiden käsittelyä tehostetaan vuonna valmistuvien selvitysten pohjalta. Useat edellä mainitut toimenpiteet liittyvät tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Kriminaalipolitiikassa ministeriön painopistealueita ovat vankeuslain ja siihen liittyvien organisaatio- ja henkilöstörakenteen muutosten toteuttaminen uudessa vankeuslainsäädännössä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, vankiluvun hallintaan tähtäävien ja muiden tuottavuustoimien valmistelu ja toteuttaminen sekä syyttäjätoimen organisaatiomuutosten sujuva toteuttaminen. Suunnitteilla olevat vankimäärään vaikuttavat toimenpiteet koskevat sakon muuntorangaistusta, valvotun koevapauden käyttöä, elektroniseen valvontaan tai muuhun vastaavaan menetelmään perustuvaa vankilan ulkopuolella täytäntöönpantavaa seuraamuksen käyttöönottoa sekä yhdyskuntapalvelun sisällön kehittämistä sen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Vankeinhoitolaitoksen investointiohjelman suunnittelussa huolehditaan yhteistyössä Rikosseuraamusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa erityisesti siitä, että vankien majoitustiloja koskevat pahimmat hygieeniset epäkohdat saadaan poistetuksi viimeistään 2010-luvun alussa. Tuetaan kirjallisen rikosprosessin laajamittaista käyttöönottoa sekä syyttäjälaitoksen resurssien kohdentamista talousrikos- ja muiden vaativien rikosasioiden entistä joutuisampaan käsittelyyn. Huolehditaan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoon liittyvistä koordinointi-, seuranta- ja asiantuntijatehtävistä. Maksuhäiriöpolitiikassa ulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään uudistetun ulosottolainsäädännön pohjalta niin, että ulosottopiirien määrä olisi 22 vuoden 2008 alussa, kun se tällä hetkellä on 51. Organisaatiomuutoksella pyritään nykyistä tasaisempaan työnjakoon sekä parempaan tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Yksinkertaistetaan riidattomien saatavien perintää sekä tehostetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa. Otetaan kolmen seuraavan vuoden aikana käyttöön maksuhäiriöpolitiikan pääluokkaperusteluissa esitetyt vaikuttavuustunnusluvut. Hallinnonalan tukitehtävien laadun ja tuottavuuden parantamiseksi jatketaan perustettujen talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietotekniikan palvelukeskusten kehittämistä osana valtion palvelukeskusverkostoa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta saavuttaa täyden laajuutensa vuoden alussa ja palvelujen tuottamisessa valmistaudutaan siirtymään nettobudjetointiin vuonna 2008. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa vakiinnutetaan uudet ohjaus- ja seurantamenettelyt sekä kehitetään palveluiden hinnoittelua ja tuotteistamista sekä palvelusopimuksia tavoitteena selkeä tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönotto. Huolehditaan siitä, että toiminta ja palveluiden tuottaminen ovat yhdenmukaisia valtion IT-toimintojen uudistamistavoitteiden ja -toimenpiteiden kanssa. Tietohallinnossa painopistealueita ovat hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan ja oikeusministeriön tuottavuusohjelmaan sisältyvät sähköinen oikeusprosessi, sähköiset palvelut kansalaisille ja sidosryhmille, oikeussaliteknologian kehittäminen sekä poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tiedonvaihdon kehittäminen rikosasiain toimintoketjun sujuvuuden parantamiseksi. Sähköisiä asiointipalveluita kehitetään. Oikeusministeriön hallinnonalan henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatketaan ja strategia uudistetaan suunnitelman mukaan vuoden aikana. Tällöin otetaan erityisesti huomioon hallinnonalan tuottavuusohjelman vaikutukset hen- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

kilöstön mitoittamiseen ja sen osaamisen kehittämiseen. Jatkotyössä otetaan käyttöön strategian toimeenpanossa jo valmiiksi saatu kehittämistyö. Oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämistä jatketaan julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä koskevien hallituksen linjausten, oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämisohjelman () ja valmisteltavana olevan tutkimusstrategian pohjalta. 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 121 000 euroa. Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot. Toiminnan menot ja tulot ( 1 000 euroa) Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : varsinainen talous esitys Bruttomenot 31 731 23 999 23 151 Bruttotulot 418 30 30 Nettomenot 31 313 23 969 23 121 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 738 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 594 Määrärahasta on tarkoitettu 470 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 000 000 euroa siirtona Oikeushallinnon palvelukeskukselle momentille 25.01.22 talous- ja henkilöstöhallinnon tukitehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyen. Lisäyksenä on otettu huomioon 76 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja 88 600 euroa VEL-eläkemaksun hoitokuluosuutena. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 44 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Määrärahan käytön itu jakautuminen päätoiminnoittain % Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 10 Säädösvalmistelu 23 EU- ja muu kansainvälinen yhteistyö 15 Hallinnonalan ohjaus 16 Ministeriön muut hallintotehtävät 4 Ministeriön tukitoiminnot 21 Palkallinen poissaolo 11 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Tietoja henkilöstöstä Henkilötyövuodet 395 280 244 Keski-ikä 45,6 46,1 46,6 Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,2 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 7,8 7,5 talous 23 121 000 lisätalous 110 000 talous 23 969 000 tilinpäätös 31 169 000 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 462 000 euroa. Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen toiminnan tulot sekä EU:lta saatavat tulot. Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen keskustelun, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämiseen ja resurssien uudelleenkohdentamiseen liittyen tavoitteena on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resurssien olennainen vahvistaminen ja laitoksen uudelleenorganisointi. Rikollisuustilanteen seurantaa kehitetään. Aiempaa määrällistä seurantaa syvennetään ja laajennetaan rikollisuuden luonteen ja teonpiirteiden seurantaan rekisteriaineistojen avulla. Muita rikollisuustutkimuksen painopisteitä ovat vuoden kansallisen uhritutkimuksen aineiston analyysi sekä nuorten miesten rikollisuus ja rikosuhrikokemukset. Seuraamusjärjestelmän tutkimuksen teemoja ovat nuorisorangaistus, seuraamusten vaikutus uusintarikollisuuteen sekä sen selvittäminen, kuinka paljon nuoria on rikosperusteisesti ja tahdonvastaisesti muissa laitoksissa kuin vankiloissa. Oikeusolojen kuvauksessa idaan oikeudellisten instituutioiden toimintaa ja oikeusongelmien ratkaisutapoja. Lisäksi idaan perheitä, velkojen hallintajärjestelmiä sekä tietosuojaa koskevan sääntelyn toimivuutta. Lainsäädäntötutkimusta harjoitetaan myös erityisesti sääntelyn ja lainvalmistelun laadun näkökulmasta. Yleisön luottamus oikeuslaitokseen on myös tutkimuksen kohteena. Laitoksen kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä yliopistoihin ja alan tutkimuslaitoksiin lisätään. Tutkimustiedon saatavuutta ja tiedon käytettävyyttä vahvistetaan verkkotiedottamista lisäämällä. Maksullisen tutkimustoiminnan tuloilla pyritään jatkossakin kattamaan viidesosa laitoksen kokonaisrahoituksesta. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää kansalaisten perusoikeutena olevaa oikeutta yksityisyyteen ja edistää osaltaan kansalaisten luottamusta yhteiskunnan palveluihin. Toimiston lähivuosien keskeinen tehtävä on osallistua mahdollisimman laajasti tietoyhteiskunnan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön sekä tuottaa tähän liittyvää ohjausaineistoa, harjoittaa laajaa sidosryhmäyhteistyötä ja osallistua eri toimialojen lainsäädäntö- ja menetelmäkehitystyöhön sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Rekisterinpitäjiltä ja rekisteröidyiltä kirjallisesti tulevien toimenpide- ja ohjauspyyntöjen määrää pyritään pitemmällä tähtäimellä vähentämään ennaltaehkäisevän toiminnan ja ratkaisukäytännöstä tiedottamisen avulla. Lyhyemmällä tähtäimellä vireille tulevien asioiden määrän idaan kuitenkin lisääntyvän. Lisäksi tehtävät tulevat valmisteilla olevan lainsäädännön johdosta lisääntymään. Tavoitteena on lisätä asioiden käsittelymääriä sisäisiä toimintatapoja ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Oikeudenloukkauksia koskevien asioiden osuutta pyritään vähentämään suhteessa ohjaus- ja neuvontapyyntöjen määrään samalla kun tavoitteena on alentaa käsiteltävien asioiden keskimääräistä kustannusta. Tietopalvelua ja asioista tiedottamista sekä ratkaisujen laatua ja niiden ymmärrettävyyttä pyritään kehittämään. Tavoitteena on säilyttää asioiden käsittelyaika entisellään tai lyhentää sitä. Luottotietolainsäädäntöön ja sähkö- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

isen viestinnän tietosuojalainsäädäntöön liittyvät, vireillä olevat uudistukset kuitenkin lisäävät merkittävästi työmäärää, mikä vaikuttaa myös yksikön resurssitarpeisiin. Kansalaisilta vireille tulevien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 6 kuukautta, kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika 4 kk. Enimmäiskäsittelyaikatavoite on 10 kk (kuten v. ). Maksullisen koulutustoiminnan laajuus on edelleen noin 10 000 euroa vuodessa. Tietosuojavaltuutetun kustannukset ja henkilötyövuodet toimintokokonaisuuksittain Kustannukset Henkilötyövuodet 2004 2004 Päätoiminnot TSV:n ratkaisutoiminta 23 % 27 % 24 % 27 % Ennaltaehkäisevä toiminta 22 % 19 % 19 % 17 % Lainsäädännön ja hallinnon kehittäminen 3 % 4 % 3 % 4 % Ennakko- ja jälkikäteisvalvonta sekä lausunnot 6 % 7 % 6 % 7 % Tietopalvelu, konsultointi ja tietosuojan yleinen seuranta 8 % 9 % 9 % 10 % Kansainvälinen toiminta 6 % 7 % 4 % 4 % Tukitoiminnot 19 % 16 % 20 % 19 % Palkallinen poissaolo 12 % 11 % 14 % 12 % Kustannukset (1 000 euroa)/henkilötyövuodet yhteensä 1 263 1 299 21,0 20,8 Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien estämiseksi sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista. Raideliikenteen ja ilmailun suositusten toteutumisaste on noin 60 %. Tavoitteena on kehittää suositusseurannan ajantasaisuutta ja parantaa suositusten laatua ja niistä tiedottamista. EU-yhteistyö tulee edelleen tiivistymään ja asettamaan uusia vaatimuksia onnettomuustutkinnalle muun muassa Euroopan unioniin perustettujen yhteiseurooppalaisten ilmailu-, rautatie- ja merenkulun turvallisuusviranomaisten toiminnan laajentuessa ja kehittyessä. Kilpailuttamismahdollisuuksien ja tutkinnan kustannusten seurannan kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tähän liittyen on jo aloitettu toimintolaskentajärjestelmän ja työajankirjaussovelluksen käyttö. Toimintakäsikirjan ja tutkijan ohjeiden perusteella kehitetään tutkintakäytäntöjä ottaen huomioon myös Euroopan unionin piirissä aloitetut tutkinnan yhtenäistämis- ja kehittämistavoitteet. Tutkijoiden koulutusta jatketaan. Suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu keskimäärin yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin puolessa vuodessa. Oikeusrekisterikeskuksen kustannukset ja henkilötyövuodet Pyritään tekemään aikaisempaa enemmän niin sanottuja alustavia selvityksiä, jotta voidaan entistä tarkemmin ida, onko tapauksen ottaminen tutkittavaksi yleisen turvallisuuden kannalta tärkeää. Tavoitteena on tietää suositusten osalta toteutuksen tilanne 80 prosentista suosituksista. Tutkinnan kestäessä pyritään aikaisempaa enemmän informoimaan osapuolia ja toimialoja turvallisuuden kannalta merkittävistä havainnoista tutkinnan aikana. Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Oikeusrekisterikeskuksen perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi luovutettavien rikostaustaotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan vuonna 2003. Lisäksi vuonna 2002 voimaan tullut laki sakon täytäntöönpanosta on lisännyt maksuaikahakemusten määrää huomattavasti. Erityistavoitteena on saattaa loppuun vuonna aloitettu yksityisoikeudellisten rekisterien hallittu alustan vaihto sekä tehostaa uuden täytäntöönpanojärjestelmän avulla perintätulosta. Rangaistusmääräysja rikesakkomenettelyn kehittäminen vähentää Oikeusrekisterikeskuksen työmäärää. Kustannukset Henkilötyövuodet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

2004 2004 Päätoiminnot 57 % 50 % 70 % 66 % Tukitoiminnot 30 % 38 % 15 % 17 % Palkallinen poissaolo 13 % 12 % 15 % 17 % Kustannukset (1 000 euroa) ja henkilötyövuodet yhteensä 3 838 5 187 56,7 53,5 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen tehtävänä on tuottaa hallinnonalan virastoille tietotekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tuotanto-, hankinta- ja tukipalveluja, jotka tukevat virastojen toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Tietotekniikkakeskus tuottaa tarvittavat palvelut itse tai hankkii ne muilta palvelun tuottajilta. Tietotekniikkakeskuksen ohjaus perustuu tulosohjaukseen ja palvelusopimuksiin. Virastoihin tällä hetkellä sijoitettujen alueellisten tukihenkilöiden asemaa ja organisaatiota sekä siirtoa tietotekniikkakeskuksen henkilöstöksi selvitetään vuoden aikana. Keskeisiä kehittämisalueita ovat tiedon saatavuuteen liittyvät raportointijärjestelmät, tietopalvelujärjestelmät kuten Finlex ja sähköiseen asiointiin liittyvät kehittämistehtävät sekä oikeussaliteknologian rakentaminen videoja äänentallennusjärjestelmineen ja hallinnonalojen välisen tiedonsiirron kehittäminen. Useissa hallinnonalan tuottavuushankkeissa tietotekniikan kehittäminen on keskeisellä sijalla. IT-palveluiden laadun ja käyttökelpoisuuden mittaamiseksi suoritetaan vuosittain palvelutasotutkimuksia ja käytettävyystutkimuksia. Tietojärjestelmien käytettävyys pyritään pitämään nykyisellä hyvällä tasolla ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan käyttäjätuen palveluja parantamalla. Erityisesti panostetaan palveluiden tuotteistamiseen ja hinnoitteluun. Palvelujen tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan vertaamalla käyttäjäkohtaisia kustannuksia muihin hallinnonaloihin. Oikeusministeriön alaisuuteen perustettiin 1.1. Oikeushallinnon palvelukeskus, johon keskitetään valtaosa ministeriössä ja hallinnonalan virastoissa aiemmin hoidetuista talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Toiminta saavuttaa täyden laajuuden vuoden alussa, kun myös Kuopion toimipiste aloittaa toimintansa. Oikeushallinnon palvelukeskuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta, taloudellisuutta ja laatua hallinnonalalla sekä vapauttaa hallinnonalan virastoissa voimavaroja niiden perustehtäviin. Keskeiset tulosohjauksen ja palvelujen laatua mittaavat mittarit valmistellaan vuoden aikana siten, että niitä hyödynnetään viraston valmistautumisessa nettobudjetointiin vuonna 2008. Toiminnan menot ja tulot ( 1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 7 117 17 653 20 962 Bruttotulot 526 510 500 Nettomenot 6 591 17 143 20 462 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 663 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 272 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 33 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 575 000 euroa siirtona momentilta 25.50.21 vankiloiden mikrotukihenkilöiden siirrosta Oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen sekä 2 852 000 euroa siirtona momenteilta 25.01.21, 25.10.21, 25.10.22, 25.10.23, 25.40.21 ja 25.60.21 Oikeushallinnon palvelukeskuksen toimintamenoja varten. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 44 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Vuonna Oikeushallinnon palvelukeskuksen toimintamenojen rahoituksesta on muiden momentin 25.01.22 virastojen osuus 132 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Määrärahan käytön itu jakautuminen Oikeushallinnon palvelukeskus 7 300 000 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus 5 200 000 Oikeusrekisterikeskus 2 950 000 Tietosuojavaltuutetun toimisto 1 300 000 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 167 000 Onnettomuustutkintakeskus 950 000 Kriminaalipolitiikan instituutti (Heuni) 470 000 Tietosuojalautakunta 25 000 Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät 1 000 000 Yhteiset tietohallintomenot 100 000 Yhteensä 20 462 000 Tietoja henkilöstöstä Henkilötyövuodet 113 268 351 Keski-ikä 45,4 45,7 46,0 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,4 8,0 8,0 talous 20 462 000 talous 17 143 000 tilinpäätös 7 200 000 27. (25.01.29) Erityismenot (määräraha) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen. talous 1 000 000 talous 1 000 000 tilinpäätös 1 333 951 29. (25.01.19) Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 39 000 000 euroa. talous 39 000 000 talous 39 000 000 tilinpäätös 39 621 961 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (määräraha) Momentille myönnetään 11 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkolain (1204/) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 880 000 euroa muihin kuin rikosvahinkolain nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapaudenmenetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain nojalla maksettaviin korvauksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Käyttösuunnitelma Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset 9 650 000 Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille (enintään) 290 000 Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 1 300 000 Muut avustukset (enintään) 260 000 Yhteensä 11 500 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 400 000 euroa uuden rikosvahinkolain johdosta. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta seuraa uuden rikosvahinkolain tavoitteiden toteutumista. talous 11 500 000 talous 10 100 000 tilinpäätös 11 392 999 10. Tuomioistuinlaitos S e l v i t y s o s a : Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä erimielisyyksien selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta. Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin. Tätä korostaa myös oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen erityisesti Euroopan unionin jäsenyyden, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä monien muiden Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden myötä. Muun muassa EY-oikeus ulottaa vaikutuksensa yhä useammille oikeusaloille, ja sitä joudutaan soveltamaan yhä useammin niin hallintolainkäytössä kuin yleisissä tuomioistuimissakin. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat, hakemusasiat ja kirjaamisasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityisille ihmisille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta päätöksiin, joita tehdään kaikilla hallinnonaloilla ja hallinnon eri tasoilla. Hallintotuomioistuinten ratkaisuilla on usein asianosaisvaikuttavuuden lisäksi laajalle yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyyn ulottuvia vaikutuksia. Näin esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien muodostamista koskevien valitusten ratkaisemisella on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Verotusta sekä taloudellista kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat ratkaisut vaikuttavat välittömästi taloudelliseen toimintaan. Samoin ratkaisuilla on merkitystä hallinnon toimivuuden edistämisessä, sillä vähäinenkin viivytys tai epävarmuus sovellettavan lainsäädännön oikeista tulkinnoista voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia hallinnossa. Julkishallintoa koskevalle lainsäädännölle on tunnusomaista jatkuva muutos ja laajentuminen yhä uusiin asiaryhmiin, mikä osaltaan lisää hallintotuomioistuimiin kohdistuvia odotuksia. Esimerkiksi väestörakenteen muutokset edellyttävät jatkuvaa lainsäädännön uudistamista, jolloin hallintotuomioistuinten ratkaistaviksi tulee jatkuvasti uudentyyppisiä oikeuskysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon alalta. Hallinto-oikeuksien piirissä on korkeimman hallinto-oikeuden johdolla aloitettu järjestelmällinen yhteistyö laadunhallinnassa. Tuottavuus- ja kehittämistoimiin kuuluvina toimenpiteinä nopeutetaan käräjäoikeuksien yhdistämistä ja kevennetään tuomioistuimien menettelyjä. Hovioikeusprosessia tehostetaan seulontamenettelyn avulla, ratkaisukokoonpanoja ke- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

ventämällä tai muilla vuonna valmistuvassa selvityksessä esitettävillä keinoilla. Rikosasioissa vakiinnutetaan kirjallinen menettely. Laajojen asioiden käsittelyä nopeutetaan ja tehostetaan kehittämällä yhteistyötä oikeudenkäynnin eri toimijoiden kesken. Hallinto-oikeuksissa vakiinnutetaan nykyistä joustavammat käsittelykokoonpanot. Tuetaan eri tuomioistuimissa tehtävää laatutyötä. Tuomarivastuujärjestelmää kehitetään, tuomarikoulutusjärjestelmän valmistelua sekä oikeuslaitoksen kansliahenkilöstön ammatillisen koulutusohjelman toteuttamista ja tuomioistuinten johtamiskoulutusta jatketaan. Käynnistetään hanke oikeustalon rakentamiseksi Kotkaan. Tietoja henkilöstöstä Yleiset tuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 2 823 2 764 2 736 Keski-ikä 46,5 47,0 47,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,5 7,5 7,5 Hallintotuomioistuimet Henkilöstömäärä, htv 658 672 668 Keski-ikä 47,7 48,0 48,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,9 8,5 8,5 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Tunnuslukutaulukko Korkein oikeus valvoo omalla toimialallaan alempien tuomioistuinten lainkäyttöä esimerkiksi seuraamalla toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä laatii yleisten tuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Korkeimpaan oikeuteen saapuvien asioiden samoin kuin myönnettävien valituslupien ja julkaistujen asiaratkaisujen määrän idaan pysyvän suunnilleen aikaisempien vuosien tasolla. Vuonna saapui 3 151 asiaa, myönnettiin valituslupa 174 asiassa ja julkaistiin 145 ratkaisua. Saapuneista asioista 33 % oli riita- ja 38 % rikosasioita. Vuoden alusta voimaan tulleet säännökset tulevat jossain määrin vähentämään ylimääräisten muutoksenhakuasioiden aiheuttamaa työmäärää ja mahdollistavat siten korkeimman oikeuden työn kohdentamisen oikeuskäytännön ohjaamisen kannalta aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. tavoite Ratkaistut asiat, kpl 3 154 3 150 3 150 myönnetyt valitusluvat 174 170 180 julkaistut ratkaisut 145 130 140 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) valituslupa-asiat 5,2 4,0 4,0 asiaratkaisut 15,3 14,0 14,0 Toiminnallinen tehokkuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 305 2 317 2 317 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 37 37 37 Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Vuonna keskimääräisen neljän kuukauden käsittelyajan lisäksi tavoitteena on, että hylätyistä valituslupa-asioista 80 % käsitellään alle kuudessa kuukaudessa. Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 130 000 euroa momentille 12.25.01. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 34 000 euroa siirtona Oikeushallinnon palvelukeskukseen momentille 25.01.22 sekä lisäyksenä 6 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 22 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. talous 7 000 000 lisätalous 4 000 talous 7 000 000 tilinpäätös 7 222 000 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 500 000 euroa. Tunnuslukutaulukko S e l v i t y s o s a : Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Oikeusturvanäkökohtien lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemat ennakkopäätökset ovat tärkeitä lakien soveltamiselle valtion ja kuntien hallinnossa. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 85 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä esimerkiksi seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä laatii hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä asianosaisille ja monilla päätöksillä on myös laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavina ennakkopäätöksinä sekä keskeinen asema EY-oikeuden soveltamisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava ratkaista muutoksenhakuasiat joutuisasti. Vuonna korkeimman hallinto-oikeuden tavoitteena on ratkaista 4 100 lainkäyttöasiaa. Uusia asioita idaan saapuvan 3 900. Vuonna ratkaistavien asioiden keskimääräiseksi käsittelyajaksi idaan muodostuvan 10 kuukautta siten, että niistä 28 % on ratkaistu alle kuudessa kuukaudessa ja 25 % 6 9 kuukaudessa (28 ja 20 % vuonna ). tavoite Ratkaistut asiat, kpl 4 009 4 000 4 100 Keskimääräinen käsittelyaika (kk) 10,6 10,0 9,7 Toiminnallinen tehokkuus taloudellisuus ( /ratkaistu asia) 2 176 2 179 2 180 tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) 41 40 41 Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina idaan kertyvän 300 000 euroa momentille 12.25.01. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 40 000 euroa siirtona Oikeushallinnon palvelukeskukseen momentille 25.01.22 ja lisäyksenä 4 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 22 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

talous 8 500 000 lisätalous 3 000 talous 8 500 000 tilinpäätös 8 741 000 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 203 127 000 euroa. Käräjäoikeuksien tuomiopiirijärjestelyihin liittyen (Kokemäki, Kyrönmaa, Orimattila ja Turunseutu) voidaan 1.10. lukien perustaa neljä käräjätuomarin virkaa (3 T13 ja 1 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan neljä laamannin virkaa (1 T17 ja 3 T15). Hovioikeuksiin voidaan organisaatio- ja henkilöstörakenteen kehittämiseksi 1.3. lukien perustaa yksi hovioikeuden laamannin virka (T16) ja kolme hovioikeudenneuvoksen virkaa (2 T14 ja 1 T12) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hovioikeudenneuvoksia ja viskaaleita. Hallinto-oikeuksiin voidaan 1.3. lukien perustaa neljä hallinto-oikeustuomarin virkaa (3 T13 ja 1 T11) edellyttäen, että vastaavasti vähennetään määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita ja hallinto-oikeussihteereitä. Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3. perustaa 3 vakuutusoikeustuomarin virkaa (2 T13 ja 1 T11) uuden sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustamisen ja sen päätöksiin liittyvien valitusten aiheuttaman lisätyömäärän johdosta. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän tuloista asetuksen perusteella oikeusministeriölle jakamat osuudet sekä EU:lta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrän idaan pysyvän aikaisempien vuosien tasolla noin 12 500 asiana. Asioista oli 25 % riita- ja 67 % rikosasioita vuonna. Ratkaistujen asioiden määrä on vuoteen 2004 verrattuna laskenut selvästi seulontamenettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin tarkistamassa ja työmenetelmien kehittämistä jatketaan. Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 7,9 kuukautta. Käsittelyajoissa on edelleen huomattavia hovioikeuskohtaisia eroja: kun vuonna asiat Kouvolan hovioikeudessa ratkaistiin 5,1 kuukaudessa, viipyivät ne Helsingin hovioikeudessa 11,2 kuukautta. Tavoitteena on, että henkilöstövoimavaroja uudelleen kohdentamalla tämä noin kuuden kuukauden käsittelyaikaero supistuu neljään kuukauteen vuonna. Keskimääräisen 8 kuukauden käsittelyaikatavoitteen lisäksi tavoitteena on, että 50 % asioista ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 25 % 6 12 kuukaudessa (53 ja 24 % v. ). Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat vuonna noin 14 % pääosin Helsingin hallinto-oikeuteen saapuneiden autoverovalitusten vuoksi. Vuonna suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (27 %), verot (26 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenneja viestintäasiat (15 %), ulkomaalaisasiat (9 %) sekä rakentaminen ja ympäristöasiat yhteensä 11 %. Saapuneiden asioiden määrän idaan myös vuosina ja pysyvän vähintään samalla tasolla kuin vuonna johtuen muun ohella ympäristösuojelulainsäädännön voimaantuloon liittyvien ympäristölupahakemusten lisääntymisestä. Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 8,4 kuukautta vaihdellen Turun hallinto-oikeuden 6,3 kuukaudesta Kouvolan hallinto-oikeuden 11,7 kuukauteen. Tavoitteena on voimavaroja uudelleen kohdentamalla supistaa käsittelyaikaero neljään kuukauteen vuonna. Keskimääräisen 8,5 kuukauden käsittelyaikatavoitteen lisäksi tavoitteena on, että asioista 45 % ratkaistaan alle kuudessa kuukaudessa ja 32 % 6 12 kuukaudessa (45 ja 32 % v. ). Käräjäoikeuksiin saapui vuonna yhteensä 768 000 asiaa. Vuonna asiamäärien idaan pysyvän aiempien vuosien tasolla muissa kuin kiinteistöasioiden asiaryhmissä. Kiinteistöasioiden vähentymiseen vaikuttaa maakaaren siirtymäkauden päättyminen vuonna. Rikosoikeudellisia asioita ratkaistiin kaikkiaan noin 97 000 asiaa, joista 65 000 oli varsinaisia rikosasioita ja muut pakkokeinoasioita ja sakon muuntoasioita sekä muita rikosoikeudellisia asioita. Siviiliasioita ratkaistiin yhteensä 191 000 asiaa. Ratkaistuista asioista kappalemääräisesti, mutta ei työmäärällisesti, merkittävimmän asiaryhmän muodostivat kiinteistöasiat (63 %), joita ratkaistiin noin 486 000 asiaa. Saapuneista rikosoikeudellisista asioista 38 % liittyi liikenteeseen. Rattijuopumuksia tai törkeitä rattijuopumuksia oli 30 % ja muita liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita 8 %. Pahoinpitelyrikosten osuus oli 13 %. Rikosasioiden määrän idaan kokonaisuudessaan pysyvän vuoden tasolla. Vuonna lautamieskokoonpanossa ratkaistiin noin 44 000 rikosasiaa. Rikosprosessin keventämistä yksinkertaisissa rikosasioissa koskeva muutos tulee voimaan lokakuun alussa. Muutos vähentää istunnossa ratkaistujen asioiden määrää ja lautamieskustannuksia. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,3 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,0 6,4 kk. Vuonna tavoitteena on, että minkään käräjäoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14