VALTIOKONTTORI 13.5.2004 Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Lukuunottamatta valtionvelkaa
VALTIOKONTTORI TAE 2005 Sisällysluettelo 28.05 VALTIOKONTTORI... 2 28.07. VALTION MAKSAMAT ELÄKKEETJA KORVAUKSET... 13 28.80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET... 30 28.81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT MENOT... 39 28.84 KANSAINVÄLISET RAHOITUSOSUUDET... 40 28.99. MUUT VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT... 42 OSASTO 11 VEROT JA VERON LUONTEISET TULOT... 43 OSASTO 12 SEKALAISET TULOT... 44 OSASTO 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET... 53 OSASTO 15 LAINAT... 56
VALTIOKONTTORI 28.05 2 PÄÄLUOKKA 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 28.05 VALTIOKONTTORI 05. Valtiokonttori Selvitysosa: Valtiokonttori on valtion konsernihallinnon laatujohdettu palveluvirasto, joka valtiovarainministeriön ohjauksessa tuottaa koko valtionhallinnon yhteisesti tarvitsemat hallinnolliset tukipalvelut sekä ohjaa virastojen ja laitosten tukiprosesseja ja tukee niiden kehittymistä. Valtiokonttori on myös valtion vakuutuslaitos, joka edistää riskienhallintaa koko valtionhallinnossa ja tarjoaa lakisääteiset vakuutuspalvelut kaikille valtion yksiköille sekä säädetyt korvauspalvelut sotien veteraaneille ja muille edunsaajille. Valtiokonttori muodostuu kolmesta toimialasta: Hallinnon ohjaus -toimialan tehtävänä on toimia valtionhallinnon yhteisenä taloushallinnon osaamis- ja palvelukeskuksena, joka tuottaa erityisesti valtion konserniohjaukseen tarvittavat laskelmat ja analyysit. Rahoitustoimialan tehtävänä on tarjota rahoitusvarallisuuden ja valtion velan hallintapalvelut ensisijaisesti valtion budjettitalousyksiköille. Vakuutustoimialan tehtävänä on toimia valtion vakuutuslaitoksena ja tuottaa korvauspalveluita muille hallinnonaloille. Valtiokonttorin yhteiskunnallinen vaikuttavuus Valtiokonttorin strategisena tavoitteena on yhteistoiminnassa valtiovarainministeriön kanssa maksimoida valtion kokonaisetu, minkä saavuttamiseksi - Hallinnon ohjaus -toimialan keskeisenä tavoitteena on viedä läpi kehittämishanke (KIEKU), jonka lopputuloksena virastojen hallinnolliset tukipalvelut on uudelleen organisoitu tuottavuuden oleelliseksi paranemiseksi valtionhallinnon tasolla - Rahoitustoimialalla kehitetään riskienhallintaa ja rahoitustoimintojen tuloksellisuusmittausta sekä sopimusperusteista yhteistoimintaa toimeksiantajavirastojen kanssa - Vakuutustoimialalla kehitetään riskienhallintakulttuuria valtiotyönantajien piirissä mm. viemällä läpi työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä KAIKU -hanke sekä parantamalla työnantaja-asiakkuuden hallintaa, toteutetaan eläkelakien muutokset oikeassa ajassa ja kustannustehokkaasti sekä sopeutetaan hallitusti Sotilasvamma ja veteraaniasioiden hoito alenevaan kysyntään - Valtiokonttorin kaikki perustoiminta hoidetaan laadukkaasti, mutta entistä taloudellisemmin Strategisesti tärkeimpinä tuloksia ovat:
VALTIOKONTTORI 28.05 3 - Hallinnon ohjauksessa luotettavan, oikea-aikaisen ja helposti hyödynnettävän tietotuotannon lisäksi kehittämisprojektien onnistunut läpivienti. - Rahoituksessa valtion lainanoton korkoeron pysyminen pienenenä suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin ja sijoittajakunnan huomattava laajeneminen ja monipuolistuminen ulkomailla - Vakuutuksessa hakemusten käsittelyajat, työkykyä ylläpitävän toiminnan tulokset sekä eläkepalveluiden hallintokulujen alhaisuus verrattuna muihin työeläkelaitoksiin.
VALTIOKONTTORI 28.05 4 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Muistio s. 7 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 515 000 euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Maksullisen toiminnan tulojen arvioidaan lisääntyvän 18 000 000 euroa saattamalla lailla valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta (HE xxx/2004) eläkkeiden hoito VEL-työnantajille maksulliseksi lisäämällä hoitokuluosuus osaksi työnantajilta perittävää eläkemaksua. Käytäntö vastaa yksityisen sektorin työeläkkeiden hoidossa noudatettavaa käytäntöä. Lisäyksenä on otettu huomioon 1 000 000 euroa Laiho-järjestelmän jatkokehittämiseksi, VEL-2005 hankkeen investointien lisäystä 1 075 000 euroa, Valtiokonttorin Sörnäisten rantatien kiinteistön peruskorjauksesta johtuvan väistötilatarpeen aiheuttamat toimitila- muutto- ja infrastruktuurimenot 2 700 000 euroa sekä alueellistamishankkeesta aiheutuvia menoja 170 000 euroa. (Maksullisen toiminnan arvioitu kokonaistyöaika vuonna 2005 on 191 htv) Valtiokonttorin tärkeimmät ja tuotokset/panokset: Suoritteen nimi Suoritekappaleet 2003 2004 2005 Paperittoman kirjanpidon käyttäjävirastot 33 70 81 Netran avatut sivut /pv 800 800 1 100 Maksuliikennevaltuutukset, kpl 700 230 250 Hoidettujen antolainojen kantalkm 36 823 luvut ilmoitetaan Omistusasuntolainatakaukset lkm 137 159 myö- hemmin Korkotukilainojen kantalkm 30 551 Eläkepäätösten määrä (kaikki eläkelajit) 34 511 36 000 36 000 Eläkkeiden ennakkotiedusteluvastaukset 22 896 27 000 28 000 Maksettujen eläkkeiden kantalkm 297 288 299 000 301 000 Vahingonkorvauspäätösten määrä (tapaturma-, rikos-, liikenne-, ja hirvivahingot) 35 210 34 000 35 200 Sotainvalidi- ja veteraaniasioiden päätösten määrä (kaikki päätöslajit) 159 255 141 300 124 800 Elinkorkojen maksukanta lkm 36 022 43 000 43 000 Suoritteen nimi Suoritekustannukset t 2003 2004 2005 Keskuskirjanpidon hoito 636 744 776 Valtion maksuliikenteen hallinnointi 253 215 215 Valtion velan hallinnointi 5 550 6 002 6 422 Asuntolainojen hallinnointi 3 938 3 648 3 660 Korkotukilainojen hallinnointi 499 397 401 Eläkepäätökset 6 433 8 478 9 226 Eläkkeiden ennakkotiedusteluvastaukset 1 131 1 293 1 271 Maksetut eläkkeet 2 277 2 475 2 399 Vahingonkorvauspäätökset 4 223 4 687 4 691
VALTIOKONTTORI 28.05 5 Sotainvalidi- ja veteraanipäätökset 5 154 4 511 3 903 Elinkorkojen maksu 2 217 1 751 1 467 Asiakastyytyväisyystutkimusten yleisarvosanojen painottamaton keskiarvo: Toimiala 2003 2004 2005 Hallinnon ohjaus 8,3 8,3 8,3 Rahoitus 8,4 8,3 8,4 Vakuutus 8,4 8,5 8,5 Toiminnan tulot ja menot 2003 TP 1 ennuste 2005 TAE 2004 TA TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot yhteensä 4 081 4 294 25 948 - maksullinen toiminta 3 727 3 520 21 455 - yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 354 774 4 493 Menot yhteensä (sis. yhteisrah. toiminnan) 43 759 49 275 55 463 - henkilöstömenot 22 198 23 625 23 745 - toimitilavuokrat 2 958 2 931 5 551 - palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 10 902 12 557 17 419 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 7 701 10 162 8 748 TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 468 3 377 21 455 - toimintamenomomentille budjetoidut menot (2003 sis. ltaen) 43 695 45 222 50 970 - toimintamenorahoitus, netto 40 227 41 845 29 515-402.28.01.21 Valtiovarainministeriön toimintamenot 150-28.80.20 Kehittämis- ja koulutustoiminta 170 641 4 493-28.80.23 Työsuojelun edistäminen 258 133 - muu erittelemätön rahoitus Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä 578 774 4 493 TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 024 3 815 0 - myönnetty (TA+LTA) / talousarvioehdotus 37 469 39 214 29 515 - käytetty 39 679 44 981 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 3 815-1 952
VALTIOKONTTORI 28.05 6 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus Maksullinen toiminta 2003 2004 2005 TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot -suoritteiden myyntituotot 3 685 3 580 21 423 -muut tuotot 28 4 0 Tuotot yhteensä 3 713 3 583 21 423 - tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä t 3 713 3 583 21 423 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset t 2 597 2 652 20 725 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 1 116 931 698 Kustannusvastaavuus, % 143 % 135 % 103 % Hintatuki t 0 0 0 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 2005 määräraha 29 515 000 2004 määräraha 39 214 000 2003 tilinpäätös 37 469 000 (Kehys 2005 = 41 218)
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2005 28.05.21 7 Eläkkeiden hoitokulun maksullisuus Kaikissa muissa työeläkejärjestelmissä peritään eläkemaksun osana hoitokuluosuutta. Valtiokonttori on esittänyt jo 1990-luvulla useaan otteeseen hoitokulun lisäämistä myös VEL-työnantajien maksamaan eläkemaksuun. Kun eläkejärjestelmät yhtenäistyvät vuoden 2005 alusta lukien aiempaa yhtenäisemmiksi, on entistäkin perustellumpaa siirtyä hoitokulun osuudessa samanlaiseen toimintatapaan. Hoitokulun saattamisesta maksulliseksi on jo periaatteellinen sopimus valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2004. (Toimintamenosuunnitelmaan ei ole voitu sisällyttää kaikkia eläkelainsäädännön uudistamisesta johtuvien tietojärjestelmäinvestointien toteuttamiseksi vuonna 2004 tarvittavia määrärahoja. -.-.-. Vajauksen kattamiseksi Valtiokonttori ryhtyy valmistelemaan vuoden 2004 aikana eläkkeiden hoitokulun saattamista maksulliseksi siten, että maksullisuus asteittain kasvaa kustannusvastaavaksi ja että se voitaisiin toteuttaa osittain jo vuonna 2004). Tulossopimuksen tekemisen jälkeen vuonna 2004 tarvittavaksi investointiarvioksi on tarkentunut 5,9 M. Tästä investoinnista 2 M :lle ei ole toistaiseksi olemassa rahoitussuunnitelmaa. Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia on tarkoitus muuttaa kuluvan vuoden aikana (HE xxx/2004). Hoitokulun edellyttämä säädösmuutos on siten helposti toteutettavissa osana eläkerahastolakia. Vuosittaisen hoitokulun määrästä päättäisi valtiovarainministeriö Valtiokonttorin esityksestä. Lain voimaantullessa on muutettava myös Valtiovarainministeriön asetusta Valtiokonttorin maksullisista suoritteista, koska siinä määritellään maksulliseksi eräitä eläkkeiden hoitoon liittyviä suoritteita, jotka olisi tarkoitus kattaa hoitokululla. Eläkkeiden hoitokululla katettaisiin alla luetellut eläketurvan toimeenpanosta aiheutuvat kustannukset, jotka lasketaan maksullista toimintaa koskevien määräysten mukaisesti kustannusvastaavuuteen perustuen, kuitenkin niin, että vuositason kustannusvastaavuuteen noudatettaisiin soveltuvin osin työeläkejärjestelmässä noudatettavia periaatteita. Eläketurvan toimeenpanon kustannukset ovat vuoden 2005 suunnitelmien mukaan n. 18 000 000 miljoonaa euroa. Hoitokuluosuus 0,35 % palkkasummasta (5,7 mrd. ) tuottaa tulona noin 20 milj.. Vertailulukuna voidaan todeta, että yksityisen sektorin hoitokuluosuus palkkasummasta on viime vuosina ollut keskimäärin noin 0,5 % jo ennen työeläkelainsäädännön edellyttämiä laajoja tietojärjestelmämuutoksia. Hoitokulun maksullistamisessa huomioitavat suoritteet : (Välitön työaika ja kustannukset) 413 Eläkepäätökset 4139 Päätöstietojen selvittely (hälyt). 414 Valituslausunnot 415 Posa 416 Maksetut eläkkeet 417 Ennakkotiedustelut/maksuton 418 Ennakkotiedustelut/maksullinen 419 Rekisteröinnit 420 Eläkemaksut 423 Eläkeneuvontakontaktit/henkilökohtainen 430 Ammatillinen kuntoutus 4300 Vel-kuntoutus 431 Työkyvyn arviointi
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2005 28.05.21 8 434 Kaiku-projekti 4340 Kaiku-koulutus 4341 Kaiku-konsultointi 4342 Kaiku-viestintä 4343 Kaiku-hakemuskäsittely 4344 Kaiku-seuranta 4345 Kaiku-sidosryhmätyö 4346 Kaiku-hallinto 435 Maksullinen koulutus 437 Maksuton kouluttaminen 439 Vapaakirjaeläkkeet Eläkkeiden hoitopalvelun kustannusvastaavuus 2005 TUOTOT MAKSULLISEN TOIMINNAN TUOTOT 18 028 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset HENKILÖSTÖKULUT 3 743 PALVELUJEN OSTOT 1 079 MUUT KULUT 23 VUOKRAT 5 AINEET JA TARVIKKEET 2 Erilliskustannukset yhteensä 4 853 OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 13 174 KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 18 028 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0 Tulot % kustannuksista 100 % Työaika htv 166 Vuonna 2005 kustannuksiin sisältyy pääomakustannuksia (poistoja ja korkoja eläketietojärjestelmän hakemuskäsittely- ja rekisteröintiosioiden sekä Vilma muutosten johdosta) yhteensä 2,73 milj.euroa. Vastaavasti eläkkeiden hoitoon liittyviä investointimenoja sisältyy vuonna 2005 lähinnä VEL-2005 muutoksesta johtuen bruttomenoihin 4 M. Investointimenoarvio on noussut TTS:ään sisältyviin menoihin verrattuna, mistä johtuen momentille esitetään lisäystä VEL -investointeihin. On mahdollista, että investointiarvio ylittyy vielä tässä esitetystä työn edetessä. Hoitokuluosuudella katettavaksi esitetään vuonna 2005 vain Valtiokonttorin toimintamenoihin sisältyvät kustannukset, ei muilta momenteilta maksettavia työkyvyn ylläpitoon käytettäviä menoja eikä Valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan kustannuksia. Käytäntö vastaa sijoitustoiminnan osalta yksityisten työeläkelaitosten käytäntöä, työkyvyn ylläpidon osalta yksityisten laitosten hoitokuluun sisältyy erillinen osa sen rahoittamiseksi. Yksityisellä työeläkesektorilla noudatettuun tapaan myös toimintansa lopettaneiden tai toiseen eläkelaitokseen siirtyneiden työnantajien palveluksen perus-
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2005 28.05.21 9 teella maksettavien eläkkeiden hoito kuuluu hoitokuluosuudella rahoitettavaan toimintaan. Valtion eläkerahaston ja Valtiokonttorin välinen suhde Samalla eläkerahastoa koskevalla lain muutoksella on tarkoitus muuttaa Valtion eläkerahaston ja Valtiokonttorin välistä suhdetta siten, että Valtiokonttori hoitaisi eläkerahaston hallinnollisia tehtäviä korvausta vastaan sen mukaan kuin eläkerahasto ja Valtiokonttori siitä erikseen sopivat. Valtion eläkerahastolle tuotetaan hallinnollisia tukipalveluja, joiden kustannukset eivät sisälly suunniteltuun eläkkeiden hoitokulukorvaukseen. Tuotettavat palvelut ovat eläkerahaston laskentatoimi ja maksuliikenne, palvelussuhdeasioiden hoito sekä vähäisessä määrin mikrotuki- ja muut tietohallintopalvelut. Palvelujen kustannukset vuonna 2005 ovat noin 88 000 euroa, mutta palveluiden veloitusperusteet kuin myös se, mitä palveluita eläkerahasto tulee jatkossa Valtiokonttorilta tarvitsemaan, on toistaiseksi kokonaan neuvottelematta. Tuloja on sisällytetty toimintamenomomentille 88 000. Talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämishanke KIEKU Ks. tarkempi muistio momentin 28.80.20 yhteydessä. Toimintamenoihin sisältyy vuonna 2005 KIEKU- hankkeen aiheuttamia palkkaus- ja niihin liittyviä muita toimintamenoja 640 000. Menot sisältyvät Valtiokonttorin peruslaskelmaan. Valtiokonttorin Sörnäisten rantatien toimitalon peruskorjaus Valtiokonttorin Sörnäisten toimitalon peruskorjaushankkeen tilasuunnittelu on ollut käynnissä syksystä 2003 lukien. Suunnitelma ja sen pohjalta tehtävä kustannusarvio valmistuvat alkusyksystä 2004. Hankesuunnittelu voitaisiin aloittaa syksyllä 2004, jolloin toteutustyö voisi alkaa arviolta kesän 2005 jälkeen. Hankesuunnittelun aloitus edellyttää vuoden 2005 talousarviossa määrärahaa, jonka turvin Valtiokonttori voi sitoutua peruskorjauksen edellyttämän väistötilan infrastruktuurin rakentamiseen ja väistötilan tilavuokriin sekä muuttokustannuksiin. Alla on vuoden 2004 talousarviossa esitetty alustava arvio Sörnäisten rantatien toimipisteen peruskorjauskustannuksista ja sen vaatimasta lisärahoitustarpeesta. Tarkempaa arviota ei tällä hetkellä ole käytettävissä. Menot esitetään toimintamenomomentille lisäyksenä, koska ne eivät mahdu kehykseen sisältyvään perussuunnitelmaan. Luvut 1000 Peruskorjaus 2003 2004 2005 2006 2007 Vuokramenojen kasvu 0 0 315 630 630 Väistötilavuokramenot 0 340 1 020 680 0 Suunnittelumenot 0 50 0 0 0 Muutosta aiheutuvat menot 0 50 100 50 0 Kalustus 0 0 1 100 0 0 Tietoliikenne, turvatekniikka, puhelin 0 0 150 0 0 Peruskorjauksen rahoitustarve yhteensä 0 440 2 685 1 360 630
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2005 28.05.21 10 MMM:n hallinnonalan myöntämien lainojen hoidon siirtäminen Valtiokonttorin hoidettavaksi Maa- ja metsätalousministeriön kanssa käydyssä neuvottelussa on päästy periaatteelliseen yhteisymmärrykseen siitä, että MMM:n hallinnonalan myöntämien lainojen hoito on tuottavuusnäkökulmasta järkevää keskittää yhteen palvelukeskukseen, jossa lainojen hoito perustuu Valtiokonttorin Laiho-järjestelmän käyttöön. Jotta työ saadaan käyntiin, Valtiokonttori ilmoittaa MMM:lle vuoden 2005 TAE:een pääluokkaan otettavan määrärahan järjestelmään tehtäviä muutoksia varten. Investointimäärärahatarpeeksi vuonna 2005 on arvioitu 1 milj.. Tarvittava kokonaisinvestointisumma tarkentuu vasta sitten, kun määritystyö on tehty. Laihon tuottava käyttö edellyttää järjestelmän jatkokehittämistä myös Valtiokonttorin omiin tarpeisiin, mistä syystä myös Valtiokonttorin toimintamenoon esitetään lisäystä 1 M. Yhteisrahoitteinen toiminta Valtiokonttorilla on toimintamenojen ulkopuolista ns. yhteisrahoitteista toimintaa seuraavien hankkeiden osalta TAHTI, Henkilöstöhallintoselvitys, Matkanhallinnan kehittäminen, Talous-ja henkilöstöhallinnon järjestelmien jatkokehittäminen, KAIKUviestintäohjelma, Hyvä työympäristölehti sekä Riskienhallintatyö. Valtiokonttori on käyttänyt mainittuihin hankkeisiin momentteja 28.80.20 Kehittämisja koulutustoiminta sekä 28.80.23 Työsuojelun edistäminen. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitus on perustunut Valtiokonttorin valtiovarainministeriöltä saamiin määrärahan myöntöpäätöksiin. Määrärahan kirjaaminen on hoidettu laskutuskäytäntöön perustuen. Alla olevassa taulukossa on eritelty jo myönnetyt ja arvioidut määrärahat yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Hankkeille myönnetyt määrärahapäätökset 2003 2004 2005 Momentti Huom! TAHTI 150 130 634 402.28.01.21 Arvio 2004-2005 Henkilöstöhallintoselvitys 30 28.80.20 Matkanhallinnan kehittäminen 50 54 50 28.80.20 Arvio 2004-2005 Talous- ja hlöstöhal. järj. kehittämistyön jatko 1 90 47 28.80.20 2004 mr siirtynyt 2003:lta Talous- ja hlöstöhal. järj. kehittämistyön jatko 2 410 50 28.80.20 Arvio 2004-2005 KIEKU 3 759 28.80.20 TAE2005 mom.ehdotuksessa KAIKU- työhyvinvointiohjelman seuranta (2001->02, 2002->03) 80 28.80.23 Liikelaitosten Riskienhallintatyö 50 28.80.23 Kaiku viestintäsuunnitelma 78 33 28.80.23 Hyvä työympäristölehti 50 50 28.80.23 Riskienhallintamenetelmät työpaikoilla 50 28.80.23 Yhteensä 578 774 4 493 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 2003 TP 2004 TA 2005 TAE Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot t -muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 354 774 4 493 Tulot yhteensä 354 774 4 493 Hankkeiden kokonaiskustannukset 354 774 4 493 Kustannusvastaavuus (tulot-kustannukset) 0 0 0 Kustannusvastaavuus, % 100 % 100 % 100 %
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2005 28.05.21 11 Momentti 28.05.21 VALTIOKONTTORI 2001 2002 2003 2004 2005 TOT. TOT. TOT. ENN. TAE Menot (1 000 ) - palkkaukset* 19 205 21 010 22 067 23 500 23 630 - muut kulutusmenot 9 656 11 043 11 414 12 729 14 282 - toimitilamenot 2 933 3 088 3 116 3 108 5 733 - investoinnit 5 664 7 722 6 808 9 163 7 325 Menot yhteensä 37 458 42 863 43 405 48 501 50 970 Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot (1 000 ) - maksullinen toiminta - 8 316 3 727 3 520 21 455 - muu rahoitus - 119 Yhteensä 0 8 436 3 727 3 520 21 455 Nettomenot (+) / -tulot (-) 37 458 34 427 39 679 44 981 29 515 Talousarvio/kehys 37 054 33 562 37 469 39 214 41 218 Siirtomäärärahakannan muutos -404-865 -2 210-5 767 11 703 Siirtomäärärahakanta 31.12. 6 889 6 024 3 815-1 952 9 751 Henkilöstömäärä (htv) 516 539 550 567 568 * Pv- ja vanh.rahat Kelalta nettoutettu. Kustannusvastaavuus maksulajeittain Liiketaloudelliset suoritteet 2003 2004 2005 TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot t -suoritteiden myyntituotot 1 644 1 968 1 686 -muut tuotot 28 4 0 Tuotot yhteensä 1 672 1 971 1 686 - tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 1 672 1 971 1 686 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 663 1 042 1 089 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 1 009 929 596 Kustannusvastaavuus, % 252 % 189 % 155 % Hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO TAE 2005 28.05.21 12 Julkioikeudelliset suoritteet 2003 2004 2005 TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot t -suoritteiden myyntituotot 30 37 44 -muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 30 37 44 - tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 30 37 44 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 29 36 33 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 1 2 10 Kustannusvastaavuus, % 103 % 104 % 132 % Hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Muiden säädösten nojalla 2003 2004 2005* maksulliset suoritteet TP TA TAE Maksullisen toiminnan tuotot t -suoritteiden myyntituotot 2 011 1 575 19 694 -muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 2 011 1 575 19 694 - tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 2 011 1 575 19 694 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 906 1 574 19 602 Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 106 1 92 Kustannusvastaavuus, % 106 % 100 % 100 % Hintatuki 0 0 0 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen *TAE 2005:ssä on mukana eläkemaksuihin sisällytetty hoitokulukorvaus VK:lle.
VALTIOKONTTORI 28.07 13 28.07. VALTION MAKSAMAT ELÄKKEETJA KORVAUKSET 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomääräraha) Muistio s. 22 Momentille myönnetään 2 973 610 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntoutustukien ja muiden kuntoutusetuuksien ja niiden lisien sekä viivästyskorotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien ennakkomenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että muut eläkelaitokset maksavat valtion puolesta myöntämiään valtion vastuulle kuuluvia eläkkeitä. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 2 900 000 euroa valtion eläkelain (280/1966) mukaisista kuntoutusetuuksista aiheutuvia menoja siirtona momentilta 28.80.24. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL -indeksitasossa (2051/2175). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 2 059 660 000 Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet 824 350 000 Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet 9 050 000 Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet 20 000 Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet 77 630 000 Valtion eläketurvan piiriin kuuluville henkilöille myönnetyt kuntoutusetuudet 2 900 000 Yhteensä 2 973 610 000 2005 määräraha 2 973 610 000 2004 määräraha 2 928 120 000 2003 tilinpäätös 2 750 855 754
VALTIOKONTTORI 28.07 14 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 20 400 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden myöntämiseen voimassa olevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahasta saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perheeläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna 2006. Mikäli Sotainvalidien Veljesliiton omistamien laitosten, Kaunialan ja Kyyhkylän omistuspohjassa tapahtuu muutoksia, saadaan ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä myöntää myös uuden omistajan palvelukseen siirtyneille, aiemmin Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimineille toimihenkilöille. Eläkkeet myönnetään noudattaen soveltuvin osin valtion eläkelain ja valtion perheeläkelain säännöksiä. Ylimääräisestä eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä eläke. Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion palveluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myönnettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 729 000 euroa ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/1974) mukaisten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomalehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (37/1977) mukaisten sanomalehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää enintään 9 000 euroa eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen päätoimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä annetun toimivallan käyttämistä varten muodostetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muuten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä varten. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2051/2175). Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuonna 2005 myönnetään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehtimieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ns. paikalta palkattujen ulkomaan kansalaisten Suomen valtion palveluksesta kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuorituksena (VNp 195/1989) nojalla.
VALTIOKONTTORI 28.07 15 Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Ennen myönnetyt ylimääräiset eläkkeet 19 407 000 Vuoden kuluessa myönnettävät taiteilijaja sanomalehtimieseläkkeet (enintään) 729 000 Vuoden kuluessa myönnettävät muut ylimääräiset eläkkeet 255 000 Eduskunnan kansliatoimikunnan ylimääräiset eläkkeet (enintään) 9 000 Yhteensä 20 400 000 2005 määräraha 20 400 000 2004 määräraha 21 546 000 2003 tilinpäätös 18 976 365
VALTIOKONTTORI 28.07 16 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 27 696 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää korvausten maksamiseen Nokia Oyj:lle, Vapo Oy:lle, Vammas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palvelukseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvausten maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yritysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskauppojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uudelleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työntekijänä siirretyn henkilöntyönantajalle, jolloin vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan tai Lapuan patruunatehtaan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruunatehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin Patriakonserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtiokonttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perustein lasketusta eläkevastuiden kertasuorituksesta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa koskevan lain mukaisesti. Selvitysosa: Korvaukset maksetaan pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettuina kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyttämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL-indeksitasossa (2051/2175). Määrärahassa on huomioitu laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä (165/12.2.1999; HE 258/1998). Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Korvaus Kuntien eläkevakuutukselle 22 245 000 Korvaus Nokia Oyj:lle 505 000 Korvaus Vapo Oy:lle 910 000 Korvaus Vammas Oy:lle 303 000 Korvaus Lapua Oy:lle 202 000 Muut korvaukset 31 000 Eläkeoikeuksien pääoma-arvojen siirrot Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 3 500 000 Yhteensä 27 696 000
VALTIOKONTTORI 28.07 17 2005 määräraha 27 696 000 2004 määräraha 28 518 000 2003 tilinpäätös 25 606 602
VALTIOKONTTORI 28.07 18 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomääräraha) Muistio s. 29 Momentille myönnetään 38 830 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädännön mukaisten korvausten maksamiseen, valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukaisten erorahojen ja toistuvien korvausten maksamiseen sekä valtion palveluksessa oleville virantoimituksesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritettavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyvien asiantuntijalääkäripalkkioiden maksamiseen. Selvitysosa: Momentilla on lisäyksenä otettu huomioon vuoden 2005 alusta toteutettavaksi valmisteltu tapaturma- ja liikennevakuutusten ns. täyskustannusvastaavuusmuutos julkisen sektorin sairaanhoitokulujen korvaamisessa, mikä edellyttää lakimuutoksia Tapaturma- ja liikennevakuutuslainsäädännössä ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Muutokset on tarkoitus toteuttaa budjettilakeina. Muutos koskisi vain 1.1.2005 jälkeen sattuvia tapaturmia ja ammattitauteja. Sen on Valtiokonttorissa arvioitu merkitsevän vuoden 2005 tapaturmamenoissa n. 5 %:n nousua ja liikennevahingoissa n. 2,2 %:n nousua ja siten koko momentille n. 3,9 %:n nousua. Lisäyksenä on otettu huomioon käräjäoikeuslakiin (581/1993) suunniteltu käräjäoikeustyöryhmän mietintöön (OM 2003:12) perustuva muutosesitys, jossa mm. lautamiehille tulee oikeus tapaturmakorvaukseen valtion varoista samoin perustein kuin työtapaturmissa. Tapaturma- ja liikennevahinkojen korvauksiin liittyvien asiantuntijalääkäripalkkioiden menovaikutus on alle 20 000 euroa vuodessa. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (449/1990), julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 14 :n, sotilastapaturmalain (1211/1990), valtion eläkelain (280/1966) 18 b :n, käräjäoikeuslain (581/1993) sekä tapaturmakorvausjärjestelmään liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset 29 925 000 Liikennevakuutuslain (279/1959) ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat liikennevakuutuskorvaukset 1 995 000 Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun lain (269/1974) ja valtion virantoimituksesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta anne- 60 000
VALTIOKONTTORI 28.07 19 tun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutuvien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset Valtion virkamieslain (750/1994) ja erorahaasetuksen(1350/1994) nojalla maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät ja toistuvat korvaukset 3 800 000 Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen henkilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritettava taloudellinen tuki 2 600 000 Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä annetun valtioneuvoston päätöksen (1422/1991) nojalla maksettavat korvaukset 200 000 Rautatienkäytöstä johtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) nojalla maksettavat korvaukset 170 000 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset 80 000 Yhteensä 38 830 000 2005 määräraha 38 830 000 2004 määräraha 39 965 000 2003 tilinpäätös 34 981 062
VALTIOKONTTORI 28.07 20 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) Muistio s. 22 Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamiseen. Selvitysosa: Määräraha on laskettu vuodelle 2005 arvioidussa TEL- indeksitasossa (2051/2175). 2005 määräraha 6 000 000 2004 määräraha 6 000 000 2003 tilinpäätös 0
VALTIOKONTTORI 28.07 21 95. Valtion maksettavaksi tulevat korot liikaa saaduista ennakkotuloista viimeisenä eläkelaitoksena (arviomääräraha) Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 euroa. Momentti on budjetoitu maksuperusteella. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (381/2001) nojalla viimeisen eläkelaitoksen periaatteesta johtuvien Valtiokonttorin toisten eläkelaitosten puolesta myöntämien eläkkeiden maksamisesta aiheutuvien korkomenojen maksamiseen. Selvitysosa: Valtiokonttori saa muiden eläkelaitosten vastuulla olevien eläkemenojen maksamisesta vastaavan korvauksen ennakkotulona momentille 12.28.63. Jos ennakkotulo on todellista eläkemenoa suurempi, valtion maksettavaksi aiheutuu korkomenoja. 2005 määräraha 200 000 2004 määräraha 0 2003 tilinpäätös 0
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 22 TAE 2005 28.07.05, 28.07.63,12.28.63 LIITE ELÄKEMENOJA KOSKEVAAN VUODEN 2005 TALOUSARVIOESITYKSEEN Momentti 28.07.05 Tämä muistio on vuoden 2005 talousarvioesityksen taustamateriaalia. Tarkastelussa ovat menoennusteet momenttia 28.07.05 "Vakinaiset eläkkeet, perheeläkkeet sekä kuntoutustuet" varten sekä ennusteet momenttia 28.07.63 Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot ja tulotiliä 12.28.63 Muiden eläkelaitosten puolesta maksettavien eläkemenojen hyvitykset varten. Viimeksi mainitut erät tuotiin valtion talousarvioon ensimmäisen kerran talousarviovuonna 2004 valtion liityttyä mukaan työeläkejärjestelmien keskinäiseen viimeisen maksavan laitoksen VILMA-järjestelmään. Momentin 28.07.05 menoissa on mukana vain valtion eläkkeet, Valtiokonttorin muiden eläkelaitosten puolesta maksamat eläkkeet maksetaan momentilta 28.07.63. Momentilta rahoitetaan myös ne valtion eläkkeet, jotka muut työeläkelaitokset VILMAlaitoksina maksavat Valtiokonttorin puolesta. Koska kuntoutus on ollut työntekijän lakisääteinen oikeus VEL-järjestelmän piirissä jo vuodesta 2004, momentille 28.07.05 (arviomääräraha) esitetään siirrettäväksi myös muiden kuin eläkemenoihin sisältyvien kuntoutustukien määrärahavaraus momentilta 28.80.24 (siirtomääräraha 2 v). Näiden menojen alamomentiksi on merkitty 28.07.05.6 (VEL-perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki). Kuntoutustukena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot ovat osa normaalia eläkemenoa ja ovat luonnollisesti sisältyneet momentin 28.07.05 eläkemenoihin. Kuntoutuksella aikaansaatava työkyvyn paraneminen vaikuttaa eläkemenoa alentavasti siirtäessään eläkkeellesiirtymistä myöhemmäksi. Tästä syystä näillä menoilla on luonteva yhteys eläkemenoihin ja määrätietoisen kuntoutustoiminnan vaikutukset ovat jo tällä hetkellä havaittavissa eläkkeellesiirtymisiän nousuna. Vuoden 2005 menoennusteen taustaksi tarkastellaan aluksi toteutunutta kehitystä aikaisempina vuosina. Seuraavassa taulukossa on talousarviovarauksesta esitetyssä luvussa huomioitu alkuperäinen varaus ja siihen budjetin hyväksynnän jälkeen mahdollisesti tehdyt indeksikorjaukset, mutta ei lisäarvioissa toteutettuja volyymin muutoksia. Valtion eläkemenon määrärahavarausten toteuma vuosina 1998-2003 momentti 28.07.05 milj. talousarvio toteuma kasvu ed. vuodesta nimellinen reaalinen milj. erotus (toteuma arvio) % % % milj. 1998 2 210 3,5 % 1,8 % 2 200-0,42 % -9 1999 2 312 3,9 % 1,5 % 2 286-1,16 % -27 2000 2 372 3,6 % 2,0 % 2 368-0,17 % -4 2001 2 506 5,7 % 1,8 % 2 512 +0,24 % +6 2002 2 637* 5,2% 2,0 % 2 644 +0,27 % +7 2003 2 789 5,5 % 3,5 % 2 750-1,40 % -39 *huomioonottamatta lisätalousarvion määrärahavarausta 17 M
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 23 TAE 2005 28.07.05, 28.07.63,12.28.63 Kehitys vuonna 2003 Toteutunut eläkemeno on yleensä ollut pienempi kuin talousarviovaraus lukuun ottamatta vuosia 2001 ja 2002. Vaikka ero varaukseen ei yleensä ole ollut suuri, vuosina 1999 ja 2003 on jouduttu toteamaan muutaman kymmenen miljoonan euron poikkeama. Vuonna 2003 eläkkeitä alkoi 20 700 kappaletta, suurin piirtein sama määrä kuin vuonna 2002. Eläkkeitä oli maksussa vuoden lopussa 294 000, kasvua edellisvuodesta oli 5 300 kappaletta (1,8 %). Lokakuussa 2003 liitettiin kansaneläkkeen kaksinkertaisen pohjaosaleikkauksen kompensaatio eläkkeisiin siten kuin laissa Eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta (635/2002) säädetään. Kompensaation seurauksena eläkemenot nousivat vuonna 2003 noin 6 miljoonalla eurolla. Kompensaatiota maksettiin 47 200 eläkkeeseen, joista 19 800 naisille ja 27 400 miehille. Kompensaation suuruus oli keskimäärin 42,42 euroa kuukaudessa. Niiden eläkkeiden suuruus, joihin kompensaatio liitettiin, oli keskimäärin 1 612 euroa kuukaudessa. Vuoden 2005 eläkeuudistus Valtion eläkelain periaatteellisesta muuttamisesta vuoden 2005 alussa annettiin hallituksen esitys 16.4.2004. Muutos toteutetaan samoin yleisperiaattein kuin yksityisellä sektorilla jo aikaisemmin vahvistetuissa laeissa. Muutoksella tuetaan hallitusohjelmien pitkäaikaista tavoitetta keskimääräisen työmarkkinoilta poistumisiän myöhentämisestä. Vaikutukset on otettu huomioon nyt laaditussa menoennusteessa. Esitys vuoden 2005 talousarvion momenttia 28.07.05 varten vakinaiset ja perhe-eläkkeet 2003-2005 (1 000 euroa ) 2003 2004 2005 TP TA TAE Ind 2005 2051/(2175) Valtion palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.01) 1 937 389 2 038 800 2 059 660 Kunnan, seurakunnan ja yksityisen palveluksen perusteella myönnetyt eläkkeet, kuntoutustuet, perhe-eläkkeet sekä valtionapulaitosten vastaavat eläkkeet (28.07.05.02) 748 657 807 640 824 350 Kansanedustajain eläkkeet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.03) 8 092 9 190 9 050 Toisen korvauslain 7 2 momentissa tarkoitetut eläkkeet (28.07.05.04) 21 20 20 Liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten eläkkeet, kuntoutustuet ja perhe-eläkkeet (28.07.05.05) 56 697 72 470 77 630 28.07.05.01-05 Eläkemenot yhteensä 2 750 856 2 928 120 2 970 710
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 24 TAE 2005 28.07.05, 28.07.63,12.28.63 VEL-perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki (28.07.05.06) 2 800 2 900 28.07.05 Yhteensä 2 930 920 2 973 610 Kuntoutuksena maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden menot sisältyvät alamomenttien 28.07.05.01-05 eläkemenoihin. Muiden kuntoutustukien budjetointi ehdotetaan siirrettävän momentille 28.07.05.06 momentilta 28.80.24 VEL-perusteinen kuntoutus ja työhyvinvoinnin tuki. Vuonna 2005 eläkemenon (ilman momentin 27.08.05.06 kuntoutusmenoja) ennustetaan suurenevan vuoden 2004 talousarviovarauksesta reaalisesti 0,3 % ja nimellisesti 1,5 %. Kasvuluvut ovat erittäin pienet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2004 momentin määrärahavaraus (2 928 120 000 euroa) näyttää olevan melkoisen suuri todennäköisesti toteutuvaan menoon verrattuna, kun nyt on tarkistettu viimevuotista laskelmaa. Ero varauksen ja toteutuvan menon välillä tullee olemaan noin 50 miljoonaa euroa. Kehitykseen on kaksi syytä. Ensinnäkin eläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin. Toinen syy on tekninen ja johtuu siitä, että tilastotiedostojen luonti vuoden 2002 eläkekannasta pitkittyi järjestelmämuutoksen vuoksi siten, että lähtötiedostot vuodelta 2002 eivät olleet vielä valmiit talousarviolaskelmaa viime vuonna valmisteltaessa. Talousarvion menoennuste jouduttiin tämän takia perustamaan karkeisiin ennakkoarvioihin. Jos vuodelle 2005 laadittua menoennustetta verrataan nyt vuonna 2004 toteutuvaksi ennustettuun eläkemenoon (2 870 miljoonaa euroa), eläkemeno kasvaisi reaalisesti 2,5 % ja nimellisesti 3,5 %. Yleislain alaisten liikelaitosten ja liiketoimintaa harjoittavien virastojen eläkemeno sisältyy alamomentille 28.07.05.05. Näihin kuuluvat Valtion kiinteistölaitos, Metsähallitus, Ilmailulaitos ja Tieliikelaitos. Valtiokonttori viimeisenä maksavavana laitoksena Vuoden 2004 alusta on Valtiokonttori kuulunut ns. viimeisiin maksaviin laitoksiin. Viimeisen maksavan laitoksen periaate tarkoittaa sitä, että se työeläkelaitos, missä henkilö on ollut viimeksi vakuutettuna suorittaa henkilön koko työeläkkeen kaikkien muidenkin eläkelaitosten puolesta. Näin valtion eläkkeitä on maksussa muissakin eläkelaitoksissa kuin Valtiokonttorissa, samoin Valtiokonttori maksaa viimeisenä laitoksena esimerkiksi työntekijäin eläkelain tai kunnallisen eläkelain mukaisia eläkkeitä. Valtion muiden puolesta maksettavat eläkkeet suoritetaan momentilta 28.07.63 ja niitä vastaava hyvitys muilta yksityisen ja julkisen sektorin eläkelaitoksilta tuloutetaan tulotilille 12.28.63. Seuraavassa esitetään määrärahavaraukset vuodelle 2005 sekä vastaavat luvut vuoden 2004 talousarviossa. Esitys vuoden 2005 talousarvion momenttia 28.07.63 ja tiliä 12.28.63 varten muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot ja hyvitykset (1 000 euroa) 2004 TA 2005 TAE Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 6 000 6 000
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 25 TAE 2005 28.07.05, 28.07.63,12.28.63 Momentti 28.07.63 Muiden eläkelaitosten puolesta maksettujen eläkemenojen hyvitykset (Tulotili 12.28.63) 6 000 6 000 Huhtikuun 2004 puolessa välissä Valtiokonttorissa oli maksussa muiden eläkelaitosten VILMA-eläkkeitä lähes 500 kappaletta. Vuoden alusta huhtikuun puoleenväliin mennessä maksettujen eläkkeiden meno oli yltänyt 220 000 euroon. Vuoden loppuun mennessä meno moninkertaistuu, mutta sen ennustetaan jäävän jonkin verran pienemmäksi kuin talousarviovaraus. Muut työeläkelaitokset suorittavat Valtiokonttorille hyvityksen ennakkomaksuina. Kuukausittaisten ennakkoerien suuruus vuonna 2004 on 346 000 euroa, mistä kertyy vuositasolla yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 ennustetaan Valtiokonttorin maksavan muiden eläkelaitosten puolesta eläkkeitä yhteensä 6 miljoonaan euron edestä, ja niitä varten vastaavasti on budjetoitava 6 miljoonan markan hyvitykset. Vuonna 2004 toteutuvan VILMA-menon selvitykseen, joka tapahtunee vasta vuoden 2005 puolella, on varauduttu ottamalla talousarvioon uusi arviomääräraha 28.07.95. Valtion maksettavaksi tulevat korot liikaa saaduista ennakkotuloista viimeisenä eläkelaitoksena. Momentille esitetään määrärahavaraus varmuuden vuoksi, sen pohjaksi ei toukokuussa 2004 ole käytettävissä mitään tietoja. Muut VILMA-laitokset VEL- eläkkeiden maksajina VEL-eläkkeitä on maksussa muissa työeläkelaitoksissa enemmän kuin muiden työeläkelaitosten eläkkeitä on maksussa Valtiokonttorissa. Tähän on vaikuttunut erityisesti suurten valtion laitosten yhtiöittämiset 1990-luvulla. Näistä laitoksista (esimerkiksi Suomen Posti, Sonera, VR) eläkkeelle jäävien henkilöiden eläke tulee maksuun yksityisestä VILMA-eläkelaitoksesta, joka maksaa myös valtion aikana karttuneen eläkkeen. Viime vuonna laskettaessa menovarauksia vuoden 2004 talousarviota varten arvioitiin, että näiden määrä vuonna 2004 tulisi olemaan 11 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 Valtiokonttori on suorittanut näistä eläkkeistä ennakkomaksuna Eläketurvakeskukselle kuukausittain 0,845 miljoonaa euroa, vuositasolla 10,1 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä on liian aikaista arvioida sitä, kuinka hyvin ennuste pitää paikkaansa. Vuonna 2005 muiden Vilma-laitosten maksamien VEL- eläkemenojen ennustetaan olevan 23 miljoonaa euroa. Varaus ei näy talousarviossa erikseen, vaan se sisältyy momentin 28.07.05 määrärahavaraukseen.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 26 TAE 2005 28.07.05, 28.07.63,12.28.63 Momentin 28.07.05 eläkemenon muutos 1996-2005 2004 TA, 2005 TAE 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % Nimellinen muutos 3,0 % 2,0 % Reaalinen muutos 1,0 % 0,0 % 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1 000 euroa 3 500 000 Valtion eläkemenot 1996-2005 Mom. 28.07.05 3 000 000 2 500 000 Liikelaitokset Kansaned. 2.korv.l Kunnat, VAL, VALTAVA 2 000 000 Valtion palvelus 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 27 TAE 2005 28.07.05, 28.07.63,12.28.63 Eläkemenon kehitys vuosina 2004-2009 Vuosi Vuosi 2004 on esitetty vuoden 2004 indeksitasossa (2028/2151) ja vuodet 2005-2009 vuoden 2005 indeksitasossa (2051). Muutettaessa eläkkeet vuoden 2004 indeksitasosta vuoden 2005 indeksitasoon on perusteena käytetty yli 65-vuotiaan indeksissä tapahtuvaa muutosta (pisteluvusta 2028 pistelukuun 2051) vuonna 2005 voimaan astuvan eläkeuudistuksen mukaan. Vuoden 2004 eläkemeno on nyt lasketun uuden ennusteen mukainen, ei talousarviosta 2004. 1 000 euroa Vanhuus- ja varh. vanhuus-eläkkeet Työkyvyttömyys eläkkeet Yks. varhaiseläkkeet Työttömyysja osaaikaeläkkeet Perheeläkkeet Eläkemeno yhteensä 2004 2 222 415 228 239 19 461 85 305 314 571 2 869 990 2005 2 321 222 227 962 18 277 84 810 318 440 2 970 710 2006 2 384 125 226 159 18 110 83 321 321 235 3 032 950 2007 2 446 012 223 294 17 937 83 014 324 923 3 095 180 2008 2 503 534 222 935 17 860 83 368 331 544 3 159 240 2009 2 561 428 222 491 17 582 83 173 339 646 3 224 320 VANHUUSELÄKKEET: Valtion eläkelain mukaiset vanhuuseläkkeet, varhennetut vanhuuseläkkeet, ns. vanhan lain mukaiset omat eläkkeet sekä diplomaatinpuolison erityiskorvaukset. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET: Sisältävät kuntoutustuet, eivät kuitenkaan momentin 28.07.05.06 mukaista menoa. PERHE-ELÄKKEET: Valtion eläkelain sekä ns. vanhan lain mukaiset perhe-eläkkeet. Laskentaoletukset 1. Eläkemenoennusteessa käytetään laskentamallia, jonka aikajänne on kuusi vuotta. Malliin sisältyvien, eläkkeiden kestoa ja säilyvyyttä kuvaavien parametrien arvoja on muutettu tapahtuneen kehityksen perusteella vuoden 2004 talousarviolaskelmasta. Mallin käyttämä lähtökanta on vuoden 2003 lopussa voimassa ollut eläkekanta. 2. Laskelmassa on huomioitu ne Valtion eläkelain muutokset, joista hallitus on antanut eduskunnalle esityksen 16.4.2004 ja joiden odotetaan tulevan voimaan vuoden 2005 alussa. 3. Yksityisen sektorin eläkeuudistuksen vaikutuksesta oletetaan vapaakirjaan perustuvia vanhuuseläkkeitä alkavan vuonna 2005 huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, koska vanhuuseläkkeelle pääsyn alin ikäraja alenee 65 vuodesta 63 vuoteen. 4. Lakimuutosten vaikutuksesta oletetaan alkavien työttömyyseläkkeiden määrän jonkin verran pienenevän, koska työttömyyseläke, joka alkaisi henkilön täytettyä 62 vuoden iän, myönnetään vanhuuseläkkeenä.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 28 TAE 2005 28.07.05, 28.07.63,12.28.63 5. Suurten ikäluokkien lähennellessä 60 vuoden ikää alkavien eläkkeiden määrän odotetaan yleisemminkin nousevan. 6. Laskenta on suoritettu vuoden 2005 TEL-indeksitasossa, jonka arvot on saatu valtiovarainministeriön talousarvion laadintaohjeesta. Eläkkeiden indeksitarkistus vuodesta 2004 vuoteen 2005 on tehty yli 65-vuotiaan indeksipisteluvussa tapahtuvan muutoksen perusteella. 7. Kansanedustajien vanhuuseläkkeitä oletetaan alkavan vaalivuonna 2007 noin 50 kappaletta enemmän kuin muina vuosina.
VALTIOKONTTORI LIITEMUISTIO 29 TAE 2005 28.07.50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset 28.07.50 euro TP2002 TP2003 TA2004 TAE2005 1.Tapaturmakorvaukset 23 499 884 26 906 998 30 200 000 29 925 000 2.Liikennevahingot 1 688 583 1 766 988 2 050 000 1 995 000 3.Valtion henkilöstölle aiheutuv. 33 235 49 051 65 000 60 000 eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaaminen 4.Valtion virkamiesten erorahat 3 897 403 3 780 224 4 100 000 3 800 000 ja toistuvat korvaukset 5.Ryhmähenkivakuutusta 2 498 896 2 297 502 3 110 000 2 600 000 vastaava taloudellinen tuki 6.Liikelaitosten vahinkoturva 1 559 0 200 000 200 000 7.VR:n vanhojen rautatievast.lain 129 579 114 084 170 000 170 000 8. Lapuan patruunatehtaan onnetto 63 114 66 216 70 000 80 000 Yhteensä 31 812 253 34 981 063 39 965 000 38 830 000 2 002 2003 2004 2005 TP TP TA TAE Viraston kehyslaskelma 31 812 253 34 981 063 39 965 000 38 830 000 IND. 100,00 0,97 Vuodelle 2005 esitetty määräraha on tapaturmakorvausten osalta pienempi kuin 2004, lainmuutosten (virkamiesten päivärahakorvausmuutos 2003) vaikutusten arviointien tarkennuttua.
VALTIOKONTTORI 28.80 30 28.80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HENKILÖSTÖHALLINNON TUKITOIMENPITEET 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 2v) Muistio s. 33 Momentille myönnetään 3 759 000 euroa. Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisohjelmasta (KIEKU) aiheutuvia asiantuntijapalveluihin liittyviä menoja. KIEKU -hankkeen aiheuttamat lisämenot momentille 28.80.20 ovat vuosina 2005-2008 yhteensä 29 997 000 euroa. Lisäksi hankkeesta aiheutuu vuosina 2005-2008 Valtiokonttorin toimintamenomomentille 28.05.21 menoja yhteensä 2 560 000 euroa. KIEKU -ohjelman tavoitteena on parantaa tuottavuutta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Edellyttäen, että toteutetaan ne toimet, joita tehdyn esiselvityksen perusteella on ehdotettu, valtion taloushallinnossa on saavutettavissa seuraavan kahdeksan vuoden aikana noin 40 %:n tuottavuuden nousu. Samaan tuottavuuden paranemiseen voidaan päästä myös henkilöstöhallinnon rutiinitehtävissä. Tarkoitus on että Valtiokonttori toteuttaa muutoshankkeen valtiovarainministeriön tuella ja ohjauksella. 2005 määräraha (vk) 3 759 000 2004 määräraha (vk) 0 2003 tilinpäätös (vk) 0