Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA JOHDANTO... 2 OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄ... 2 KÄYTETYN POLTTOAINEEN HUOLLON VAIHTOEHDOT... 3 PERUSRATKAISU... 6 1 TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN... 9 PERUSRATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 10 TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 17 LAADITUT SELVITYKSET... 17 TOTEUTUS VAI TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN... 18 PAIKKAVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI... 18 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 19 EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI... 19 POSIVA OY
2 JOHDANTO Ydinenergialaissa säädetään, että Suomessa ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla (loppusijoittaminen) Suomeen. Lain mukaan ydinvoimayhtiöiden on huolehdittava tuottamiensa jätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista. Varat on kerättävä etukäteen ja maksettava valtion ydinjätehuoltorahastoon. Vuoden 1999 kevääseen mennessä rahastoon oli kertynyt 5,7 mrd markkaa. Ydinvoimayhtiöt huolehtivat itse vähäja keskiaktiivisten jätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta sekä laitosten käytöstäpoistoon liittyvistä toimenpiteistä ja käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista voimalaitosalueilla. Välivarastoinnin jälkeisestä polttoainehuollosta vastaa ydinvoimayhtiöiden yhdessä omistama Posiva Oy, joka suunnittelee ja toteuttaa loppusijoituksen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa alettiin selvittää yli 20 vuotta sitten, kun voimalaitokset olivat vasta rakenteilla. Vuonna 1983 käynnistyi loppusijoitusratkaisun ja -paikan valintaan tähtäävä työ. omaiselle eli kauppa- ja teollisuusministeriölle. Arviointiohjelma oli hankkeesta vastaavan Posivan suunnitelma ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Ohjelman ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta Posiva on arvioinut ympäristövaikutukset ja laatinut arviointiselostuksen. Selostus on täydellisenä nähtävillä mm. kaikissa Posivan toimipaikoissa sekä loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoisten sijaintikuntien Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken kirjastoissa. Tämä julkaisu on lyhennelmä käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen YVA-selostuksesta. Periaatepäätöshakemusta käsitellessään Valtioneuvosto pyytää Säteilyturvakeskukselta alustavan arvion laitoksen turvallisuudesta ja kysyy aiotun sijaintikunnan valtuuston kantaa laitoksen perustamiseen. Myönteisen päätöksen edellytyksenä on, että kyseinen kunta hyväksyy laitoksen sijoittamisen alueelleen eikä ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hanke ei olisi turvallisesti toteutettavissa. OSALLISTUMIS- JÄRJESTELMÄ Tärkeä osa YVA-menettelyä oli suunnittelijoiden ja muiden menettelyyn osallistuvien tahojen välinen vuorovaikutus. Kuntalaiset saatiin mukaan osallistumaan ja ilmaisemaan niitä kysymyksiä, joiden avulla tunnistettiin arvioitavat kohteet. Vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi käytettiin mm.: - talouksiin ja kesäasukkaille jaettuja YVA-tiedotteita - Posivan paikallistoimistoissa saatavilla olevaa materiaalia - yleisötilaisuuksia - pienryhmätapaamisia - valtuustoille järjestettyjä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia - kuntiin perustettuja virkamiehille ja luottamushenkilöille tarkoitettuja yhteistyö- tai seurantaryhmiä - näyttelyitä, joissa oli mahdollisuus antaa palautetta - kuntalaiskyselyjä ja teemahaastatteluja - aluehallinnon keskustelutilaisuuksia - keskushallinnon seminaareja - lehtien palstoilla käytyä keskustelua. Posiva otti arviointityössä huomioon yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämät tarkistusvaatimukset, joista keskeisimmät olivat Loppusijoituslaitoksen perustamista varten Posivan on haettava Valtioneuvostolta periaatepäätöstä. Hakemukseen on liitettävä lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVAselostus). Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Virallisesti menettely alkoi, kun Posiva helmikuussa 1998 toimitti ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviran- Yleisötilaisuuksissa on ollut myös loppusijoitusta havainnollistava näyttely. - hankkeen toteuttamatta jättämisen arviointi - erilaisten teknisten ratkaisujen vertailu perusratkaisun vaikutuksiin - polttoaineen maanpinnalle palautettavuuden selvitys eri vaihtoehdoissa - säteilyvaikutusten tarkastelu yleistajuisesti - eri väestöryhmien huomiointi vuorovaikutuksessa - hankkeen laajuuden määrittely polttoainemäärän suhteessa.
KÄYTETYN POLTTO- AINEEN HUOLLON VAIHTOEHDOT Suomen neljä ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodossa ja Loviisassa tuottavat noin neljänneksen Suomen sähköstä. Joka vuosi osa reaktoreiden polttoaineesta vaihdetaan uuteen. Käytetty polttoaine sisältää niin paljon radioaktiivisia aineita, että se on säilytettävä erillään elollisesta luonnosta. Voimalaitoksilla käytetyt polttoaineniput ovat välivarastojen vesialtaisssa. Näiden altaiden käyttöä voidaan turvallisesti jatkaa vuosikymmeniä verrattain vähäisin ylläpitotoimin. Välivarastot eivät kuitenkaan ole tarkoitettu lopulliseksi ratkaisuksi, vaan tavoitteena on löytää pysyvä ratkaisu, joka ei edellytä valvontaa tai huoltoa. Loppusijoitus Posivan suunnitelman mukaisessa loppusijoituksen perusratkaisussa polttoaine kapseloidaan tiiviisiin ja kestäviin kuparisäiliöihin, jotka sijoitetaan noin puolen kilometrin syvyyteen peruskallioon. Kapselit voidaan sijoittaa joko tunneliin tai tunnelista porattuihin reikiin. Ympäristövaikutuksiltaan nämä muunnelmat eivät eroa merkittävästi toisistaan. Muita loppusijoituksen vaihtoehtoja Ns. hydraulisessa häkissä kapselit pakattaisiin muutaman sadan metrin syvyydessä olevaan siiloon, jossa niitä jäähdytettäisiin 100 vuotta ennen siilon sulkemista. Siilo eristettäisiin pohjaveden kiertokulusta hiekalla, bentoniitilla ja eräänlaisella salaojajärjestelmällä. Salaojajärjestelmän aukipysymisestä on kuitenkin vaikea varmistua. Maanpäällisten toimintojen vaikutukset olisivat perusratkaisun kaltaiset. Syväreikäratkaisussa kapselit sijoitettaisiin maan pinnalta useiden kilometrien syvyyteen porattuihin reikiin. Näin syvästä kallioperästä ei toistaiseksi ole riittävästi tietoa, joten toteutus vaatisi huomattavaa jatkotutkimusta. Reiät tulpattaisiin betonilla, asfaltilla ja bentoniitilla. Kapseleiden palautus maan pinnalle olisi erittäin hankalaa. Maanpäällisten toimintojen vaikutukset olisivat perusratkaisun kaltaiset. Syväreikäratkaisu edellyttäisi uutta paikanvalintaprosessia ja syväkallion olosuhteiden lisätutkimusta. Jälleenkäsittely ja loppusijoitus Jälleenkäsittelyssä käytetyn polttoaineen sisältämä uraani ja plutonium erotellaan muista aktinideista ja halkeamistuotteista ja käytetään uudelleen. Erottelu perustuu polttoaineen pilkkomiseen ja liuottamiseen typpihappoon. Jäljelle jäävä liuos sisältää korkea-aktiivisen jätteen, joka kiinteytetään lasiin. Tämä korkea-aktiivinen jäte olisi loppusijoitettava kuten käytetty polttoaine. Jälleenkäsittelyssä syntyisi loppusijoitettavaksi myös vähä- ja keskiaktiivista jätettä. Kierrätys on järkevää, jos kierrätettävälle polttoaineelle on jatkokäyttöä. Jälleenkäsittely saattaisi olla varteenotettava vaihtoehto, mikäli ydinenergian käyttöä Suomessa jatkettaisiin ja voimakkaasti lisättäisiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi uusien ydinvoimalaitosten, jälleenkäsittelylaitoksen ja loppusijoitustilojen rakentamista. 3 Posivan YVA-selostuksessa perusratkaisuna käsitellään vaihtoehtoa, jossa kapselit asennetaan tunnelin lattiaan porattuihin reikiin. Reiät tiivistetään bentoniittisavella ja tunnelit bentoniitilla, murskeella ja betonitulpilla. Perusratkaisu ei vaadi tulevilta sukupolvilta huolenpitoa tai valvontaa. Polttoaine on silti mahdollista palauttaa maan pinnalle myös loppusijoitustilojen sulkemisen jälkeen. Olkiluodon välivarasto
Nuklidierottelu, transmutaatio ja loppusijoitus Pitkäikäisten radionuklidien määrää voidaan teoriassa vähentää säteilyttämällä niitä neutronivuossa. Tätä sanotaan transmutaatioksi. Tähän tarvitaan uudentyyppisiä reaktoreita tai erillisiä transmutaatiolaitteita. Nykyisillä jälleenkäsittelylaitoksilla pystytään erottelemaan vain uraani ja plutonium, joten tarvittaisiin huomattavasti nykyistä kehittyneempää nuklidierottelua (jälleenkäsittelyä). Toistaiseksi transmutaatio on fuusioreaktoriin verrattavissa oleva tulevaisuuden mahdollisuus, jonka käytännön sovellukset onnistuessaankin ajoittuvat useiden vuosikymmenien päähän. Erottelulla ja transmutaatiolla ei päästä eroon kaikista ydinjätteistä, koska laitteistossa syntyy uusia aktivoitumistuotteita ja Sellafieldin jälleenkäsittelylaitos voimaloineen Englannissa. Myös transmutaatiolaitos jälleenkäsittelyineen vaatisi laajan teollisuusalueen. Jälleenkäsittelylaitoksen kokoa voi verrata sivulla 7 havainnollistettuun loppusijoituslaitokseen. Yhteenveto vaihtoehtojen arvioinnista. 4 Eettiset ja ekologiset periaatteet Perusratkaisu ja sen muunnelmat Hydraulinen häkki 1. Ihmisen ja luonnon suojeleminen 2. Tulevien sukupolvien suojeleminen 3. Tuleville sukupolville koituvan rasitteen välttäminen 4. Laitosten käytönaikainen turvallisuus 5. Ydinaineiden väärinkäytön estäminen Tekninen toteutettavuus 1. Tekninen kehitysaste 2. Valmius sijoituspaikan valintaan 3. Kustannukset 4. Kuljetusten tarve 5. Sopivuus muuhun energiajärjestelmään Soveltuvuus nykyisten lakien ja säännösten kannalta 1. Ydinenergialain ja -asetuksen määräysten täyttyminen 2. STUK:n ehdottamien turvallisuusmääräyksien täyttyminen. Jätteet eristetään luonnosta niin ettei aktiivista huolenpitoa tarvita. Moniesteperiaate eristää jätteet niin kauan kuin niistä voisi olla vaaraa. Ei vaadi toimia tulevilta sukupolvilta muttei myöskään estä niitä. Voidaan toteuttaa tiukoin päästökriteerein. Ydinaineiden anastaminen olisi työlästä ja kallista ja helposti havaittavissa. Perustuu Suomessa käytössä olevaan tekniikkaan. Tarvittavat tutkimukset suurimmaksi osaksi suoritettu. Kustannuksiin on varauduttu. Jonkin verran kuljetuksia tarvitaan riippumatta sijoituspaikasta. Sopii pienen maan ydinenergiajärjestelmään. Täyttää vaatimukset. Voidaan osoittaa täyttyvän. Jätteet eristetään luonnosta niin ettei aktiivista huolenpitoa tarvita. Jätteet pysyvät erossa luonnosta niin kauan kuin hydraulinen eristys toimii. Ei vaadi toimia, jos hydraulinen eristys toimii. Palautettavuus riippuu pakkauksista. Voidaan toteuttaa tiukoin päästökriteerein. Ydinaineiden anastaminen olisi työlästä ja kallista ja helposti havaittavissa. Tarvittava tekniikka on olemassa. Jo tehtyjä tutkimuksia voidaan käyttää hyväksi. Perusratkaisua huomattavasti kalliimpi Jonkin verran kuljetuksia tarvitaan riippumatta sijoituspaikasta. Sopii pienen maan ydinenergiajärjestelmään. Täyttää vaatimukset, mikäli hydraulinen eristys toimii ilman huolenpitoa. Hydraulisen eristyksen pitkäaikaisen toimivuuden osoittaminen vaikeaa.
erotteluprosessissa keski- ja vähäaktiivista ydinjätettä. Käytännössä erottelu ja transmutaatio vaatisivat uusien reaktoreiden, jälleenkäsittelylaitoksen ja loppusijoitustilojen rakentamista. Muut loppusijoitusratkaisut Syvänmeren pohjasedimenttejä, napajäätiköitä ja jätteiden ampumista avaruuteen on myös ehdotettu loppusijoitusratkaisuiksi. Näitä ratkaisuja ei pidetä vakavasti otettavina vaihtoehtoina. Loppusijoitus napajäätiköihin on teknisesti vaikea toteuttaa; erityinen ongelma ovat jäätiköiden jatkuvan liikkeen seuraukset. Eräät tutkijat pitävät jätteiden sijoittamista valtameren pohjakerrostumiin melko riskittömänä, mutta ratkaisu on kansainvälisten sopimusten perusteella poissuljettu. Jätteen lähettäminen ulkoavaruuteen ei nykyisin käytettävissä olevalla tekniikalla ole realistinen vaihtoehto riskialttiutensa ja suurten kustannustensa takia. Nämä ratkaisut edellyttäisivät jätteiden siirtämistä pois Suomesta, mikä on nykyisten lakien vastaista. Vaihtoehtojen arviointi ja rajaaminen Jälleenkäsittely ei olennaisesti muuttaisi loppusijoituksen tarvetta eikä siitä aiheutuvia riskejä, mutta johtaisi huomattaviin lisäkustannuksiin. Transmutaatiotekniikka on tulevaisuuden mahdollisuus, jonka käytännön sovellukset onnistuessaankin ajoittuvat useiden vuosikymmenien päähän. Transmutaatiotekniikan varaan laskeminen tarkoittaisi päätöksenteon lykkäämistä eli ns. nollavaihtoehtoa, sillä jälleenkäsittely ja transmutaatio uusine reaktoreineen eivät poista loppusijoituksen tarvetta. Jälleenkäsittelyyn tai transmutaatioon päätyminen johtaisi ainakin lyhyellä aikavälillä perusratkaisua laajempiin ympäristövaikutuksiin. Sen paremmin hydraulinen häkki kuin syvät reiätkään eivät perusratkaisuun verrattuna tarjoa turvallisuus- tai ympäristönsuojeluetuja. Ne tulisivat huomattavasti kalliimmaksi ja vaatisivat enemmän jatkotutkimusta ja kehitystä. Sosiaalisilta vaikutuksiltaan ne eivät merkittävästi poikkea perusratkaisusta. Loppusijoituksen toteuttamiseksi Suomessa ovat tällä hetkellä varteenotettavia vaihtoehtoja vain perusratkaisu ja sen muunnelmat. Koska muunnelmien ympäristövaikutukset eivät merkittävästi eroa perusratkaisun mukaisen toteutuksen vaikutuksista, Posiva on vaikutusten arvioinnissa keskittynyt vain nollavaihtoehtoon ja perusratkaisuun. Syvä reikä Jälleenkäsittely ja loppusijoitus Nuklidierottelu, transmutaatio ja loppusijoitus Hyödylliset aineet ja muutettavat aineet erotetaan, muut eristetään luonnosta. Loppusijoitus kuten edellä; jätteiden vaarallisuusaika lyhenee. Vaatii tulevia sukupolvia kehittämään tarvittavan tekniikan. Nuklidierottelusta aiheutuu voimaloita enemmän päästöjä. Tarjoaisi myös mahdollisuuden ydinaseiden raaka-aineiden tuotantoon. 5 Jätteet eristetään luonnosta niin ettei aktiivista huolenpitoa tarvita. Luotettava arviointi ei ole mahdollista käytettävissä olevin tiedoin. Ei vaadi toimia, mutta jätteiden palauttaminen lähes mahdotonta. Käsittelyvirheistä voi aiheutua seurauksia, jotka ovat vaikeasti hallittavissa. Ydinaineiden anastaminen olisi hyvin vaikeaa ja vaarallista. Hyödylliset aineet erotetaan jatkokäyttöön, muut eristetään luonnosta. Loppusijoitus voidaan toteuttaa samoin kuin perusratkaisussa. Loppusijoitus voidaan toteuttaa samoin kuin perusratkaisussa. Jälleenkäsittelystä aiheutuu voimaloita enemmän päästöjä. Ydinaineiden anastamismahdollisuus riippuu valvonnasta. Voinee perustua käytössä olevaan tekniikkaan. Edellyttää uudenlaisia paikkatutkimuksia ja tutkimusmenetelmien kehittämistä. Kustannuksia vaikea arvioida. Jonkin verran kuljetuksia tarvitaan riippumatta sijoituspaikasta. Sopii pienen maan ydinenergiajärjestelmään. Perustuu ulkomailla käytössä olevaan tekniikkaan. Riippuu toteutustavasta. Jälleenkäsittelylaitoksen sijoittelu kuten voimalan. Perusratkaisua huomattavasti kalliimpi. Monenlaisia kuljetuksia tarvitaan. Tarvittavaa tekniikkaa ei ole käytettävissä. Riippuu toteutustavasta. Erottelulaitoksen sijoittelu kuten voimalan. Kustannukset eivät ole tiedossa, koska tekniikka ei ole saatavilla. Monenlaisia kuljetuksia tarvitaan. Sopii huonosti pieneen ydinenergiajärjestelmään. Edellyttää pitkäaikaista sitoutumista ydinenergian käyttöön. Täyttää vaatimukset, mikäli turvallisuudesta voidaan varmistua. Täyttää tuskin vaatimusta täydellisestä eristämisestä. Sekä jälleenkäsittelylaitos että loppusijoituslaitos olisi rakennettava Suomeen. Määräykset puuttuvat jälleenkäsittelyn osalta. Erottelu-, transmutaatio- ja loppusijoituslaitos olisi rakennettava Suomeen. Määräykset puuttuvat erottelun ja transmutaation osalta.
6 HANKKEEN ELINKAARI PERIAATEPÄÄTÖS JA PAIKANVALINTA TUTKIMUSVAIHE 2001 2010 - maanalaisten tutkimustilojen rakentaminen - maanalaiset tutkimukset rakentamislupahakemusta varten RAKENTAMISLUPA RAKENTAMISVAIHE 2010 2020 - loppusijoitustilojen rakentaminen - maanpäällinen rakentaminen - tutkimukset ja koekäyttö käyttölupahakemusta varten KÄYTTÖLUPA KÄYTTÖVAIHE 2020 - polttoaineen kuljetukset kapselointilaitokseen - polttoaineen sulkeminen kapseleihin - kapseleiden sijoitus kallioperään - sijoitustunneleiden täyttäminen - uusien sijoitustunneleiden louhinta (tarvittaessa) PERUSRATKAISU Käytetyn polttoaineen kertymä Loppusijoitusta koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat on tehty nykyisten ydinvoimalaitosten polttoaineelle. Suunnittelussa on lisäksi huomioitu se mahdollisuus, että Suomeen rakennetaan uusia ydinvoimalaitosyksiköitä ja niiden polttoaine loppusijoitetaan samoihin tiloihin. Esimerkiksi kaksi 60 vuotta käyvää 1500 MW e :n ydinvoimalaitosyksikköä kasvattaisi polttoainemäärää noin 5000 tu. Arvioinnissa on tarkasteltu seuraavia tapauksia: 1. Nykyiset laitokset toimivat 40 vuotta, jolloin ydinpolttoaineen kokonaiskertymä on noin 2600 tu. 2. Nykyiset laitokset toimivat 60 vuotta, jolloin ydinpolttoaineen kokonaiskertymä on noin 4000 tu. 3. Ympäristövaikutusten muuttuminen, jos polttoaineen määrä edelleen kasvaisi. Tutkimusvaihe Maanalaisia tutkimuksia varten louhitaan kuilut (1 2 kpl) tai ajotunnelin ja kuilun yhdistelmä sekä tarvittavat tutkimustilat. Ajotunneli on vino tunneli, jossa voidaan liikkua autoilla. Maanalaisten tutkimusten avulla paikallistetaan loppusijoitustilojen rakentamiseen parhaiten soveltuvat kalliotilavuudet sekä tutkitaan ja varmennetaan sijoituspaikan ominaisuudet. Syvällä kalliossa voidaan myös testata ja varmistaa toteutustekniikka. Tutkimusvaiheen liikenne on noin 50 ajoneuvoa/vrk ja työntekijöitä on keskimäärin 20. Tutkimusvaihe kestää useita vuosia louhintatöiden valmistuttua. Rakentamisvaihe Loppusijoituslaitos koostuu maanalaisista tiloista ja maanpäällisistä rakennuksista. Rakennukset ryhmittyvät kapselointilaitoksen ja työkuilun yhteyteen. Kapselointilaitos on suunniteltu itsenäiseksi, mutta voimalaitospaikoilla se voitaisiin rakentaa myös nykyisten välivarastojen yhteyteen. Maan päälle rakennettavat kohteet ovat - kapselointilaitos ja sen konttorirakennus - työkuilurakennus ja sen konttorirakennus - sähkö- ja lämpökeskus - bentoniittikonttien varastointialue - louheen läjitys- ja murskausalue - rakennustarvikevarasto - vierailukeskus, vierasmajat - räjähde- ja nallivarastot - rakennusjätteen läjitysalue - tankkauspaikka, pihat ja pysäköintialueet - raaka- ja jätevesilaitokset (Kuhmossa) - tien perusparannus (Kuhmossa ja Äänekoskella) SULKEMISLUPA SULKEMISVAIHE - kapselointilaitoksen radioaktiivisten osien purku ja kuljetus loppusijoitustiloihin - tunneliston täyttö ja sulkeminen - uusiokäyttöön soveltumattomien rakennusten purku - purettujen rakennusalueiden maisemointi - mahdolliset sulkemisen jälkeiset toimenpiteet Kaaviopiirros Ruotsissa toteutetusta ajotunnelin ja kuilujen muodostamasta kalliolaboratoriosta. Rakentamisvaiheessa louhitaan tarvittavat kuilut, keskustunneli ja kymmenkunta sijoitustunnelia. Käyttövaiheessa sijoitustunneleita louhitaan lisää aina tarpeen mukaan. Vaihtoehtoisesti kaikki sijoitustunnelit voidaan louhia jo rakennusvaiheessa. Louhe kuljetetaan maan päälle työkuilua tai ajotunnelia pitkin. Kiviainesta käytetään perustustöihin ja myöhemmin tunneleiden täyttöön sekä louheena että murskeena. Rakentamisvaiheen liikenne on noin 250 ajoneuvoa/vrk ja työpaikkoja on keskimäärin 140.
Loppusijoitustunneleiden lattiaan porataan reiät polttoainekapseleille. Esimerkki työkuilun yhteyteen suunnitelluista rakennuksista. Etualalla toimistorakennus tutkimustiloineen, oikealla itse työkuilurakennus ja vasemmalla lämpöja vesilaitos. Taustalla on louheen ja murskeen läjitysalue. Käyttövaihe Käytetty polttoaine kuljetetaan erikoiskuljetuksena loppusijoituspaikalle. Maantiekuljetuksissa voidaan käyttää 1 2 kuljetussäiliötä ja rautateitse ja meriteitse kuljetettaessa 2 4 säiliötä. Mikäli kuljetuksissa käytettäisiin kahta säiliötä, tulisi kuljetus Loviisaan ja Eurajoelle keskimäärin neljän kuukauden ja Kuhmoon tai Äänekoskelle vajaan kahden kuukauden välein. 7 Kapselointilaitoksessa polttoaineniput siirretään kuljetussäiliöstä loppusijoituskapseliin. Kapselin halkaisija on noin metri ja se koostuu kahdesta osasta. Ulompi kuparikapseli suojaa korroosiolta ja pallografiittiraudasta valmistettu sisäosa antaa tarvittavan lujuuden. Kapselit toimitetaan laitokseen valmiina. Esimerkki kapselointilaitoksen yhteyteen suunnitelluista rakennuksista. Kapselointilaitos on taaimmaisena vasemmalla, sen oikealla puolella on toimistorakennus, etualalla oikealla vierailukeskus ja vasemmalla neljä taloa vieraiden majoitusta varten.
Kun polttoaineniput on asennettu kapseliin, rautaisen sisäosan kansi suljetaan pulteilla. Tämän jälkeen ulompi kuparikansi sijoitetaan paikoilleen ja kapseli siirretään hitsauskammioon. Kansi hitsataan kiinni ja tiiviys tarkastetaan. Kapseli siirretään loppusijoitustiloihin hissillä. 8 Kuljetusajoneuvo asentaa kapselin reikään, joka lopuksi täytetään bentoniitilla. Sijoitustunnelia täytetään murskeella sitä mukaan kuin kapseleita sijoitetaan. Käyttövaiheen liikenne on n. 330 ajoneuvoa/vrk ja työpaikkoja on keskimäärin 120. Sulkemisvaihe Kun kaikki käytetty polttoaine on loppusijoitettu ja sijoitustunnelit täytetty alkaa kapselointilaitoksen aktiivisten osien purku ja siirto loppusijoitustiloihin. Loppusijoitustiloista puretaan käytönaikaiset rakenteet ja järjestelmät. Samaan aikaan aloitetaan tilojen täyttö murskeella ja bentoniitilla sekä betonirakenteilla. Mikäli rakennuksille ei ole jatkokäyttöä, ne voidaan purkaa ja alue maisemoida. Sulkemisvaiheen liikenne on n. 140 ajoneuvoa/vrk. Loppusijoitustilojen sijaintipaikalle voidaan jättää merkki jälkipolville. Esimerkki kuilujen, keskustunnelin ja loppusijoitustilojen sijoittelusta yhteen tasoon. Tunnelit voidaan sijoittaa myös useampaan kerrokseen. Tunnelin täyteaine Kapselointilaitoksessa kuljetussäiliö kytketään vasemmalla näkyvään asemaan. Kauko-ohjattu siirtokone asentaa polttoaineniput yksitellen kapseliin, joka on kytketty taaimpana oikealla olevaan asemaan. Polttoainetta palautettiin 16 vuotta Suomesta Neuvostoliittoon. Kuljetussäiliön siirto autosta junanvaunuun. Nopeusrajoitus junalle oli 40 km tunnissa. Bentoniitti Metallisäiliö Loppusijoitettu kapseli. Loviisan maantiekuljetuksen keskinopeus oli 35 km tunnissa. Ruotsin käytetyn polttoaineen kuljetuksiin rakennettu laiva.
TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN Valtioneuvoston vuonna 1983 tekemän periaatepäätöksen sekä kauppaja teollisuusministeriön vuosina 1991 ja 1995 tekemien päätösten mukaan loppusijoituspaikka on valittava vuoden 2000 loppuun mennessä ja loppusijoitusvalmius on oltava vuonna 2020. Vuonna 1999 nimitetyn hallituksen ohjelmassa pidetään tärkeänä, että sijoitussuunnitelmat kallioperään etenevät em. ohjelman mukaisesti. Loppusijoituksen aikataulut ovat Posivaa velvoittavia. Mikäli periaatepäätöksen käsittelyssä eri tahot eivät puoltaisi tai hyväksyisi esitettyä loppusijoitusta, hanke päätyisi toteuttamatta jättämiseen ja päätös sijoituksesta siirtyisi tulevaisuuteen. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että käytetyn polttoaineen säilyttämistä vesialtaissa Eurajoella ja Loviisassa jatkettaisiin. Olkiluodon nykyinen välivarasto. Muutaman metrin vesikerros vaimentaa säteilyn ja jäähdyttää polttoaineen. 9 Kaikkia välivarastoja joudutaan korjaamaan ja uusimaan tietyin välein. Vesiallasvarasto voitaisiin rakentaa myös maan alle. Polttoaine voidaan varastoida raskaissa säiliöissä myös kuivana. Kuivavarasto voi sijaita maan päällä tai alla. Eräs välivarastointiin ehdotettu ratkaisu on kuivattaa noin 100 m korkea mäki pohjavedestä eräänlaisen salaojituksen avulla. Varasto louhittaisiin pohjaveden yläpuolelle. Soveltuvia paikkoja ei nykyisillä tutkimuspaikkakunnilta ole, mutta sellaisia voisi löytyä Pohjois-Suomesta. Kallioon louhitun kuivan välivaraston periaate. Jäähdytys hoidettaisiin ilman kierrätyksellä.
PERUSRATKAISUN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET Vaikutusarvio kattaa hankkeen koko elinkaaren tutkimusvaiheesta sulkemisen jälkeiseen aikaan. Arvioidut sijoituspaikkavaihtoehdot ovat Loviisan Hästholmen, Eurajoen Olkiluoto, Äänekosken Kivetty ja Kuhmon Romuvaara. 10 Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittava maa-ala Olkiluodossa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu sekä odotettavissa olevia vaikutuksia että mahdollisten ympäristöonnettomuuksien aiheuttamia vaikutuksia. Laitoksen tarkka sijainti loppusijoituspaikalla määräytyy vasta myöhempien maanalaisten tutkimusten perusteella. Kaikilta paikoilta on kuitenkin rajattu mahdollinen rakennusalue, jonka sisälle maanpäälliset toiminnot sijoitetaan. Arvioinneissa on huomioitu se, että toiminnot voivat sijoittua mihin tahansa mahdollisella rakennusalueella. Tämän lyhennelmän karttakuvissa on käytetty esimerkkisijoittelua eräiden vaikutusten ja vaikutusalueiden havainnollistamiseksi. Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittava maa-ala Romuvaarassa. Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen, maankäyttöön, kulttuuriperintöön, maisemaan, rakennuksiin ja kaupunkikuvaan Loppusijoituslaitoksen maanpäälliset rakennukset pihoineen tarvitsevat noin 15 ha:n maa-alan. Äänekoskella ja Kuhmossa uusi tie vaatisi lisäksi noin 10 ha:n maa-alan. Suunnitelulle rakennusalueelle ei jää kulttuurikohteita tai rakennuksia. Laitosalueen vieressä luonnonvarojen hyödyntämistä, kuten sienestystä, marjastusta, metsästystä, kalastusta ja metsänhoitoa, voidaan jatkaa nykyiseen tapaan. Pohjakartat: Karttakeskus Oy, L2633/99
Mahdollisella rakennusalueella tai uusien teiden alueella ei ole valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita tai Natura 2000- alueita. Niillä ei myöskään esiinny valtakunnallisesti uhanalaisia kasvitai eläinlajeja. Alue-ekologisia yhteyksiä ei katkea. Kivetyn ja Romuvaaran alueet ovat metsäisiä verrattuna Hästholmeniin ja Olkiluotoon, joissa on myös teollisuutta. Paikallisesti merkittävät luontokohteet on tunnistettu ja ne otetaan huomioon suunnittelussa. Pääosa kasveista ottaa vetensä pohjaveden yläpuolisesta maavedestä, joten maanalaisten tilojen aiheuttama pohjaveden alenema ei vaikuta kasveihin. Pohjavesivaikutteiset luontokohteet ovat niin kaukana mahdollisesta rakennusalueesta, ettei vaikutuksia niihin todennäköisesti olisi. Tilojen sulkemisen jälkeen pohjaveden pinta palautuu entiselleen muutamassa vuodessa. Pohjaveden korkeutta ja pohjavesivaikutteisten kohteiden kasvillisuusjakaumaa kuitenkin seurattaisiin palautumisen loppuun asti. Olkiluodossa ei pohjavesivaikutteisia kohteita ole. Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittava maa-ala Hästholmenissa. 11 Tärinää, pölyä ja ääntä aiheuttavaa pintalouhintaa tehdään rakennustyössä yhteensä 7 11 kuukautta. Tärinän ja pölyn voi havaita 200 300 metrin päähän. Loviisassa ja Eurajoella voi nykyisiä rakennuksia jäädä niin lähelle, että tärinäseuranta toteutetaan. Räjäytysäänen voi kuulla noin kilometrin, merialueella kahdenkin kilometrin päähän. Ääni voi häiritä pesintäaikana lintuja 100 300 metrin ja merialueella kilometrin päähän. Louhintaa ei tehdä yöllä. Maanalainen louhinta ei vaikuta maan päällä. Louhetta murskataan noin kuukauden ajan joka toinen vuosi. Murskausta ei tehdä yöllä. Meluntorjuntalain ohjearvo 50 db(a) murskaamon melulle alittuu 500 metrin etäisyydellä murskaamosta. Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittava maa-ala Kivetyssä. Pohjakartat: Karttakeskus Oy, L2633/99
12 ➊ ➋ ➌ Kun louhekasaa käytetään melusuojana, alittuu 50 db(a) alle 200 metrin päässä. Normaalin keskustelun melutaso on 60 db(a). Pölyn suojaetäisyys murskaamosta on 300 metriä. Louhitusta kiviaineksesta suuri osa käytetään eri tarkoituksiin laitosalueella. Myyntiin jää 10 25 %. Kun louhekasa ja murskaamo sijoitetaan alueelle oikein, melu- ja pölyalueille ei jää rakennuksia eikä paikallisesti merkittäviä lintualueita. Kuhmossa rakennukset sijaitsevat niin kaukana, ettei niiden melusuojausta tarvitse huomioida. Laitoksen aiheuttama liikenne leventäisi teiden melualuetta Eurajoen Olkiluodontiellä ja Loviisan Saaristotiellä noin 10 metriä (nykyisestä 40 metristä 50 metriin) sekä Äänekosken Murontiellä ja Kuhmon Riihivaarantiellä noin 20 metriä (nykyisestä 10 metristä 30 metriin). Uuden tieosuuden liikenne Äänekoskella ja Kuhmossa voisi häiritä lintujen pesintää 100 200 metrin päähän. Kuhmossa vanha tie läpäisee paikallisia lintualueita, mutta uudet tievaihtoehdot eivät. ➍ 1) Näkymä Kivetyn Kilpismäen luoteisrinteeltä: ylhäällä nykytilanne ja alhaalla rakentamisen jälkeinen tilanne. Nykyinen hakkuuaukea mahdollistaa näkymän. 2) Näkymä Hästholmeniin Gäddbergsön mökkirannasta: ylhäällä nykytilanne ja alhaalla rakentamisen jälkeinen tilanne. Maisemaa hallitsevat voimalaitokset. 3) Näkymä Olkiluotoon lounaasta laivaväylältä. Yläkuvassa uudet rakennukset ovat saaren keskiosassa, josta uuden lämpökeskuksen piippu nousee oikealla puiden yläpuolelle. Alakuvassa kapselointilaitos on sijoitettu voimalaitoksen viereen. Silloinkin voimalaitos hallitsee maisemaa. 4) Romuvaarassa ainoastaan Särkän harjulta voisi nähdä lämpökeskuksen piipun pään.
Kivetyssä rakennukset eivät näkyisi täysikasvuisten puiden takaa. Romuvaarassa ainoastaan Särkän harjulta voisi nähdä lämpökeskuksen piipunpään. Hästholmenissa ja Olkiluodossa rakennukset näkyisivät merelle, mikäli ne sijoitettaisiin rantaan ilman suojapuustoa: tällöinkin maisemaa hallitsisivat nykyiset voimalaitokset. Mikäli rakennukset rannikkopaikoilla sijoitetaan täysikasvuisen puuston suojaan, näkyisi merelle ainoastaan lämpökeskuksen piipunpää. Laitoksen sijainnista johtuen vaikutuksia kaupunkikuvaan ei voida pitää merkittävinä. Vaikutukset ihmisten terveyteen Epäpuhtaudet, melu, tärinä ja liikenneonnettomuudet Loppusijoituksen toteuttamisesta hankkeen elinkaaren eri vaiheissa syntyvä melu, pöly ja tärinä kuvattiin edellä. Murskauksen ja pintalouhinnan ajoittuminen, kesto ja vaikutusalue huomioiden merkittäviä terveysvaikutuksia ei aiheudu. Kalliosta vapautuvan radonin pitoisuus jää lähialueellakin merkityksettömäksi. Talousjätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla ja muutkin vedet käsitellään siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä terveysriskejä. Kapseleiden ja niiden sisällön kemiallisten aineiden pitoisuudet kaivovedessä alittavat aina talousvedelle asetetut rajat. ottaen melun vaikutukset eivät ole merkittäviä. Vaikutus kunnan liikenneonnettomuuksien määrään jää pieneksi: henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien määrän kasvu olisi 1 3 %. Polttoainekuljetukset Odotettavissa olevat ydinpolttoainekuljetusten terveysvaikutukset ovat merkityksettömiä. Kuljetussäiliöt on rakennettu sellaisiksi, ettei niistä onnettomuustilanteissakaan pääse poistumaan merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Säiliö tyyppitestataan törmäyksillä, tulipaloilla sekä näiden yhdistelmillä sekä upotuskokeella. Tästä huolimatta säiliön vakavan vahingoittumisen seuraukset arvioitiin seuraavissa tilanteissa: - polttoaineesta helposti vapautuvat aineet vuotaisivat vahingoittuneesta säiliöstä lyhyessä ajassa ympäristöön - tilanne, jossa edellisen lisäksi syttyisi samanaikainen tulipalo. Lisäksi tarkasteltiin säiliön tahallista vahingoittamista. Ainoastaan vakava tahallinen vahingonteko (esim. räjäytys) edellyttäisi yleisön oleskelun rajoittamista säiliön lähiympäristössä. Sekä käytännön kokemukset että onnettomuusanalyysit osoittavat kuljetusten terveyshaittojen riskin niin pieneksi, että loppusijoituspaikan tai kuljetusmuodon valinnalla ei ole merkitystä väestön terveyden kannalta. Raskaan junan törmäyskokeella havainnollistettiin kuljetussäiliön lujuutta. Junan nopeus yli 150 km tunnissa. Varsinaisten testien rasitukset ovat tätä suuremmat. haittaa Tavalliset kuljetukset 0 Kuljetussäiliön vakava vahingoittuminen (esim. repeytyminen) 1 Kuljetussäiliön tahallinen vahingoittaminen (esim. räjähteellä) 36 Röntgentutkimukset suomalaisille 8900 Suomalaisten röntgentutkimusten ja oletettujen kuljetusonnettomuuksien säteilyn aiheuttamien vakavien terveyshaittojen enimmäismäärä 50 vuodessa, kun pientenkin säteilyannosten oletetaan olevan haitallisia. 13 Hanke aiheuttaisi paikkakunnan liikenteen pakokaasujen kokonaispäästöihin korkeintaan muutaman prosentin lisäyksen. Lämpökeskuksen savukaasupäästötkään eivät nouse lähelle ohjearvoja. Lisäliikenteen ja lämpökeskuksen päästöillä ei ole merkitystä paikallisen ilmanlaadun kannalta. Liikenteen valtaosan ajoittuminen päiväaikaan ja melualueen vähäinen kasvu huomioon luonnosta muusta röntgentutkimuksista Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos vuodessa on 3,7 msv. Säteilyannos kuvaa vaikutusten suuruutta ihmiseen.
14 Loppusijoituslaitoksen käyttö Laitos toimii siten, että vapautuvat radioaktiiviset aineet kerätään alipaineistetuista tiloista pintojen imuroinnilla sekä veden ja poistoilman suodatuksella. Jälkilämmön poistamisesta huolehditaan ja ionisoiva säteily vaimennetaan rakentamalla seinät riittävän paksuiksi. Siirtojärjestelmät ovat sellaiset, että mahdolliset putoamis- ja törmäysrasitukset pysyvät pieninä. Normaalista käytöstä 50 vuodessa aiheutuva annos eniten altistuvalle on merkityksetön ja pienempi kuin yhdestä keuhkojen röntgenkuvauksesta saatava annos. Merkittävimpiä arvioituja häiriötilanteita ovat: - radioaktiivisia aineita ei saada talteen normaalilla tavalla kuljetussäiliöitä tyhjennettäessä - polttoainenippuja kolhitaan kapselointitilassa ja polttoainesauvoja vaurioituu - kuivauksen yhteydessä lämpötila nousee tavallista korkeammaksi ja sauva alkaa vuotaa. kuorma pidetään riittävän alhaisena. Vakavimmiksi oletetuiksi onnettomuuksiksi on arvioitu seuraavat tilanteet: - kuljetussäiliö putoaa ja kaikki sauvat rikkoutuvat - kapseli putoaa ja kaikki sauvat rikkoutuvat - kuljetussäiliön kansi putoaa ja 1/10 sauvoista rikkoutuu - polttoainenippu putoaa toisten nippujen päälle ja kahden nipun kaikki sauvat rikkoutuvat - kapselihissi putoaa ja kaikki sauvat rikkoutuvat. Näissä onnettomuustilanteissa voisi vapautua kaasumaisten aineiden lisäksi hiukkasia. Aiheutuva annos eniten altistuvalle olisi alle 0,8 msv 50 vuodessa, mikä vastaisi kolmea keuhkojen röntgenkuvausta. Aiheutuvat annokset eivät ylittäisi onnettomuustilanteiden raja-arvoa 1 msv vuodessa. Oletetuista onnettomuuksista aiheutuvat annokset olisivat niin pieniä, etteivät ne edellyttäisi välittömiä suojaustoimenpiteitä. Sulkemisen jälkeinen aika Sijoittaminen syvälle kallioon eristää jätteen maanpäällisistä tapahtumista ja ehkäisee ihmisen tahattoman tunkeutumisen tiloihin. Jo pari metriä kalliota pysäyttää kapseleista tulevan suoran säteilyn. Turvallisuus perustuu useisiin toisiaan tukeviin mutta toisistaan riippumattomiin teknisiin ja luonnollisiin vapautumisesteisiin. Tällaisia esteitä ovat mm. polttoaineen kiinteä olomuoto, loppusijoituskapseli ja sitä ympäröivä bentoniittisavi sekä kallio. Bentoniitti on luonnosta saatavaa savea, joka paisuu ja tiivistyy voimakkaasti veden imeytyessä siihen. Savi estää veden virtauksen kapselin pinnalle ja mahdollistaa kallion pienet liikunnat kapselia vahingoittamatta. Kallio rajoittaa kapselien kanssa kosketuksiin pääsevän veden määrää ja luo kapseleille vakaat olot mm. tulevien jääkausien aikana. Tutkimusalueiden kallioperä on 1650 2650 miljoonaa Yksittäisestä häiriötilanteesta (50 vuodessa) aiheutuva annos eniten altistuvalle vastaisi edestakaisella kotimaan lennolla saatavaa kosmisen säteilyn annosta. Häiriötilanteen (50 vuoden) annos olisi alle sadasosa raja-arvosta, joka on 0,1 msv vuodessa. Häiriötilanteista aiheutuvat annokset olisivat niin pieniä, etteivät ne edellyttäisi minkäänlaisia suojautumistoimenpiteitä ympäristössä. Kapselointilaitos kestää yleisimmät maanjäristykset ja pienlentokoneen törmäykset. Ketjureaktion käynnistyminen estetään rakenteellisin ratkaisuin. Tahallisiin vahingontekoihin varaudutaan turvajärjestelyin. Kapselointilaitoksessa ei ole räjähtäviä aineita ja palo- msv / 50 v Normaalikäyttö 0,2 Häiriötilanne 0,001 Onnettomuustilanne 0,8 Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos 190 Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos sekä laitoksen käytön ja oletettujen onnettomuuksien aiheuttamat annokset eniten altistuvalle 50 vuodessa. Tällöin on oletettu, että heti laitoksen ulkopuolella asutaan vakituisesti, harjoitetaan maataloutta ja käytetään ravinnoksi pääosin omia tuotteita. Laitoksen käytön aiheuttama säteilyaltistus jää kaikissa tilanteissa merkityksettömän pieneksi. Turvallisuusanalyysissä on säteilyn enimmäisannokset arvioitu olettamalla radioaktiivisten aineiden kulkeutuvan kaivoon, jota tietty henkilö käyttää ainoana juomavesilähteenään.
vuotta vanhaa. Kallioperän syntymisen ja muokkautumisen jälkeen tapahtuneet muutokset kallion sisällä ovat olleet hitaita ja pieniä. Turvallisuusanalyysin avulla selvitetään, mitä seurauksia aiheutuisi, jos yksi tai useampi vapautumiseste pettäisi. Analyysissä ei pyritä arvaamaan, millaiseksi maailma tulevaisuudessa kaiken kaikkiaan muuttuu. Lähtökohtana on, että tietomme luonnosta ja teknisten järjestelmien toiminnasta ei ole täydellistä. Tiedon epävarmuus ja puutteet korvataan pessimistisillä yksinkertaistuksilla, joissa kehitys oletetaan epäsuotuisaksi tai jätetään huomiotta sellaiset myönteiset seikat, joihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Herkkyysanalyysein on selvitetty, miten eri oletukset vaikuttavat seurauksiin. Loppusijoituksen kyky eristää jätteet ei näin ollen ole sellaisten tekijöiden varassa, joita koskeva tieto on toistaiseksi vähäistä. Vertailutietoja saadaan mm. kohteista, joissa tilanne on luonnostaan samankaltainen kuin loppusijoituksessa. Gabonissa on niin rikkaita uraaniesiintymiä, että ketjureaktio on käynnistynyt itsestään. Kuvassa yksi 50 luonnonreaktorista, joista osa toimi yli 100 000 vuotta. Korkea-aktiivista jätettä syntyi useita tonneja. Pääosa radioaktiivisista aineista (mm. plutonium) on pysynyt reaktorin läheisyydessä ilman kapselointiakin. Todennäköisimmässä tapahtumien kulussa kapselit säilyvät tiiviinä niin kauan (miljoonia vuosia) kuin niiden sisällöstä voisi olla haittaa ihmiselle tai muulle elolliselle luonnolle. Kapselien tiiviys tarkastetaan (ultraääni, röntgen) ennen kallioon siirtoa. Kuitenkin on arvioitu seuraukset tapauksesta, jossa kapselissa olisi alusta alkaen reikä, joka on jäänyt huomaamatta. Tällaisessa tilanteessa eniten altistuvan yksilön saama lisäannos vastaisi edestakaisella kotimaan lennolla saatavaa kosmisen säteilyn annosta. Annos olisi alle sadasosa rajaarvosta, joka on 0,1 msv vuodessa. Yhtenä tapauksena on tutkittu myös tilanne, jossa kapseli häviäisi kokonaan seuraavan jääkauden alkupuolella ja pohjavesi pääsisi vapaasti kosketuksiin polttoaineen kanssa. Syitä tällaiseen tapahtumaan on vaikea kuvitella, mutta tarkoituksena onkin ollut selvittää kapseloinnin merkitystä ylipäänsä. Lisäksi oletettiin bentoniitin eristyskyvyn merkittävästi heikentyneen ja erittäin suuren suolaisen pohjaveden virtauksen osuneen samalle paikalle. Tällaisessa tilanteessa eniten altistuvan yksilön saama säteilyn lisäannos vastaisi edestakaisella Keski-Euroopan lennolla saatavaa kosmisen säteilyn annosta. Annos olisi enimmillään noin kymmenesosa raja-arvosta, joka on 0,1 msv vuodessa. msv/v Kapselissa reikä alusta alkaen 0,0008 Kapseli häviää 0,01 Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos 3,7 Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos ja oletettujen onnettomuuksien aiheuttamat annokset eniten altistuvalle vuodessa (sulkemisen jälkeen). Vaurioituneesta kapselista peräisin olevan säteilyannoksen saamisen todennäköisyys on suoraan riippuvainen polttoaineen määrästä. Loppusijoitustilan eri puolilla vaurioituneista kapseleista aineet kulkeutuisivat eri suuntiin ja päätyisivät eri aikoina satojen metrien tai kilometrien päähän toisistaan (eivät siis esim. samaan kaivoon). Todennäköistä olisi, ettei polttoainemäärän kasvu vaikuttaisi yksilöannosten enimmäismäärään. Jääkauden yhteydessä tapahtuvan suuren maanjäristyksen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois. Mikäli sellaisen yhteydessä syntyvä kalliosiirros osuisi juuri loppusijoitustunnelin kohdalle, voisivat kaikki sen 60 kapselia rikkoutua. Jos paikalla asuttaisiin, eniten altistuvalle koituva säteilyannos olisi korkeintaan nykyisen taustasäteilyn tasoa ja altistuvien yksilöiden määrä olisi silloinkin pieni ja rajoittuisi tilojen läheisyyteen. Jääkauden aikana maa olisi kuitenkin jään peittämä ja sen jälkeenkin suurelta osin meren peitossa. Tosiasiassa annokset jäisivät laimenemisen vuoksi vähäisiksi normaaliin säteilyaltistukseen verrattuna. Psykososiaaliset vaikutukset Monien kansalaisten mielestä loppusijoitukseen liittyy samoja uhkia kuin ydinvoiman käyttöön yleensä. Vaikka loppusijoituksessa ei olisi vakavan ydinonnettomuuden uhkaa, kansalaiset eivät niukkojen tietojensa vuoksi useinkaan pysty tekemään eroa näiden asioiden välille. Turvallisuusanalyysin tuloksista huolimatta loppusijoitushanke aiheuttaa huolia ja pelkoja, joiden vaikutuksia on vaikea arvioida. Kysely- ja haastattelututkimukset kuitenkin osoittavat, että ydinvoimalaitospaikkakuntien Eurajoen ja Loviisan asukkailla esiintyy vähemmän huolia ja pelkoja kuin kuhmolaisilla ja äänekoskelaisilla. 15
16 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Laitoksen aikaansaamat työpaikat vaikuttaisivat sekä suoraan että välillisesti työssäkäyntialueen yritystoimintaan. Posiva voi kustannustehokkuuden rajoissa suosia paikallisia yrityksiä, koska se yksityisenä yrityksenä ei ole velvoitettu kilpailuttamaan hankintojaan. Laitos lisäisi työ- ja asiantuntijamatkailua. Ydinvoimalat ja loppusijoitusluolat Eurajoella ja Loviisassa ovat paikkakuntiensa tärkeitä vierailukohteita, joten myös loppusijoituslaitos voi muodostua matkailuhoukuttimeksi. Mökkien vuokraajia, lomatonttien myyjiä tai ohjelmapalvelujen tarjoajia ei millään paikkakunnalla ole laitoksen välittömässä läheisyydessä (näköetäisyydellä), joten vaikutuksia näin ollen ei aiheutuisi. Kuhmossa laitoksen läheisyydessä on muutama vaellusreitti, joilta ei kuitenkaan ole näköyhteyttä laitokseen. Mielikuvavaikutuksia näiden reittien käyttäjiin voisi silti olla. Matkailijoiden on todettu hylkäävän jonkin matkakohteen lähinnä rikollisuuden, yhteiskunnallisten levottomuuksien ja luonnonkatastrofien vuoksi. Laitoksen henkilöstö vaikuttaisi kunnan asukasmäärään sikäli kuin se valitsisi loppusijoituskunnan asuinkunnakseen. Tämä ei kuitenkaan muuttaisi olennaisesti kunnan ikärakennetta tai väestökehitystä. Loppusijoitukseen mahdollisesti liittyvät kielteiset mielikuvat eivät yksin ratkaisisi asuinpaikan valintaa. Ydinvoimaloiden rakentamisen ei ole havaittu aiheuttaneen merkittävää poismuuttoa. Kyselyiden mukaan laitos ei aiheuttaisi poismuuttoa voimalaitospaikkakunnilta, mutta se voisi jossain määrin lisätä väen vaihtuvuutta Kuhmossa ja Äänekoskella. Työllistävä vaikutus alueittain. Laitoksen aiheuttama asuntokuntien nettokasvu vuoteen 2020 olisi - Loviisassa 50 60 asuntokuntaa - Kuhmossa 75 90 asuntokuntaa - Eurajoella 20 45 asuntokuntaa - Äänekoskella 60 70 asuntokuntaa Loviisassa ja Äänekoskella kymmenesosa asunnoista on tyhjillään, joten tulomuutto ei vaikuttaisi asuntojen uustuotantoon. Kysyntä kohdistuisi lähinnä pientaloihin, koska suuri osa muuttajista olisi nuoria, hyvinkoulutettuja ja kuntalaisten nykyiseen tulotasoon verrattuna hyvätuloisia. Eurajoella ja Kuhmossa tulomuutto voisi heijastua asuntotuotantoon. Toimitilojen sekä päivähoito-, koulu- ym. tilojen kysynnän kasvu olisi niin vähäistä, että tarve voitaisiin tyydyttää vanhan rakennuskannan puitteissa. Valtaosa ehdokaskuntien maataloustuottajista myy tuotteensa elintarviketeollisuudelle, jonka ostopäätökseen vaikuttaa ensisijaisesti tuotteen laatu eikä mielikuva. Poikkeuksena olisi erikoistilanne, jossa viranomaiset rajoittaisivat tuotteiden myyntiä. Rakennusvaihe Käyttövaihe 2010 2020 2020... Työpaikkoja Työpaikkoja enimmillään Loviisa 55 75 70 80 Loviisa, Lapinjärvi, Liljendal, Pernaja, Ruotsinpyhtää 110 130 100 110 Itä-Uusimaa ja Kotkan- Haminan seutukunta 155 220 120 130 Eurajoki 30 70 30 60 Eurajoki, Lappi, Rauma, Kodisjoki, Kiukainen 110 150 110 120 Satakunta 170 230 120 135 Kuhmo 90 125 110 125 Kainuu 150 215 125 135 Äänekoski 60 80 80 100 Äänekoski, Saarijärvi, Kannonkoski, Viitasaari 100 140 105 115 Keski-Suomi 170 225 125 135 Kuntien luomutuotteiden sekä tiloilta tai torilta tapahtuvaan suoramyyntiin saattaisi kohdistua vaikutuksia. Toisaalta ydinvoimalaitosten läheltä kotoisin olevien tuotteiden menekki ei eroa muista. Luomutiloja on jokaisessa ehdokaskunnassa muutamia. Toimintojen esimerkkisijoittelun mukaisella melualueella ei ole yksityisten rakennuksia. Hästholmenissa ja Olkiluodossa laitos näkyisi merelle, mikäli se sijoitettaisiin rantaan ilman suojapuustoa. Mikäli rakennukset rannikkopaikoilla sijoitetaan Kivetyn ja Romuvaaran tapaan täysikasvuisen puuston suojaan, ei kiinteistöjen hintaa alentavaa näköyhteyttä synny. Olemassaolevien rakennusten sijainnista ja laitoksen maisemaan sulautumisesta johtuen ei markkinaperusteista kiinteistöjen arvon laskua ole odotettavissa. Ydinvoimapaikkakuntien kiinteistöjen hinnat ovat vastanneet yleistä hintakehitystä. Ainoastaan voimalaitosten rakentamisvaiheessa omakotitonttien kysyntä ja hinnat nousivat hetkellisesti. Toimitilojen, vapaa-ajankiinteistöjen ja maan arvoon ei odoteta muutoksia.
Kuntatalouteen vaikuttavat mm. kiinteistö-, kunnallis-, arvonlisä- ja yhteisöverot, työllisyysvaikutus, väestömuutos, yleiset valtionosuudet ja verotulontasaus. Kuhmo saa verotulontasausta valtiolta niin paljon, että jokainen yritystoiminnan tuoma uusi veromarkka pudottaa valtion tukea. Kuhmossa kuntatalouden vuosittainen nettohyöty olisikin enimmillään 1 2 miljoonaa ja muilla paikkakunnilla 7 9 miljoonaa markkaa. Mielipiteiden jakautuminen kunnissa. Haastateltavat vastasivat kysymykseen Mikäli tutkimukset ja viranomaisten turvallisuusarvio osoittaisivat oman asuinkuntanne turvalliseksi ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi, hyväksyisittekö Suomessa syntyneiden ydinjätteiden sijoituksen kotikuntanne alueelle? Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Ydinjätteisiin kohdistuu pelkoja, huolia ja ristiriitoja, jotka voivat vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin. Aikaa myöten pelot, huolet ja ristiriidat voivat kuitenkin poistua tai ainakin lieventyä. Loppusijoitus herättää tutkimusten perusteella enemmän pelkoja, huolia ja ristiriitoja Kuhmossa ja Äänekoskella kuin Loviisassa ja Eurajoella. Tekniikan asiantuntijuus perustuu käsitykseen, jonka mukaan on olemassa objektiivisia tosiasioita, jotka vain on löydettävä. Kansalaiset taas korostavat oikeuttaan omiin käsityksiinsä tosiasioista riippumatta: jos ihminen pelkää, niin hän pelkää ja koettu pelko on todellista. Ihmisten käsitykset ovatkin merkittäviä riippumatta siitä, ovatko ne tieteellisen tiedon valossa perusteltuja. Loppusijoitushankkeen kannalta kansalaisten mielipiteet ovat erityisen tärkeitä, koska ratkaiseva päätösvalta on poliittisesti valituilla elimillä, kunnanvaltuustoilla ja eduskunnalla. Ehdokaskuntien asukkaiden mielipiteistä tehtiin edustava mielipidetutkimus. Eurajoella ja Loviisassa enemmistö hyväksyisi loppusijoituksen kuntaansa toisin kuin Äänekoskella ja Kuhmossa. TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET Toteuttamatta jättäminen eli nollavaihtoehto merkitsisi varastoinnin jatkamista Eurajoella ja Loviisassa, eikä se aiheuttaisi muutoksia nykyiseen tilanteeseen. Voimalaitospaikkakunnilla varastojen laajentaminen ja aikanaan uusiminen olisivat melko pieniä rakennushankkeita, joista ei aiheutuisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Välivarastoinnin jatkaminen jättäisi kysymyksen loppusijoituspaikasta avoimeksi. Varastoinnin säteilyturvallisuus on samaa tasoa kapselointilaitoksen käytön kanssa: merkittäviä terveysvaikutuksia ei olisi. Jos varastosta huolehtiminen syystä tai toisesta laiminlyötäisiin, ympäristö voisi saastua pahoin. Tällainen tilanne (esim. sota) on lähivuosikymmeninä epätodennäköinen, mutta toisaalta sellaisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Viimeistään jääkauden alkaessa varasto jäisi oman onnensa nojaan, ellei sitä siirrettäisi kauas etelään. Turvallisuudesta huolehtiminen sitoisi siis jatkuvasti tulevien sukupolvien voimavaroja. LAADITUT SELVITYKSET Koko 20-vuotinen suomalainen ydinjätetutkimus on ollut eräänlaista ympäristövaikutusten arviointia. Tutkimustyöstä on julkaistu noin 1700 raporttia. Kotimaisen työn lisäksi on tehty kansainvälistä yhteistyötä samantapaista loppusijoitusratkaisua tutkivien maiden kanssa (mm. Ruotsi, Sveitsi, Kanada). Vuosina 1996 1999 Posiva on julkaissut n. 60 YVA-menettelyyn liittyvää selvitystä. Luettelo selvityksistä on YVA-selostuksen liitteenä. 17
18 TOTEUTUS VAI TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN Ihmisten ja ympäristön suojeluvaatimukset voidaan täyttää sekä loppusijoitus- että varastointivaihtoehdossa. Valinnan olennaisin eroavuus on huolenpitovelvollisuudessa. Toteuttamatta jättämisen turvallisuus edellyttää, että vesiallasvarastoja huolletaan ja valvotaan. Loppusijoittaminen vapauttaa jälkipolvet velvoitteista, mutta jättää silti heille valinnan mahdollisuuden, sillä perusratkaisun mukaisesti loppusijoitettu polttoaine voidaan palauttaa maan pinnalle. Loppusijoitettu polttoaine voidaan myöhemmin palauttaa maan pinnalle avaamalla loppusijotustilat. PAIKKAVAIHTO- EHTOJEN ARVIOINTI Loppusijoituksen ja toteuttamatta jättämisen vertailu Eettiset ja ekologiset Perusratkaisu ja sen Vesiallasvarastoinnin periaatteet muunnelmat jatkaminen 1. Ihmisen ja luonnon Vaaralliset aineet eristetään Vaaralliset aineet pidetään suojeleminen niin, ettei aktiivista huolen- aktiivisin toimin erossa pitoa tarvita luonnosta ja ihmisistä. 2. Tulevien sukupolvien Turvallisuusanalyysit osoittavat Ihmisille ja luonnolle ei aiheudu suojeleminen riittävän eristyksen toimivan vaaraa niin kauan kuin varastoja niin kauan kuin jätteistä valvotaan ja huolletaan. Huolenvoisi olla vaaraa ihmisille pidon laiminlyöminen voisi johtaa tai luonnolle. ympäristön saastumiseen. 3. Tuleville sukupolville Ei vaadi tulevilta sukupolvilta Varastojen kunnossapito, koituvan rasitteen mitään toimia muttei valvonta ja uusiminen siirtyvät välttäminen myöskään estä niitä. tuleville sukupolville. 4. Laitosten käytön- Turvallisuudesta voidaan Turvallisuudesta voidaan aikainen turvallisuus huolehtia tiukoin päästö- huolehtia nykyisin toimintakriteerein. periaattein. 5. Ydinaineiden väärin- Ydinaineiden anastaminen Ydinaineiden anastamiskäytön estäminen olisi työlästä, kallista ja mahdollisuus riippuu helposti havaittavissa. valvonnasta. Arvioidut ympäristövaikutukset 1. Vaikutukset luontoon Vaikutukset olisivat vähäiset Eivät erotu nykyisellään ja luonnonvarojen ja rajoittuisivat laitoksen voimaloiden vaikutuksista. hyödyntämiseen välittömään läheisyyteen. 2. Vaikutukset maan- Vaatii muutaman kymmenen Eivät erotu nykyisellään käyttöön ja maisemaan hehtaarin tontin. Maisema- voimalaitosten vaikutuksista. vaikutus on vähäinen. 3. Vaikutukset ihmisten Mahdollisia psykososiaalisia Ei vaikuta ihmisten terveyteen, terveyteen vaikutuksia lukuunottamatta niin kauan kuin varastoja hankkeella ei ole merkitystä huolletaan ja valvotaan. ihmisten terveydelle. Stressi- Huolenpidon laiminlyönti voisi vaikutus olisi todennäköisesti johtaa aikaa myöten myös pienin nykyisillä voimalaitos- terveysriskeihin. paikoilla 4. Sosiaaliset vaikutukset Hankkeella olisi myönteisiä Ei merkittäviä myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia. vaikutuksia. Huoli varastojen Hankkeen aiheuttamat pelot, kunnosta ja vastuu niiden yllä huolet, ristiriidat ja imago- pitämisestä voisi aikaa myöten ongelmat pienimmillään aiheuttaa sosiaalisia ristiriitoja. voimalaitospaikoilla. Tekninen toteutettavuus 1. Tekninen kehitysaste Ei edellytä uusien teknisten Tekniikka on käytössä Loviisassa menetelmien kehittämistä, ja Olkiluodossa. mutta menetelmäkehitykselle ja optimoinnille on sijaa. 2. Valmius sijoituspaikan Valinnan perusteeksi tarvit- Nykyiset varastopaikat valintaan tavat tutkimukset pääosin sopivat tarkoitukseen. tehty ja ovat arvioitavana. 3. Kustannukset Kustannukset ovat kohtuulliset Perusratkaisua halvempi, mutta ja niihin on varauduttu pitkällä aikavälillä rahoituksen sähkön hinnassa. epävarmuus kasvaa. Ympäristövaikutukset jäävät kaikissa paikkavaihtoehdoissa vähäisiksi. Kallioperäolosuhteiden erot pelkistyvät sijaintiin rannikolla tai sisämaassa. Molemmilla on omat edulliset piirteensä, joten yksinomaan turvallisuusanalyysin perusteella ei voida ratkaista, mikä paikoista on paras. Loppusijoitus voidaan toteuttaa kaikkien tutkimuspaikkojen kallioperässä. Kuntataloudelle loppusijoituksesta koituu merkittävää hyötyä. Kuntien verotulontasausjärjestelmän vuoksi kuntatalouden nettohyöty Kuhmolle olisi kuitenkin muita paikkoja pienempi. Toisaalta työllisyysvaikutukset ovat Kuhmossa suurimmat. Huolien ja pelkojen syntyminen on mitä ilmeisimmin vähäisempää voimalaitospaikkakunnilla kuin Kuhmossa tai Äänekoskella. Käytetty polttoaine on varastoituna voimalaitoksilla. Mikäli loppusijoituslaitos rakennettaisiin Äänekoskelle tai Kuhmoon, olisi tarvittavien polttoainekuljetusten määrä kaksinkertainen voimalaitospaikkakuntiin verrattuna. Olkiluodossa ja Hästholmenilla laitos tukeutuisi voimaloiden ja Kivetyssä Konginkankaan kunnallistekniikkaan. Kuhmoon rakennettaisiin omat raakaja jätevesilaitokset. Kivetyn ja Romuvaaran tiet perusparannettaisiin.
TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Ennen loppusijoittamiseen tarvittavien lupien hakemista hankkeesta ja sen vaihtoehdoista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Menettelyyn sisältyi kansalaisten mahdollisuus lausua mielipiteensä siitä, mitä vaihtoehtoja ja vaikutuksia arvioidaan. Nyt arvioinnin valmistuttua kansalaiset voivat lausua mielipiteensä myös varsinaisesta arviointiselostuksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriö kokoaa mielipiteistä ja lausunnoista yhteenvedon. Loppusijoituslaitos vaatii kolme erillistä ydinenergialain mukaista päätöstä. Ensimmäinen on periaatepäätöksen hakeminen. Tässä päätöksessä harkitaan, onko loppusijoitushanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Hakemuksesta järjestetään yleinen kuuleminen kansalaisille. Valtioneuvosto pyytää hakemuksessa mainituilta sijoituskunnilta ja niiden naapurikunnilta lausunnon ja Säteilyturvakeskukselta turvallisuusarvion. Ehdottomana edellytyksenä on, että sijoituskunnan lausunto puoltaa hanketta. Periaatepäätös on vielä annettava eduskunnan vahvistettavaksi. Ydinenergialain mukaan laitokselle tarvitaan aikanaan myös rakentamis- ja käyttölupa. Nämä luvat myöntää Valtioneuvosto. Tässä yhteydessä Säteilyturvakeskus tarkastaa, että laitos täyttää turvallisuusvaatimukset. Tarvittavia kaavoja ovat seutukaava ja yleiskaava sekä rakennus- tai asemakaava. Lisäksi vaaditaan ympäristölupa ja vesioikeuden lupia. Yleisen tien rakentaminen Kivettyyn tai Romuvaaraan vaatii tielain mukaisen vahvistamispäätöksen. Kuljetuksiin tarvitaan Säteilyturvakeskuksen lupa. Loppusijoitus on tehty, kun Säteilyturvakeskus on todennut jätteen sijoitetuksi pysyväksi hyväksymällään tavalla. Kansallisten säännösten lisäksi loppusijoitusta koskevat useat kansainväliset sopimukset ja suositukset. EHDOTUS YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMAKSI Säteilyvaikutusten seuranta perustuu radioaktiivisten aineiden sekä säteilyn mittaukseen. Tyypillisiä mittauspaikkoja ovat ilmastointi-ilman ja jätevesien poistoreitit. Vaikutuksia arvioidaan myös laskennallisesti, koska on odotettavissa, että laitoksesta peräisin olevia aineita ei niiden pienen määrän takia voida havaita ympäristössä. Seuranta aloitetaan jo ennen toiminnan aloittamista vertailutietojen saamiseksi. Pitoisuuksia mitataan ilmasta, vesistä, maaperästä, eliöistä, maatalous- ja keräilytuotteista sekä riistasta. Odotettavissa olevat säteilyvaikutukset ovat niin pienet, ettei erityistä väestön terveydentilan seurantaa katsota tarpeelliseksi: mahdollisia terveyshaittoja ei kyettäisi erottamaan yleisen sairastavuuden joukosta. Tarvittaessa laitoksen lähiympäristössä asuvien terveydentilaa voidaan vertailla muun väestön tilanteeseen. Tämä on mahdollista esim. Kansanterveyslaitoksen ylläpitämien seurantatiedostojen avulla. Sätelyvaikutusten lisäksi seurattaisiin: - luonnon radonkaasua kalliotiloissa - pohjaveden pinnankorkeutta - kasvillisuusjakaumaa pohjavesivaikutteisilla alueilla - pintalouhintojen tärinää lähiympäristön rakennuksissa Loviisassa ja Eurajoella - Romuvaaran uuden vedenpuhdistamon purkuvesistöä (näytteenotto) - paikkakunnan imagoa - säteilypelkoja - sosioekonomisia vaikutuksia Muita seurantavelvoitteita saatetaan määrätä myöhempien lupakäsittelyjen yhteydessä esim. melulle ja pölylle. Posivan seurantamittaukset lopetetaan, kun laitos on suljettu Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla. Sulkemisvaiheessa Posiva laatii ehdotuksen sulkemisen jälkeiseksi seurantaohjelmaksi ja suorittaa valtiolle kertakorvauksen. Näiden varojen käytöstä päättävät viranomaiset. Loppusijoitus toteutetaan kuitenkin niin, että se on turvallista ilman jälkiseurantaa. Sulkemisen jälkeisessä seurannassa on keskeistä selvittää, miten kallioperässä vallitsevat ominaisuudet palaavat rakentamista edeltäneeseen tilaan. Sulkemisen jälkeinen seuranta voisi sisältää myös mm. radioaktiivisuuden mittausta maan pinnalta ja syvistä kairanrei istä. Rei istä voitaisiin seurata pohjaveden pinnankorkeuksia, virtauksia, kemiaa, lämpötilaa jne. Maan pinnalta voidaan geofysikaalisilla mittauksilla seurata mikromaanjäristyksien esiintymistä. Ydinmateriaalin hankkiminen esim. terroristien käsiin vaatisi maan pinnalla näkyviä voimaperäisiä toimia, joita voitaisiin kansainvälisesti valvoa esim. satelliiteista. Sulkemisen jälkeinen seuranta ajoittuu niin kauas tulevaisuuteen, että sitä koskevat seikkaperäiset suunnitelmat on järkevää tehdä myöhemmin. 19
Yhteysviranomainen YVA-menettelyssä: Kauppa- ja teollisuusministeriö PL 280 00171 Helsinki Puh. (09) 1601 Faksi (09) 160 26 95 Sähköposti: ydinenergia@ktm.vn.fi 20 POSIVA Mikonkatu 15 A 00100 Helsinki Puh. (09) *228 030 www.posiva.fi LIBENTER/KOTEVA OY TURKU 1999