POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12

Transkriptio

1 TOUKOKUU (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA, JOITA HAKIJA AIKOO NOUDATTAA YMPÄRISTÖVAHINKOJEN VÄLTTÄMISEKSI JA YMPÄRISTÖRASITUKSEN RAJOITTAMISEKSI 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan vuonna 2010 saaman ja voimaan jätetyn myönteisen periaatepäätöksen jälkeen liitteessä esitettyjä tietoja on ajantasaistettu vastaamaan nykyhetkeä. 1 Selostukset, ajantasaiset selvitykset ja yhteysviranomaisten lausunnot kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista Posivan loppusijoitushankkeeseen liittyen on tehty ydinenergialain perusteella seuraavia tämän hakemuksen käsittelyn kannalta huomioitavia ympäristövaikutuksiin liittyviä selvityksiä ja lausuntoja: - Vuonna 1999 laadittu arviointiselostus loppusijoituslaitoksen (kapselointi- ja loppusijoituslaitos) ympäristövaikutuksista (enimmillään tu) - Yhteysviranomaisen (kauppa- ja teollisuusministeriö) lausunto vuonna 1999 laaditusta arviointiselostuksesta - Vuonna 2009 laadittu arviointiselostus loppusijoituslaitoksen (kapselointi- ja loppusijoituslaitos) laajennuksen ympäristövaikutuksista (3 000 tu) - Yhteysviranomaisen (työ- ja elinkeinoministeriö) lausunto vuonna 2009 laaditusta arviointiselostuksesta - Posivan jätettämää rakentamislupahakemusta varten laadittu ajan tasalle saatettu selvitys kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista (9 000 tu). Edellä mainitut arviointiselostukset ja -selvitykset sekä niistä annetut yhteysviranomaisen lausunnot ovat tallennettuna liitteen 12 yhteydessä esitettävälle cd-levylle. 2 Selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelun ja ympäristövaikutusten arviointityön aikana on selvitetty mahdollisuudet ehkäistä, rajoittaa tai lieventää hankkeen haittavaikutuksia suunnittelun tai toteutuksen keinoin. 2.1 Pitkäaikaisturvallisuus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuskonsepti perustuu polttoaineen pitkäaikaiseen eristämiseen. Loppusijoitusjärjestelmä on suunniteltu pidättämään ra-

2 TOUKOKUU (11) dioaktiivisten aineiden päästöt geosfääriin ja biosfääriin vähintään vuotta. Maanalaiset loppusijoitustunnelit rakennetaan metrin syvyyteen kallioon. Loppusijoitusratkaisun pitkäaikaisturvallisuuskonsepti perustuu moniesteperiaatteeseen eli useaan toisiaan varmistavaan vapautumisesteeseen siten, että yhden vapautumisesteen toimintakyvyn vajavaisuus ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Vapautumisesteinä ovat kapseli, puskuribentoniitti, loppusijoitustunnelien täyte ja ehyt kallio loppusijoitustilojen ympärillä. Lisäksi ympäröivä kallioperä, täytetyt keskustunnelit ja muut lopusijoituslaitoksen täytetyt kalliotilat pidättävät, hidastavat ja laimentavat mahdollisen radioaktiivisten aineiden vuodon aiheuttaman päästön kulkeutumista. Kaasu- ja vesitiiviit loppusijoituskapselit ovat massiivisia metallisäiliöitä, joiden sisäosa on pallografiittirautaa ja ulkokuori kuparia. Polttoaineniput pakataan kapselin sisäosaan. Kuparikapselin kansi ja ulkokuori suljetaan tiivisti kitkatappihitsauksella. Ennen loppusijoitustiloihin kuljettamista hitsaussauman tiiviys ja eheys tarkastetaan ainetta rikkomattomilla testausmenetelmillä kuten röntgenkuvauksella ja ultraäänitutkimuksella. Yksittäiset kuparikapselit asennetaan kallioperään metrin syvyyteen louhittujen loppusijoitustunnelien pohjaan porattuihin pystyreikiin tai vaakasijoitustunneleihin. Puskurimateriaalina käytetään puristettua bentoniittisavea. Loppusijoitustunnelit ja keskustunnelit täytetään loppusijoituksen (kapselin ja puskurimateriaalin asennuksen) jälkeen ja tätä täyttöä tehdään vaiheittain koko laitoksen toiminnan aikana. Lisäksi loppusijoitustilan tekniset tilat ja maanpintayhteydet, kuten ajotunneli ja kuilut, täytetään loppusijoitustoiminnan päätteeksi. Kallio suojaa kapseleita ulkoisilta vaikutuksilta, luo mekaanisesti ja kemiallisesti vakaat olot loppusijoitustilaan sekä rajoittaa loppusijoituskapselien kanssa kosketuksiin pääsevän pohjaveden määrää. Lisäksi kallio pysäyttää tehokkaasti kapseleista lähtevän säteilyn, sillä jo kaksi metriä kalliota riittää vaimentamaan säteilyn luonnon taustasäteilyn tasolle Turvallisuusanalyysit Turvallisuuden kannalta on tärkeää arvioida loppusijoituskalliossa tapahtuvia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa teknisten vapautumisesteiden (erityisesti kapselin ja bentoniitin) toimintaan. Tämä edellyttää Olkiluodon kallioperän rakenteiden, pohjavesikemian ja virtausolosuhteiden riittävää tuntemusta sekä näkemystä kallioolosuhteiden kehittymisestä tuhansien vuosien kuluessa. Turvallisuusanalyysin avulla varmistetaan, että loppusijoitusratkaisu täyttää sille asetetut vaatimukset. Siinä myös selvitetään, mitä seurauksia ihmisille ja muulle luonnolle aiheutuisi, jos yksi tai useampi käytetyn ydinpolttoaineen vapautumisesteistä pettäisi ja radioaktiivisia aineita vapautuisi loppusijoitustiloista ympäristöön. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuusanalyyseja on tähän mennessä tehty kymmenkunta. Niistä viimeisin on jätettyä rakentamislupahakemusta

3 TOUKOKUU (11) varten laadittu turvallisuusperustelu (TURVA2012), jolla osoitettiin Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen ja teknisen toteutuksen toimivuus. Turvallisuusperustelu TURVA-2012 muodostuu joukosta erillisiä raportteja ja niitä yhdistävästä synteesistä, johon on koottu turvallisuusperustelun keskeiset lähtökohdat, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset (Safety case for the disposal of spent nuclear fuel at Olkiluoto - Synthesis 2012, Posiva Posiva Oy. 2012). 2.2 Säteilysuojelulliset suunnitteluperusteet Valtioneuvoston asetuksessa ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008) määrätään, että ydinjätelaitos ja sen käyttö tulee suunnitella siten, että - laitoksen käytön ollessa häiriötöntä radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi, - odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena eniten altistuvien laitoksen henkilöstöön kuulumattomien ihmisten saama vuosiannos jää alle arvon 0,1 millisievertiä (msv) - oletetun onnettomuuden seurauksena eniten altistuvien laitoksen henkilöstöön kuulumattomien ihmisten saama vuosiannos jää alle: - a) arvon 1 msv luokan 1 oletetun onnettomuuden sattuessa (voidaan arvioida sattuvan vähintään kerran tuhannessa käyttövuodessa); - b) arvon 5 msv luokan 2 oletetun onnettomuuden sattuessa (voidaan arvioida sattuvan harvemmin kuin kerran tuhannessa käyttövuodessa). Valtioneuvoston asetuksen 736/ :n mukaan ydinjätteen loppusijoitus tulee suunnitella siten, että todennäköisinä pidettävien kehityskulkujen seurauksena aiheutuvat säteilyvaikutukset eivät ylitä edellä esitettyjä raja-arvoja. Loppusijoituksesta ei saa millään tarkasteluajanjaksolla aiheutua sellaisia terveydellisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia, jotka ylittäisivät loppusijoituksen toteutusajankohtana hyväksyttävänä pidettävän enimmäistason Radioaktiivisten aineiden vapautumisen rajoittaminen Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttötoimet sekä sen rakenteet ja järjestelmät suunnitellaan siten, että radioaktiivisten aineiden vapautuminen laitostiloihin ja ympäristöön estyy tai sitä rajoitetaan kaikin käytännöllisin keinoin. Laitoksen järjestelmillä voidaan ottaa talteen käsittelytiloihin vapautuneet radioaktiiviset aineet, puhdistaa pinnat niille levinneistä radioaktiivisista aineista sekä käsitellä ja pakata asianmukaisesti kertyneet radioaktiiviset jätteet. Sellaisissa laitoksen tiloissa, joiden ilmatilaan voi joutua merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita, ovat ilmastointi- ja suodatusjärjestelmät, joiden tehtävä on - vähentää radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia näissä tiloissa - estää radioaktiivisten aineiden leviäminen muihin laitostiloihin - rajoittaa radioaktiivisten aineiden pääsyä ympäristöön.

4 TOUKOKUU (11) Nämä ilmastointi- ja suodatusjärjestelmät toimivat suunnitellulla tehollaan myös odotettavissa olevan käyttöhäiriön tai oletetun onnettomuuden tapahduttua. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ilmastointijärjestelmien suunnittelussa noudatetaan ohjetta YVL B.1 "Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu" soveltuvin osin Työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittaminen Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säännöllisessä käytössä olevat työtilat ja kulkuväylät suunnitellaan ja sijoitetaan siten, että ulkoisen säteilyn annosnopeus ja sisäisen säteilyaltistuksen vaara on pieni. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tilat luokitellaan arvioitujen säteilyolosuhteiden perusteella. Säteilysuojelun kannalta valvontaa vaativat tilat sijoitetaan omalle alueelleen, jonne kulkua voidaan rajoittaa ja valvoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Maanalaisten tilojen valvonta-alueiden järjestelyissä otetaan huomioon näiden tilojen ja niissä tehtävien töiden erityispiirteet. Laitteiden käyttöä, tarkastuksia ja huoltoa varten suunnitellaan sellaiset edellytykset ja olosuhteet, että säteilyn alaisena tehtävien työvaiheiden määrä jää vähäiseksi ja kestoltaan lyhyeksi. Säteilyvalvonnassa käytetään hälyttäviä mittalaitteita siten, ettei kukaan altistu tietämättään merkittäville säteilyannoksille kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttötilanteissa. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteilysuojelujärjestelyjen suunnittelussa noudatetaan ohjeita YVL C.2 "Ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu ja säteilyaltistuksen seuranta" ja YVL C.1 "Ydinlaitoksen rakenteellinen säteilyturvallisuus" soveltuvin osin. Säteilyvalvontajärjestelmiä ja -laitteita koskee ohje YVL C.6 "Ydinlaitoksen säteilymittaukset" Säteilyvalvonta Säteilyvalvonnan tarkoitus on mitata ja valvoa suoraa säteilyä polttoaineen käsittelytilojen ja kulkureittien läheisyydessä, pintojen kontaminoitumista sekä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ilman aktiivisuutta, ja toisaalta henkilöstön saamia säteilyannoksia. Säteilyvalvonnalla todennetaan, että laitos toimii suunnitellulla tavalla, kontrolloimattomia päästöjä laitoksen sisälle tai laitoksen ulkopuolelle ei tapahdu ja että henkilöstölle aiheutuvat säteilyannokset pysyvät sallituissa rajoissa.

5 TOUKOKUU (11) 2.3 Häiriöiden ja onnettomuuksien ehkäiseminen ja seurausten hallinta Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelussa on varauduttu häiriöihin ja onnettomuuksiin. Johtavana periaatteena laitoksen kaikessa toiminnassa on onnettomuuksien ehkäisy. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen häiriötöntä käyttöä koskevien turvallisuusvaatimusten täyttyminen osoitetaan analyysein ja todennetaan laitoksen koekäytön yhteydessä. Myös käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien varalle suunniteltujen turvajärjestelmien toimivuus todennetaan mahdollisuuksien mukaan koekäytön yhteydessä. Koekäyttöä koskee ohje YVL A.5 "Ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto" soveltuvin osin. Odotettavissa olevia käyttöhäiriöitä ja oletettuja onnettomuuksia koskevien turvallisuusmääräysten täyttyminen osoitetaan suunnitteluvaiheessa tehtävin analyysien avulla, jotka luonteeltaan ja vakavuudeltaan kattavat erityyppiset häiriöt ja onnettomuudet, joita voi esiintyä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksella. Näiden tapahtumien edustavuuden kannalta on myös olennaista, että kunkin turvajärjestelmän tehtävää ja mitoitusta eniten rajoittavat tapahtumat analysoidaan. Säteilyturvallisuusvaatimusten täyttyminen osoitetaan ensisijaisesti deterministisellä turvallisuusanalyysillä Kriittisyysonnettomuuden estäminen Sellaisten polttoainekeskittymien muodostuminen, joiden seurauksena hallitsematon neutronien ylläpitämä fissioiden ketjureaktio on mahdollinen, estetään kapselointi- ja loppusijoituslaitoksella rakenteellisin ratkaisuin. Lisäksi ydinpolttoaineen palama voidaan ottaa lieventävänä huomioon kriittisyysturvallisuusanalyyseissa (palamahyvitys) Palo- ja räjähdysvaaran ehkäiseminen Kapselointi- ja loppusijoituslaitos suunnitellaan siten, että tulipalon todennäköisyys on pieni ja tulipalon seuraukset turvallisuuden kannalta vähäisiä. Myös räjähdykset, jotka voisivat vaarantaa polttoainenippujen, kapselien tai radioaktiivisia aineita sisältävien laitteiden tai tilojen eheyden, estetään luotettavasti. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen paloturvallisuussuunnittelun tavoitteena on - estää palojen syttyminen - havaita ja sammuttaa palot nopeasti - estää palojen leviäminen tiloihin, joissa se voisi vaarantaa käytetyn polttoaineen käsittelyn tai varastoinnin turvallisuuden - räjähdysvaaran minimointi. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksessa tulipalon ja räjähdysten ehkäiseminen perustuu ensisijaisesti tilasuunnitteluun ja palotekniseen osastointiin. Käytettävät materiaa-

6 TOUKOKUU (11) lit ovat pääsääntöisesti palamattomia ja kuumuutta kestäviä. Turvallisuuden kannalta tärkeisiin paloteknisiin osastoihin tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoiteta tarpeettomasti materiaaleja tai laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai aiheuttaisivat syttymis- ja räjähdysvaaraa. Tilat, joissa on huomattavia palokuormakeskittymiä, erotellaan omiksi paloteknisiksi osastoiksi. Kapselointi- ja loppusijoituslaitos varustetaan automaattisilla paloilmoitinjärjestelmillä, jotka suunnitellaan siten, että palo voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. Lisäksi laitoksen tilat varustetaan tarvittaessa kohteeseen soveltuvalla sammutusjärjestelmällä ja operatiiviseen palontorjuntaan soveltuvalla alkusammutuskalustolla. Paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät toimivat tehokkaasti myös odotettavissa olevan käyttöhäiriön tai oletetun onnettomuuden sattuessa. Paloturvallisuusjärjestelyjen suunnittelussa noudatetaan ohjetta YVL B.7 "Varautuminen sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin ydinlaitoksessa" soveltuvin osin Kapselien vioittumisen estäminen Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen laajennustyöt tai muut laajamittaisia siirtoja edellyttävät toimet eivät saa vaarantaa loppusijoituksen turvallisuutta. Loppusijoitustoiminnot on eriytettävä loppusijoituslaitoksen louhinta- ja rakentamistöistä siten, etteivät nämä vaikuta haitallisesti laitoksen käyttöturvallisuuteen tai loppusijoitettujen jätteiden pitkäaikaisturvallisuuteen (valtioneuvoston asetus 736/2008, 9 ). Loppusijoituslaitoksen tilaratkaisut on suunniteltava siten, että loppusijoitustoiminta sekä louheen, täyteaineiden ja suurten laitteiden siirrot on riittävästi erotettu toisistaan. Louhintatöistä aiheutuvat kallion sortumat tai siirrokset erityisesti tiloissa, joihin on sijoitettu tai ollaan sijoittamassa loppusijoituskapseleita, on estettävä varovaisella louhinnalla, lujituksella sekä pitämällä nämä tilat riittävän etäällä louhintatöistä.(yvl D.5 "Ydinjätteiden loppusijoitus"). Kapseli siirretään kapselointilaitoksesta loppusijoituspaikkaansa ja täyteaine asetetaan kapselin ympärille siten, ettei kapseli vaurioidu mekaanisesti sen pitkäaikaiskestävyyden vaarantavalla tavalla. Kapselin kuntoa tarkkaillaan käsittelyn eri vaiheissa mm. kameroiden avulla. 2.4 Ulkoisten tapahtumien huomioon ottaminen suunnittelussa Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisina pidettävistä luonnonilmiöistä ja muista laitoksen ulkopuolisista tapahtumista aiheutuvat vaikutukset. Huomioon otettavia luonnonilmiöitä ovat ainakin salamanisku, maanjäristys, myrskytuuli, tulva sekä poikkeuksellinen ulkoilman lämpötila. Muita huomioon otettavia laitoksen ulkopuolisia tapahtumia ovat ainakin sähkömagneettinen häiriö, pienlentokoneen törmäys, maastopalo tai räjähdys.

7 TOUKOKUU (11) Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen maanpäällisen osan suunnittelussa noudatetaan ohjeessa YVL E.6 "Ydinlaitoksen rakennukset ja rakenteet" esitettyjä rakentamista koskevia ja ohjeessa YVL B.7 "Varautuminen sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin ydinlaitoksessa" esitettyjä maanjäristystä koskevia vaatimuksia soveltuvin osin. 2.5 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten vaikutusten hallinta Kuljetussäiliöille, säiliön käsittelylle, onnettomuustilanteisiin varautumiselle ja dokumentaatiolle on asetettu korkeat kansainvälisin normein määritetyt vaatimukset. Kuljetussäiliö ei saa menettää säteilysuojeluominaisuuksiaan pahimmassakaan ajateltavissa olevassa onnettomuudessa. Kuljetussäiliöissä olevan käytetyn polttoaineen tulee kuljetuksen aikana pysyä kaikissa tilanteissa alikriittisenä. Kuljetussäiliöille asetetaan poikkeustilanteiden varalta tavanomaista kuljetuskalustoa tiukemmat vaatimukset. Julkisella alueella tapahtuvat kuljetukset ovat valvottuja, jolloin kuljetuksen mukana seuraa tarvittava saattuehenkilöstö: kuorma-auton kuljettaja, varoitusajoneuvojen kuljettajat, poliisiajoneuvojen kuljettajat sekä tarvittavat muut henkilöt kuten säteilyvalvoja. Suurempien taajamien läpiajon ajaksi tarvitaan liikenteen ohjaukseen riittävä määrä poliisipartioita. Polttoainetta kuljetettaessa on saattueen mukana lisäksi vartija. Kuljetusten nopeusrajoitukset ovat alhaiset ja kuljetuksissa vältetään suuria taajamia. Käytetyn polttoaineen kuljettamisen vaihtoehtoisia toteutustapoja on tarkasteltu vuonna 2012 jätettyä rakentamislupahakemusta varten laaditussa raportissa "Käytetyn polttoaineen kuljettaminen Posivalle Eurajoen Olkiluotoon kapselointia ja loppusijoittamista varten - toteutustapaselvitys". 2.6 Kapselointilaitoksen vaikutusten hallinta Kapselointilaitos suunnitellaan turvallisuusmääräyksiä noudattaen siten, että radioaktiivisten aineiden pääsy ympäristöön jää normaalikäytön aikana merkityksettömän pieneksi ja häiriö- ja onnettomuustilanteissakin päästöt pysyvät sallituissa rajoissa. Laitoksessa noudatetaan ohjeen YVL D.1 "Ydinmateriaalivalvonta" mukaisia vaatimuksia ydinmateriaalivalvonnasta. Valvonta perustuu ydinmateriaalin kirjanpitoon sekä visuaalisiin ja teknisiin mittaus-, valvonta- ja rekisteröintimenetelmiin polttoaineen loppusijoitusprosessin eri vaiheissa. 2.7 Kapselin siirrot kapselointilaitokselta maanalaiseen loppusijoitustilaan Kapselin siirtäminen suoraan kapselointilaitoksesta noin 420 metriä maanpinnan alapuolella olevaan loppusijoitustilaan on suunniteltu tapahtuvan hissillä. Kuljetusturvallisuus voidaan nostaa hyvällä suunnittelulla, yksinkertaisin ja luotettavin rakenneratkaisuin korkealle tasolle. Lisäksi luotettavuus, käytettävyys ja turvallisuus varmistetaan ydinlaitokselle vaadittavin kunnossapito- ja määräaikaiskoestuksin sekä varautumalla kuviteltavissa oleviin onnettomuusskenaarioihin.

8 TOUKOKUU (11) 2.8 Maanpintayhteyksien rakentaminen Ajotunnelin suuaukon ja valvomattoman alueen kuilujen yläpään sijainti on valittu niin, että ne ovat Korvensuon vesialtaan pinnan yläpuolella ja myös riittävästi merenpinnan yläpuolella, jotta ulkoisen häiriön seurauksena vesi ei tulvi ajotunneliin tai kuiluihin. Sisäänkäyntiaukon sijoittelussa on huomioitu myös olemassa olevat sähkövoimalinjat, muuntaja-asemat, vesialtaat, putkistot, tiet ja potentiaalisen loppusijoitusalueen sijainti kallioperässä, jotta suuaukko sijaitsee edullisesti myös niiden suhteen. Kallioperässä ajotunneli on sijoitettu siten, että kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä läpäistään mahdollisimman vähän ja että tarvittavat tutkimukset haluttujen kallioalueiden karakterisointia varten voidaan toteuttaa. 2.9 Maanalaiset loppusijoitustilat ja loppusijoitustunneleiden suojaetäisyydet Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilan asemointi perustuu tutkimuksen avulla tehtyyn kallioluokitukseen ja sen soveltuvuuskriteereihin. Soveltuvuuskriteereissä otetaan huomioon mm. kallion rakoilu, vedenjohtavuus ja kapselien jälkilämpöteho. Jälkilämpötehon vaikutusta voidaan hallita asemoinnin keinoin sijoittamalla kapselit ja loppusijoitustunnelit riittävän etäälle toisistaan ja huolehtimalla kapselien lähialueen lämmönsiirtokyvystä loppusijoitustilassa. Loppusijoituksen käyttövaiheen aikana louhittaessa keskus- ja sijoitustunneleita louhintakohteen ja loppusijoitettavien tunneleiden välille jätetään riittävästi suojaetäisyyttä työteknisistä ja yleisistä turvallisuussyistä johtuen Loppusijoitustunnelien sulkeminen Loppusijoitustunnelit ja keskustunnelit täytetään loppusijoituksen (kapselin ja puskurimateriaalin asennuksen) jälkeen ja täyttöä tehdään vaiheittain koko laitoksen toiminnan aikana. Lisäksi loppusijoitustilan tekniset tilat ja maanpintayhteydet, kuten ajotunneli ja kuilut, täytetään loppusijoitustoiminnan päätteeksi. Täyttämisen ja sulkurakenteiden pääasiallinen tarkoitus on palauttaa loppusijoitusolosuhteet mahdollisimman lähelle luonnontilaa esimerkiksi estämällä tunnelien ja kuilujen muuttuminen pohjaveden päävirtausreiteiksi sekä estämällä luvaton pääsy loppusijoitustiloihin Laitoksen valvonta Loppusijoitustilat jaetaan käyttövaiheessa säteilyturvallisuusmielessä kahteen toisistaan erotettuun alueeseen, valvonta-alueeseen ja valvomattomaan alueeseen. Valvonta-alueelle pääsyä valvotaan säteilysuojelullisista syistä. Valvonta-alueen ilmastointi erotetaan valvomattoman alueen ilmastoinnista, jotta polttoainekapseleiden käsittely- ja asennusolosuhteet säilyisivät puhtaana. Radonaltistusta

9 TOUKOKUU (11) seurataan radonpitoisuuksia tarkkailemalla ja säätämällä ilmanvaihtomääriä kaikissa loppusijoitustiloissa. Loppusijoitustilan kuntoa valvotaan loppusijoituksen aikana mittaamalla vuotovesimäärää sekä mittaamalla loppusijoitustiloissa kallion jännityksiä ja siirtymiä. Myös instrumentointijärjestelmän avulla kerätään ja käsitellään tietoa loppusijoitustilan kunnosta sekä valvotaan, että työturvallisuus säilyy hyvänä loppusijoitustilassa Kulunvalvonta loppusijoitustiloissa Kulunvalvonnan tarkoituksena on olla selvillä siitä, keitä loppusijoitustiloissa kullakin hetkellä oleskelee ja kontrolloida kulkua sekä valvonta-alueelle että myös valvomattomalle alueelle. Kulunvalvonnassa sovelletaan nykyaikaisia tietokonepohjaisia valvontamenetelmiä. Valvonta- ja valvomattoman alueen rajan ylitys maan alla on normaaliolosuhteissa kielletty. Hätätilanteessa, esimerkiksi tulipalotilanteessa, siirtyminen hätäpoistumisreittejä pitkin valvonta-alueelta valvomattomalle alueelle tai päinvastoin on kuitenkin mahdollista Kunnonvalvonta Kunnonvalvonnan tarkoituksena on valvoa käyttövaiheen aikana loppusijoitustilan ja järjestelmien kuntoa. Loppusijoitustilan kuntoa valvotaan loppusijoituksen aikana mittaamalla vuotovesimäärää sekä mittaamalla loppusijoitustiloissa kallion jännityksiä ja siirtymiä. Myös instrumentointijärjestelmän avulla kerätään ja käsitellään tietoa loppusijoitustilan kunnosta sekä valvotaan, että työturvallisuus säilyy hyvänä Fyysinen suojaus Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen on toteutettava ydinlaitokselle määrätyt turvajärjestelyt. Kapselointilaitos ja loppusijoituslaitoksen maanpintayhteydet on aidattava ja laitoksessa on toteutettava jatkuva vartiointi. Fyysisen suojauksen suunnittelua ohjaa valtioneuvoston asetus ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008) Säteilyturvakeskuksen valvonta Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinjätteen käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen turvallisuutta. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen asianmukaisen suunnittelun varmistamiseksi ovat viranomaiset asettaneet ydinjätteen tuottajille raportointivelvoitteita. STUK tarkastaa jätteiden turvalliseen loppusijoittamiseen tähtäävät tutkimukset ja tekniset suunnitelmat muiden asiantuntijaorganisaatioiden avustamana ja antaa palaut-

10 TOUKOKUU (11) teen hankkeen toteuttajalle. Keskeisin asiakirja toiminnan suunnitteluvaiheessa on ollut voimayhtiöiden ja Posivan kolmen vuoden välein julkaisema ydinjätehuollon tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyön ohjelma. Vuodesta 2013 alkaen käytetyn polttoaineen turvalliseen loppusijoittamiseen tähtäävät tutkimukset ja tekniset suunnitelmat sisältyvät kolmen vuoden välein julkaistavaan ydinjätehuollon ohjelmaan. Viimeisin ydinjätehuollon ohjelma laadittiin vuonna 2012 ja se kattaa vuodet Varsinainen suunnitelmien tarkastus tapahtuu kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamis- ja käyttölupien hakemisten yhteydessä sekä laitteiden rakennesuunnitelmien tarkastamisen yhteydessä Louhinta ja murskaus Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tunnelitiloja rakennetaan ja suljetaan jaksoittain minimoiden kerrallaan auki olevien kalliotilojen tilavuutta. Tästä aiheutuu, että louhetta tuotetaan käytännössä koko kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen toiminnan ajan. Louhe kuljetetaan sille varatulle alueelle maan pinnalla ja murskataan kiviaineksen jatkokäyttöä varten. Louhekasaa käytetään murskauksessa melusuojana, jolloin 50 db(a) raja-arvo alittuu alle 200 metrin päässä. Pölyn suojaetäisyys murskaamosta on 300 metriä. Murskaamo ja louhekasa sijoitetaan niin, ettei melu- ja pölyalueille jää rakennuksia. Murskausta ja louhintaa ei tehdä öisin. Olkiluodon seismisen järjestelmän avulla on mitattu maanalaisen tutkimustilan eli ONKALOn rakennustyömaan vaikutuksia kallioperään. Toistaiseksi mitään merkittävää kallioliikuntaa ei ole havaittu. Olkiluodon tilaa seurataan jatkuvatoimisesti mittalaitteiden kautta ja järjestelmän kautta pystytään seuraamaan reaaliajassa, mitä työmaalla tapahtuu. ONKALOn työmaan räjäytykset ovat maksimissaan olleet 0,7 magnitudin luokkaa. Tulokset raportoidaan säännöllisesti ja tiedot siirtyvät Säteilyturvakeskukselle Vaikutukset pohjavesiin Loppusijoitustiloja tiivistetään sementti-injektoinnilla, minkä ansiosta loppusijoitustilojen vaikutukset pohjaveden korkeuteen laitospaikalla jäänevät vähäisiksi Jätevesien puhdistus Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen talousjätevedet puhdistetaan tavallisella jätevedenpuhdistamolla ja muut vedet käsitellään erilaisilla puhdistusmenetelmillä siten, että niistä ei aiheudu merkittäviä terveys- tai ympäristövaikutuksia.

11 TOUKOKUU (11) 2.15 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisia vaikutuksia pyritään vähentämään minimoimalla loppusijoituksen jo lähtökohtaisesti vähäiset vaikutukset vesistöihin, virkistyskäyttöön ja maisemaan. Turvallisuuteen liittyvää epätietoisuutta pyritään vähentämään riittävällä tiedottamisella Ympäristöasioiden hallinta Posivalla on dokumentoitu johtamisjärjestelmä, joka ympäristöasioiden osalta perustuu mm. kansainväliseen ympäristöjärjestelmät -standardiin SFS-EN ISO Toimintajärjestelmän yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että ympäristöasioiden hallinta on ohjattua ja systemaattista. Posiva on asettanut toiminnalleen seuraavat ympäristöpäämäärät: - Toiminta tähtää turvallisen ydinjätehuollon toteuttamiseen siten, että ympäristöön kohdistuva rasitus on mahdollisimman pieni. - Mahdolliset ympäristön tilaan vaikuttavat riskit tunnistetaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa. - Henkilöstö on tietoinen oman työnsä ympäristömerkityksestä. Posivan toiminnan ympäristönäkökohtia kartoitetaan ja niiden merkittävyys arvioidaan vuosittain. Merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyen laaditaan ja ylläpidetään hallintaohjelmia, joiden avulla pyritään vähentämään toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön.