KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2011 vp Potilasturvallisuusstrategian tavoitteiden toteutuminen Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2009 Suomen ensimmäisen potilasturvallisuusstrategian, Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä, Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013. Sen tavoitteena on parantaa potilasturvaa ja ehkäistä vahinkoja. Vuoteen 2013 mennessä tavoitteena on saada potilasturvallisuus osaksi toiminnan rakenteita ja toimintatapoja siten, että se varmistaisi hoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden. Potilasturvallisuus on ollut viime vuosina kansainvälisen huomion ja kehittämisen kohteena etenkin lausuntoja ja suosituksia antavalla tasolla. Sitä on käsitelty sekä Euroopan neuvoston että komission työryhmissä. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa potilasturvallisuus nähdään aiheellisesti terveyden- ja sairaanhoidon laadun perustana. Toimintayksiköiden tasolla potilasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja toimintoja, joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumiselta. Potilasturvallisuuden kehittämisessä olennaisena pidetään vaaratapahtumista oppimista niin, että huomio kiinnitetään yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen rakentavalla ja suunnitelmallisella tavalla. Potilasturvallisuuden parantamisessa tulisi hyödyntää potilaiden kuulemista ja turvallisuus olisi huomioitava myös terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa. Potilasturvallisuusstrategia on laadittu, koska turvallisuuden varmistaminen terveydenhuollossa on jäänyt jälkeen muista korkean riskin aloista. Potilasvakuutuskeskuksen 4.4.2011 antaman tiedotteen mukaan vuonna 2010 tehtiin lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella yhteensä 7 295 vahinkoilmoitusta, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Korvausratkaisun Potilasvahinkokeskus teki 7 180 tapauksessa, joista korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2 167 tapausta. Korvauksia maksettiin vuonna 2010 32,6 miljoonaa euroa. Potilasvahinkokeskuksen mukaan maksettujen korvausten suhteellinen osuus on pysytellyt vuosittain 30 prosentin tuntumassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten potilasturvallisuusstrategian tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneet ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että potilasturvallisuusstrategian periaatteet saadaan toimivaksi ja vaikuttavaksi osaksi terveydenhuollon toimintayksiköiden käytäntöjä? Versio 2.0
Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2011 Arja Juvonen /ps 2
Ministerin vastaus KK 55/2011 vp Arja Juvonen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 55/2011 vp: Miten potilasturvallisuusstrategian tavoitteet ovat tähän mennessä toteutuneet ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että potilasturvallisuusstrategian periaatteet saadaan toimivaksi ja vaikuttavaksi osaksi terveydenhuollon toimintayksiköiden käytäntöjä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Potilasturvallisuus on noussut keskeiseksi kehittämiskohteeksi niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin, sillä potilasturvallisuuteen liittyvät ongelmat aiheuttavat mittavia haittoja ja kärsimyksiä kansalaisille sekä suuria kustannuksia yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle. Kansallinen potilasturvallisuusstrategia julkaistiin vuonna 2009. Toimeenpanoa varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perusti laajapohjaisen asiantuntijaryhmän vuonna 2010. Useat sairaalat ja terveyskeskukset ovat ottaneet käyttöön turvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyn. Tämä on tukenut yksikköjen sisäisen potilasturvallisuusajattelun syntymistä kautta maan. Hyvät käytännöt syntyvät ja leviävät. Virheitä ja erheitä ei pyritä piilottelemaan, vaan koko työyhteisö pyrkii oppimaan niistä. Tavoitteena on kehittää hoitoprosessia siten, että vaaratapahtuman mahdollisuus pienenee. Sosiaali- ja terveysministeriö on strategian julkaisemisen jälkeen panostanut lainsäädännön kehittämiseen. Terveydenhuoltolakiin on kirjattu määräykset toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lain mukaan terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Ministeriö on antanut edelleen asiasta täsmentävän asetuksen, jossa määritellään tarkemmin potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavan suunnitelman sisältö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on strategian mukaisesti aloittanut kansallisella tasolla potilasturvallisuuden edistämisen. Ministeriön ja muiden tahojen kanssa THL järjestää toisen kansallisen potilasturvallisuuskonferenssin, jossa julkaistaan terveydenhuollon toimintayksikköihin tarkoitettu potilasturvallisuusopas. THL on myös aloittamassa laajaa Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmaa, joka käynnistyy syyskuussa 2011 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Pitkän tähtäimen päämääränä on hoidon aiheuttamien kuolemien ja haittatapahtumien puolittuminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman välittömänä tarkoituksena on, että terveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalihuollon ammattilaiset voivat työskennellä potilasturvallisuutta edistävässä ympäristössä ja heillä on käytettävissään laadukkaita ja käyttökelpoisia välineitä potilasturvallisuuden edistämiseen. Tällaisia ovat mm. tieto, vertaiskokemukset, hyvät käytännöt, kehittymisohjelmat ja työkalut. Potilasturvallisuusstrategian julkaisemisen jälkeen, potilasturvallisuuden merkitys on kentällä tiedostettu uudella tavalla. Kehitys on ollut 3
Ministerin vastaus hyvää. Myös potilasjärjestöt ovat olleet toiminnassa mukana, maahamme on perustettu Potilasturvallisuusyhdistys ry. Eroja turvallisuutta edistävän kulttuurin kehittymisessä kuitenkin vielä on eri sairaaloiden ja terveyskeskusten välillä. Potilasturvallisuuskulttuuri ja tietoisuus asian merkityksestä on edennyt voimakkaasti strategian julkaisemisen jälkeen. THL on kehittämässä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla potilasturvallisuuden laatumittareita. Käytössä on muun muassa hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) haittavaikutusten raportointi. Tämä mahdollistaa kansallisella tasolla rekisteritietojen avulla potilasturvallisuuden kehittämiskohteiden esiin nostamisen. Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2011 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 55/2011 vp Arja Juvonen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 55/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Hur har målen för patientsäkerhetsstrategin hittills förverkligats och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att principerna för patientsäkerhetsstrategin ska fungera och bli en effektiv del av praxisen vid verksamhetsenheterna inom hälso- och sjukvården? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Patientsäkerheten har lyfts fram till ett centralt utvecklingsmål såväl internationellt som i hemlan-det, eftersom problem som hänför sig till patientsäkerhet orsakar betydande skador och lidanden för medborgare samt stora kostnader för samhället och hälso- och sjukvården. Den nationella patientsäkerhetsstrategin publicerades år 2009. För genomförandet tillsatte Institutet för hälsa och välfärd en sakkunniggrupp på bred basis år 2010. Flera sjukhus och hälsovårdscentraler har tagit i bruk ett rapporteringsförfarande för händelser som äventyrar säkerheten. Detta har bidragit till ett internt patientsäkerhetstänkande inom enheterna över hela landet. God praxis utvecklas och sprids. Man försöker inte dölja fel och misstag utan hela arbetskollektivet försöker lära sig av dem. Målet är att utveckla vårdprocessen så att risken för farliga situationer minskar. Social- och hälsovårdsministeriet har efter publiceringen av strategin satsat på att utveckla lagstiftningen. Bestämmelser om kvaliteten och patentsäkerheten i verksamheten har inskrivits i hälso- och sjukvårdslagen. Enligt lagen ska en verksamhetsenhet inom hälso- och sjukvården göra upp en plan för kvalitetsledningen och för hur patientsäkerheten tillgodoses. I planen ska samarbetet med serviceproducenterna inom socialvården beaktas i syfte att främja patientsäkerheten. Ministeriet har vidare utfärdat en preciserande förordning i frågan. I förordningen stadgas hur patientsäkerheten tillgodoses. Institutet för hälsa och välfärd har i enlighet med strategin inlett främjandet av patientsäkerheten på nationell nivå. Institutet tillsammans med ministeriet och andra aktörer ordnar en andra konferens om patientsäkerhet, där en handbok i patientsäkerhet avsedd för verksamhetsenheterna inom hälso- och sjukvården ska offentliggöras. Institutet för hälsa och välfärd ska även inleda det omfattande programmet Patientsäkerhet genom kompetens (Potilasturvallisuutta taidolla), som inleds i september 2011 och pågår fram till utgången av år 2015. Det långsiktiga målet är att halvera antalet dödsfall och skadliga incidenter till följd av vårdfel till och med år 2020. Den direkta avsikten är att de yrkesutbildade personerna inom hälso- och sjukvården och i tillämpliga delar inom socialvården kan arbeta i en miljö som främjar patientsäkerheten, och de har till sitt förfogande högklassiga och användbara verktyg för att främja patientsäkerheten. Exempel på sådana är bl.a. information, utbyte av erfarenheter med kolleger, god praxis, utvecklingsprogram och verktyg. Efter publiceringen av patientsäkerhetsstrategin är man på fältet medveten om patientsäkerhetens betydelse på ett nytt sätt. Utvecklingen har varit god. Även patientorganisationer har deltagit i verksamheten; Potilasturvallisuusyhdistys 5
Ministerns svar ry har grundats i landet. Det finns dock fortfarande skillnader mellan olika sjukhus och hälsovårdscentraler i utvecklandet av en kultur som främjar patientsäkerheten. Patientsäkerhetskulturen och medvetenheten om sakens betydelse har avancerat starkt efter att strategin publicerades. Institutet för hälsa och välfärd håller på att utveckla kvalitetsmätare för patientsäkerheten på nationell och internationell nivå. Bland annat används vårdan-mälningsregistrets (HILMO) rapportering av skadeverkningar. Detta gör det möjligt att med hjälp av registeruppgifter lyfta fram utvecklingsmål för patientsäkerheten på nationell nivå. Helsingfors den 7 september 2011 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6