Ajankohtaista liikennelainsäädännön alalla Torstai 15.9.2016 Kuntamarkkinat Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna
Ajankohtaista Maantie ja ratalain muutos, voimaan 15.8.2016 Liikennekaari Tieliikennelain kokonaisuudistus Yksityistielainsäädännön uudistus Sote ja aluehallinnon uudistus
Maantielain 10 ja ratalain 7 muutos Lakimuutos antaa Liikennevirastolle mahdollisuuden sopia mm. kunnan kanssa tämän osallistumisesta tien- tai radanpidon kustannuksiin, jos tämä erityisesti hyötyy tehtävistä toimenpiteistä. Perusteluihin on kirjattu muun muassa:» Tarkoituksen on mahdollistaa vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttäminen erityisesti suurissa liikennejärjestelmän kehityshankkeissa.» Tarkoitus ei ole muuttaa nykyistä käytäntöä, että valtio ja kunnat sopivat edelleen hankkeiden rakentamisen kustannusten jaosta joustavasti ja vapaaehtoisuuden pohjalta.» Hyötymisperusteen lisäämisellä ei ole tarkoitus vaikuttaa tarveharkintaan.» Valtion on huolehdittava siitä, etteivät alueet joudu eriarvoiseen asemaan hankkeiden toteuttamisessa.» Momentissa ei ole kyse sitovasta velvoitteesta.
Huolia: Maantielain 10 ja ratalain 7 muutos Vaarana on, että erityiseen hyötyyn perustuvan sopimisen kirjaaminen lakiin vakiinnuttaa tähän perustuvan sopimusmenettelyn käytännöksi, tämä johtaa:» Kunnat entistä epätasapainoisempaan neuvotteluasemaan suhteessa valtioon (mahd. tulevaan väyläyhtiöön),» Vaikuttaisi käytännössä helposti tien- ja radanpidon tarveharkintaan ja priorisointiin,» Saattaisi alueet ja kunnat keskenään eriarvoiseen asemaan niiden sijainnin ja taloudellisen tilanteen seurauksena.
Johtopäätös: Maantielain 10 ja ratalain 7 muutos Jos rahoitusneuvotteluissa vedotaan lakimuutokseen ja kunnan saamaan erityiseen hyötyyn, toista osapuolta kannattaa pyytää perustelemaan, mistä erityinen hyöty muodostuu, miten se jakautuu ja miten sitä käytetään rahoitusosuuden laskennan perusteena. Jos näitä erityisiä hyötyjä ei pystytä osoittamaan, ei ole myöskään perusteita sopia / lisätä kunnan kustannuksia erityisten hyötyjen pohjalta. Kunnan omassa hankintavallassa on, osallistuuko se kustannusten jakamiseen. Lain mukaan sopiminen on edelleen vapaaehtoista, eikä se saa vaikuttaa hankkeen tarveharkintaan.
Liikennekaari Lakiluonnos lausunnoilla keväällä, hallituksen esitystä odotellaan. Toteuttaa hallitusohjelman digitaalisen liiketoimintaympäristön rakentamisen ja norminpurun kärkihankkeita.
Liikennekaari ja sen tavoitteet Liikennekaaressa on monta hyvää tavoitetta:» uusien liikkumispalveluiden synnyttäminen,» kuljetusten joustavammat yhdistelymahdollisuudet,» tieto- ja rajapintojen avaaminen. Esillä olleita huolia ja puutteita» Vältytäänkö joukkoliikenteen kokonaisvaltaista järjestämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä heikentäviltä lakimuutoksilta.» Liikennekaaressa sivuutettu yhteys yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnitteluun.» Myös vaikutusten arviointi puutteellinen. 8
Tieliikennelain kokonaisuudistus Tavoitteena» Koota yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä koskeva lainsäädäntö» Poistaa tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia.» Edistää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, parantaa tienkäyttäjien yhdenvertaisuutta ja vaikuttaa ympäristön tilaan myönteisesti. Mikä muuttuu» Normisto kootaan yhteen ja yksittäisten säännösten määrää vähennetään.» Kirjoitustapaa täsmennetään ja yksinkertaistetaan. Ministeriö valmistelee pykäläehdotuksia, lausuntokierrokselle 2016
Yksityistielainsäädännön uudistus Tavoitteita säädöshankepäätöksen (9.12.2015) mukaan Tavoitteena on yksityistielaki, joka mahdollistaa uudenlaisen elinkeinotoiminnan varsinkin maaseudulla. Myös valtion avustusjärjestelmien yhdistämistä sekä yleistä toteutusta on tarkoitus pohtia laajasti kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tärkeänä tavoitteena on kuntien tehtävien vähentäminen. Kuntien tielautakunnat on tarkoitus lakkauttaa. Toimitustehtävät ovat siirrettävissä Maanmittauslaitokselle. Muutoksenhakuasiat siirtynevät sekä Maanmittauslaitokselle että käräjäoikeuteen. Muukin ratkaisu on mahdollinen. Tiekuntien oikeudellista muotoa pohditaan byrokratian vähentämisen sekä toiminnan sujuvoittamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi lakiuudistuksella on tarkoitus mahdollistaa tiekunnille myös muita tehtäviä kuin vain tienpito, kuten jäte- ja vesi-infran hoitoa.
Maakuntauudistuksen lakiluonnos lausunnoilla 9.11. asti Maakunnan tehtävät 6 Maakunnan tehtäväalat Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto; 2) sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntija-tuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; 3) alueellinen alkoholihallinto; 4) pelastustoimi; 5) terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhuolto); 6) maatalous ja maaseudun kehittäminen; 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 8) kalatalous ja vesitalous; 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 13)kulttuuriympäristön hoito; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät; 16) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ul-koilureittitehtävät; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä me-rialuesuunnittelu; 21) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen; 22) yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen; 23) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoita-jien sijaisavun kustannusten korvaaminen; 24) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät; 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen; Maakunta voi lisäksi hoitaa: 1) liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä; 2) saariston yhteysalusliikenteen suunnittelua ja järjestämistä sekä sitä koskevia valtionavustustehtäviä; 3) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidetta-vaksi kunnista siirretyt, maakunnan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäväaloihin liittyvät tehtä-vät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 4) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidetta-vaksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 5) maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; 6) muita sille erikseen säädettyjä tehtäviä.
Maakunnalle esitetyt liikennettä koskevat tehtävät 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät; Maakunta voi lisäksi hoitaa: 1) liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä; 2) saariston yhteysalusliikenteen suunnittelua ja järjestämistä sekä sitä koskevia valtionavustustehtäviä;