PÄÄTÖS Helsinki 27.8.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-207-115 No YS 1008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pohjaveden kunnostuskokeilu kemiallisella hapetuksella Kauppalankatu 20 05800 Hyvinkää Koetoimintaan suunniteltu kemikaalien syöttökaivo sijaitsee kiinteistöllä RN:o 106-2-9903-0, kiinteistöjen RN:ot 106-2-172-2 ja 106-2-142-9 välisellä alueella. KIINTEISTÖJEN OMISTAJAT JA HALTIJAT Hyvinkään kaupunki omistaa kiinteistöt RN:ot 106-2-172-2 ja 106-2- 9903-0. Kiinteistön 106-2-172-2 haltija on Lidl Suomi Ky. Kiinteistön RN:o 106-2-142-9 omistaa Kiinteistö Oy Hytrikki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 30 :n 2 momentti ja 61 Ympäristönsuojelulaki 12. luku MAKSU 1 080 A13-115-AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (16) ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 16.4.2008. Ilmoitusta on täydennetty 19.8.2008 ja 11.5.2009. TOIMINTA KIINTEISTÖILLÄ Kiinteistöllä 106-2-172-2 on toiminut polttoaineen jakeluasema vuosina 1971-2003. Kiinteistöllä sijaitsee nykyisin päivittäistavaramyymälä. Kiinteistöllä 106-2-142-9 sijaitsee asuinkerrostalo. PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA Maaperän pilaantuminen tapahtui vuosien mittaan polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. KOETOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Kohde sijaitsee Hyvinkäällä osoitteessa Kauppalankatu 20 (Liite 1.). Kohteen lounaispuolella kulkee rautatie. Koetoimintaan käytettävän kemikaalien syöttökaivon läheisyydessä on asuinrakennuksia, joista lähin sijaitsee noin 20 metrin päässä. Syöttökaivon eteläpuolella noin 30 metrin päässä sijaitsee liikerakennus. MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperäkartan mukaan alueen maaperä on hiekkaa. Kohteen kaakkoispuolella on kalliopaljastumia. Maanpinta kohteessa on tasolla noin +124 metriä mpy. Kohteen länsipuolella maaperä viettää jyrkästi rataalueelle noin tasolle +114 metriä mpy. Kohteen maaperä on ympäristöteknisten tutkimusten mukaan pääasiassa hiekkaa ja hiekkaista silttiä. Maaperä on Kauppalankadun puoleisella reunalla hiekkaa noin 3-4 metrin syvyydelle maan pinnasta. Hiekan alapuolella on silttisiä ja hiekkaisia kerroksia noin 8-9 metrin syvyyteen saakka. Tutkimusten mukaan silttikerrokset viettävät länteen/luoteeseen. Kallion pinta vaihtelee maatutkaluotauksen tulosten mukaan noin 10-20 metrin syvyydessä maan pinnasta eli noin tasolla +104 +114 mpy. Kiinteistö sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Lähin pohjavedenottamo, Sveitsin vedenottamo, sijaitsee tutkimuskohteesta noin 1,6 km länteen. Kohteessa pohjaveden pinta on 9-10 metrin syvyydellä maan pinnasta eli tasolla +114 +115 mpy. Pohjaveden virtaussuunta on pohjaveden painetasojen mukaan kohteesta luoteeseen.
3 (16) TOTEUTETUT MAAPERÄN PUHDISTAMISTOIMENPITEET Entisellä huoltoasemakiinteistöllä puhdistettiin maaperää huokosilmatekniikalla kesäkuusta 1997 maaliskuuhun 2003. Pohjavettä on suojapumpattu vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 1998 kiinteistöllä kunnostettiin maaperää myös massanvaihdolla. Huoltoasematoiminnan loputtua vuonna 2003 kiinteistöltä poistettiin polttoaineenjakelulaitteisto ja polttoainesäiliöt. Huoltoasemarakennus purettiin ja kaikki huoltoasematoimintaan liittyneet muut rakenteet poistettiin. Kiinteistön maaperää kunnostettiin massanvaihtotyönä 18.11.2004-1.2.2005. Tuolloin kiinteistöltä poistettiin hiilivedyillä pilaantuneita maamassoja yhteensä noin 20 420 tonnia. Kolmelle alueelle, massanvaihtokaivannon länsi- ja pohjoispuolelle 9-11 metrin syvyyteen pohjaveden pinnan tasoon, kaivannon itäpuolen seinämään ponttiseinän tueksi sekä erotinkaivannon Kauppalankadun puoleiseen seinämään jouduttiin jättämään pilaantunutta maa-ainesta. Ponttiseinän tukiseinämään jäänyt pilaantunut maa-aines eristettiin HDPE -muovikalvolla maanpinnasta noin 9,0 metrin syvyyteen saakka. Eristysrakenteen molemmin puolin asennettiin salaojaputket mahdollista huokosilmakunnostusta ja huokosilman tarkkailua varten. Kesällä 2005 maaperän kunnostusta jatkettiin Kauppalankadun läheisen erotinkaivannon osalta. Kaivannosta poistettiin pilaantuneita maita noin 20,6 tonnia. Kaivannon seinämään ja pohjalle jääneet hiilivedyt eristettiin HDPE -kalvolla. Syksyllä 2005 maaperän kunnostamista jatkettiin huokosilmatekniikalla. Huokosilmakunnostuksen aikana 20.10.2005-18.12.2007 maaperästä poistettiin 191,3 kg polttoainehiilivetyjä. Vuonna 2008 ja tammihelmikuussa 2009 maaperästä imetyn huokosilman TVOC-pitoisuus oli alhainen, 13 22 mg/m 3. Huokosilmakunnostus lopetettiin maaliskuussa 2009. TOTEUTETTU POHJAVEDEN PUMPPAUS- JA TARKKAILU Tarkkailutulokset Pumppauskaivot Pumppauskaivosta K4 otetuissa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut välillä 3 300 µg/l - 97 000 µg/l. Joulukuussa 2008 TVOC- pitoisuus oli 3 300 µg/l, MTBE- pitoisuus 2 300 µg/l, bentseenipitoisuus 440 µg/l ja ksyleenien pitoisuus 28 µg/l. Pumppauskaivosta K5 otetuissa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut välillä 270 µg/l - 21 000 µg/l. Joulukuussa TVOC- pitoisuus oli 2 000 µg/l, MTBE- pitoisuus 120 µg/l, bentseenipitoisuus 570 µg/l, tolueenipitoisuus 15 µg/l, etyylibentseenipitoisuus 19 µg/l ja ksyleenien pitoisuus 100 µg/l.
4 (16) Pumppauskaivosta K6 otetuissa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut välillä 6,5 µg/l - 1 900 µg/l. Joulukuussa 2008 kaivossa K6 todettiin MTBE-pitoisuus 6,5 µg/l. Kaivoista K4 - K6 on 3.10.2005-16.12.2008 välisenä aikana pumpattu yhteensä 10 570 m 3 vettä. Veden mukana maaperästä on poistettu noin 19,1 kg polttoainehiilivetyjä. Pohjavesiputket Pohjavesiputkesta GA21 otetuissa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut välillä 19 µg/l - 51 000 µg/l. Joulukuussa 2008 otetussa näytteessä TVOC- pitoisuus oli 2 500 µg/l, MTBE- pitoisuus 1 800 µg/l, bentseenipitoisuus 550 µg/l, etyylibentseenipitoisuus 19 µg/l ja ksyleenien pitoisuus 3,4 µg/l. Pohjavesiputkesta GA36 otetussa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut korkeimmillaan 49 µg/l. Joulukuussa 2008 otetussa näytteessä todettiin MTBE-pitoisuus 16 µg/l. Pohjavesiputkesta GA23 otetuissa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut alimmillaan alle menetelmän määritysrajan ja korkeimmillaan 280 µg/l. Joulukuussa 2008 otetussa näytteessä pitoisuudet olivat alle analyysimenetelmän määritysrajojen. Pohjavesiputkesta GA34 otetuissa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut välillä 190 µg/l - 2 700 µg/l. Joulukuussa 2008 otetussa näytteessä TVOC- pitoisuus oli 1 200 µg/l, MTBE- pitoisuus 460 µg/l, bentseenipitoisuus oli 490 µg/l, tolueenipitoisuus 3,7 µg/l ja ksyleenien pitoisuus 38 µg/l. Pohjavesiputkesta GA37 otetuissa vesinäytteissä on tarkkailun aikana pohjaveden hiilivetypitoisuus (TVOC) ollut välillä 84 µg/l 2 900 µg/l. Joulukuussa 2008 otetussa näytteessä TVOC-pitoisuus oli 84 µg/l, MTBE-pitoisuus 51 µg/l ja bentseenipitoisuus 33 µg/l. Pohjavesiputkista GA22, GA24, GA25, GA26, GA33 ja GA35 otetuissa näytteissä ei ole viime vuosina todettu hiilivetyjä analyysimenetelmien määritysrajoja ylittäviä pitoisuuksia. KOELUONTEINEN TOIMINTA Tavoite ja periaatteet Tarkoitus on kokeilla pohjavedessä esiintyvien hiilivetyjen poistamista kemiallisella hapetuksella ns. ISCO-menetelmällä (In situ Chemical Oxidation). Tarkoituksena ei ole saavuttaa pysyvää puhdistumista, vaan osoittaa menetelmän tekninen toimivuus, tehokkuus ja riskittömyys. ISCO-menetelmä perustuu siihen, että hapetinkemikaali hapettaa hiilivety-yhdisteet hiilidioksidiksi ja vedeksi. Hapetin injektoidaan pilaantu-
5 (16) Toiminnan kesto neelle alueelle ja pohjaveden hiilivetypitoisuuksia seurataan kohteeseen asennetuista pohjavesiputkista otettavista näytteistä. Kemiallinen hapetus tehostaa myös haitta-aineiden biologista hajoamista. Koeluonteisen toiminnan suunniteltu kesto on 2-3 kuukautta. Menetelmän soveltuvuus kohteeseen Menetelmän soveltuvuutta kohteeseen testattiin määrittämällä maaperän luonnollinen hapettimen tarve, pohjaveden ja maalajien puskurikapasiteetti, metallien liukeneminen maaperänäytteestä ja erilaisten hapetinkemikaalien kyky hapettaa kohteen pohjaveden hiilivetyjä. Maaperän korkea luonnollinen hapettimen tarve (NOD, Natural Oxidant Demand) voi olla ISCO-menetelmän käyttöä rajoittava tekijä. Laboratoriossa määritettiin kohteen maaperän luontaisen hapettimen tarve. Se oli laboratoriokokeiden perusteella alhainen. Laboratoriossa määritettiin myös pohjaveden ja maaperän puskurointikapasiteetti. Puskurointikapasiteetin määritys selvittää, kuinka paljon sitruunahappoa tarvitaan laskemaan ph hapetusreaktiossa tarvittavalle tasolle (ph 3,5). Sitruunahapon lisäys 0,2 g/100 ml oli riittävä laskemaan ph:n 3,5:een kohteen maaperässä. Liukoisuuskokeessa määritettiin maaperästä liukenevien metallien pitoisuudet, kun ph oli säädetty 3,5:ksi. Liukoisuuskokeessa ei todettu merkittäviä raskasmetallipitoisuuksien kohoamista; ainoastaan arseenin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät talousvesiasetuksessa (401/2001) asetetut laatunormit. Kohteessa tehtyjen maaperätutkimusten ja massanvaihtojen perusteella maaperä koostuu pääasiassa hiekasta ja syvemmällä esiintyy myös hienojakoisempaa hiekkaa ja silttiä. Maaperän koostumuksen perusteella kohteen maaperän hydraulisen johtavuuden arvioidaan olevan riittävä kemiallisten hapettimien syöttöä varten. Yleisimmin käytössä olevia hapetinkemikaaleja ovat vetyperoksidi, kaliumpermanganaatti, natriumpersulfaatti sekä otsoni. Laboratoriokokein testattiin vetyperoksidin, happamoidun vetyperoksidin, Fentonin reagensin, kaliumpermanganaatin, natriumpersulfaatin ja aktivoidun natriumpersulfaatin kykyä hapettaa hiilivetyjä. Kokeen perusteella Fentonin reagenssi ja happamoitu vetyperoksidi hajottivat parhaiten kohteesta otettujen vesinäytteiden sisältämiä haitta-aineita (MTBE, TAME, bentseeni). Koeluonteisen toiminnan toteutus Koetoiminnassa käytettävien kemikaalien määrät on laskettu laboratoriotestien ja syöttöalueen pohjaveden hiilivetypitoisuuksien perusteella. Hapetinkemikaalimäärällä on arvioitu hapetettavan 0,38 kg pohjaveden hiilivetyjä noin 44 m 3 :n alueelta. Koetoiminnassa on suunniteltu käytettäväksi happamoitua laimeaa 1 % vetyperoksidia. Laimean vetyperoksidin käytöllä rajoitetaan lämmön ja kaasujen muodostumista reaktiossa. Pohjaveteen syötetään pohjavesikaivosta K4 noin 22 kg sitruunahappoa 400 litrassa vettä pohjaveden
6 (16) ph:n laskemiseksi tasolle 4,5. Pohjaveden alentamisen jälkeen syötetään seuraavana päivänä 3,4 m 3 laimeaa vetyperoksidia. Jos pohjaveden hiilivetypitoisuuksissa ei todeta 1 % vetyperoksidin syöttämisen jälkeen selvää alenemista tarkkailupisteissä K4, GA 37 tai GA21 tehdään uusi syöttö. Tällöin syötetään ph:n laskemisen yhteydessä sitruunahapon lisäksi 2 kg rautasulfaattia, jolloin saadaan aikaan ns. Fentonin reaktio. Toisessa syötössä käytetään 2 % vetyperoksidia. Vetyperoksidin syöttö tehdään samoin kuin ensimmäisellä kerralla. Ennen hapettimien syöttöä pohjaveden pumppaus kaivosta K4 keskeytetään, jotta koealueen pohjaveden pinta pääsee palautumaan luonnolliseen korkeuteensa. Pumppaus keskeytetään noin 5 vrk ennen kemikaalien syötön aloittamista. Pumppaus kaivoista K5 ja K6 keskeytetään myös ennen kemikaalien syöttämistä. Pohjaveden seuranta ja näytteenotto Näytteenotto ennen kemikaalien syöttöä Ensimmäinen näytteenotto suoritetaan noin 2 3 vrk ennen hapettimien syötön aloittamista. Ennen kemikaalien syöttöä otetaan vesinäytteet näytepisteistä K4, GA21, GA37, GA34, GA35 ja GA22. Näytteistä analysoidaan kenttämittarein tai laboratorioanalyysein hiilivetyjakeiden C 5 C 10 kokonaispitoisuus (TVOC), MTBE:n, TAME:n, BTEX-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen C 10 C 40 sekä raskasmetallien (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, V ja Zn) pitoisuudet, ph, happi, Fe 2+ ja lämpötila. Seuranta sitruunahapon syötön aikana Sitruunahapon syötön aikana seurataan pohjaveden ph:ta kenttämittauksin tarkkailupisteistä K4, GA21, GA37, GA34 ja GA22. Seuranta hapettimien syötön aikana Hapettimen syötön aikana seurataan kenttämittarein tarkkailupisteitä K4, GA21, GA37 ja GA34. Putkien kaasutilasta mitataan haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen ja hiilidioksidin pitoisuuksia. Lisäksi seurataan pohjaveden lämpötilaa ja ph:ta. Näytteenotto ja seuranta kemikaalien syötön jälkeen Hapettimen syötön jälkeen seurataan kenttämittauksin tarkkailupisteitä K4, GA21, GA22, GA37 ja GA34. Kenttämittauksia tehdään 1 vrk:n, 3 vrk:n ja 7 vrk:n kuluttua hapettimen syötöstä. Kenttämittauskertoja voidaan tihentää tai harventaa riippuen mittaustuloksista. Putkien kaasutilasta mitataan haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen ja hiilidioksidin pitoisuuksia. Lisäksi mitataan pohjaveden lämpötila ja ph. Vesinäytteet otetaan 1 vrk:n sekä 1, 2 ja 4 viikon kuluttua hapettimen syötöstä. Vesinäytteet otetaan tarkkailupisteistä K4, GA21, GA37, GA34, GA35 ja GA22.
7 (16) Näytteistä analysoidaan kenttämittarein tai laboratorioanalyysein hiilivetyjakeiden C 5 C 10 kokonaispitoisuus (TVOC), MTBE:n, TAME:n, BTEX-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen C 10 C 40 sekä raskasmetallien (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, V ja Zn) pitoisuudet, ph, happi, Fe 2+ ja lämpötila. Hapettimen syötöstä noin kahden kuukauden kuluttua otetaan vesinäytteet kaikista alueen tarkkailuputkista. Vesinäytteistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C 5 C 10 kokonaispitoisuus (TVOC), MTBE:n, TAME:n, BTEX-yhdisteiden sekä raskasmetallien pitoisuudet. Uusintasyötön seuranta ja tarkkailu Kemikaalien uusintasyötössä pohjavesiputkien seuranta ja vesinäytteenotto suoritetaan samalla tavalla kuin ensimmäisellä syöttökerralla. Seurantaohjelman muuttaminen Seurantaohjelmaa päivitetään tarvittaessa analyysitulosten perusteella. Periaatteena on, että mikäli seurantatulokset osoittavat pitoisuuksien pysyvän stabiileina tai alenevan tasaisesti, voidaan seurantatiheyttä pienentää ja/tai tarkkailupisteiden määrää vähentää. Seurantaohjelman muuttamisesta ilmoitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään ympäristökeskukselle ja Hyvinkään Vedelle seurantatulosten raportoinnin yhteydessä. Pohjavesiputki GA22 Golder Associates Oy on sähköpostissa 25.8.2009 esittänyt, että pohjavesiputki GA222 jätetään pois seurannasta. Putki on vääntynyt siten, että näytteenotin ei mahdu putkeen. Raportointi Seurannan näyte- ja mittaustulokset raportoidaan taulukkomuodossa Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään ympäristökeskukselle ja Hyvinkään Vedelle. Raportti koetoiminnasta toimitetaan edellä mainituille tahoille kahden kuukauden kuluttua viimeisimpien analyysi- ja mittaustulosten valmistumisen jälkeen. Poikkeukselliset tilanteet raportoidaan viipymättä. Riskit ja niiden hallinta sekä varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Koetoimintaa varten tehdään oma työturvallisuusohje. Kemikaalien syöttämisessä käytetään kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisia suojavarusteita. Odottamattomien tilanteiden syntyminen pyritään ehkäisemään ennalta käyttämällä vähemmän reagoivia kemikaaleja (ensisijaisesti vetyperoksidia, ei Fentonia) sekä laimeita liuoksia (1-2 %). Vetyperoksidi reagoi pohjavedessä hyvin nopeasti (säilyvyys noin 1 5 päivää) ja hajoaa vedeksi ja hapeksi. Vetyperoksidi laimenee lisää pohjavedessä, joten mahdolliset reaktiot eivät kauempana syöttöputkesta aiheuta merkittävää
8 (16) lämmön tai kaasujen muodostusta. Lähtökohtaisesti kemikaalit syötetään painovoimaisesti (ei paineella) sekä pienissä, tasaisissa erissä. Pohjavesiputkien kaasutilaa ja pohjavettä monitoroidaan kemikaalien syötön aikana. Vetyperoksidin aktivoimiseksi pohjaveden ph lasketaan noin tasolle 4,5, jotta hapetus olisi riittävän tehokasta. Pohjaveden ph:n lasku on lyhytaikaista ja tapahtuu vain käsitellyllä alueella. ph nousee ennalleen muutaman viikon sisällä. Koealueella sekä mahdollisesti sen ulkopuolelle kulkeutuneet metallit saostuvat ph:n kohoamisen myötä. Laboratoriotestien perusteella voidaan arvioida, että käsittelyalueella arseenin ja nikkelin pitoisuudet voivat hetkellisesti ylittää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Pohjaveden metallipitoisuuksia seurataan vesinäytteenotoin kemikaalien syötön aikana sekä sen jälkeen. Jos kemikaalien syötön aikana todetaan odottamattomia tilanteita, lopetetaan kemikaalien syöttö. Jos kemikaalien syötön aikana tai sen jälkeen putkien kaasutilojen kenttämittauksissa havaitaan poikkeuksellisen korkeita kaasupitoisuuksia, voidaan putkista aloittaa huokoskaasuimu huokoskaasupuhaltimella. Jos koetoiminnan aikana todetaan esim. pohjavedessä poikkeuksellisen korkeita hiilivety- tai raskasmetallipitoisuuksia, voidaan pohjaveden suojapumppaus käynnistä tarvittaessa kaivoista K4, K5 ja K6. Kohteessa aikaisemmin tehtyjen vedenpumppauksen vaikutusaluemittausten perusteella K4 kaivon pumppaus ulottuu mm. selvästi pohjavesiputken GA21 alueelle. Tarvittaessa pohjavettä voidaan pumpata myös alueen tarkkailuputkista. Koetoiminnan jälkeisestä pohjaveden pumppauksen käynnistämisestä tehdään esitys koetoiminnasta saatujen analyysitulosten perusteella. Suojapumppauksen lopettaminen koetoiminnan ajaksi Golder Associates on laatinut 11.5.2009 päivätyn selvityksen kohteen suojapumppauksen lopettamisesta koetoiminnan ajaksi. Selvityksen mukaan pumppauksen ollessa koetoiminnan ajan päällä virtaussuunnat ja -nopeudet eivät ole samanlaisia kuin ilman pumppausta. Koetoiminta ei silloin anna luotettavaa kuvaa menetelmän toimivuudesta kohteessa täyden mittakaavan kunnostuksen aikana. Lisäksi selvityksessä todetaan, että jos pohjaveden pinta on koetoiminnan toteutusvaiheessa mahdollisimman korkealla, päästään paremmin käsiksi myös haitta-aineisiin, joita voi olla maaperässä pumppauksella alennetun pohjaveden pinnan yläpuolella, ja pohjaveden uudelleen pilaantumisen riski pienenee. Pohjaveden suojapumppaus voidaan käynnistää tarvittaessa, mikäli tarkkailun aikana havaitaan pohjavedessä poikkeuksellisen suuria hiilivetytai raskasmetallipitoisuuksia. Lisäksi esityksessä todetaan, että alueelle tehdyn hiilivetyjen leviämismallinnuksen perusteella haitta-aineiden kulkeutumisnopeus on sellainen, että haitta-aineiden kulkeutuminen kolmen kuukauden koetoimintajakson aikana ilman suojapumppausta on hyvin vähäistä.
9 (16) ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asianosaisten kuuleminen Hyvinkään kaupungille, Hyvinkään Vedelle, naapurikiinteistön omistajalle Kiinteistö Oy Hytrikille ja Lidl Suomi Ky:lle varattiin tilaisuus vastineen antamiseen ilmoituksen johdosta. Kiinteistö Oy Hytrikki ja Lidl Suomi Ky eivät antaneet asiasta vastinetta. Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vesi ovat antaneet ilmoituksen johdosta yhteisen 23.5.2008 päivätyn vastineen. Vastineessa Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vesi esittävät, että Uudenmaan ympäristökeskus ei myönnä Neste Markkinointi Oy:lle koetoimintalupaa. Vastineen mukaan koetoiminnan tarkoituksena ei ole pohjaveden sisältämien hiilivetyjen aiheuttaman riskin poistaminen tai pitoisuuksien alentaminen, vaan ainoastaan menetelmän kokeilu. Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vesi eivät näe tästä aiheutuvan itselleen mitään hyötyä. Sitä vastoin riskit, joita menetelmällä on, ovat aiemmin Suomen olosuhteissa testaamattomia. Hakijan mainitsema jo myönnetty koetoimintalupa toisen ympäristökeskuksen alueella ei puolla koeluvan myöntämistä pinta-alaltaan ja luonnolliselta pohjavesiantoisuudeltaan Uudenmaan suurimmalla yksittäisellä pohjavesialueella kaupungin keskustassa. Hyvinkään pohjavesialue on kaupungin tärkein pohjavesialue. Lisäksi vastineessa on tuotu esille, että toiselle kohteen lähellä sijaitsevalle Neste Markkinointi Oy:n huoltoasemalle on aiemmin myönnetty koetoimintalupa ja sen jälkeen ympäristölupa pohjaveden puhdistamiseksi sulfaattilisäyksellä. Vastineessa pidetään kohtuuttomana, että kaikki hakijan ja konsultin koetoiminta sijoitetaan samalle Uudenmaan tärkeälle pohjavesialueelle. Jo edellinen koetoiminta tuotti siis tuloksena myös varsinaisen luvan suurempimittakaavaiseen toimintaan. Tässäkään tapauksessa tiedossa ei ole, millaisia vaikutuksia jatkuvalla kemikaalien lisäyksellä pohjaveteen suomalaisissa olosuhteissa mahdollisesti pidemmällä aikavälillä on. Koetoimintaan sisältyy myös optio ns. Fentonin reagenssin käytöstä uusintasyötössä. Sen lisäksi, että pohjaveden ph alennetaan sitruunahapolla, lisätään siinä myös rautasulfaattia pohjaveteen. Tästä lienee seurauksena pohjaveden liukoisen rautapitoisuuden tai muiden liukoisten raskasmetallien pitoisuuden lisääntymisen lisäksi kaasunmuodostusta ja lämpöä. Samalla pohjaveden mahdollinen tuleva käyttö voi rajoittua. Aiemmin kohteessa toteutettua pohjaveden suojapumppausta on pidetty mahdollisen hiilivetyjen leviämisen estämisen takia tärkeänä. Nyt suunniteltu koetoiminta keskeyttäisi suojapumppauksen määräämättömäksi ajaksi, ainakin useaksi kuukaudeksi. Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vesi eivät näe perusteltuna myöntää lupaa suojapumppauksen keskeytykseen tärkeällä pohjavesialueella.
10 (16) Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine Ilmoituksen tekijälle varattiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeellä No YS 719/28.5.2008 tilaisuus vastineen antamiseen ilmoituksesta annetun vastineen johdosta. Uudenmaan ympäristökeskukselle on toimitettu 24.6.2008 päivätty Golder Associates Oy:n laatima vastine. Vastineessa todetaan, että Kauppalankadun alueen pohjavedessä todettujen bensiinihiilivetyjen leviämän laajentuminen on pohjavesiseurannan avulla todettu pysähtyneen ja leviämä on alkanut pienentyä. Leviämän laajentumista osaltaan rajoittaa kohteen alueella käynnissä oleva suojapumppaus, kun taas leviämän pienentyminen on pohjaveden luontaisen puhdistumisen seurausta. Tähän luontaiseen puhdistumiseen kuluu kuitenkin pitkä aika, jolloin pohjaveden seurantaa ja mahdollisesti myös pohjaveden pumppausta tulee jatkaa. Vastineen mukaan Neste Markkinointi Oy:n tavoitteena on saada pohjaveden puhdistuminen tehostettua siten, että pohjavesi puhdistuisi nykyistä nopeammin, jolloin pohjaveden pumppauksesta ja seurannasta voitaisiin luopua aikaisemmin. Neste on ollut halukas testaamaan uusiakin menetelmiä pohjaveden puhdistumisen nopeuttamiseksi. Pohjaveden nopeampi puhdistuminen voisi olla myös Hyvinkään kaupungin ja Hyvinkään Veden tavoite, vaikka hiilivedyistä ei tällä hetkellä arvioidakaan aiheutuvan haittaa tai riskiä ympäristölle. Koetoiminnalla ei aiheuteta suurta riskiä pohjavedelle, mutta hyötynä on pilaantuneen pohjaveden puhdistuminen nopeammin, mikäli koetoiminnan seurauksena päästään varsinaiseen pohjaveden puhdistukseen. Tavoitteena on ollut löytää Kauppalankadun kohteeseen parhaiten soveltuva puhdistustapa. Luontaisen puhdistumisen tehostamiseen kyseisellä alueella ei kohteessa tehtyjen selvitysten perusteella ole luotettavaa tapaa. Pohjaveden kemiallinen hapetus on paljon käytetty, testattu ja useissa kohteissa maailmalla tehokkaaksi todettu menetelmä hiilivetyjen poistamiseksi pohjavedestä. Menetelmän soveltuvuus kunnostettavaan kohteeseen tulee aina testata ennen kuin kunnostukseen voidaan ryhtyä. Kauppalankadun kohteessa on tehty laboratoriomittakaavan testaus, jolla todettiin menetelmän toimivan kohteessa hyvin ja jolla valittiin kohteen olosuhteisiin parhaiten soveltuvat aineet ja annostukset. Suunnitelman toimivuus on vielä varmistettava pilottikokeella, jossa pienelle alueelle tehdään pienimittakaavainen koe kohteen olosuhteissa. Kokeen tarkoituksena ei ole testata menetelmän toimivuutta yleensä, vaan kemiallisen hapetuksen on arvioitu soveltuvan parhaiten juuri tähän kohteeseen. Menetelmän soveltuvuus on kuitenkin varmistettava sekä valitun kemikaalin laskettu määrä ja syöttösuunnitelma tarkistettava ja optimoitava ennen täyden mittakaavan puhdistuksen aloittamista. Tämän pilottikokeen perusteella voidaan tehdä lopulliset suunnitelmat varsinaista pohjaveden kunnostusta varten. Koe on siis välttämätön, mikäli kohteen pohjavettä halutaan kunnostaa tällä menetelmällä. Jos koetoiminta osoittaa, että menetelmä soveltuu kohteeseen hyvin, tullaan esittämään täyden mittakaavan puhdistusta kemiallisella hapetuksella. Jos todetaan, että menetelmä ei toimi, esitetään kohteeseen jotain muuta kunnostusmenetelmää kuten suojapumppauksen jatkamista tai seurantaa.
11 (16) Koetoiminnan ajaksi keskeytettävä suojapumppaus ei todennäköisesti aiheuta hiilivetyleviämän laajenemista. Koetoiminnan aikana seurataan kuitenkin nykyistä seurantaa huomattavasti tiiviimmin alueen pohjaveden hiilivetypitoisuuksia, joten suojapumppaus voidaan aloittaa välittömästi, jos hiilivetypitoisuuksissa havaitaan huomattavaa kohoamista. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee koeluonteista toimintaa Hyvinkäällä osoitteessa Kauppalankatu 20, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Pohjaveden suojapumppauksen keskeyttäminen (YSL 64 ) 1. Pohjaveden suojapumppaus kohteessa voidaan keskeyttää koeluonteisen toiminnan ja siihen liittyvän tarkkailun ajaksi, kuitenkin korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen suojapumppaus on käynnistettävä uudestaan. Pohjaveden pumppauksen lopettamisesta ja uudelleen käynnistämisestä on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Vedelle. Koetoiminnan toteutus (YSL 64, 8, JL 51 ) 2. Koeluonteinen toiminta on toteuttava siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden lisäpilaantumista, haitta-aineiden leviämistä laajemmalle tai muuta haittaa tai vaara terveydelle tai ympäristölle. 3. Kemikaalien syöttö on tehtävä koetoimintasuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Syötettävien kemikaalien määrät ja pitoisuudet eivät saa ylittää koetoimintasuunnitelmassa esitettyjä (päätöksen sivut 5 ja 6.). Mahdollisesta toisesta kemikaalien syöttökerrasta on sovittava Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa ennen kemikaalien syötön aloittamista. Tarkkailu (YSL 64, JL 51 ) 4. Koetoiminnan aikainen tarkkailu on tehtävä koetoimintasuunnitelmassa (päätöksen sivut 6 ja 7) esitetyn mukaisesti. Lisäksi pohjavesinäytteistä on analysoitavat tert-butanolin (TBA) pitoisuus. Pohjavesinäytteenoton yhteydessä on mitattava myös pohjaveden pinnankorkeus tarkkailupisteissä sekä kaivoissa K5 ja K6 ja pohjavesiputkesta GA22. Tarkkailutulosten perusteella on tarvittaessa näytteenottotiheyttä muutettava, lisättävä tarkkailuun uusia näytepisteitä tai lisättävä analysoitavien yhdisteiden ja muiden laatuparametrien määrää. Muutoksista on toimitettava esitys hyväksyttäväksi Uudenmaan
12 (16) ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Vedelle. 5. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hyvinkään Vedelle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Tulosten yhteyteen on liitettävä lyhyt kuvaus koetoiminnan etenemisestä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 64, JL 51 ) 6. Mikäli koetoiminnan aikana ilmenee odottamattomia muutoksia, kuten haitta-aineiden leviämistä laajemmalle alueelle, merkittävästi kohonneita hiilivety- tai raskasmetallipitoisuuksia, tai merkittävää kaasujen tai lämmön muodostumista, on asiasta ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle ja tarvittaessa pelastusviranomaisille. Kemikaalien syöttö on keskeytettävä ja tarvittaessa on aloitettava pohjaveden suojapumppaus tai huokoskaasuimu haittojen leviämisen estämiseksi. Tiedottaminen (YSL 64 ) 7. Neste Markkinointi Oy:n on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä koeluonteisen toiminnan aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle sekä koetoimintaan käytettävien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille ennen toimenpiteiden aloittamista. Kirjanpito ja raportointi (YSL 64, JL 51 ) 8. Koeluonteisen toiminnan aikana on pidettävä kirjaa alueella tehdyistä toimenpiteistä, tarkkailusta, tarkkailutuloksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. 9. Koeluonteisesta toiminnasta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä tiedot toiminnan ja tarkkailun toteuttamisesta, mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmät, tarkkailutulokset sekä arvio koeluonteisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta ja menetelmän tehokkuudesta ja soveltuvuudesta alueen pohjaveden puhdistamiseen. Loppuraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hyvinkään Vedelle sekä koetoimintaan käytettävien kiinteistöjen omistajille kahden kuukauden kuluessa viimeisten tarkkailutulosten valmistumisesta.
13 (16) Maanomistajan suostumus (YSL 64 ) 10. Ennen koetoimintaan liittyvää kemikaalien syöttämistä pohjaveteen on toimenpiteille oltava kiinteistöjen Rn:ot 106-2-9903-0, 106-2-172-2 ja 106-2-142-9 maanomistajien ja haltijoiden suostumus tai valtakirja. Suostumukset tai valtakirjat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen, lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Viranomainen voi kieltää toiminnan, jos yleiselle tai yksityiselle edulle aiheutuvia huomattavia haittoja ei voida määräyksillä riittävästi vähentää. Koeluonteisen toiminnan tarkoituksena on pienimuotoisella kokeella osoittaa kemiallisen hapetuksen toimivuus, tehokkuus ja riskittömyys kyseisen kohteen pohjaveden puhdistamisessa. Koetoiminnalla saadaan tietoa mahdollista myöhempää täyden mittakaavan pohjaveden puhdistamista varten. Kemiallinen hapetus on Suomessa toistaiseksi vielä vähän käytetty pilaantuneen pohjaveden puhdistamismenetelmä. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellytykset asian käsittelemiseksi koeluonteisena toimintana ovat olemassa. Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään Vesi ovat lausunnossaan esittäneet, että koeluonteiselle toiminnalle ei tulisi myöntää lupaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hankkeesta ei esitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toimittaessa ole odotettavissa ympäristönsuojelulain 64 :n mukaisia huomattavia haittoja eikä myöskään ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia vaikutuksia, joiden perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Puhdistuskokeilu on mittakaavaltaan pienehkö ja sen vaikutukset rajoittuvat syöttöpisteen läheisyyteen. Kokeilusta ei ole oletettavissa aiheutuvan pysyviä muutoksia pohjaveteen. Tarkkailulla seurataan kokeen vaikutusta syöttöpisteessä ja sen läheisyydessä. Puhdistuskokeilu on välttämätön, mikäli kohteeseen suunnitellaan kyseisen menetelmän käyttöä laajemmassa mittakaavassa. Mahdollinen laajempi kunnostaminen vaatii oman
14 (16) lupakäsittelynsä, jonka yhteydessä ratkaistaan, ovatko edellytykset luvan myöntämiselle olemassa. Pohjaveden pumppauksen väliaikainen keskeyttäminen ei Golder Associates Oy:n 11.5.2009 laatiman selvityksen perusteella aiheuta merkittävää haitta-aineiden leviämisriskiä. Pumppauksen keskeyttäminen on päätöksessä rajattu kolmen kuukauden määräajaksi. Tässä ajassa haittaaineet eivät tehtyjen selvitysten perusteella kulkeudu pumppauksen vaikutusalueen ulkopuolelle ja haitta-aineiden leviäminen voidaan estää käynnistämällä pumppaus uudestaan. Koetoiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 4 :n yleiset periaatteet ja jätelain 6 :n mukaiset ympäristönsuojelun vaatimukset. Määräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitetun koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista. Pumppauksen väliaikainen keskeyttäminen mahdollistaa menetelmän toimivuuden varmistamisen alueen luonnollisissa pohjaveden virtausolosuhteissa. (Määräys 1.) Koeluonteisen toiminnan toteutuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa orsi-/pohjavedelle tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä. (Määräys 2.) Kemikaalien syöttö on edellytetty tehtäväksi koetoimintasuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Toisen syöttökerran tarpeellisuus päätetään ensimmäisen syöttökerran tarkkailutulosten perusteella. Toisesta syöttökerrasta on edellytetty sovittavaksi Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tämä on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 3.) Toiminnan aikaisella tarkkailulla seurataan toimenpiteiden vaikutusta pohjaveden haitta-ainepitoisuuksiin ja muihin ominaisuuksiin. Mikäli tarkkailussa havaitaan merkittäviä muutoksia pohjaveden laadussa tai merkittäviä muita vaikutuksia, on tarkkailutiheyttä, tarkkailupisteiden määrää ja tarkkailtavia parametreja tarkistettava ja tarvittaessa lisättävä toiminnan vaikutusten ja niiden laajuuden selvittämiseksi. Tarkkailtaviin hiilivetyihin on edellytetty lisättäväksi tert-butanoli (TBA), jota saattaa muodostua MTBE:n hajoamisessa. TBA:ta ei ole aikaisemmin tutkittu alueen pohjavedestä. Lisäksi on edellytetty tarkistettavaksi pohjaveden pinnankorkeudet myös kaivoista K5 ja K6 sekä pohjavesiputkesta GA22 pohjaveden virtaussuunnan varmistamiseksi. (Määräys 4.) Mahdollisista häiriötilanteista ja muista poikkeavista tilanteista ja muutoksista pohjavedessä ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Haittojen leviämistä on edellytetty rajoitettavaksi toimenpiteillä. (Määräys 6.) Tarkkailutulosten toimittaminen, vastuuhenkilön nimeäminen ja aloitusilmoitus ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 5. ja 7.)
15 (16) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt koeluonteiseen toimintaan liittyvät toimenpiteet ja tarkkailutulokset. (Määräykset 8. ja 9.) Toisen hallinnoimalla kiinteistöllä tehtäville toimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan ja haltijan lupa. (Määräys 10.) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8, 30, 53, 54, 61, 63, 64, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja sen nojalla annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista mukaisesti. Koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 080 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hyvinkään kaupunginhallitus Hyvinkään kaupunki, Tekninen keskus, PL 21, 05801 Hyvinkää Kiinteistö Oy Hytrikki, c/o Tilitoimisto Karimak Oy, Kauppalankatu 22, 05800 Hyvinkää Lidl Suomi Ky, PL 115, 01611 Vantaa Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta Hyvinkään Vesi, PL 21, 05801 Hyvinkää Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti.
16 (16) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä kunnanhallituksella ja niillä viranomaisilla, joiden tehtävä on valvoa asiassa yhteistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 2.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Vesa Suominen Asiaa Uudenmaan ympäristökeskuksessa hoitaa ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. LIITTEET Liite 1. Koetoiminnan sijainti Liite 2. Valitusosoitus