SUOMEN V IR A LLIN E N TILASTO FINLAND S OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 43 VUONNA 6 INDUSTRISTATISTIK 43 Å R 6 STATISTIQUE D ES INDUSTRIES ANNÉE 6 H E LSIN K I 8 HELSINGFORS
V A L T IO N E U V O S T O N K I R J A P A I N O S T A T S R Å D E T S T R Y C K E R I
Espuhe. Teollsuustlasto lmestyy nyt ens kertaa skäl täydennettynä, että taulultteden ensmmäseen tauluun, ossa tähän saakka on estetty tärkemmät tedot teollsuustomnnasta van kaupungttan a khlakunnttan, nyt on otettu vastaavat tedot myöskn maalaskunnttan. Khlakuntaako on tästä huolmatta edelleenkn sälytetty. Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, maalskuussa 8. Förord. Industrstatstken uppträder nu för första gången kompletterad så måtto, att den första tabellblagan, vlken de vktgaste uppgfterna om den ndustrella verksamheten httlls meddelats endast för de olka städerna och häradsvs, nu ntagts motsvarande uppgfter även kommunvs för landsbygden. Häradsndelnngen har det oaktat fortfarande bbehållts. Helsngfors, å Statstska Centralbyrån, mars 8. Martt Kovero. Vlho Annala.
Ssällys. Innehåll. Tekst. (Sv. 7). Sv. Suomen teollsuus vuonna 6: Yleskatsaus... Työpakat a tuotannon suuruus... 8 Työpakkoen omstaat... 8 M o o tto rt"... Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät 3 Tomnnassa sattuneet keskeytykset 4 Aakkosellnen luettelo selostetusta tehtasta... 6 Résumé franças... 0 L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux... 5 Text. (Sd. 7). S d. Industrn Fnland år 6: Överskt... Arbetsställen och tllverknngens storlek.. 8 Arbetsställenas ägare... 8 Arbetarna... M otorer... Arbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare... 3 Avbrott verksam heten... 4 Förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker... 6 Résumé franças... 0 Lste des noms d ndustres employés dans les tableaux.... 5 Taulultteet. (Sv. 3). Sv. Taulu. Katsaus maan teollsuustomntaan kaupungttan a khlakunnttan.. >. Katsaus maan teollsuustomntaan teollsuuslattan... 6 3. Teollsuudessa käytetty käyttövoma... 40 > 4. Teollsuuden kuluttamat raaka-aneet a sen tu o tte e t... 5 Tabellblagor. (Sd. 3). Sd. Tabell. Överskt av den ndustrella verksamheten landets städer o. härader. Den ndustrella verksamheten efter ndustrarter... 6 3. I ndustrn använd drvkraft.... 40 4. Använda råämnen och halvfabrkat samt förfärdgade alster ut ndustrn... 5 Table des matères. Texte. (Pages 7). P ag. L es ndustres fnlandases en 6: Coup d œl général... La classfcaton des entreprsesndustrelles selon la valeur de la fabrcaton... 8 Les proprétares des entreprses... 8 Ouvrers... Moteurs... Valeur des produts des leux de traval et nombre de leurs ouvrers... 3 Interruptons de l a c tv té... 4 Lste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé franças... 0 L ste de noms d ndustres employés dans les tableaux... 5 Tableaux. (Pages 3). Tableau. Tableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays P a g.. Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres... 6 3. Force motrce employée par l ndustre... 40 4. Matères premères et produts m-achevés employés et produts fabrqués... 5
Suomen teollsuus v. 6. Yleskatsaus- Yleskatsauksen koko teollsuustomntaan puheenalasena vuonna sekä 4:nä edellsenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industrn Fnland år 6. Överskt. En överskt av hela den ndustrella verksamheten under frågavarande år samt under de fyra f öregående åren erhålles ur fölande tabell: 3 4 5 6 Työpakkoa, luku Arbetsställen, antal... 3 4 3 3 3 3 37 3 56 lsäys, luku öknng, antal 53 8 05 0 % % 4. 0.03.5 3.S 6.3 Työntekötä, luku Arbetare, antal... 3 84 43 3 3 4 4005 4 367 lsäys, luku öknng, antal.. 55 0 46 3 88 576 8 36 % % 0. 7..7 l. 5. Käyttövomaa, H V. Drvkraft, H K... 354 4 30 080 40 05 45 048 4605 lsäys, H V. D:o, öknng, H K...... 43 03 35 58 5 5 843 35 04 * % %... 4. lo.o 4. 3. 8.3 Palkkaus, A vlö n n g... 000-mk 34448.6 58 57.3 604 677.5 670 77. 860 50.8 lsäys öknng... 5 7. 45 467.7 4 70. 66 03.7 8 74.6 *... %. 8.3 0. 4..4 Raaka-aneden arvo Råämnenas värde 000-mk 4 37 443.0 5 07 83.8 5 08 86.6 5 40 0. 5 88535. Sama, lsäys D:o, öknng... 00 0. 60 540.8 63 30. 38 003.6 475 845.0... % 6.3 6.0.3 6.5 8.8 Kotmasa raaka-aneta Inhemska råämnen... 000-mk 535.5 6 56. 6 655.7 066 087.7 33 63. Sama, lsäys D:o, ö k n n g... 348 7.8 4580.7 6 600.5 03 43.0 47 75.6.... % 30. o 30.3 0.3 5.3.0 Kotmasa puolval teollsuust. - Inhemska halvfabrkat... 000-mk 06 567.5 03 37.7 0 84.5 65 345.0 35 430.5 Sama, lsäys D:o, ö k n n g... 0 38.5 37 3.8 0 043. 43 060.5 70 085.5... % 3. 3.5.0 4.0 6.0 Ulkomasa raaka-aneta Utländska råämnen... 000-mk 746 740.0 06 3. 06 346.4 77 857.5 336 44.5 Sama, lsäys D:o, ö k n n g... 34 73.6 6 65. 7 46.5 8 5. 58 584.0 * *........ % 5. 5.4 4.0 3. 7.3 Tuotannon bruttoarvo Tllverknngens bruttovärde... 000-mk 8 085 384. 56 34.5 345 08.3 0 68.0 048,7 Sama, lsäys D:o, ö k n n g... 55 6.5 070 58.4 88 755.8 78 083.7 86 70.7... % 3.7 3.. 8.4 8. Kun v. 6 teollsuustomntaa on valastu kunnttan (taulu ), vodaan tarkastaa, mtkä seudut maassamme ovat muodostuneet erkosks teollsuuskeskuksks. Tällasa ovat ennen muta seutua ) Helsnk ympärstöneen, ohon on luettu Helsngn kaupunk, Hagan, Grankullan a Keravan kauppalat sekä lsäks Oulunkylä, Huopalaht, Espoo, Helsngn mlk., Tuusula D å statstken för år 6 ( tab. ) ger en överblck av den ndustrella verksamheten kom munvs, framgår det ur densamma vlka delar av vårt land, som utvecklat sg tll egentlga ndustrella centra. I detta avseende framträda specellt ) Helsngfors med omned, vartll hänförts Helsngfors stad, Haga, Grankulla och K ervo köpng samt, Åggelby, Hoplaks, Esbo, Helsnge,
a Nurm ärv ) Tampere ympärstöneen, s. o. Tampere, Kangasala, Messukylä, Pohos-Prkkala, Etelä-Prkkala, Lempäälä, Y lö ä rv a A to laht, 3) Turku ympärstöneen : Turku, Paranen, Kaarna, Maara, Pkkö, Raso a Leto, sekä 4) Kym oen laakso, ohon on luettu K otka, K ym, Anala, Kuusankosk, K ou vola a Pyhtää. Nän ryhmtellen saadaan seuraava asetelma: Tusby och Nurm ärv ) Tammerfors med, omned, d. v. s. Tammerfors, Kangasala, Messukylä, Norr- Brkkala, Söder-Brkkala, Lempäälä, Y löärv och Atolaht, 3) Åbo med omned: Åbo, Pargas, S:tK a- rns, S:t Mare, Pkkö, Reso och Lundo, 4) Kym mene älvdal, vartll räknats Kotka, 'Kym, Anala, Kuusankosk, K ou vola och Pytts. En ndelnng enlgt dessa områden har verkställts fölande tabell: P ak k ak u n ta. Ort. A n ta le t arbetsställen. T yöp ak ko en T yöntekö tä À n talet arbetare. V älttö m ä st tehdaskoeta käyttävä vom a. H. V. D rv k ra ft för o m edelbar drft a v m askner. H. K. T yöntekän p alkkaus, ml. m k. A rb e ta rn a s a vlön n g, ml m k. R a ak a - aneden arvo.! ml. m k. R åäm n en as. värde. ; m l. m k. T u otan n on bruttoarvo. ml. m k. T llv e rk n n gens bru tto värde, ml. m k. Helsnk ympärstöneen. H elsngfors med om ned... 506 0 06 50 4 344 700.6 Tampere ympärstöneen. Tammerfors med om n ed... 6 6 58.5 03.0 58. Turku ympärstöneen. Åbo med omned... 4 8 44 8 56 llo.o 383.5 74.6! Kym oen laakso. Kymmene älvdal.'... 0 08 47 30 0.8 533.6 80.6 Absoluuttsest ottaen Helsnk lähympärstöneen muodostaa ss suurmman teollsuuskeskuksen. M utta os vertaa työpakkoen lukua muhn lukuhn, huomaa het, että täm ä alue e ole varsnasest suurteollsuusaluetta. L ä hemmn täm ä käy lm seuraavsta luvusta: keskmäärn työpakkaa koht kullakn alueella tul: Absolut taget är Helsngfors med närmaste omned sålunda rkets största ndustrella centru Men om antalet arbetsställen ämföres med andra sffror, kan man genast draga den slutsatsen, att detta område cke gett upphov tll någon egentlg storndustr. Närm are fram går detta av fölande sffror: nom resp. om råden kom medeltal på vare arbetsställe:,. Tuotantoarvo u6 Tet. hv. Tllverknngs- Arbetare E ff. hkr. värde Helsnk ympärstöneen Helsngfors med o m n e d... 3.6 00.8 3.4 Tampere > -Tammerfors 63. o 6.0 4.3 Turku Åbo.> 37. 77. o 3. K ym oen laakso Kym m ene älvdal... 8. o 468. 5. t Nästä aluesta on ss Kym oen laakso tä r ken suurteollsuusseutu, a sen älkeen Tampere ympärstöneen. Molemmssa nässä työntekän keskmäärä kohos runsaast yl koko maan vastaavan luvun. Tosn on Turun a Helsngn alueden lata: kun työntekötä keskmäärn työpakkaa koht tul koko maassa 4. 3, ol Turun seudun vastaava luku van 37. a Helsngn 3.6. Seuraavassa taulukossa valastaan työntekän lukumäärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 5 a 6 teollsuusryhmttän: A v dessa områden utgör sålunda Kymmeneälvdal det mest betydande storndustrområdet; därnäst kommer Tammerfors m ed omned. Inom båda dessa områden var antalet arbetare genomsntt per arbetsställe betydlgt högre än m otsvarande sffra fö r hela rket. D et motsatta gäller för områdena krng Å bo och Helsngfors; medan antalet arbetare genomsntt per arbetsställe hela, rket utgorde 4.3, var motsvarande sffra för Åbo med omned 37. och för Helsngfors med omned 3.6. I fölande tabell redogöres för antalet arbetare och tllverknngens bruttovärde under åren 5 och 6 nom de olka ndustrgrupperna:
B Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Työntekötä. Arbetare. Tuotannon bruttoarvo. Tllverknngens bruttovärde. 5 6 erotus skllnad. 5 6 erotus skllnad. luku. luku. luku. 000-mk. 000-mk. antal. antal. antal. 7 000-mk. / Malmnnosto Malmuppfordrng 57 8 7 4.6 60.5 8. 08.7 75.4 Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk... 4 46 4 757 6 6.6 355 45.8 335 67.0 834.8 5.6 Konepaat Mekanska verkstäder 7 846 8 7 5 6.4 764 746.8 875 5.7 0 764. 4.5 Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 8 0 3.5 7 0.8 55.3 458.5 34.7 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, koloch torvndustr... 88 650 36 3. 337 36.4 407 07. 6 77.7 0.7 Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater.... 04 8 40 6.8 36 37.5 4445. 7 77.7 5.7 Terva-, öly-, kum- a muu sell, teollsuus Tär-, ole-, gummoch övrg sådan n d u str... 338 34 56 4. 00 787.8 347. 8 55.3 4. Nahka- a karvateollsuus Läderoch hårndustr... 5 6 5 686 44 8.0 464 775.3 465 48. 473.6 0. Kutomateollsuus Textlndustr 8 7 00 388 7.4 7 83. 04 587.5 68 63.6 7. Paperteollsuus Pappersndustr 5 884 6 03 55.0 8 307.6 088 44.8 8 35. lo.o Puuteollsuus Trändustr... 47 877 535 4 58 8. 546 74.3 83 600.5 77 36. 0. Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 0 88 880 308-3. 0 4 408.3 57 50. 6 03. 0.8 Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsndustr... 87 838 4.4 3 76.6 335 376. 4 00.3 4.4 Graanlnon teollsuus Grafsk ndustr... 4 673 4 40 67 5.7 8 5.3 0 03.4 0 608. 0. Edellsn kuulumaton teollsuus T ll föreg. e hänförlg ndustr 300 404 04 34.7 5 535. 7 67. 63.8 0.5 Yhteensä Summa l4 005 4 367 8 36 5. 068.o 048.7 86 70.7 8. Taulukon antama yleskuva teollsuustomnnasta v. 6 on varsn edullnen. Työntekän luku lsäänty kakssa mussa teollsuudenhaarossa pats ravnto- a nautntoaneteollsuudessa sekä valastus- a vomansrtoteollsuudessa, osta edellsessä tapahtu 3 %:n a ä l kmmäsessä.4 % vähennys. Tuotannon arvo taasen lsäänty kakssa mussa teollsuuksssa pats sulatossa a metallen alostuslatoksssa, ossa tuotannon arvo vähen 5.6 % :lla stä huolmatta, että työntekän luku lsäänty 6. «%. Täm ä lenee kutenkn satunnasten sekkan aheuttama tlapänen lmö. Kun otetaan kakk teollsuudet mukaan, tek työntekän luvun lsäys vaaan 6 % a tuotantoarvon lsäys vähän yl 8 %. Maamme vennlle erkosen tärkeän sahateollsuuden valasemseks estetään sahatavaran tuotanto v:sta 4 lähten standartesaa. Er laen tuotantomäärät olvat seuraavat: Tabellen ger en rätt gynnsam bld av den ndustrella verksamheten är 6. Antalet arbetare ökades nom alla ndustrgrupper, utom nom närngs- oeh nutnngsmedelsndustrn samt b e lysnngs- och kraftöverförngsndustrn; nom den förra utgorde mnsknngen 3 % och nom den senare.4 %. Produktonsvärdet uppvsade för alla ndustrgrenar en öknng, utom för smältoch metallförädlngsverk för vlka produktonsvärdet nedgck med 5.6 %, trots att antalet arbetare ökades med 6. 6 %. Denna mnsknng torde lkväl ha sn grund tllfällga omständgheter. Om alla ndustrgrenar tagas med räknngen, utgorde öknngen av antalet arbetare något under 6 % och öknngen av produktonsvärdet något över 8 %. För belysande av den för vårt lands export specellt vktga sågndustrn meddelas uppgft om produktonen av sågade varor standards från och med år 4. A v de olka varuslagen producerades fölande mängder:
4 V u o n n a L a n k k u a r P la n k o r B attens S can tln gs 4 70 50 57 00 86 34 0 4 005 00 580 54 486 735 38 064 83 53 7 8 68 0 0 87 3 37 64 4 84 4 8 4 8 374 36 78 60 467 5 0 35 3 577 7 75 6 33 434 6 508 7 6 L a u to a P a rru a E rl. m uta v alm steta Yhteen sä O lk a ö v rg a B rä d e r S p a rra r tllv e rk n n g a r S um m a 306 030 8 667 7 55 75 54 3 076 646 53 7 64 55 5 55 4 46 5 566 704 648 35 675 04 70 83 76 4 43 06 7 6 5 055 57 47 7 8 853 06 4 058 00 44 805 8 688 4 356 3 46 60 40 38 06 3 58 Selluloosan tuotanto on vuodesta 3 atku vast lsääntynyt. Jo v. 0 tuotanto nous mantun vuoden tuotantoa suuremmaks. T arkemmn näkyvät nätä sekkoa koskevat absoluuttset luvut seuraavasta taulukosta, ossa selluloosan tuotanto on lmotettu tonnessa. Cellulosatllverknngen har fortgående stgt från år 3. Redan år 0 var tllverknngen större än förenämnda år. Denna utvecklng belyses närmare genom de absoluta sffrorna nedanstående tabell, vlken cellulosatllverknngen uppgves ton. Sulfaattselluloosaa Sulfatcellulosa Sulfttselluloosaa Sulftcellulosa Vuonna valkasema valkasema valkasematonta valkasematonta valkastua tonta märkää tonta kuvaa valkastua märkää kuvaa År blekt oblekt våt oblekt torr blekt oblekt våt oblekt torr t o n n a t o n t onna to n 3 6 3 407 60 3 667 73 5 0 5 664 04 5 683 6 34 38 53 64 74 646 3 75 43 606 4 035 33 44 5 *) 8 4 46 780 33 76 37 0 33 685 3 0 34 554 56 04 36805 4 07 5 587 4 5 30 7 76 5807 38 847 4 733 8004 5 8 068 880 5 787 4 800 5440 03 378 6 043 587 67 6 433 780 7 Mussakn papertellsuuden haarossa on v. 6 tapahtunut nousua, kuten näkyy seuraavasta taulukosta, ossa tuotanto kultakn vu o delta on lm ottettu tonnessa. Å ven nom andra grenar av pappersndustrn kunde år 6 förmärkas stegrng, såsom fram går av fölande tabell, vlken tllverknngen för resp. år uppgves ton. V n on n a Å r Puuvannketta Träm assa k u v a a m ärk ää torr v åt Puupahva Träpapp ruskeata v alk eata b run vt R y y sy p a h v a Lu n p p a p p P ap e ra P ap p e r 3 40 685 3 50 6 5 3003 64 67 63 0 330 8 086 4036 473 60 58 43357 0 88 7 07 8 75 5 44 564 43 754 60 8 5 57 67 575 3 55 37 5 38 5 040 7 50 664 0 35 4 50 434 7 78 4 4 4 804 40 776 5 50 0 76 380 304 33844 635 58683 6 47 33 L 84 8 4 34 438 88 57 67 Luvusta näkyy, että anoastaan puuvanukkeen tuotanto on kasvanut edelleen v. 6. Sen saan puupahvn a papern tuotannon nousussa tapahtu v. 5 pysähdys, m kä kutenkn lenee tlapäsluontonen lmö. Ryysypahvn valm s- ) Selloloosan määrä koskevat luvut v. a 3 esntyvät tässä korattuna. Sffrorna utvsa, att endast produktonen avträmassa ökats ännu år 6. Produktonsstegrngen för träpapp och papper avstannade år 5. Den mnsknng, som kan observeras, torde lkväl vara av tllfällg natur. Produktonen av x) Sffrorna rörande mängden av cellulosa åren och 3 förekomma här korrgerade.
5 tus on nn m tätön, e ttä stä koskevn lukuhn e ole syy tä knn ttää huom ota. M aksettuen palkkoen, työn tek ä ä koht tu levan keskm ääräsen palkan sekä ty ön tek ä ä koht tulevan tuotantoarvon m äärät er te o llsuudenhaarossa o v a t seuraavat: lum ppapp är så obetydlg, att d et cke är skäl att närm are uttala sg om densamma. In om de olka ndustrgrupperna va r to ta l beloppet a v de u tbetalade arbetslönerna och arbetslönen m edeltal per arbetare samt tllverknn gsvärdet p er arbetare fölan de: Teollsuusryhmä. Industrgrupp. Palkat, Löner, 000-mk. Palkkaa työntekää koht, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekää koht, mk. Tllverknngsvärde per arbetare, mk. M alm nnosto M alm uppfordrng... 66. 0 63 Sulatot a m etallen alostuslatokset Smält- och metallfö rä d ln g sverk...... 5 78. 56 70 55 K on epaat Mekanska v e rk s tä d e r...... 30888. 6 60 46087 H enom p koneteollsuus Fnare m askn n d u str... 3 577.0 6 5 43 45 K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr...... 6 5. 075 4 84 K em allsa valm steta tuottava teollsuus Industr för tllverk n n g av kemska p re p a ra te r... 356. 0 3 65 850 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gum m - och ö v rg sådan ndustr... Nahka- a karvateollsuus Läder- och h å rn d u str... Kutom ateollsuus T e x tln d u str... 8 34. 68 4.5 7 37.4 358 03 85 6454 8 84 575 Paperteollsuus Pappersndustr... Puuteollsuus T rän dustr... 040.7 580 53.8 558 8 300 545 R avnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsm edelsndustr... 34 63.7 3 66 88 Valastus-, vom ansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vatten led n n gsn d u str... 47 30. 6 667 874 G raafllnen teollsu u s Grafsk ndustr... 4 466.4 3 44 E dellsn kuulumaton teollsuus T l föreg. e hänförlg ndustr... 6 3.4 557 445 K akk teollsuudet A lla ndustrer 860 50.8 456 73 6 P a lk k a keskm äärn ty ö n tek ä ä koh t on v. 6 noussut edellsestä vu odesta 5. %, m u tta tu o ta n toarvo ty ö n te k ä ä k oh t van %. V. 5 ol lm ö pänvastanen: työn tekän keskm ääränen palkka nous van 3 %, m u tta tu o tannon arvo työn tek ä ä koht 7. l %. Sen sekan valasemseks, m ssä m äärn v a lta kunnan teollsuus k äyttää ulkom asa a k otm asa raaka-aneta sekä puolvalm steta, on la a d ttu seuraava yhdstelm ä: Genomsnttslönen per arbetare har år 6 ä m fö rt m ed föregåen de år ökats m ed 5. %, produkton svärdet p er arhetare därem ot m ed endast %. Å r 5 uppvsade utvecklngen en m otsatt tendens: arbetarnas genomsnttslön ökades endast m ed 3 %, m en produkton svärdet p er arbetare m ed 7. %. F ö r att belysa vlken utsträcknng rkets n dustr använder sg a v utländska eller nhemska råämnen och halvfabrkat, har efterfölande sam m anställnng utarbetats: Käytettyen raaka-aneden a puolvalm steden arvo : V ärdet a v an vän d a r&ätnnen och h a lv fa b rk a t: ulkom asa : kotm asa : koko arvo : utländska: nhem ska: hela värdet: 000 m k. % 000-mk. /o 000-m k. Malmnnosto M alm upp fo rd rn g... -- Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlnqsverk... 84 8. 47. 5 3 75. 5.3 78 67.3 Kuparnvalm stuslatokset K opparextrakt o n s v e r k... 646.7 00. o 646.? Sähköuunt E lektrska ugnar... 3 3.0 53..7 46. 6 34.7 M artnuunt M a r tn u g n a r... 63.8 48.5 3 384. 5.5 5 7.
6 K ä y tetty e n raak a-an eden a pu o lvalm sted en a rv o : Värdet av använda råäm nen ooh halvfabrkat: ulkom asa : kotm asa : koko arvo: utländska: nhem ska: hela värdet: 000-mk. / /o 000-mk. / /o 000-mk. Sähkösulatusuunt Elektrska smältugnar. 385.7.8 386. 3 78..77.0 Valsslatokset V a ls v e rk... 3 575. 8. 40 533..0 44 08. Konepaat Mekanska verkstäder... 35 54.0 64.4 805.3 35.6 365 05.3 Henom p koneteollsuus Fnare masknndustr 40.3 48.8 47.5 5. 87.8 K v -, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och torvndustr... 34 60. 4 38.8 54 544. 5 6. 8 53. Lastehtaat G la sb ru k... 8 040. e 77.7 304..3 0 345. 5 Kemall. valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater...... 3 004. 47.7 35 3.5 5.3 67 7.7 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr.. 7 67.5 77.6 34 055. 5.4 5 78.0 Nahka- a hanateollsuus Läder- 0. hårndustr 480.6 6. 7 476.0 37. 30 56. 6 Nahkatehtaat a nahkurntyöpaat Läderfabrker och gar v e r e r... 7 63. 5 75. 3 36.8 4. 30 00.3 Jalknetehtaat Skofabrker... 80 65.6 53.6 6 06.3 46.4 50 565. Kutomateollsuus T e x tln d u str... 436 48. 73.0 6 63. 7.0 57 87.3 Vllatehtaat Yllefabrker... 8 486. 7.5 37 34.3 7.5 35.88.4 Puuvllatehtaat Bomullsfabrker... 05 58.3 8. 3 88.0. 0 478.3 Pellavatehtaat Lnnefabrker... 0 838.0 48.6 47. 5.4.37. Trkoon- a sukankutomot Trkot- och stru m pväverer... 604.4 54.4 4 773. 45.6 54 377.5 Paperteollsuus Pappersndustr... 43 67.3 4.3 85 446. s 85.7 00 74. Puuhom ot a pahvtehtaat Träslperer och p a p p fa b rk er... 70.3.0 33 033.0 8.0 35 753.3 Selluloosatehtaat Cellulosafabrker... 80 77.4 0.0 34. 80.0 405 86. 5 Papertehtaat P appersbru k... 5 833.5.4 366 38. e 87.6 48 6. Puuteollsuus T rä n d u s tr... 3 03.6. 68 75.3 8. 7 078. Sahat a höyläämöt Sågverk och hyvlerer 78.7 O. 435 48.. 437 70. Puusep. a huonekalutehtaat Snckerer 0. möbelfabrker... 848. 6 0.3 38 77.5 7.7 48 576. Bulla- a nappulatehtaat Bull- och pnnfabrker... 55.3 0.. 8 4. 4.8 8 7. 7 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnng smedelsndustr... 005 30.4 77.4 4.06.6.6 3.0 Makkaratehtaat K o rv fa b rk e r... 6 55. 3 6. 4 6 34.6 3.6 0 0. Jauho- a suurmomyllyt Möl- och grynkvam ar... 4 77. 87.0 36 084. 5 3.0 78 06.0 Lepom ot Bagerer... 47. 5 6 6. 5 04.7 33. 78 540. Sokertehtaat Sockerbruk... 50 3. 8 8.7 3 8.7.3 8 044. Tupakkatehtaat T obaksfabrker... 57 43.6.6 4 48. 8.4 7 36.5 Valastus- y. teollsuus Belysnngs- fl. n d u s tre r... 453.4. 06.4 0. 55.8 Oraafllnen teollsuus Orafsk n d u s tr... 6 06. 7.7 7 5.6.8 78 78.5 M u u teollsuus Övrg n d u s tr... 88.6 33. 5 846.4 66. 8 736.0 K akk teollsuudet A lla n d u strer... 336 44.5 3.7 3 548 63.7 60.3 5 885 35. Ulkomasten raaka-aneden osuus on m aalmansodan älkeen suhteellsest vähentynyt. V. 3 käytettn teollsuudessamme 43. 4 % ulkomasa raaka-aneta, 0 velä 44.3 %, m utta E fter världskrget spelade de utländska råämnena relatvt taget en mndre roll än tdgare. Å r 3 användes nom vår ndustr 43.4% u t ländska råämnen och år 0 ännu 44.3 %, redan
o määrä ol laskenut 40. 4 %:n pysyen suunnlleen samassa seuraavanakn vuonna. Noustuaan 4 4.3 %:n, luku taas oseuraavana vuonna lask 40.3 %:n a 6 edelleen 3. 7 %:n. Täm ä prosenttluvun penenemnen e merktse sunkaan ulkomasten raaka-aneden määrän vähentymstä, vaan kotmasten entstä vomakkaampaa lsääntymstä, mkä on seurauksena lähnnä puu- a paperteollsuuden r peästä noususta. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, mkä valltsee maksettuen työpalkkoen sekä käytettyen raaka-aneden a puolvalmsteden välllä toselta puolen sekä valmstusarvon välllä to selta puolen, t. s. edellset lmastuna prosen- 4 m C G a T 7 a l m a f T a f l. T > T 7 n ö + Q - år sönk procenttalet emellertd tll 40. 4 % och stannade ung. å denna nvå även fölande år. Å r 4 steg det tll 4. 3 %, men sönk fölande år tll 40.3 % och år 6 tll 3.7 %. Denna nedgång av procentsffran betyder cke, att mängden Utländska råämnen skulle ha mnskats, det är mängden nhemska råämnen, som ökats mera än tdgare. D etta beror åter närmast på den kraftga utvecklngen av trä- och pappersndustrn. I efterfölande tabell belyses förhållandet m ellan utbetalade arbetslöner och värdet av använda råvaror och halvfabrkat å ena sdan samt tllverknngens värde å andra, varvd de förra äro angvna procent av tllverknngens värde: Raaka-aneden a puolvalmst. Valmstusarvo: Palkkaa: arvo : Avlönng : Värdet av råämnen och halvgens värde : Tllverknnfabrkat : 000 mk. % 0C0-mk. % 000-mk. Malmnnosto M alm uppford rng... 6 6. 4.5 8. Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk... 5 78. 7.8 78 67.3 53. 335 67.0 Konepaat Mekanska verkstäder... 308 88. l 35.3 365 05.3 4.7 875 5.7 Henom p koneteollsuus Fnare masknndustr... 3 577.0 37.5 87.8 30. 55.3 K v -, sav-, las-, h l- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- och to rvn d u str... 6 5. 8.6 8 53.. 407 07. Kem allsa valmsteta tuottava teollsuus In dustr för tllverknng av kemska preparater.. 356. 5.5 67 7.7 46. e 44 45. Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- och övrg sådan ndustr.. 8 34. 8.0 5 78.0 66. 347. Nahka- a karvateollsuus Läder- och härn d u 8 tr... 68 4.5 4.7 30 56.6 66.6 465.48. o Kutomateollsuus Textlndustr... 7 37.4 8. 57 87.3 57.4 04.587.5 Paperteollsuus Pappersndustr... 0 40.7.6 00 74. 48.0 088 44. s Puuteollsuus T rä n d u s tr... 580 53. 3 0.5.7 078. 6.0 83 600. s Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 34 63.7 6. 3.0 66.4 57 50. Valastus y. teollsuus Belysnngs- fl. n d u s tre r... 47 30. 4. 55.8 3.4 335 376. Oraafllnen teollsuus Orafsk ndustr... 4 466. 4 45. o 78 78.5 37.3 0 03. 4 M u u teollsuus Övrg n d u s tr... 6 3.4 35.7 8 736.0 50. 7 67. K akk teollsuudet A lla n d u strer... 860 50. s 7.0 5 885 35. 53.8 0 4 8. 7 Kuten ylläolevasta näkyy, menot palkkohn Såsom av ovanstående framgår, varerade uta raaka-anesn olvat er teollsuudenhaarossa gfterna för löner och använda råämnen ämhyvnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon förelse med tllverknngens bruttovärde nom de verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen olka ndustrgrupperna hög grad. Då alla ntyöntekän palkat tekvät 6.5 % a raaka- dustrgrupper medräknas, utgorde de utbetalade aneet 53.4 % tuotannon bruttoarvosta el yh- lönema 6. &% och råämnena 53. 4 % av tllverk - teensä 6.%. Vuonna 3 vastaavat luvut nngens bruttovärde eller tllsammans 6.%. olvat 5.8 % a 57. % el yhteensä 73.7 %. För år 3 voro motsvarande sffror 5.8 % och 5 7. % eller tllsammans 73.7%.
Työpakat a tuotannon suuruus. Tuotantoarvonsa mukaan akautuvat teollsuuslatokset a nden työntekät erkseen kaupungessa a maaseudulla seuraavast: Arbetsställen och tllverknngens storlek. Med hänsyn tll tllverknngsvärdet fördela sg arbetsställena och deras arbetare städerna och pä landsbygden sålunda: Kaupungt : Städer: Maaseutu: Lands- Koko maa:: Hela Valmstusarvo : bygd: landet: Tllverknngsvärde: työpakk. työnt. työpakk. tvönt. työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. arbetsst. arbetare. arbetsst. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t... 4 55 66 004 5 3 555 alle under 50 000 m k... 3 4 8 364 0 378 50 000 00 000... 8 057 43 734 43 7 00 0 0 0 - - 500 000... 437 3 83 36 3 36 78 7 74 500 000-000 000... 36 4 840 58 5 45 6 85 000 000 5 000 000... 5 6 45 400 8 7 35 37 5 000 000 0 000 000... 0 8 3 3 48 5 330 0 000 000 m k a enemmän o. mera 05 33 55 33 605 34 67 00 Yhteensä Summa 758 70 34 768 7 33 3 56 4 367 Ensmäseen ryhmään, työpakkohn, oden tuotantoarvoa e ole lmotettu, kuuluvat muden tehtaden yhteydessä olevat koraustyöpaat. Ryhmn, ossa tuotantoarvo on alle 00 000 mk, saattaa kuulua varsn huomattavakn tehdaslatoksa, oden valmstus on äänyt vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta outuneet sesomaan suurmman osan vuotta. Sen sekan valasemseks, montako työntekää tulee keskmäärn kutakn työpakkaa koht edellämantussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Den första gruppen, arbetsställen utan angvet tllverknngsvärde, om fattar reparatonsverkstäder sammanhang med andra fabrker. T ll de grupper, nom vlka produktonsvärdet uppgår tll mndre än 00 000 mk, höra även en mängd m ycket betydande fabrker, vlkas produkton uppgått tll en obetydlghet, emedan de av ett eller annat skäl stått under största delen av året. Fölande sffror utvsa huru många arbetare medeltal det kommer på vare arbetställe nom här nedan angvna grupper: T u o ta n to a rv o : T y ö n te k. työp. koht. T u o ta n to a rv o : T llv e rk n n g s v ä rd e : A rb e ta re p e r T llv e rk n n g s v ä rd e : arbetställe. T yön tek. työp. k oh t A rb e ta re.per arbetställe. lm ottam atta cke an gvet...... 30. 000 000 5 000 000 mk... 38.8 alle under 50 000 m k....... 5 000 000 0 000 000.... 03. 50 000 00 000... -o. mera 87. 00 000 500 000... ^ K akk työpakat A lla arbetsställen 4.4 500 000 000 000... Työpakkoen om staat. Omstaen mukaan akautuvat teollsuuslkkeet seuraavalla tavalla: Arbetsställenas ägare. Med avseende å ägarna fördela sg arbeetsställena på fölande sätt: O m sta at: Ä g a re : K a u p u n g t : S täder : ty ö p a k k. arbetsst. työnt. arbetare. M aaseutu : Landsb y g d : työpakk. työnt. arbetsst. arbetare. K o k o m a a : H e la la n d e t : työpakk. arbetsst. työnt. arbetare. Ykstyset henklöt Ensklda personer 580 6 73 48 6 876 008 3 65 Osuuskunnat Andelslag... 05 75 00 50 05 3 305 Osake- a muut yhtöt Akte- och ö v rga b o l a g... 70 55 66 68 6 6 4 658 Kunnat Kom m uner... 65 45 5 55 80 650 Valto Statsverket... 38 4 3 34 00 7 6 3 Yhteensä Summa 758 70 34 768 7 33 3 56 4 367
Jos ätämme pos ne verrattan harvat la tokset, otka kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle a valtolle, nn akautuvat ykstysten henklöden sekä osake- a muden yhtöden om stam at lkkeet er tuotantoryhmn seuraavast: Om man bortlämnar de relatvt fåtalga nrättnngar, som tllhöra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag, med avseende å tllverknngsvärdet på föl ande sätt: Y k sty se t h e n k lö t: O sake- a m uut yh tö t: Tuotantoarvo : Ensklda personer: Akte - och övrga bolag : Tllverknngsvärde : työpakkoa. työntekötä. työpakkoa. työntekötä. arbetsställen. arbetare. arbetsställ er. arbetare. lm ottam atta cke a n g v e t... 6 5 3 47 alle under 50 000 m k... 64 05 0 66 50 000 00 000... 85 067 04 36 00 000 500 000... 344 74 37 4 0 500 000 000 000... 8 0 345 6 433 000 000 5 000 000... 7 5 07 638 7 634 5 000 000 0 000 000... 5 60 8. 050 0 000 000 mk a enemmän och m e ra... 0 6 6 775 Yhteensä Summa 008 3 65 6 4 658 Tästä näkyy osake- a muden yhtöden sekä ykstysten henklöden omstamen lkkeden eroavasuus. Samalla kun älkmässsä on keskmäärn 3.5 työntekää työpakkaa koht, on vastaava luku edellsssä 57.7. Vastaavat luvut v. 0 olvat.5 sekä 54.6. Ykstysten henklöden a yhtöden omstamen lkkeden eroavasuutta teollsuuslattan valasee seuraava taulukko: Teollsuusla. Industrart. Ykstyset henklöt. Ensklda personer. H är framträder skllnaden mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer och av akte- eller andra bolag. Medan de förra m e deltal hava 3. a arbetare per arbetsställe, är motsvarande tal för de senare 57. 7. Motsvarande sffror för år 0 voro. 5 och 54.6. I fölande tabell framträder skllnaden detta avseende mellan arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av bolag, nom olka ndustrgrenar: Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Osake- a muut yhtöt. Akte- och övrga bolag. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Malmnnosto Malmuppfordrng... 77 8.0 Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk.... 76 707 37 3.7 4 3 837 87 7. Konepaat Mekanska verkstäder... 7 077 35 586. 73 3 683 66 65. Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 5 404.3 6 0 5 57.0 Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko - och torvndustr 76 053 77. 84 8 66 374 76.4 Kemallsa valmsteta tuottava teo ll... Ind. för tllv. av kemska preparater 7 053. 36 438 83 373. Terva-, öly-, kum- y. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- 0. övr. såd. ndustr 43 5 308. 54 35 4 038. Nahka- a karvateollsuus Läder- och hårndustr... 5 760 70 87.0 0 4 788 385 73. Kutomateollsuus Textlndustr.... 05 853 5 366.0 58 7 884 3 77.7 Paperteollsuus Pappersndustr... 4 335 6 450.8 6 5 66 066 444.7 Puuteollsuus Trändu str... 64 5 83 7 437. 506 44 8 45 06.8 Ravnto- a nautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr 0 648 0. 03 ' 6 08 46 O8O.0 Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöverlörngsoch vattenlednngsndustr... 67 5 365.4 4 433 7 455.8 Graaf Unen teollsuus Grafsk ndustr 6 76 007.4 40 4 0 80 503. Edellsn kuulumaton teollsuus Tl föregående e hänförlg ndustr... 6 0 6 555.0 4 0 0 6. Yhteensä Summa 008 3 65 75 05. 6 4 658 348 7. Teollsuustlasto v. 6. Industrstatstlc år 6.
0 Osuuskunten, kunten a valton merktys teollsuustomnnan harottana on varsn vä hänen, kuten seuraavat luvut osottavat: Synnerlgen rnga är andelslagens, kommunernas samt statsverkets betydelse nom den ndustrella produktonen, vlket framgår av fö l ande sffror:' Osuuskunnat. - Andelslag Kunnat. Kommuner. Valto. Statsverket. Teollsuusla. Industrart. Työpakkoa. Arbetsställen. Arbetare. Työntekötä. 000-mk. Tllverknngens värde, ' Tuotantoarvo, Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, 000-mk. Työpakkoa. Arbetsställen. Työntekötä. Arbetare. 000-mk. Tuotantoarvo, Tllverknngens värde, Malmnnosto Malmuppfordrng... 5 5. Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk... 40.7 3 73, 883.5 Konepaat Mekanska verkstäder.. Kv-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus 8 08 4 07. 6 47 7 34. 34 3 88 65 85.7 Sten-, er-, glas-, ko- o.torvndustr 7 7 356.4 5 4.8 3 37 58.4 K em allsa valmsteta tuottava teoll. Ind. för tllv. av kemska preparater 4 367 8 57.6 4 3 75.4! Nahka- a karvateoll. Läder- o. hårnd. 38 8 68.8 _ _ Kutomateollsuus Textlndustr... 74 454.5 5.3 Paperteollsuus Pappersndustr... 4 4 04.6 45.7 Puuteollsuus Trändustr... Ravnto- a nautntoaneteollsuus 74 34.6 6 I l l 4 4.6 6 73 57 708.6 Närngs- och nutnngsmedelsndustr Valastus-, vomansrto- a vesohtoteollsuus Belysnngs-, kraftöver 87 43 337.7 4 8 64 7.4 förngs- och vattenlednngsndustr.. 53 3.7 54 78 53 454. 7 5 77.8 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 8 6 56 5 4 35 307.8 Yhteensä Suhma 05 3 305 35 584. 80 650 l65 66.0 7' 6 3 34 805.o Er omstaaryhmen m erktystä teollsuudessamme valasee yllä oleven absoluuttsten lukuen lsäks seuraava taulukko, osta teollsuuslattan käy lm, montako prosentta kussakn omstaaryhmässä työntekän luku ol työn tekän koko määrästä sekä montako prosentta valmstusarvo ol valmstuksen koko arvosta. Betydelsen av de olka grupperna av ägare fö r vår ndustr belyses av ovanstående absoluta sffror samt dessutom av fölande tabell, vlken u t vsar huru många proeent de olka gruppernas arbetarantal utgorde av hela arbetarantalet och huru många proeent deras tllverknngsvärde utgorde av tllverknngens hela värde nom de olka ndustrgrenarna. Teollsuusla. Industrart. Työntekät 7«:na työpakossa, ota omstvat: Arbetare /«vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo % :na työpakossa, ota omstvat * Tllverknngens bruttovärde 7o, vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Malmnnosto Malmuppfordrng... 60. 3.8 loo.o 45.0 54. loo.o Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngsverk... 4.. 80.7 0.8 3.6 loo.o.3 85.6 0.7.4 loo.o Konepaat Mekanska verkstäder... Henomp koneteollsuus Fnare maskn 5.7 7.0 0.6.3 0.4 loo.o 4. 75.7 0.5 0.8 8. loo.o ndustr... Kv-, sav-, las- hl- a turveteollsuus 50.5 4.5 loo.o 4. 57. loo.o Sten-, er-, glas-, ko- ooh torvndustr.. 0. 85.7. O 0.4 loo.o 7.. 0.6 O.O] 0. loo.o Kemallsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... 7.8 65.7 6.8.7 loo.o 7.3 57.8 3..7 loo.o Terva-, öly-, kum-. s. teollsuus Tär-, ole-, gumm- o. övr. sådan ndustr 3. 6. loo.o.3 7.7 loo.o
TeoUsuusla. Industrart Työntekät /:na työpakossa, ota omstvat: Arbetare /o vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. akte- o. övr. bolag.! yhtöt, osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo 0 :na työpakossa, ota v omstvat : Tllverknngens bruttovärde "/., vd arbetsställen, som ägdes av: ykstyset henklöt, ensklda personer. yhtöt, akte- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valto. statsverket.- Yhteensä. Summa. N a h k a- a k a rvateo llsu u s L ä d e r- och h årn d u str... 3.4 84..4 loo.o 5. 8.. loo.o K u to m a te o llsu u s T e x tln d u s tr.... 8 8..4 0.5 loo.o. 8.4.4 O. loo.o P a p e rte o lls u u s P a p p ersn d u str.... 7.6 0.3 loo.o 0.8 8. 0. O. loo.o P u u teo lls u u s T rä n d u s tr... 0. 86o.4 0..3 loo.o 8. 88.4.4 O..0 loo.o R a v n to - a n au tn toan eteollsu u s N ä rn gs- och nu tnn gsm edelsndu str... 6.7 6..6.8 loo.o 0.3 75.0.4 3.3 OO.0 Valastus-, v om a n srto - a v e s o h to te o llsuus B e ly s n n g s -, k ra ftö v e rfö rn g s - och v a tte n le d n n g s n d u s tr... 3.3 50.5. 4.5.8 loo.o 0.7 5. 0. 45.8.5 loo.o G raaflln en teollsu us G rafsk n d u s tr.. 5.6 85.0.3 7. loo.o 4.8 86.0 3.0 6. loo.o E d e lls n k uulu m aton teollsu u s T l fö r e g å e n d e e h ä n fö r lg n d u s t r... 50. o 50. o loo.o 38. 6.8 loo.o K a k k teollsu u d et A lla ndustrer. 83.5.. 4. loo.o 6. 85.4 3.0.5 3. loo.o N äm ä suhdeluvut osottavat, että osake- a muden yhtöden rnnalla muut yrttääryhm ät valtakunnan teollsuudessa ovat varsn vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko määrästä tul yhtöden osalle 83. 5 % a koko teollsuustuotannon bruttoarvosta 85. 4 %. Vastaavat luvut vuodelta 3 olvat 77.5 a 8.5. A v dessa proportonstal framgår, att akte- och andrabolag, ämförelse med de övrgaföretagargrupperna äro av synnerlgen stor betydelse nom landets ndustr. A v hela antalet ndustrarbetare kom på bolagens del 83.8 % ooh av hela ndustrtllverknngens bruttovärde 85. o %. För år 3 voro de motsvarande sffrorna 77. s och 8.5 %. Työntekät. Työntekän todellnen lukumäärä koko maassa nelännesvuosttan ol: Arhetarne. D et faktska antalet arbetare kvartalsvs hela landet var: Kaupungt : Städer: Maaseutu :: Landsbygd : Yhteensä: Summa: laku. muutos. luku. muutos. luku. muntos. antal. ändrng. antal. ändrng. antal. ändrng. p:nä tammk. - den anuar.. 65 75 67 744 33 45 huhtk. > aprl.... 68 + 4-8 % 74 08 +.5 % 43 0 + 7.% henäk. >> ul... 7 867 + 4. 3 85 453 + 5. 57 30 -f. lokak. oktober. 7 63 +.0 75 33.8 47 45 6. o > Työntekän käsuhteta valasevat seuraavat luvut: Arbetarnes åldersfördelnng belyses av fölande, sffror: alle 5 vuoden under 5 å r... 5 8 vuotaat 5 8 å r... 8 v. täyttäneet fyllda 8 år.... mehet: män : 34 0.4 % 5 54 6. 8 3. 4 naset: kvnnor : 55 0-3% 3 40 6. 3 50 4 3.4 kakk työnt: alla arbetare: 46 0.3 355 6.3 3 56 3.4 0/ /O Yhteensä Summa 5 57 loo.o % 53 850 00. o % 4 367 00. o 0/ O
Teollsuudessamme on maalmansodan puhettua ruvettu yhä suuremmassa määrn käyttämään naspuolsta työvom aa, mkä yhä atkuvast pyrk kasvamaan. V. 3 ol näet nastyöläsä van 7.8 %, m utta o v. 6 3.4 %, 3 35. %, 5 35. % a 6 36. %. Moottort. Vomakoneta esttävä taulu (Taulu 3) on v. 0 kokonaan uusttu. Stä huolmatta prmäärmoottoren lukua a vomamäärää koskev a t tedot ovat verrannollsa akasempen vu o sen tetoen kanssa. Sen saan akasemmlta vuoslta e ole olemassa tetoa stä, suurko määrä tästä vomasta käytt suoranasest tehdaskoneta a suurko osa stä tarvttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prm äärvom a v. 6 a lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: Industrn har efter världskrgets utbrott börat allt st örre utsträcknng använda kvnnlg arbetskraft, vlken allt fortfarande tenderar att tllväxa. Å r 3 utgorde nämlgen antalet kvnnlga arbetare endast 7.8 %, men redan år 6 3.4 %, år 3 5. %, år 5 35. % och år 6 36. %. Motorer. Tabellen rörande användnngen av kraftmaskner (Tabell 3) har år 0 helt och hållet ändrats. D et oaktat kunna uppgfterna över antalet prmärmotorer och deras drvkraft äm föras med uppgfterna från tdgare år. Däremot förefnnas cke uppgfter för tdgare år över den del av drvkraften, som användes för drekt drft av fabrksmaskner och för drft av elektrctets - generatorer. Storleken av den prmära drvkraften år 6 och under de närmast föregående åren framgår av fölande sffror: V u o s. Â r. Vesmoottoreta. Vattenmotorer. Vespyörä Turbneta Vattenhul Turbner Höyrymoottoreta. Ångmotorer. Mäntäkoneta Turbneta Kolvmaskner Turbner K aasu- a ölymoottoreta. Gas- och ole- motorer. Yhteensä teh. hv. Summa eff. hk. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. luku. teh. hv. antal. ef t. hk. antal. eff. hk. antal. eff. hk. antal eff. hk. antal. eff. hk. 3... 05 78 66 33 67 6 04 0 3 6 407 3 8 800 83 073 6... 88 8 74 77 56 04 460 7 74 44 6 437 45 38 6 7... 678 054 658 53 884 38 4 5 36 53 56 36 686 33 853 8... 67 7 636 70 504 45 86 53 4 48 56 433 07 306 88... 54 5 77 54 6 38 335 0 6 55 6 640 5 55 330 87 0... 43 66 4408 3 3356 4 73 36 76 46 33 53... 3 58 6 535 08 85 36 88 6 8 4 63 37 848... 40 7 88 0 373 07 04 5 04 5 33 4 56 44 63 3... 6 5 867 5 35 85 0 07 5 6 606 7 3 834 48 46 4... 73 85 7 0 07 3 334 5 357 7 4 43 455 875 5... 0 86 860 04 06 660 53 35 54 3 04 454 44 6... 4 6 8 344 8 08 777 8 68 4 5 45 58 Vomakoneden hevosvomamäärä on v. 0 edellseen vuoteen verraten vähentynyt. Tämä ohtuu stä, että tänä vuonna on verom yllyt ä tetty tlastosta pos. Taulukko osottaa, että m yllyen vomakoneet olvat pääasassa vesmoottoreta, veläpä suureks osaks alkeellsnta laa, n vespyörä. Yleskuvan prmäärvoman käytöstä sekä sähkömoottoren vomamäärästä antavat teollsuuslattan seuraavat, tehokkaden hevosvomen määrä lmasevat luvut. Drvkraftens storlek hästkrafter mnskades år 0 ämförelse med föregående år. D etta beror på att tullmölkvarnarna år 0 b ortlämnades ur statstken. Tabellen utvsar, att kraftmasknerna vd kvarnarna tll största delen utgordes av vattenmotorer, tll betydande del av prm tvaste slag, d. v. s. vattenhul. En bld av användnngen av den prmära d rvkraften samt drvkraftens storlek hos de elektrska motorerna nom de olka ndustrgrenarna erhålles av fölande sffror, som utvsa antalet effektva hästkrafter.
3 Vuos. Å ft koneden välttömään käyttöön för omedelbar drft av maskner vespyörä a -turbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a turbneta. ångmaskner o. turbner. Prmäärmoottoreta on käytetty Ay prmärmotorema hava använts öly- a kaasumoottoreta.! o e- och gasmotorer., summa. yhteensä. sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elektrctetsgeneratorer vespyörä a turbneta. vattenhul o. -turbner. höyrykoneta a -turbneta..ångmaskner o. -turbner. öly- a kaasumoottoreta. o e- o. gasmotorer. summa. yhteensä. Elektrska motorer. Sähkömoottort. Voma, oka välttömäst käyttää tehdaskoneta. Drvkraft för omedelbar drft av fabrksmaskner. 0... 8 3 7 77 6 5 67 65 0 348 6 063 64 35 46 6 47... 77 776 70 0 4 3 5 88 348 7 05 0507 50 57 60 30 588... 74 05 7 3 703 4 83 7 30 36 48 0 866 64 656 04 508 3544 3... 80 64 743 3 57 87 5 308 44 56 0 6 70 48 3 03 30 080 4... 77 373 748 3 776 5 638 0 380 7 0 0 655 303 37 56 567 40 05 5... 75 634 70 3 3 356 4 3 660 7 07 788 304 57 756 45 048 6... 80 5 7 03 3 886 56 855 38 35 05 753 5 355 37 303 37 4605 Taulukko osottaa, että prmäärmoottoren osuus tehdaskoneta käyttävänä vomana on vähenemässä, vakkakaan vähentymnen e ole läheskään säännöllstä. Sen saan sähkögeneraattoreta käyttävä vom a on vuos vuodelta yhä van lsääntynyt, vähmmn v. 5. Vuodesta 0 tekee hevosvomen lsäys 8.8%. On luonnollsta, että myöskn sähkömoottoren v o m a on lsääntynyt, opa runsaammnkn kun sähkögeneraattorea käyttävä vom a, nmttän 4.3 %. M utta suunta muuttuu laskevaks o seuraavana vuonna, noustakseen taas huomattavast v. 6. Sähkögeneraattorea käyttävä vom a on vuodesta 0 lsääntynyt 8. 8 % :lla a sähkömoottoren vom a 4.3 %:lla. Tabellen utvsar, att prmärmotorernas andel av drvkraften f ör f abrksmasknerna synes hålla på att avtaga, ehuru mnsknngen cke på långt när är regelmässg. Den kraft, som användes för drft av elektrctetsgeneratorer har däremot år för år kontnuerlgt ökats. I förhållande tll år 0 utgör öknngen av hästkrafterna 8.8 %. Det är sälvklart, att även de elektrska m otorernas kraft ökats, den har t. o. vuxt högre grad än elektrctetsgeneratorernas, nämlgen med 4.3 %. Men den sunkande tendensen vdtager redan fölande år ånyo. A r 6 uppvsar däremot en avsevärd stegrng. Drvkraften för elektrctetsgeneratorer har samtdgt stgt med 8. 8 % och de elektrska motorernas drvkraft med 4.3%. Työpakkoen tuotantoarvot a työntekät. Työpakat on entsen ulkasun taulussa 0 aettu sekä tuotantoarvon että työntekän lukumäärän mukaan, mkäl on ollut mahdollsta. Tällasta akoa e kutenkaan voda ana tom ttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lmotettu osttan työntekät yhtesest, osttan työntekät a tuotantoarvo yhtesest. Sentähden kussakn alla luetellussa ryhmässä on työpakkoen yhtessumma yhteenlaskettaven summaa onkn verran suuremp. Samasta syystä e er ryhmen prosenttlukuen summakaan ole loo.o, vaan vähän penemp, a osottaa puuttu va prosenttluku puuttuva työpakkoa. Arbetsställenas tllverknngsvärde oeh antalet arbetare. En fördelnng av arbetsställena både efter tllverknngsvärdet och antalet arbetare hade, såvtt det var m ölgt verkställts tabell 0 den tdgare publkatonen. En sådan fördelnng är cke alltd genomförbar, det att vssa fall dels arbetarna, dels såväl arbetarna som tllverknngsvärdet uppgvts gemensamt för tvenne arbetsställen. Därför är var och en av nedan upptagna grupper antalet arbetsställen något större än addendernas summa. A v samma orsak utgör cke heller procenttalens summa vare grupp loo.o, utan är den något mndre, varvd det resterande procenttalet hänför sg tll det återstående antalet arbetsställen.
4 Työpakko a: Arbetsställen Tuotantoarvo : Tllverknngsvärde: Työntekötä: Arbetare: lu k u. kakk. an tä. /o alla Ilm ottam atta: Icke angvet: alle 0 färre än 0... 5.7 0 0 0... 86 74.4 00 500... 4 3.5 5 alle under 50 000 mk: alle 0 färre än 0... 8 4.0 0 0 0... 6 3.0 0 50 000 00 000 mk: alle 0 färre än 0... 34 78. 0 0 0... 8.0 43 00 000-500 000 mk: alle 0 färre än 0... 480 60. 0 00... 30 38.7 00 500... O. 78 500 000-000 000 alle 0 färre än 0... 04 33.0 0 0 0... 406 65.6 000 000 5 000 000 00 500... 3 0.5 6 alle 0 färre än 0... 3.0 0 0 0... 7 7. 00 500... 53 5.8 5 000 000 mk a enemmän ocb däröver: alle 0 färre *än 0... 5 l. 0 0 0... 44 3. 00 500... 67 5.3 500 000... 4. 6 000 a enemmän oeh flere. 7.6 44 K ak k työpakat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än 0... 363 38.7 0 0 0... 755 4.8 00 500... 38.3 500 000... 0.6 000 a enemmän och flere. 7 0. 3 56 Tom nnassa sattuneet keskeytykset. Työp akossa sattuneet keskeytykset akautuvat seuraavast er teollsuusryhmen kesken: Avbrott verksam heten. De avbrott arbetet, som ägt rum vd arbetsställena, fördela sg efte ndustrgrupper på fölande sätt: Työpakkoa, ossa on sattunut sesauksa: Arbetsställen med avbrott: luku. /0:na kaksta. Sesauksa, autal. % av alla. Antal avbrott. Malmnnosto Malmuppfordrng... Sulatot a metallen alostuslatokset Smält- och m etallförädlngs verk... 8 0.3 K o n e p a a t Mekanska verk stä d er... 5.4 3 Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... 8. K v-, sav-, las-, hl- a turveteollsuus Sten-, er-, glas-, ko- ooh to rvn d u str... 5 40.8 5 Nstä tltehtassa D ärav vd tegelbruk... 5 60. 65 Kem allsa valmsteta tuottava teollsuus Industr för tllverknng av kemska preparater... 8 4.5 8 Terva-, öly-, kum- a muu sellanen teollsuus Tär-, ole-, gumm- ooh övrg sådan ndustr... 4.3 3 Nahka- a karvateollsuus Läder och hårndustr... 3 8. 5 Kutomateollsuus Textlndustr... 3 4. 47 Paperteollsuus Pappersndustr... 6. 7 5 Puuteollsuus Trändustr... 37 4 5. 474 Nstä sahossa a höyläämössä D ärav vd sågverk och lyvlerer... 7 57. 30 llavnto- anautntoaneteollsuus Närngs- och nutnngsmedelsndustr... 46.3 6
5 T y öp ak k o a, o ssa on sattunut sesauk sa: A rb e tsstä lle n m ed a v b ro tt: luku. % :n a kaksta. Sesauksa, antal. % av alla. A n tal avbrott. Valastus- y. teollsuus Belysnng- fl. ndustrer.. 70 4. 74 Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... 0.6 Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, son e är att hänföras tll föregående gru p p er... 6.7 Yhteensä Summa 8 3.5 80 Ptuutensa mukaan akautuvat työnkeskeytvkset seuraavast: Med avseende å varaktgheten fördela sg a v brotten på fölande sätt: lu k u. «/ antal. lo Vähemmän kun yhden vkon K ortare td än en vecka...... 3 3. vkkoa veckor.......4 vkkoa kuukaus veckor m å n a d...... 7. kuukautta månader...... 5.8 3......... 7. 3 4 >...... 03 0.7 4 5 >...... 57 5.8 5 6 >.......3 6....... >... 8 0.8 Sattuneden työnsesausten syyks on lm otettu: Orsakerna tll de tmade avbrotten ha uppgvts vara: V. år Ir 3 Yhteensä - Summa 80 00. o V. år 4 v. å r 5 V. år 6 lu k u. lu k u. lu k u. luku. lu k u. / autal. /o / lo / antal. autal. /0 antal. 7. autal., 7. Sopmaton vuodenaka Olämplg årstd 6 6. 3 4.6 0.5 5 5. 8 08.0 Sopmaton vedenkorkeus Olämplgt vattenstånd... 36 4.0. 3 3. 78 8. 5.6 Tulpalo Eldsvåda... 30 3.4 4. 7 6. 7 7. 7. 7 Koraukset Reparatoner... 4.8 08 4.8 87.8 78 0.3 00 0.4 Työnsesaukset Arbetsnställelser.... 4 4. 7 5 6. 4 4. 4 3.5 3. 5 V ararkko K o n k u r s... 0. 3 0.3 0. O. O. Raaka-aneen puute Brst på råvara.. 00.4 57 8.7 34 4.7 5 5.7 5 3.0 Työn puute Brst på a r b e te... 53 7. 00 3.8 53 6.8 47 8. 5 5.7 Muut svyt Övrga orsaker... 48 6.6 65 7.7 74 7.8 67 7.6 5 6.0 Yhteensä Summa 8 00. o 840 00. o 46 00. o 877 00. o 80 00. o Keskeytysten syyt vahtelevat er vuosna tuntuvast. Vuoslle 3 on omnasta, että koraukset ovat sangen runsaast aheuttaneet keskeytyksä, keskeytysten kokonasmäärästä. 8 4.8 %. Täm ä merktsee stä, että teollsuustomnta ol atkuvast nousussa, sllä koraukset merktsevät usen tehdastomnnan laaennusta. V. 4 on tapahtunut huomattava lasku, kuten prosenttluku osottaa. Sen saan tälle a kahdelle seuraavalle vuodelle on om nasta, ettäraaka-aneen a työnpuute ovat olleet tärkem pnä keskeytyksen aheuttana. Orsakerna tll avbrotten varera under de olka åren märkbart. Kännetecknande fö r åren 3 är, att reparatonerna förorsakat ett betydlgt antal avbrott, d. v. s..8 4.8 % av hela antalet. D etta betyder att den ndustrella verksamheten allt fortfarande är tlltagande; reparatonerna tyda nämlgen ofta på fabrksverksamhetens utvdgnng. Å r 4 kan förmärkas en betydande nedgång, såsom procenttalet u t vsar. Därem ot är det utmärkande för detta år och de tvenne fölande åren, att brst på råvara och brst på arbete vart de vktgaste orsakerna tll avbrotten.
Aakkosellnen luettelo tlastossa selostetusta erlaatussta tehtasta. Alfabetsk förtecknng över förelggande statstk redovsade olka slag av fabrker. Teolls u uslat. Tlastollsen ryhmän numero. Industrslag. Nummer den statstska grupperngen. Aoneuvotehtaat X V Alumnumteosten valmstuslatokset I I 3 Ampumatarvetehtaat I I 6 Asbesttehtaat...... V 4 [ Asfalttvalmot.V 4 Autokortehtaat X V Autokorauspaat I II 3 Dynamtttehtaat V I 7 Erstysanetehtaat V 5 Faneertehtaat X I 5 Faneerteosteltaat X I 6 Galvanomstehtaat I I 8 Halkosahat X I 3 Hanskastehtaat V III 3 Hara- a svellntehtaat V I II 6 Hartstehtaat V II H attutehtaat IX 7 Henotaetehtaat I I Hlhappotehtaat V I Hvatehtaat... XII Hllo- a mehutehtaat X II 5 Huopatavaratehtaat IX Jalknetehtaat V III Jauho- a suurmomyllyt X II 4 Joustntehtaat I I Kaakao- a suklaatehtaat X II 3 Kaakeltentaat a savastanvalmstuslatokset V Kaasulatokset X II I Kahvpaahtmot X II 6 Kalanverkkotehtaat IX 4 Kalapanmot X II 0 Kalkkkven a marmorn survomslatokset V 3 Kalkkkvlouhmot V Kalkktehtaat a -polttmot V 5 Karamell-, marmelaat-, kaakaoa suklaatehtaat X II 3 Karkea- a mustataetehtaat... I I 8 Kaulustntehtaat IX 6 Kehys- a lstatehtaat... XI6 Kenotekosten kven valmstuslatokset V 4 Kekstehtaat X II 8 Keramkktehtaat V 8 Kmrööktehtaat V I 0 Kranstomot X 6 Krapanot X IV Krekuor- a paperpusstehtaat X 5 Alumnumkärl, nrättnngar för tllverknng av... II 3 Ammuntonsfabrker... II 6 Asbestfabrker... V 4 Asfaltguterer... V 4 Automoblkorgfabrker XV Automoblreparatonsverkstäder.. III 3 Bagerer... [ X II 7 Bandväverer IX 6 Benmölsfabrker och -stampar..! VI 5 Börkkäppsågar... ; XI Bleck-, plåt- och kopparslagerer II Bokbnderer X 6 Boktryckerer... X IV Bomullsfabrker... IX 4 Borst- och penselfabrker V III 6 Cellulosafabrker... X Cementfabrker... V 3 Cement- och asfaltguterer samt tllverknng av asfaltflt och konstgord sten V 4 Ckorefabrker..... X II 7 Dynamtfabrker V I 7 Drevfabrker IX Elektrska belysnngs- och kraftöverförngsverk X III Elektrska maskner och apparater ämte nstallatoner, fabrker för tllverknng a v... III 6 Elektrska smältugnar... II 5 Elektrska ugnar... II 3 Fanérfabrker... X I 5 Fanértllverknngar, fabrker för.. X I 6 Flfabrker ; II Fltvarufabrker \ IX Fnsmdesfabrker... II Fsknätfabrker IX 4 Fäderfabrker...' I I Färgerer... IX Färg- och femssfabrker V II Galvanserngsfabrker II 8 Gasverk X III Guterer, mekanska verkstäder och skeppsvarv I l l Glasbruk och -slperer 6 Glasmästareverkstäder V 7 Grov- och svartsmdesfabrker.. II 8 Guldsmedsverkstäder II 7 Gummreparatonsverkstäder... V II 5 Gummvarufabrker V II 4 Handskfabrker V III 3 Hartsfabrker V II