VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY

VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY

RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT: OPIKSI JA OJENNUKSEKSI Muutos tulee oletko valmis?... 4 2. LÄHTÖTILANNE Missä menemme nyt?...6 3. TYÖKALUJA Välineitä kasvuun ja kehitykseen...14 4. KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA Esimerkkejä merkittävistä kehityskohteista...28 5. TAIPUVA PUU EI KATKEA Johtamismalli...41 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mitä jäi käteen?...50 VAARAN PAIKKA JULKAISU. RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Rajukaasu-hankkeessa Cursorin, Kinnon, Wirman ja Kehyn yhdessä toteuttama julkaisu KIRJOITTAJAT: Samppa Ahtiainen,Vesa Junttila, Juhani Juopperi, Kimmo Kuikka, Laura Pehkuri, Timo Pöntinen, Reijo Vaurula (Lähdetietoja ja analyysejä Jari Hautamäen ja Timo Aron tutkimuksista) Koordinointi: Annemari Rantala Toimitus ja taitto: Nitro ID 2014 Olipa strategia kuinka hieno tahansa, välillä kannattaa katsoa tuloksia. Winston Churchill 3 Elävät esimerkit tunnistat tästä merkistä!

1. ALKUSANAT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 3 OPIKSI JA OJENNUKSEKSI.

1. MUUTOS TULEE OLETKO VALMIS? RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 4 1. ALKUSANAT Muutos tulee oletko valmis? Kaakkois-Suomen maakuntien Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yksipuolinen tuotantorakenne heikentää alueen kykyä vastustaa äkillisen rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia, toipua niistä sekä suunnata uudelleen vapautuvia resursseja. Rakennemuutosten negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumista voidaan kuitenkin edistää uusimalla aluetalouden rakenteita, yhteistoimintaa sekä koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa. Kysymys on varautumisesta, mikä tarkoittaa alueen kykyä ottaa vastaan vakavia aluetaloudellisia shokkitilanteita. Tämä kyky riippuu alueen historiasta, osaamisrakenteesta, instituutioista ja väestöresursseista sekä tahdosta, kuinka hyvin näitä tekijöitä voidaan suunnata uudelleen. Tämän vuoksi alueellisten elinkeinoyhtiöiden, viranomaisten, yritysten sekä koulutuksen ja tutkimuksen kannattaa varautua äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksiin ennalta ehkäisevällä yhteistoiminnalla. Joustavat rakenteet ja asenteet muutoksen kohtaamiseen on luotava etukäteen, sillä valtion apua saavilla alueilla muutos on jo edennyt ennakoivien vaiheiden ohi, mikä tekee rakennemuutoksen hallinnasta usein entistä vaikeampaa. Kaakkois-Suomi on edelleen voimakkaan rakennemuutosprosessin keskellä puunjalostusteollisuuteen kohdistuvien markkinamuutosten takia. Mahdollinen yleisen taloudellisen tilanteen elpyminenkään ei selkeästi paranna tilannetta, vaan paperiteollisuuden kapasiteetin alasajo todennäköisesti jatkuu alueella, mikä edelleen korostaa ennakoinnin ja varautumisen tärkeyttä. Cursorin, Kinnon, Wirman ja Kehyn vuosina 2011 2014 toteuttaman Rajukaasu Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli luoda strategiset johtamismallit elinkeinoelämän rakenteellisten muutosten hallitsemiseksi, jotta Kaakkois-Suomen hyvinvointi ja taloudellinen turvallisuus voidaan taata. Projektin keskeisinä kohteina olivat puunjalostukseen linkittyvät toimialat ja niiden toimintaan liittyvät verkostot tukipalveluineen. Tähän julkaisuun on koottu hankkeen aikana kerättyä materiaalia ja dokumentteja. Niissä esitellään ja tarkastellaan esimerkkejä ja kokemuksia erilaisten johtamismallien onnistumisista ja epäonnistumisista Kaakkois-Suomessa. Jokaisella seudulla on omat erityispiirteensä, mutta toivomme, että näiden havaintojen ja elävien esimerkkien kautta rakennemuutoksen johtamiseen löytyisi ammennettavaa myös muualle Suomeen. Kaakkois-Suomessa, maaliskuussa 2014 Samppa Ahtiainen, Vesa Junttila, Juhani Juopperi, Kimmo Kuikka, Laura Pehkuri, Timo Pöntinen, Reijo Vaurula

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 5 Sukupolvet sun polkujas kulki jo aattehin ankaroin toi kunnias, kuntosi julki töin, toimin ja taisteloin Kymenlaakson laulu

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 6 2. Lähtötilanne: Missä menemme nyt? 1000 henkilöä (1980 2013) 2.1 Historia 2.2 Nykytilanne kilpailukyvyn näkökulmasta 50 40 30 20 10 30 25 20 15 10 5 80 85 90 95 00 05 10 80 85 90 95 00 05 10 Työpaikkojen vähentyminen on ollut valtakunnallisesti rajua. Kaakkois-Suomessa tilanne on ollut erityisen dramaattinen, koska puunjalostus ja tuotannon painottuminen paperiin on ollut keskeinen elinkeino vuosikymmenien ajan. Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus Muu puuteollisuus Sahateollisuus Puulevyteollisuus Moderni metsäteollisuus syntyi 1800-luvulla sahauksen ja kemian vedossa. Kaakkois-Suomen maakuntiin syntyi mittavien metsävarojen, hyvien liikenneyhteyksien sekä Suomen suurimman järvialueen äärelle maan merkittävin metsäteollisuuden keskittymä. Metsänjalostusteollisuus synnytti vanavedessään myös konepajaklusterin ja kattavan alihankintaverkoston prosessiteollisuuden laitetoimitusten ja huollon ympärille. Tätä teollisuutta on koko Kaakkois-Suomen alueella Pyhtäältä Parikkalaan. Metsäteollisuuden toimiala on ollut heikkenemässä jo 1990-luvulta lähtien, mutta varsinainen romahdus Suomen teollisessa kentässä alkoi vasta 2005, kun globaalit metsäyhtiöt ovat heikkenevien maailmanmarkkinoiden ja uusien markkinoiden sijoittumisen puitteissa alkaneet vähentää kapasiteettiaan Pohjolassa. Kymenlaaksossa on suljettu kolme paperitehdasta ja Etelä-Karjalassa kolmelta tehtaalta on vähennetty tuotantolinjoja. 1800 Moderni metsäteollisuus syntyy Kaakkois-Suomeen Avainkysymykset: 1990 Metsäteollisuuden toimiala heikkenee (Timo Aro, Maakunta-analyysi, Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy) 1. Miten alue reagoi, kun iso moukari heilahtaa niskaan? Epäusko, lamautuminen, hätähuuto valtiolle ja EU:lle vai suunniteltu ja nopea reagointi? 2. Kuinka iso ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan positiivisen uusiutumisen käynnistämiseksi tai laukaisevaksi tekijäksi? 3. Onko raju rakennemuutos ja luova tuho alueen kannalta enemmän mahdollisuus kuin uhka? 4. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset? Mitä pitää tapahtua, että negatiivinen väestökehitys kääntyy positiiviseksi? 2005 Globaalit metsäyhtiöt vähentävät kapasiteettiaan Pohjolassa

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 7 Alueen laatu ratkaisee sen tulevan menestymisen Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu? Miten sinne pääsee? Etelä-Karjalan vastaukset: Kaksi teollisuuskaupunkia Venäjän rajan tuntumassa, yliopisto ja Saimaa Elinkeinoelämän rakennetta monipuolistavia yrittäjiä ja yliopiston opiskelijoita Venäläisille lomalaisille ja ostosmatkalaisille tehdään lisää viihtymispaikkoja. Yliopisto vahvistuu ja elävöittää osaamista ja metsäteollisuus tuottaa uusia innovaatioita sekä tuotantolaitoksia. Helsinkiin kohtuulliset yhteydet ja kaksi autoliikenteen rajanylityspaikkaa sekä nopea junayhteys Pietariin. Kansainvälinen lentokenttä Lappeenrannan keskustassa. Kymenlaakson vastaukset: Kaksi teollisuuskaupunkia, Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama ja ratalogistiikkaa Rakenteellisen muutoksen jäljiltä työttömiä ja uusia asiakkuuksia etsiviä pk-yrityksiä Seudun kilpailukyvyn edistämiseksi tehdään systemaattista työtä, toivoa herättää Googlen laajennus, E18-tien valmistuminen 2014 ja uusien toimialojen rakentaminen. Hyvät laivaliikenneyhteydet Eurooppaan, nopea junayhteys Helsinkiin ja Pietariin ja helppo moottoritieyhteys Helsinkiin ja lentokentälle Kisa elää Suomen maakuntien kilpailukykyvertailussa jaksolla 1995 2012 vertailussa mukana olleista 18 maakunnasta Kaakkois-Suomen sijoitus oli kaksijakoinen. Etelä-Karjala nousi sijalle 7 Menetti kilpailukykyään jakson ensimmäiset 14 vuotta, mutta viimeisinä vuosina onnistui nostamaan sijoitustaan niin hyvin, että koko jaksolla sijoitus parani yhden sijan Huomioiden viimeaikaisen vahvan kehityksen matkailun ja kaupan alalla Etelä-Karjalan kilpailukyky paranee edelleen, mikäli venäläisten matkailu jatkaa kasvamistaan Kymenlaakso putosi sijalle 16 Menetti vertailujaksolla ylivoimaisesti eniten kilpailukykyään suhteessa muihin maakuntiin Kymenlaakso oli hyvällä sijalla 6 (1995) ja sen jälkeen sijaluku putosi tasaisesti sijalle 16 (2012) Tämän vertailujakson jälkeen muutosta parempaan ei ole saatu aikaan +5 Satakunta +5 Keski-Pohjanmaa +4 Etelä-Pohjanmaa +2 Pohjois-Savo +2 Pohjois-Karjala +1 Pohjanmaa +1 Etelä-Karjala 0 Uusimaa 0 Pirkanmaa 0 Pohjois-Pohjanmaa 0 Päijät-Häme -1 Varsinais-Suomi -1 Keski-Suomi -1 Kainuu -2 Kanta-Häme -2 Lappi -3 Etelä-Savo -10 Kymenlaakso Maakuntien sijoitusten muutokset vuosien 1995 2012 välisenä aikana (Timo Aro, Maakunta-analyysi, Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy)

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 8 Vahvuudet Haasteet Sijainti Helsinki Pietari-väylällä lähellä Pietaria, kontaktit, yritykset, liikennevirrat ja investorit Logistiikka, energiatarjonta Kansainvälisen toiminnan kulttuuri, Googlen sijoittuminen Haminaan Metsäteollisuus ja laaja muun teollisen toiminnan kulttuuri Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö Kyvykäs työvoima Tiedostettu muutostarve Suurteollisuudesta ei ole enää veturiksi nostaa maakunta kilpailukykyiseksi Maakuntien kilpailukykyvertailussa 1995 2012 jaksolla pudotus 10 sijaa Kyse ei ole vain tehtaiden sulkemisesta vaan merkittävästä muutoksesta tuotannosta palveluihin ja teollisuuden kehdosta internetin aikakaudelle Koulunsa keskeyttäjiä 8 % - eniten Suomessa Yrittäjyysilmapiiri vertailun heikoin Tukiverkostojen heikko tietopohja seudun yrityksistä (ELY ja elinkeinoyhtiöt) Kaupunkien välinen heikko yhteistyö elinkeinoelämän vertailussa Katse peiliin. Rajukaasu-hankkeesta toteutettu Kymenlaakson SWOT Mahdollisuudet Esteet Kaakkois-Suomen sijaintietu voimistuu, uusia yrityksiä sijoittuu alueelle ja nykyisten pk-yritysten kilpailuetu alueella lisääntyy Pk-yrityksiä tuetaan kiihdyttämöohjelmilla Päähuomio kasvuun, nopeaa kestävää kasvua kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä sekä investointien edistämisellä Uudet toimialat kuten puurakentaminen ja biojalostamot (klustereita) Rakennettu strateginen etu, rohkeita valintoja ja pitkäjännitteistä kehittämistä Omistajavaihdoksilla potkua toimivien yrityksien kehittämiseen ja kasvuun Yrittäjyydestä tulee toimeentulon tavoite työelämää aloittavien joukossa Nykyisen osaamisen ja kokemuksen kautta uutta nostetta Uusien teollisten toimialojen rakentaminen on hidasta, 10 15 vuotta Maakunnassa jatketaan aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään Suurten puunjalostusyritysten hitaus uudistua Isolla osalla pk-yrityksiä ei ole halua ja kykyä kasvaa Poliitikoilta puuttuu muutosten teossa ja hallinnassa tarvittavaa osaamista, näkemystä ja tahtoa Väestön kehitys jatkuu heikkona Tukiverkostojen hitaus ja byrokraattisuus Tutkimuksen ja pk-yritysten heikko linkitys Venäjän ja EU:n suhteet rajaavat kasvun mahdollisuuksia

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 9 3 2.3. Nykytilanne alueellisten suuryritysten näkökulmasta: Miten rakennemuutokseen on reagoitu Kaakkois-Suomessa Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että ne tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään. -Timo Aro Eläviä esimerkkejä tehtaansa sulkeneiden yritysten toimintamalleista Tiedot koottu Rajukaasu-hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa. Yritys A: Ajettiin täysillä betoniseinään varoituskolmiosta huolimatta Kiina julkisti vuonna 1999 tavoitteensa tulla Euroopan ja maailman markkinoille omalla tuotteellaan Yritys A:n omistaja odotti yrityksen johdolta voimakasta kasvua vielä vuonna 2010 Länsimainen alan teollisuus arvioi kiinalaisten kompastuvan teknologian ja prosessin hallintaan, eikä pitänyt uhkaa vakavasti otettavana - Kiinalaiset ostivat uusimman teknologian prosessit - Teknologian haltuunotto varmistettiin rekrytoimalla lännestä kokeneita prosessiosaajia (myös eläkkeelle siirtyneitä) - Kiinalaiset tulivat Euroopan markkinoille hinnalla, joka vastaa paikallisten tehtaiden tuotantokustannusta Yrityksen jälkiarvio omasta toiminnasta: tunnistettiin uhka (kiinalaisten aikeet), mutta ei silti valmistauduttu, millä oli kohtalokkaat seuraukset - Henkilöstön keski-ikä oli 38 vuotta, hyvät mahdollisuudet työllistyä - Toiminnan sulkeminen ja jälkihoito hallittiin asiallisesti 3 Yritys B: Päätökset tehtiin seudullinen intressi edellä Yritys B organisoi ja räätälöi toimintansa tehtaan sulkemisen toteuttamisessa tilannekohtaisesti Onnistunut koko kiinteistön uusi hyödyntäminen - Konsernin linjaus selkeä, paikallisjohto hoitaa alasajon ja uuskäytön neuvottelut - Yritys ilmoitti selkeästi poistuvansa alueelta - Työvoimalle ja tiloille tulee hankkia uusi käyttö - Uuden käytön valintaa ohjasivat seudun kehityslinjaukset ja seudun pitkän ajan tavoitteet - Yritys panosti uuden käytön valintojen toteutukseen - Positiivinen yhteisen tekemisen henki - Päätökset tehtiin seudullinen intressi edellä - Ymmärrettiin, että seutu ja sen elinkeinoyhtiö ovat alueella pysyviä, muut ovat vain käymässä vierailijoina Johtopäätös - Sulkeminen oli erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä, joka toteutti yrityksen tavoitteet ja jonka tuloksena seudun elinkeinorakenne alkoi uusiutua Kansanliike sulkemista vastustamaan - Yrityksen lopettamispäätöksestä ja sen toimeenpanosta kasvoi kansanliike, joka vaikeutti äkillisen rakennemuutoksen johtamista - Julkinen paine sai poliitikot ja yrityksen johdon tekemään pikaisia ratkaisuja, joista ei tullut kestävää ratkaisua Johtopäätös - Alue sai yritystoiminnalle negatiivisen maineen

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 10 3 Markkinahinnan nousu muutti lopettamispäätöksen - Tehtaan koko henkilöstön lomautus 1/2009, sulkemisilmoitus 8/2009 - Paikallinen reaktio päätökseen oli rauhallinen ja rakentava - Yritys linjasi 10/2009 tehtaan sijainnin vahvuuksiin pohjautuvan konseptin uusien liiketoimintojen hankintaan - Paikallisjohto ei saanut selkeää roolia koko prosessin aikana - Markkinat elpyivät ja tehdas päätettiin käynnistää uudelleen 11/2009 - Yritys päätti uudenlaisesta toimintamallista 12/2009 - Teollisuusaluetta hyödynnetään oman tuotannon lisäksi linjattuihin liiketoimiin: uusiutuvan energian tuotantoon ja siihen liittyvien teknologioiden valmistukseen - Tehtaan ripeä käynnistys pitkän seisokin jälkeen muokkasi toimintamallia - Yritys keskeytti uusien liiketoimintojen kehittämisen tehtaan alueelle 8/2011, toimintaa jatketaan kuin ennenkin - TEM myönsi yritykselle tukea uuden teknologian demonstraatiohankkeelle kyseisellä tehtaalla 1/2012 ja yritys päätti toteuttaa hankkeen 7/2013 Johtopäätös - Nopeassa tahdissa tehdyt päätökset teettivät eri osapuolilla merkittävän määrän ylimääräistä työtä - Prosessitehdasta voidaan ajaa joutavasti kausivaihteluiden mukaan, kun alasajo tehdään huolella uuttaa käynnistystä ajatellen Yritykset C ja D: Suunniteltu rakennemuutos epäonnistui Paperikoneiden osien valmistukseen keskittyneen konepajan siirto uudelle omistajalle niin, että uusi omistaja aluksi toimittaa koko kapasiteetillaan tuotteita vanhalle omistajalle ja asteittain laajentaa asiakaskuntaansa muille toimialoille Yhteinen suunnitelma liiketoiminnan kehittämisestä (aika, volyymi ja hinta) Vanhan omistajan pitkään vahvana kestänyt tilauskanta vei kaiken huomion, sen hankintavolyymin suunniteltua pienentämistä edellyttäviin toimenpiteisiin ei ryhdytty kumminkaan puolin, vaan jatkettiin mukavuusalueella Lama 2008 tuli täysillä vastaan, tilaukset vanhalta omistajalta kyllä putosivat pois, mutta ei suunnitellulla tavalla Laman alla uuden omistajan toimenpiteet hankkia yksikölleen uusia tuotteita ja asiakkuuksia eivät tuottaneet riittävää volyymiä Johtopäätös: Suunnitelma tehtaan tuotantovolyymin siirrosta/vähentämisestä oli sopimuskumppaneille selkeä Hyvä, pitkäkestoinen suhdanne teki tehtävänsä, osapuolet keskittyivät päivän arkeen ja muutoksen läpivientiä siirrettiin Strateginen johtaminen jäi operatiivisen johtamisen jalkoihin Yritys D uutena omistajana kärsi ison tappion, mutta onnistui myymään sellu- ja paperiliiketoimintansa kiinteistöineen saksalaiselle yritykselle ja toiminta jatkuu toistaiseksi oleellisesti pienemmällä volyymillä. Yrityksien C ja D välinen sopimus vuosituhannen vaihteessa oli rakenteelliseen muutokseen hyvin suunniteltu ratkaisumalli

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 11 Terveen teollisen liiketoiminnan tunnusmerkkejä Uhanalaisen teollisen liiketoiminnan tunnusmerkkejä Liiketoiminta perustuu monipuoliseen vaativaan teknologian ja tekemisen hyödyntämiseen Yksikön tuotteiden koko arvoketju T&K, markkinointi/myynti ja tuotanto ovat saman katon alla Asiakaskunta on riittävän laaja kestämään yksittäisen asiakkaan/toimialan menetys Toimialan elinkaari hiipuu (puunjalostus, sellu- ja paperikoneet, telakat, lasitehtaat jne.) - alalle ei hakeudu pätevää työvoimaa, koulutus hyytyy - toimittajaverkosto jää roikkumaan eikä suuntaa ajoissa uusiin asiakkuuksiin Liiketoiminta tukeutuu poliittisiin tavoitteisiin (EU ja kansallinen) eikä kehity markkinaehtoisesti, esim. uusiutuvan energian tuet (bio- ja tuulienergia), telakkateollisuus, turve polttoaineena Vetovoima puuttuu, huippuosaajia ei kiinnosta sijoittua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Yritys tarjoaa henkilöstölle haasteita ja kehittymisen mahdollisuuksia Keski-ikä on alle 40 v ja vaihtuvuutta kohtuullisesti (alle 10 % vuodessa) Liiketoiminnalle tärkeä yhteistyöverkosto on kunnossa ja sitä käytetään Teknologian kehittäjät (prosessit, materiaalit, IT, jne.) Ammattioppilaitoksien koulutussuunnat eivät osu tarpeisiin Yrityksen sijoittumispäätöksen perusteet (markkinat, materiaalit, osaaminen, energia ja logistiikka) ovat väljähtyneet tai resurssit ja markkinat kohtaavat paremmin muualla Yritys kuuluu konserniin, joka määrittelee toimintatavat, tavoitteet ja panostukset - konsernilla on useita saman tuotteen yksikköjä (telakat, paperitehtaat, sahat) - liiketoiminnan osia (myynti, T&K, talous- ja henkilöstöhallinto) keskitetään konsernin johdolle - matriisiorganisaatio, paikallisen johdon mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset Liiketoiminta on supistunut vuosien varrella, kiinteitä kustannuksia ei ole kyetty keventämään Henkilöstön kehittäjät (koulutus, johtaminen, tiedotus jne.) Kilpailukyvyn edellyttämiä investointeja ei ole tehty tai niitä siirretään jatkuvasti Kilpailukyvylle keskeinen logistiikka kunnossa Johdolla on kasvot

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 12 Tapoja välttyä tuotannon alasajolta Elävä esimerkki I Onnistunut reagointi äkilliseen muutokseen: Nokia ilmoitti vuoden 2010 jälkipuoliskolla luopuvansa Symbian-käyttöjärjestelmän käytöstä älypuhelimissaan. Päätös merkitsi työn vähentymistä myös useiden alihankintayritysten kohdalla. Erään kansallisesti merkittävän yhtiön Kaakkois-Suomessa sijaitseva toimipiste oli erikoistunut Symbian-käyttöjärjestelmän tuotekehitykseen ja alihankintaprojekteihin. Toimipiste päätettiin lakkauttaa keväällä 2011. Lakkautuspäätös merkitsi lähes 90 työntekijän irtisanomista. Näin monen suhteellisen hyvin palkatun työpaikan poistuminen olisi kaupungille kova isku. Lakkautettava toimipiste halusi kantaa yhteiskuntavastuunsa ja helpottaa irtisanottavien tilannetta. Yhtiön paikallisjohtaja sopi toimitilantarjoajan ja paikallisen elinkeinoyhtiön kanssa yhteistyöstä, jossa pyrittiin ensisijaisesti irtisanottavien mahdollisimman nopeaan työllistymiseen ja toisaalta myös alueella toimivan ICT-sektorin monipuolistumiseen ja kehittymiseen. Tehdyn tilannearvion pohjalta laadittiin markkinointikampanja, jossa esille tuotiin osaavan ja kokeneen työvoiman saatavuus ja sen sitoutuminen paikkakuntaan. Elinkeinoyhtiö sopi kaupungin kanssa, että sijoittuvia yrityksiä voidaan tukea, mikäli ne palkkaavat irtisanottuja työntekijöitä. Toimitilantarjoajan mahdollisuudet ja määräajaksi alennettu vuokra sijoittuville yrityksille tuotiin myös esille. Potentiaalisimmista sijoittuvista yrityksistä laadittiin lista ja kaikki yhteistyöosapuolet osallistuivat yritysten kontaktointiin. Niille yrityksille, jotka yhteydenottojen seurauksena ilmaisivat kiinnostuksensa sijoittua kaupunkiin, tarjottiin mahdollisuutta pitää tiedotus- tai rekrytointi-infotilaisuus, joihin kutsuttiin irtisanottuja työntekijöitä. Yhteensä seitsemän sijoittumisesta kiinnostunutta yritystä saapui kaupunkiin kertomaan toiminnastaan sekä siitä, millaista osaamista he tarvitsevat. Lähes kaikki infotilaisuuden järjestäneet yritykset pitivät myös työhaastatteluita tilaisuuksien jälkeen. Paikallinen TE-toimisto osallistui osaan tilaisuuksista. Lopputulos oli hyvä neljä uutta yritystä aloitti toiminnan kaupungissa ja vuoden 2011 loppuun mennessä muutamaa henkilöä lukuun ottamatta kaikki 90 irtisanottua olivat löytäneet uuden työpaikan.

2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 13 Suunniteltu rakennemuutos konsultin suunnittelemana Elävä esimerkki II Karhula 2020 O-I (Owens-Illinois) osti Karhulan lasitehtaan Ahlströmiltä v1995. O-I:lla oli tuolloin lähes 50 lasitehdasta Euroopassa. Yhtiö päätti sulkea Karhulan 122 vuotta toimineen lasitehtaansa tuotannon vuonna 2011. Tehdaskiinteistöt olivat vuokralla A. Ahlström Osakeyhtiöltä, joka vuokrasuhteen päätyttyä suunnitteli uusiokäytön mahdollisuuksia Karhulan teollisuuspuistossa ja sen ympäristössä oleville kiinteistöilleen. Yhtiö päätti teettää selvitystyön suunnittelutoimistolla kiinteistöjensä hyödyntämiseen perinteistä vapaalla konseptilla. Suunnittelutyö tehtiin Rajukaasu-hankkeen osatoteutuksena ja Ahlströmin yritysrahoitusosuudella. Kilpailutuksella tehtävään valittiin helsinkiläinen GSP Group Oy, joka antoi projektille nimeksi Karhula 2020. GSP hahmotti tehtävän eri näkökulmista haastattelemalla laajan asiantuntijajoukon seudulta ja seudun ulkopuolelta. Selvitystyön laajuus ja noin vuoden kestoinen toteutusaika tuotti merkittävän määrän dokumentteja, jotka systemaattisesti arvioitiin Ahlströmin, Kotkan kaupungin ja Cursorin asiantuntijoiden kesken. Toteuttamissuunnitelmia syntyi yhdelletoista kohteelle, joista kuusi on teollisuusalueella. Keskeisille teollisuusrakennuksille Lasitehdas ja Puuhiomo tehtiin rakentamisen kustannuslaskelmat sekä kassavirtalaskelmat niihin suunniteltujen luovien alojen toimintojen tilantarpeiden mukaan. - Luovien alojen liiketoimien liikevaihto on alkuvuosina vaatimaton - Samaan rakennukseen tai tilaan olisi sijoitettava useampi yritys - Toiminta käynnistyisi asteittain usean vuoden jaksolla - Investoinnit tulee tehdä asteittain ja kohdennetusti asiakastarpeiden ja maksukyvyn mukaan. Asuinrakentamisen kohteet ovat pitkälti Kotkan kaupungin suunnitelmiin sopivia. Niiden toteutus vaiheistetaan ja joitakin osia jäänee mahdollisesti myöhemmin toteutettavaksi. Johtopäätös tehdyn suunnitelman annista - Suunnitelma hahmotti Karhulan erinomaiset mahdollisuudet Kotkan kehittämisalueena - Avasi Ahlströmin odotukset ja tahtotilan kehittää Karhulaa omistamillaan alueilla - Asumisen konsepteja kertyi useaan kohdealueeseen - Toteuttamiskelpoisia teollisuuskonsepteja toimeksianto ei tuottanut - Luovien alojen konsepteja kertyi runsaasti - Heikko suhdanne hillitsee luovien alojen puiston syntyä, mutta sijoittuminen on jo alkanut valmiisiin tiloihin

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 14 MISSION POSSIBLE.

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 15 3. Työkaluja Välineitä kasvuun ja kehittymiseen 3.1. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus työvälineenä rakennemuutoksessa Henkilön yrittäjyysominaisuuksia ja käyttäytymistä voidaan kehittää koulutuksella. Yrittäjämäinen asenne heijastuu pioneerihenkenä, uskalluksena, kekseliäisyytenä, seikkailun- ja kokeilunhaluna, eteenpäin suuntautuneisuutena sekä haluna menestyä. Yrittäjyyskasvatus työvälineenä rakennemuutokseen on nostettu esiin niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Kaakkois-Suomessa on erityinen tarve yrittäjyyskasvatukselle. Suurteollisuus on tyypillisesti taannut usealle sukupolvelle pysyvän työpaikan. Yrittäjyydelle ei sen vuoksi ole alueella kunnollista traditiota; sen luominen vaatii tavallista enemmän panostusta yrittäjävalmiuksien antamiseen jo kouluiästä alkaen. Suomessa yrittäjyyskasvatus on kuulunut jo toistakymmentä vuotta koulujen opetussuunnitelmiin niin perusasteella kuin toisellakin asteella. Aihetta käsitellään ns. aihekokonaisuutena, ei varsinaisena oppiaineen. Opettajien tulisi kyetä yhdistämään yrittäjyyskasvatuksen elementtejä omaan opetustyöhönsä sopivalla tavalla. Opettajien asenteisiin vaikuttaminen on yksi yrittäjyyskasvatustyön keskeisimpiä tavoitteita. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään mm. YES- verkoston avulla (YES =Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Suomessa). Ne toimivat resurssikeskuksina ja jakavat materiaalia ja koulutusta opettajille. YES toimii elinkeinoelämän ja koulutuksen välisenä linkkinä järjestäen niin kouluille yritysvierailuja kuin yrittäjien vierailuja kouluille. Kaakkois-Suomessa on käynnissä vuoden 2014 aikana VÄYLÄ- yrittäjyyskasvatusstrategiatyö, joka tulee käsittämään kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Työtä ovat tekemässä kaikki koulutustahot Kaakkois-Suomessa. Toisella asteella Nuori yrittäjyys-ohjelmista (NY) ovat Vuosi yrittäjänä -ohjelma sekä NY 24h yrittäjyysleirit keskeisimmät välineet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa

RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 16 3.2. Aloittavan yrityksen tuki Yrittäjäksi aikovalle on tarjolla monipuolista neuvontaa alueen kehitysyhtiöiden peruspalveluna. Yrityspalvelujen rakenne on esitetty sivun 17 kuviossa. Alkavien yrittäjien yritysneuvontapalvelu toimii asiakastarvelähtöisesti. Alkavien yritysten neuvontaa käyttää Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöissä vuosittain noin 1100 henkilöasiakasta, yritysneuvonnan tuella perustetaan noin 450 uutta yritystä ja alkavien yritysten infoihin osallistuu noin 1300 henkilöä. Asiakkaita palvellaan kehitysyhtiöiden yritysneuvontapisteissä. Tarvittaessa yritysneuvoja käy asiakkaan luona tai järjestää yhteispalaverin eri osapuolten esim. rahoittajien kanssa. Kehitysyhtiöiden nettisivuille on koottu yrittäjiä ja yritystoimintaa palvelevaa ajankohtaistietoa sekä linkkejä hyödyllisiin sähköisiin palvelusivustoihin. Toimitiloja etsiviä yrityksiä palvellaan ylläpitämällä Seudun vapaat toimitilat -rekisteriä. Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden sivuilla on tarkempia tietoja yrityspalveluista: www.cursor.fi/palvelut_yrityksille www.kinno.fi/yrityspalvelut Esimerkki yrityksen perustamisoppaasta: www.kinno.fi/sites/default/files/perustamisopas_kinno_2014_web.pdf www.businessinnovations.fi/fi/palvelut/yrityspalvelut www.kehy.fi/fi/?id=3 www.yrityssuomi.fi/ www.yritystulkki.fi/

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 17 Elinvoimainen Kaakkois-Suomi Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjämäisen toimintaympäristön kehittäminen Alkavien yritysten neuvonta Innovaationeuvonta Yritys-Suomi Asiakas Yrityskumppanit Uusyrityskeskus Verkostokumppanit Omistuksen vaihdos Yrityksen kehittämispalvelut Kehitysyhtiöiden yrityspalvelut avustavat sekä alkavia että jo toimivia yrityksiä. Innovaatiopalvelut sekä yritysten omistajanvaihdoksissa avustaminen ovat myös tärkeitä luotaessa uutta yritystoimintaa ja toisaalta estettäessä yritystoiminnan lopettaminen jatkajan puutteen vuoksi.

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 18 3.3 Toimivat pk-yritykset kasvun ja kehityksen tielle Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöissä tarjotaan alueen pk-yrityksille tietoa ja ohjausta kasvu-, kehitys- ja muutostilanteisiin. Asiantuntijapalvelun tukena toimii aktiivinen yrityskummiverkosto sekä yritysten erityistarpeisiin räätälöidyt projektit. Neuvonta ohjaa asiakkaita käyttämään aktiivisesti julkisia kehittämis- ja rahoituspalveluita (mm. ELY-keskus, TEKES, TE-toimisto, Finnvera). Kehitysyhtiöiden palvelu on samalla osa Yritys-Suomi palvelujärjestelmää. Toimiville yrityksille tehdään yrityskohtaisia kehittämistarveselvityksiä. Yrityksille järjestetään koulutus- ja infotilaisuuksia sekä autetaan sopivien yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Yrityspalveluissa on peruspalvelujen tukena käynnissä projekteja, jotka liittyvät mm. olemassa olevien yritysten kehittämiseen ja yritysten omistajavaihdosten helpottamiseen. Muutos on väistämätöntä. Kehitys on valinnaista. Tony Robbins

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 19 CASE: Menesty muutoksessa Menestysväylä (1.2.2013 31.12.2014). Projekti on suunnattu Kymenlaakson mikro- ja pk-yrityksille, joille tarjotaan kolme erilaista kehittämisohjelmaa tavoitteena vaikuttaa: a. Yrityksen kykyyn reagoida nopeasti rakennemuutokseen b. Rakennemuutoksen vuoksi liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen c. Pitkäjänteisen kehittämisväylän syntymiseen kasvu- ja kehittymishaluisille yrityksille Toimenpiteiden tarkoituksena on löytää ratkaisuja rakennemuutoksen yrityksille aiheuttamiin ongelmiin ja tukea toiminnan kehittämistä asiakashankinnan pohjaksi. CASE: Opas kasvuun ja uudistumiseen Lappeenrannan seudun kehitysyhtiö Wirma on laatinut NAG-konsulttiyrityksen kanssa pkyrityksille oppaan, jossa annetaan pk-yritykselle selkeät ja nopeasti hyödynnettävät työkalut kasvun ja uudistumisen suunnittelua ja toteutusta varten. Oppaan käyttökelpoisuutta lisää se, että opas antaa nopeasti hyvän kokonaiskuvan asiasta, mutta samalla se sisältää tiiviissä muodossa käytännönläheiset ohjeet siitä, kuinka yritys voi itse arvioida kasvu- ja uudistumismahdollisuuksiaan ja kuinka hyödyntää ne. Oppaassa on käsitelty varsinkin yrityksen kasvun lisäämistä innovaatiotoiminnalla. Opas Kasvun ja uudistumisen edistäminen pk-yrityksissä löytyy kokonaisuudessaan verkkoversiona: www.businessinnovations.fi/fi/yhtiot/wirma-lappeenranta-oy/julkaisut Suora linkki opassivulle, josta aineiston voi ladata ilmaiseksi yrityksen käyttöön: www.businessinnovations.fi/fi/yhtiot/wirma-lappeenranta-oy/ Julkaisut?showlocation=9873f78d-33d0-4010-92bb-ad50caa90ea9&newsID=e18e5c70-d409-4bcd-9c50-0e4b08ff60da

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 20 3.4 Sijoittuvan yrityksen tuki Alueen kehitysyhtiöt palvelevat alueelle sijoittumista suunnittelevaa yritystä tarjoamalla pääosin maksuttoman kokonaispaketin, joka sisältää: Rahoitusneuvonta Asiakkuuksien tunnistaminen Apua rekrytoinnissa Esiselvitys mahdollisuuksista yrityksen kannalta Kumppaniverkosto Toimitilaselvitys Rahoitusneuvonta Osaavan henkilökunnan saatavuus, koulutustarpeiden ja -mahdollisuuksien kartoitus Parhaat logistiset vaihtoehdot Kehitysyhtiöiden sijoittumispalvelut: Cursor: Kinno: Kehy: Wirma: www.cursor.fi/palvelut_yrityksille/seudulle_sijoittuva www.kinno.fi/sijoittumispalvelut ja http://www.sijoitukouvolaan.fi/ www.kehy.fi/fi/?id=154 ja http://www.kehy.fi/filebank/514-kehy_sijoittumispalvelu_2011.pdf www.businessinnovations.fi/fi/palvelut/sijoittautumispalvelut

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 21 3.5 Venäläistaustaisen yritystoiminnan sijoittumisen tuki Kaakkois-Suomella on sijaintinsa vuoksi erityinen asema ja merkittävät mahdollisuudet venäläistaustaisen yritystoiminnan sijoittumisalueena. Lisäksi alueella on saatavissa Suomessa suhteessa eniten venäjänkielentaitoista työvoimaa ja palvelua. Monilla venäläisillä yrityksillä on halua perustaa osa liiketoiminnastaan vakaisiin oloihin, joita EU-Suomi hyvin edustaa. Alueen kehitysyhtiöillä on käytettävissä useita eri toimintatapoja venäläistaustaisen yritystoiminnan saamiseksi alueelle sekä tukitoimiksi tällaisille käynnistyville ja jo toimiville yrityksille. Kinnossa on sijoitusmarkkinoinnin lisäksi käytössä tänne sijoittuville venäläistaustaisille yrityksille tiivis henkilökohtainen tukipalvelu. Palvelua voidaan antaa tarvittaessa myös asiakkaan luona Venäjällä. Asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä, kun saavat palvelua omalla äidinkielellä ja joka tilanteessa, missä sitä tarvitsevat. Lappeenrannan Wirmalla toimii oma edustusto Pietarin Suomi-talossa. Tätä kautta on helpompi lähestyä pietarilaisia asiakkaita. Tämä on ollut hyvä toimintamalli ja sitä kautta on saatu hyviä tuloksia. Kotkassa on viimeiset kaksi vuotta pyörinyt RU- BICON hanke www.rubicon.fi.hankkeen tarkoituksena on saada toimiva konsepti, jolla palvellaan Venäjältä Suomeen sijoittuvia yrityksiä. Rubicon on Cursorin vetämä hanke ja se on houkutellut mukaan muita kehittämisyhtiöitä sekä muita yksityisiä palveluntarjoajia kuten esim. tilitoimistoja, lakitoimistoja, markkinointifirmoja yms. Rubicon haluaa palvella kaikkia Venäjältä tulevia asiakkaita ja ohjata niitä oikeille tahoille. Kotka kuuluu Helsinki-keskukseen, jonka Pietarin edustuston kautta myös Rubiconille ohjautuu asiakkaita. Imatran seudulla Kehyssä kansainvälisyysneuvonta muodostaa oman palvelukokonaisuuden. Osana sitä tarjotaan palvelua venäläistaustaisille yrityksille, joilla on kiinnostusta käynnistää yritystoimintaa Imatran seudulla. Yritysten kanssa käydään läpi kansainvälistymiseen liittyviä asioita ja helpotetaan uudelle markkina-alueelle siirtymistä. Palvelua saa myös venäjän kielellä. 3.6 Julkiset yritystuet Aloittava yritys tarvitsee yleensä ulkopuolista rahoitusta. Yrityksen alkuvaiheessa syntyy paljon kuluja, mutta tulot tulevat viiveellä. Samoin yrityksen kasvaessa tai laajentaessa toimintaansa ulkopuolisen rahoituksen tarve on usein merkittävä. Näissä tilanteissa rahoituksen saaminen yksityiseltä sektorilta (pankit, vakuutuslaitokset) on usein hankalaa, koska yritystoimintaan sisältyy Liiketoiminnan kehitysvaihe Julkiset Idea-/Siemenvaihe Perustamisvaihe Finnvera x x x x Tekes x x x x ELY-keskukset x x x x Finnfund x x x x Sitra x x x x Teollisuussijoitus x x x x Vakuutusyhtiöt x x x x TE-toimistot x x Yksityiset Liikeparkit x x x Bisnesenkelit x x (x) x Pääomasijoittajat x (x) x x Lähde: Wirma pk-yrityksen kasvun opas Kasvuvaihe Laajentumisvaihe

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 22 merkittävä riski rahoittajan kannalta, eikä riittävän suuria vakuuksia ole ainakaan yrityksen alkuvaiheessa mahdollista helposti järjestää. Julkisella sektorilla on tähän yritysten tarpeeseen useita rahoituskanavia tarjolla. Yrityksen alussa ideavaiheen rahoittamiseen apua voi olla saatavissa julkisilta rahoittajilta: Finvera, Tekes ja ELY-keskukset. Yritystoiminnan varsinaiseen käynnistämiseen ja myöhemmin yrityksen kasvuun ja laajentamiseen rahoitusta voi olla saatavissa useammasta julkisesta ja yksityisestä lähteestä. Oheisessa taulukossa on esitetty yrityksen ulkopuolisia rahoituslähteitä liiketoiminnan eri kehitysvaiheisiin. 3.7 Oppisopimus yritystoiminnan tukena Oppisopimuspohjainen koulutus kohdistuu automaattisesti sellaisille toimialoille, joilla jo harjoitetaan liiketoimintaa. Tällöin sekä nuorten että työttömien koulutettavien pitkäaikainenkin työllistyminen on parhaiten turvattu. Julkista tukea oppisopimuskoulutukseen voi saada myös aloittava yritys oman liiketoimintansa käynnistämiseen. Oppisopimusmenettely tukee rakennemuutoksen haittojen lieventämistä näin ollen sekä suuntaamalla viiveettä koulutuksen elinvoimaisille toimialoille että tukemalla uusien yritysten syntymistä. Oppisopimuskoulutuksen suuntautumista ohjaavat elinkeinoelämän välittömät tarpeet eivätkä oppilaitokset tai usein epävarmoiksi osoittautuvat talouden kehittymisennusteet. on tarve kehittää uuden yrityksen liiketoimintaa halutaan vahvistaa ja kehittää omaa yrittäjyysosaamista ja ammattitaitoa yrittäjäpolvenvaihdoksessa tarvitaan koulutusta jatkajalle palkataan uusi työntekijä, jolta puuttuu alan ammatillinen koulutus tai pätevyys koulutetaan henkilöstöä uusiin työtehtäviin kehitetään yrityksen olemassa olevan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta tarvitaan räätälöityä tutkintoon johtavaa koulutusta useammalle työntekijälle Yrityksen menestymiselle on merkityksellistä pystyä reagoimaan nopeasti ja uskottavasti tarjouspyyntöihin. Erityisesti taloudellisen lamakauden aikana ammattihenkilöstöä purkautuu pois yrityksen resursseista ja kysynnän herätessä jälleen joudutaan ongelmiin pätevien ammattilaisten puutteen vuoksi. Reagointivalmiuttaan markkinoilla esiintyvään kysyntään yritys voi parantaa oppisopimusmenettelyllä. Oppisopimuksella saavutetaan monia etuja: yritys sitouttaa ammattimaista työvoimaa vaikkapa vain reserviksi yrityksen reagointivalmius kysyntään kohentuu työkokemusta omaavien ammattikoulutettujen henkilöiden ollessa saatavissa ja tarjottavissa tekijöiksi oppisopimuksen kautta koulutetut henkilöt sitoutuvat henkisesti oppisopimusyritykseen ja ovat myöhemminkin helpommin rekrytoitavissa yritys oppii tietämään henkilötasolla oppisopimuskoulutetun soveltuvuuden ja voi optimoida suoritustason organisaation tehokkaaksi löytämällä oikean miehen oikeaan paikkaan. Oppisopimuskoulutuksen edistämisen tavoite Kymenlaakson alueella on saada alueella toimivien yrittäjien liiketoiminta menestymään korkean tason osaamisen ja erikoisosaamisen tukemana. Alueellisten intressien näkökulmasta katsoen ja rakennemuutoksen perusfilosofian mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista kouluttaa ammattihenkilöstöä, joka työpaikkojen puuttumisen vuoksi siirtyy pois alueelta ja tällä tavoin pienentää työttömyyslukuja. Ammattiosaamisen ja uuden tiedon siirtäminen oppilaitoksista suoraan alueen

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 23 yrityksiin on alueellista työllisyyttä varmuudella turvaava koulutusketjun vaihe. Tämän vuoksi oppisopimuspohjainen koulutus puolustaa asemaansa. Kymenlaakson alueella on varsin merkittävä ammatillisen toisen asteen koulutuksen kapasiteetti aikuiskoulutusohjelmineen. Kouvolan seudun ammattiopisto, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ovat tunnetut oppisopimuskoulutusta tarjoavat toisen asteen oppilaitokset Kymenlaaksossa. 3.8 Palvelujen tuotteistaminen Yksi pk-yritysten tilausten saantia usein vaikeuttava pullonkaula on vähäinen halu ja kyky kuvata kirjallisesti ja suullisesti tuotteitaan ja palvelujaan. Kun palveluja/tuotteita on totuttu toimittamaan lähellä sijaitseville vakioasiakkaille, ei ole ollut pakottavaa tarvetta kehittää omia tuote- ja palvelukuvauksia. Ongelma korostuu yleensä vasta siinä vaiheessa, kun tällaiset vakioasiakkaat alkavat vähetä. Mikäli yritys haluaa edelleen jatkaa toimintaansa, on sen hankittava uusia asiakkaita kauempaa Suomesta tai ulkomailta ja/tai kehitettävä uusia palveluja/tuotteita. Moni pk-yritys ei pysty vakuuttamaan etenkään potentiaalisia ulkomaisia asiakkaita ilman kunnollisia myyntiesitteitä, referenssilistoja tai nettisivuja. Usein ongelmana on, että mikäli esitteitä tai kotisivuja on, niissä kuvataan asiakkaan kannalta epäolennaisia asioita, kuten yrityksen konekantaa tai tuotantotiloja. Asiakas on kuitenkin ostamassa palveluja ja tuotteita, joita yritys tekee asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin. Suuret yritykset ovat yleensä pk-yrityksiä kokeneempia ja organisoidumpia toimintojensa järjestämisessä ja kuvaamisessa. Heillä on usein käytössään erikoistunutta henkilöstöä, joka hoitaa yrityksen markkinointi- ja myyntitehtävät, viestinnän sekä tuotekehityksen. Pk-yrityksissä sitä vastoin toimitusjohtaja yrittää usein yksinään hoitaa kaiken tarjouslaskennasta projektinjohtoon ja asiakasreklamaatioiden käsittelyyn. Suuryritykset ovat jo pitkään kehittäneet systemaattisesti vakioituja tuotteita, tuotekansioita, sähköistä viestintää ja palvelukuvauksia, joiden avulla uudet asiakkaat saadaan vakuutettua toimitusten sisällöstä ja laajuudesta. Monet suuryritykset ovat myös usein kehittäneet materiaalisten tuotteiden rinnalle kannattavaa palveluliiketoimintaa, jonka osuus liikevaihdosta on jatkuvasti kasvanut (esim. Metso ja Kone). Pk-yritysten kilpailukyvyn ja menestymisen kannalta voidaan luetella mm. seuraavia kehitystarpeita: oman toiminnan selkeä kirjallinen kuvaaminen selkeä viestintä sekä ajantasainen, ylläpidetty esitysmateriaali, referenssiluettelot, CV:t jne. omien tuotteiden ja palveluiden kuvaaminen asiakasnäkökulmasta mitä asiakas tarvitsee ja odottaa? tuotteita valmistavien yritysten osalta toimituksiin liittyvien luontevien oheispalvelujen erottaminen omiksi palveluiksi, niiden kuvaaminen sekä hinnoittelu.

RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 24 Alkuvuodesta 2014 järjestetyssä tilaisuudessa ulkomainen suuryritys haki itselleen suomalaisia ja erityisesti kymenlaaksolaisia pk-yrityksiä toimittajikseen. Tilaisuuteen kutsutuilta yrityksiltä pyydettiin noin kymmenen minuutin yritysesittely englanniksi. Yhteensä tilaisuuteen osallistuvia yrityksiä oli reilu 60. Yritysesittelyjä arvioitiin subjektiivisesti kriteereillä: heikko, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Arvostelun kohteena olivat yrityksen esittely, yrityksen oman tuotteen esittely sekä suoriutuminen englanniksi. Arvioinnin lopputulemana oli, että yritysten kyky esitellä yrityksensä ja tuotteensa oli varsin heikko. Yritysten esitystaito (%) Yritysten taito esitellä tuotteitaan (%) Yritysten esitystaito englanniksi (%) 0 10 20 30 40 50 60 0 10 20 30 40 50 0 10 20 30 40 50

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 25 3 Kuinka helpottaa yritysten omistajavaihdoksia Elävä esimerkki I Avaimet käteen -hanke (Kinno) Valtakunnallisten tilastojen mukaan noin kolmannes yrittäjistä on yli 55-vuotiaita. Esimerkiksi Kouvolan seudulla se tarkoittaa noin tuhatta yrittäjää. Näistä arviolta noin 300 sellaista yritystä, joille haetaan jo lähivuosina uutta omistajaa. Kinnon käynnissä oleva Avaimet vaihtoon -projekti saattaa yritysten myyjät ja ostajaehdokkaat luottamuksellisesti yhteen. Projekti on kouluttanut erityisiä omistuksenvaihdosvalmentajia, jotka ovat mukana yrityskaupoissa tai sukupolvenvaihdoksissa ohjaajan ja mentorin roolissa. Omistuksenvaihdosvalmentajat kartoittavat yhdessä yrittäjän kanssa yrityksen nykytilanteen ja ohjaavat asiantuntijapalveluiden piiriin. Omistuksenvaihdosvalmentajina toimii kokeneita konsultteja ja yrittäjiä, joilla on osaamista eri toimialoilta. Toiminta on maksutonta ja luottamuksellista: salassapitosopimukset on tehty kaikkien valmentajien kanssa ja yritysneuvojilla on vaitiolovelvollisuus. Jotta yritykselle löytyisi helpommin ulkopuolinen jatkaja, on hyvä aloittaa ajoissa yrityksen myyntikuntoon saattaminen, realistinen arvon määrittäminen ja määrätietoinen ostajan/jatkajan etsintä. Potentiaaliset ostajat löytyvät usein lähipiiristä, henkilökunnasta, kilpailijoista, toimittajista tai asiakkaista. Omistajavaihdospalveluihin liittyy myynti-ilmoitus Kymenlaakson Yrityspörssissä, joka tarjotaan hankkeen yhteydessä maksuttomana puolen vuoden ajan. Hankkeen yhteydessä haastatteluja käydään sekä luopuja- että jatkajayrittäjien kanssa. Kinnon nettisivuilla on linkki, johon kaikki yritystoiminnan jatkamisesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä voi merkittävästi alentaa se, että uusi yrittäjä voi saada valmiina vakioasiakaskunnan, sopivat toimitilat varusteineen ja tarvikkeineen sekä valmiit tietojärjestelmät. Siirtymää yrittäjäksi voidaan lisäksi helpottaa sillä, että lopettava yrittäjä voi siirtää mahdollista tietotaitoaan jatkajalleen. Valmiilta pohjalta uusi yrittäjä voi suunnata toimintaa myös uusiin suuntiin.

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 26 3 Elävä esimerkki II: Case: Kymenlaakson Protomo Voikkaan tehdasalueella Protomon perusajatus on koota eri alojen osaajia ja asiantuntijoita tiimeiksi, jotka kehittävät tuotteiden ja palveluiden prototyyppejä. Kehitysideat saadaan yrityksiltä, tutkimuslaitoksista ja yksityisiltä innovaattoreilta. Kehitystyön tuloksena syntyy uusia kaupallistettavia ratkaisuja ja kehitystyöhön osallistuneet saavat mahdollisuuden edetä urallaan menestysinnovaation kehittäjiksi ja yrittäjiksi. Kymenlaakson Protomon päämaja on Voikkaan entisen paperitehtaan tiloissa. Sen toimii Kouvola Innovationin Luovuudella liiketoimintaa -kehittämistiimin osana. Voikkaalla Protomon toiminta käynnistyi keväällä 2012. Hankkeen käynnistäminen liittyi UPM Myllykosken paperitehtaan lakkautukseen. UPM rahoittaa hankkeen kolmen vuoden ajan. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat tehtaalta ilman työpaikkaa jääneet 500 henkilöä. Protomo kävi läpi koko ryhmän henkilökohtaisten haastattelujen, lukuisten tilaisuuksien ja eri viestintäkanavien avulla. Pääkohderyhmän lisäksi alusta lähtien Protomon palvelut ovat olleet käytettävissä myös muille seudun yrityksille, yhteisöille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Protomo ei kilpaile toiminnallaan olemassa olevien järjestelmien kanssa vaan toimii niiden kanssa yhteistyössä. Protomo on järjestänyt mm. puoli vuotta kestävää yrittäjyysvalmennusta 15 hengen ryhmissä henkilöille, joilla on tarkoituksena kehittää yritys oman idean pohjalta. Tähänastiset valmennusryhmät ovat koostuneet monipuolisen osaamisprofiilin ihmisistä. Ryhmistä on löytynyt myös kansainvälistä osaamista mm. Venäjältä ja Kiinasta, on ollut kokeneita tekijöitä ja nuorta sukupolvea. Valmennusryhmien muodostaman rungon ympärille on rakennettu paikallista Protomo-yhteisöä, joka jalostaa osaamisesta uutta yritystoimintaa. Valmennusryhmien lisäksi yrittäjyyttä on edistetty järjestämällä tilaisuuksia yrittäjille tai yrittäjäksi aikoville, myös yrityskohtaisia koulutuksia on toteutettu. Kymenlaakson Protomon kautta on 1,5 vuodessa syntynyt 11 uutta yritystä. Protomo-konseptia on laajennettu koko maahan ja näin on luotu verkosto, joka tukee yrittäjyyden syntymistä ja parantaa työllisyyttä erityisesti rakennemuutoksen koettelemilla seuduilla. Protomo-verkoston sivut: www.protomo.fi

3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 27 Venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen Suomessa Elävä esimerkki III 3 Case: InnoDataBase työkaluna innovaatioiden arvioinnissa 3 Venäläisten innovaatioiden arviointiin ja kaupallistamiseen Kaakkois-Suomessa on käytettävissä Wirman kautta palvelu, jossa mm. hyödynnetään kansainvälistä innovaatioiden arviointi- ja kehittämisohjelmistoa eli Inno- DataBase-tietokantajärjestelmää. Palvelun kautta pyritään saamaan uutta yritystoimintaa Suomeen ja antamaan asiantuntija-apua helpottamaan ja nopeuttamaan venäläisten innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista Suomessa. InnoDataBasen kautta saatava innovaatiokohtainen tieto ja arviointi auttavat venäläistä yritystä tai yrittäjäksi aikovaa arvioimaan oman innovaationsa potentiaalia sekä innovaation kehittämis- ja kaupallistamismahdollisuuksia Suomessa. Palvelun kautta on saatavissa myös henkilökohtaista suomalaista asiantuntijaneuvontaa. Järjestelmä on myös muiden Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden käytössä. Hankkeessa ovat mukana Wirman lisäksi mm. TEM, TEKES, VTT, Finnode ja European-Russian Innoparnership. Opas netissä: www.nitroid.fi/edocker/finnode/ (saatavissa myös venäjäksi) Kansainvälinen InnoDataBase-nettisivu, jossa olevaan lomakkeeseen yrittäjä täyttää kuvauksen ja tiedot omasta innovaatiostaan arviointia varten: www.innodatabase.com/submit Elävä esimerkki IV: Case: Rahoituspäivä Cursorin kehittämä Rahoituspäivä-konsepti tuo yhteen rahoittajat ja kehitteillä olevat yritykset/hankkeet. Kyseessä on tilaisuus, johon kutsutaan useita eri rahoittajien edustajia (ELY-keskus, Finnvera, Tekes, Finpro, Luoteis-Venäjän Rahasto, Innofinance, yrityksen oman pankin edustaja tai alueella toimivien pankkien edustajia), joille yritykset pääsevät yhdellä kertaa kertomaan rahoitustarpeistaan. Sen avulla yrittäjät säästävät aikaa ja vaivaa ja saavat hyödyllisiä kommentteja rahoittajien edustajilta yritystään/ hankettaan varten. Rahoituspäivään osallistuvilta yrittäjiltä vaaditaan, että heidän oma rahoitusosuutensa on kunnossa ennen tilaisuuteen osallistumista. Yrittäjällä täytyy myös olla valmiina liiketoimintasuunnitelma ja kehittämistarvesuunnitelma. Lisäksi yrityksen on valmisteltava vapaamuotoinen esitys yrityksestä/hankkeesta, johon rahoitusta tarvitaan ja jolla rahoittajat vakuutetaan rahoitustarpeesta. Yritys voi kutsua tilaisuuteen mukaan myös itse haluamiaan tahoja, kuten yhteistyökumppaneita, muita rahoituspartnereita, oman pankkinsa edustajia jne. Esimateriaali lähetetään rahoittajien edustajille viikko ennen tilaisuutta. Kaikki annetut ja esitetyt materiaalit ovat luottamuksellista, eikä niitä käytetä muuhun tarkoituksee

4. KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 28 KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA.

4. KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 29 4. Kaakossa on kasvun paikka Esimerkkejä merkittävistä kehityskohteista 4.1. Matkailu ja palvelut / Etelä-Karjala Uusien elinkeinojen nousu - Etelä-Karjalan matkailu ja palvelut vedossa venäläisturistien ansiosta Lappeenrannan ja Imatran seudulla on menossa matkailuvetoinen investointibuumi. Tilanne on syntynyt verrattain nopeasti venäläisen keskiluokan lähdettyä liikkeelle erityisesti Pietarin seudulta. Lappeenranta on Suomen toiseksi suosituin lomakohde ulkomaisten matkailijoiden määrässä mitattuna. Vuoden 2012 aikana Lappeenrannassa kävi yli 2 miljoonaa venäläistä matkailijaa. Imatralla vieraili vastaavasti 860 000 venäläisturistia. Etelä-Karjala on näin ollen selkeästi suosituin kohde venäläisturistien keskuudessa. Matkailijoita palvelevat seudulla Nuijamaan, Vainikkalan ja Imatran rajanylityspaikat, joiden kehittämiseen panostetaan. Suoraa junayhteyttä tavoitellaan uudelleen nyt myös Imatran kautta, minne henkilöjunalla on aiemmin Pietarista ja Viipurista päästy. Tällä hetkellä matkustaminen junalla Pietariin onnistuu Lappeenranta-Vainikkala-aseman kautta 1½ tunnissa. Lappeenrannan lentokentän kansainvälisiin lentoyhteyksiin on viime vuosina myös panostettu. Seudun pullonkaulana turismin kehittämisessä on ollut melko vaatimaton majoituskapasiteetti. Osaltaan tähän on vastattu uusinvestoinneilla. Rauhan matkailualuetta on kehitetty 2000-luvulla vahvasti. Holiday Club avasi uuden kohteensa loppuvuodesta 2011. Uuden toimijan tulo alueelle on piristänyt myös Imatran kylpylän myyntiä. Vahvat panostukset tiloihin, majoituskapasiteettiin sekä oheispalveluihin mahdollistavat myös suurten yleisötapahtumien järjestämisen. Hotellien täyttöaste on ollut Lappeenrannassa viime vuosien aikana, myös majoituskapasiteetin lisääntymisen jälkeen, Suomen vahvimmalla tasolla Helsingin kanssa, eli n. 65 %. Etelä-Karjalassa kävi venäläismatkailijoita yli 2 miljoonaa. 2012 Imatralla vieraili 860 000 venäläisturistia 2012 Junamatka Imatralta Pietariin kestää 1½ tuntia