Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus 15.12.2016 Kirjoita jokainen vastaus eri paperille. Perustele vastauksesi oikeudellisesti, ei vain yleistiedoin. Kysymykset: 1) Avioeron varalta tehtävän sopimuksen muoto? Vaikuttaako tähän se, minkä laatuinen omaisuus on sopimuksessa mukana. Missä ositustapauksissa sopimus sitoo ja missä tilanteissa se ei sido. Vastaustila 2 s. 10 p. 2) Aviovarallisuusjärjestelmän purkaminen Englannin oikeuden mukaan? Kerro, miten oikeusvertailua tulee tehdä, jotta saavutettavat tutkimustulokset olisivat mahdollisimman oikeasuhtaiset. Vastaustila 3 s. 10 p. 3) Mitä tarkoittaa perinnönjaon oikaisu uuden PK 23 a luvun mukaan. Vastaustila 1 s. 10 p. 4) Miten ihmis- ja perusoikeuden vaikuttavat kansainvälisen yksityisoikeuden soveltamiseen erityisesti tilanteissa, joissa on kysymys ulkomaisen oikeusinstituution tunnustamisesta Suomessa. Voit ottaa tähän sijaissynnytystä koskevan näkökulman. Vastaustila 2 s. 10 p. Aviovarallisuus- ja ja a misto oikeus Tentti 24.11.2016 1. Mita tarkoittaa kansainva lisen yksityisoikeuden ka site ordre public? Vastaustila 1 s. 10 p. 2. Millaisia ka sityksia oikeuskirjallisuudessa on esitetty siita, kenella on toimitusosituksessa oikeus pa a tta a tasinkona luovutettavasta omaisuudesta? Vastaustila 1 s. 10 p. 3. Missa tilanteissa ositusta on mahdollista oikaista PK 23 a luvun mukaisesti? Vastaustila 1 s. 10 p. 4. Hoitotahto edunvalvonnan vaihtoehtona? Vastaustila 1 s. 10 p. Tentti 27.10.2016 OTMU1004 AVIOVARALLISUUS- JA JAX AX MISTOX OIKEUS 1. Tuomioistuimet ja edunvalvojien toiminnan valvonta (Tornberg Kuuliala). Vastaustila 2 s. (10 p.) 2. EU:n perinto asetuksen soveltaminen on alkanut 17.8.2015. Kerro, miten sovellettava laki ma a ra ytyy asetuksen nojalla, mitka asiat se kattaa, miten renvoi on sa a nnelty ja mika on tahdonautonomian ala. Vastaustila 2 s. (10 p.) 3. Omaisuuden osituksessa toinen puolisoista voi joutua maksamaan tasinkoa. Tasingonsaajan oikeudet voivat kuitenkin olla konfliktissa jonkun kolmannen tahon oikeuksien kanssa. Kerro Tapani Lohen kirjan Ositus, tasinko ja sivullissuoja kirjaan perustuen millaisia sivullissuojaongelmia tasinkosaannon perusteella voi syntya ja miten ne ratkaistaan yhta a lta voimassaolevien ka yta nto jen nojalla ja toisaalta Lohen tulkintasuositusten nojalla. AX la unohda perusteluita. Vastaustila 2 s. (10 p.) 4. Kansainva lis-yksityisoikeudellinen kotipaikan ka site Suomen oikeuden mukaan. Vastaustila 1 s. (10 p.)
OTMU1004 AVIOVARALLISUUS- JA JAX AX MISTOX OIKEUS Tentti 11.8.2016 Kysymykset: 1) Vastaa valintasi mukaan toiseen seuraavista kysymyksista : a) Mita tarkoitetaan permutaatiolla testamenttioikeuden yhteydessa, TAI Pesa nselvitta ja n toimivalta ja velvollisuudet. Vastaustila 2 sivua. 10 p. 2) Vastaa valintasi mukaan toiseen seuraavista kysymyksista : a) Suullinen ha ta tilatestamentti, TAI b) Perunkirjoituksen toimituttamisvelvolliset. Vastaustila 2 sivua. 10 p. 3. 3) Edunvalvontavaltuutus ja a misto suunnittelun keinona. Vastaustila 2 sivua. 10 p. 4. 4) Avioliittolain vastikeja rjestelma. Vastaustila 2 sivua. 10 p. OTMU1004 AVIOVARALLISUUS- JA JAX AX MISTOX OIKEUS Tentti 20.5.2016 Kysymykset: 5. 5) Vastaa valintasi mukaan toiseen seuraavista kysymyksista : 2. b) Perinno tto ma ksi tekeminen testamentilla, TAI 3. c) Suomessa sallittujen oikeusla hteiden peruskategoriat (oikeusla hdeopin ydinsisa lto ). Vastaustila 2 sivua. 10 p. 6. 6) Vastaa valintasi mukaan toiseen seuraavista kysymyksista : c) Testamenttiin liitetyt tarkoitema a ra ykset, TAI d) Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentuminen. Vastaustila 2 sivua. 10 p. 7. 7) Edunvalvontavaltuutus ja a misto suunnittelun keinona. Vastaustila 2 sivua. 10 p. 8. 8) Avioliittolain vastikeja rjestelma. Vastaustila 2 sivua. 10 p. Aviovarallisuus- ja ja a misto oikeus Erikoistumisjakso Tentti 16.3.2016 Kysymykset: 1. Vastaa valintasi mukaan toiseen seuraavista kysymyksista : a) Testamentin moiteperusteet. Vastaustila 2 s. b) Testamentin toimeenpanijan hallinto. Vastaustila 2 s.. 2. Tuotto-oikeustestamentti. Vastaustila 2 s.
3. Lesken tasinkoetuoikeus eli tasinkoprivilegi. Kerro myo s tasinkoprivilegin soveltamisesta korkeimman oikeuden ka yta nno n mukaisesti tilanteessa, jossa avioeroosituksena alkaneen menettelyn aikana toinen osapuoli kuolee. Vastaustila 2 s., TAI Testamentti vastikkeellisena oikeustoimena. Vastaustila 2 s. (Vastaa valintasi mukaan toiseen na ista kysymyksista ) 4. Kansainva lisen avioliitto-oikeuden na ko kulmasta oleellista on tunnistaa oikeudellisesti merkityksellisia liittymia, jotka voivat vaikuttaa sovellettavaksi tulevaan oikeuteen. Kerro kansalliseen oikeuteemme perustuen, miten aviovarallisuusja rjestelma a n sovellettava laki valitaan ja miten aviopuolisot voivat itse vaikuttaa ta ha n etuka teisilla sopimuksillaan. Vastaustila 2 s. 5. Aviovarallisuus- ja ja a misto oikeus Erikoistumisjakso Tentti 21.4.2016 Kysymykset: 6. Vastaa valintasi mukaan toiseen seuraavista kysymyksista : c) Testamentin moiteperusteet. Vastaustila 2 s. d) Testamentin toimeenpanijan hallinto. Vastaustila 2 s.. 7. Mita tarkoittavat perinto oikeudelliset ka sitteet a) suosiolahja ja b) testamenttiin rinnastuva lahja. Vastaustila 2 s. 8. Lesken tasinkoetuoikeus eli tasinkoprivilegi. Kerro myo s tasinkoprivilegin soveltamisesta korkeimman oikeuden ka yta nno n mukaisesti tilanteessa, jossa avioeroosituksena alkaneen menettelyn aikana toinen osapuoli kuolee. Vastaustila 2 s., TAI Avioliittolain vastikeja rjestelma. Vastaustila 2 s. (Vastaa valintasi mukaan toiseen na ista kysymyksista ) 9. Kansainva lisen avioliitto-oikeuden na ko kulmasta oleellista on tunnistaa oikeudellisesti merkityksellisia liittymia, jotka voivat vaikuttaa sovellettavaksi tulevaan oikeuteen. Ta rkein liittyma kansainva lisessa avioliitto-oikeudessa on kotipaikka. Kerro, miten ma a riteta a n henkilo n kansainva lis-yksityisoikeudellinen kotipaikka kansallisessa oikeudessamme ja miten koti- ja asuinpaikan ka sitteet mahdollisesti eroavat toisistaan. Vastaustila 2 s. ERIKOISTUMISJAKSON TENTTI. AVIOVARALLISUUS- JA JÄÄMISTÖOIKEUS (OTMU 1004) 27.5.2015. (Vastausten palautus professori Markku Helin) 1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Avioehtosopimus ja sopimus avioeron varalta miten sopimusten sisa lto ja oikeusvaikutukset eroavat toisistaan? tai 2. b) Yhteisomistuslain soveltaminen aviopuolisoihin? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista:
a) A:n kuoltua lapsettomana ha nen puolisonsa B oli perinyt ha net. Puolisoilla oli avioehto, jonka mukaan kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta mihinka a n toisen puolison omaisuuteen. Ja a tya a n leskeksi B oli lahjoittanut A:lta perima nsa taidelasikokoelman, arvoltaan 10.000, era a lle ysta va lleen. Muutoin ha n oli ela nyt sa a sta va isesti ja saanut lisa ksi arpajaisvoiton, minka seurauksena pesa n arvo oli noin 50.000 suurempi kuin se oli A:n kuollessa. A:n toissijaiset perilliset tiedustelevat sinulta, voisiko taidelasikokoelman, jolla oli huomattava tunnearvo, saada jotenkin takaisin lahjan saajalta. B:n perilliset kysyva t puolestaan, koituuko pesa n arvon kasvaminen jotenkin heida n hyva kseen jaossa. Kaikki osapuolet ovat lisa ksi kiinnostuneita siita, miten avioehtosopimuksen olemassaolo vaikuttaa jaossa. Perusteltu vastauksesi! b) Peritta va P oli vuonna 2001 tehnyt testamentin, jossa oli viisi erilaista testamenttima a ra ysta testamentin saajille a - e. Myo hemmin P oli yliviivannut e:n hyva ksi tekema nsa ma a ra yksen ja korjannut a:n hyva ksi tekema a nsa ma a ra ysta siten, etta testamentattu rahasumma 30.000 oli viivattu yli ja sen pa a lle oli ka sin kirjoitettu 15.000 tai sita vastaavan ma a ra n arvopapereita a:n valinnan mukaan. Miten testamentti olisi ka sityksesi mukaan pantava ta yta nto o n? Perusteltu vastauksesi! 3. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Sovelletaanko vieraan valtion lakia viran puolesta vai ainoastaan vaadittaessa ja kenelle kuuluu ulkomaisen lain sisa llo n selvitta minen? tai 2. b) Aviovarallisuusstatuutin muuttuminen avioliittolain kansainva lisyksityisoikeudellisten sa a nno sten ja pohjoismaisen avioliittokonvention mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Dynaaminen testamentti sen ka sitesisa lto, sallittavuus, edut ja haitat? tai 2. b) Minka kriteerien avulla voidaan selvitta a, onko kyse inter vivos vai mortis causa oikeustoimesta? Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus. Erikoistumiskurssi (OTMU 1004) 16.4.2015. (vastausten palautus prof. Markku Helin) 1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Mista johtuu, etta lainsa a ta ja n on nykyisin la hes mahdotonta luoda sellainen aviovarallisuusja rjestelma, joka soveltuisi kaikille aviopareille ilman, etta sita ta ydenneta a n puolisoiden va lisin sopimuksin? tai 2. b) Yhteisomistuslain soveltuminen aviopuolisoihin? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista:
a) A oli perinyt vuonna 2002 kuolleen puolisonsa B:n. Puolisoiden omaisuuksien yhteenlaskettu sa a sto oli tuolloin 420 000. A:n kuoltua havaittiin, etta ja a misto ssa oli varoja vain 240 000. Va hentyminen johtui osaltaan siita, etta A oli puolisonsa kuoltua sairastunut peliriippuvuuteen, ja osittain siita, etta A oli lahjoittanut B:lta perima nsa yksio n uudelle kumppanilleen C:lle. Ja a misto sta lo ytyi lisa ksi A:n antama50 000 :n ta ytta ma to n lahjanlupaus C:lle. B:n toissijaiset perilliset ka a ntyva t puoleesi ja tiedustelevat, miten heida n olisi menetelta va jaossa tai muutoin minimoidakseen omaisuuden hukkaantumisesta heille koituvan tappion? tai b) A oli saanut testamentilla ka ytto oikeuden maatilaan (30 ha peltoa ja 200 ha metsa a ). Tilan omistusoikeus oli samalla testamentilla ma a ra tty A:n lapsille C:lle ja D:lle. Kenella tai keilla on oikeus 1) vahvistuttaa tilaan kiinnitys; 2) hakkauttaa tilan metsa a ; 3) myyda soraa tilalta ja d) saada tulot tilalla kasvaneen viljasadon myynnista? Kuka tai ketka vastaavat 4) kuluista, jotka aiheutuvat tilan pa a rakennuksen vuotavan katon uusimisesta ja 5) vahingosta, joka aiheutui siita, etta osa vakuuttamatta ja tettya tilan metsa a tuhoutui ukkosen sytytta ma ssa metsa palossa? Perusteltu vastaus! 3. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Renvoi eli viittausperiaate. Mitka ovat sen edut ja haitat ja miten Suomen kansainva lisessa perheoikeudessa suhtaudutaan siihen? tai 2. b) Aviovarallisuusstatuutin ma a ra ytyminen Suomen kansallisten sa a nno sten mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Tasinko ja perinto verotus? tai 2. b) Millaisten kriteerien perusteella voidaan yritta a selvitta a, onko tehty oikeustoimi ymma rretta va ela vien kesken (inter vivos) tehdyksi vai onko kysessa mortis causa - oikeustoimi eli kuolemanvaraistoimi? Aviovarallisuus- ja jäämistöoikeus Erikoistumisjakso 16.4.2015. (vastausten palautus prof. Markku Helin) 1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Mistä johtuu, että lainsäätäjän on nykyisin lähes mahdotonta luoda sellainen
aviovarallisuusjärjestelmä, joka soveltuisi kaikille aviopareille ilman, että sitä täydennetään puolisoiden välisin sopimuksin? tai 2. b) Yhteisomistuslain soveltuminen aviopuolisoihin? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) A oli perinyt vuonna 2002 kuolleen puolisonsa B:n. Puolisoiden omaisuuksien yhteenlaskettu säästö oli tuolloin 420 000. A:n kuoltua havaittiin, että jäämistössä oli varoja vain 240 000. Vähentyminen johtui osaltaan siitä, että A oli puolisonsa kuoltua sairastunut peliriippuvuuteen, ja osittain siitä, että A oli lahjoittanut B:ltä perimänsä yksiön uudelle kumppanilleen C:lle. Jäämistöstä löytyi lisäksi A:n antama50 000 :n täyttämätön lahjanlupaus C:lle. B:n toissijaiset perilliset kääntyvät puoleesi ja tiedustelevat, miten heidän olisi meneteltävä jaossa tai muutoin minimoidakseen omaisuuden hukkaantumisesta heille koituvan tappion? tai 2. b) A oli saanut testamentilla käyttöoikeuden maatilaan (30 ha peltoa ja 200 ha metsää). Tilan omistusoikeus oli samalla testamentilla määrätty A:n lapsille C:lle ja D:lle. Kenellä tai keillä on oikeus 1) vahvistuttaa tilaan kiinnitys; 2) hakkauttaa tilan metsää; 3) myydä soraa tilalta ja d) saada tulot tilalla kasvaneen viljasadon myynnistä? Kuka tai ketkä vastaavat 4) kuluista, jotka aiheutuvat tilan päärakennuksen vuotavan katon uusimisesta ja 5) vahingosta, joka aiheutui siitä, että osa vakuuttamatta jätettyä tilan metsää tuhoutui ukkosen sytyttämässä metsäpalossa? Perusteltu vastaus! 3. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Renvoi eli viittausperiaate. Mitkä ovat sen edut ja haitat ja miten Suomen kansainvälisessä perheoikeudessa suhtaudutaan siihen? tai 2. b) Aviovarallisuusstatuutin määräytyminen Suomen kansallisten säännösten mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1. a) Tasinko ja perintöverotus? tai 2. b) Millaisten kriteerien perusteella voidaan yrittää selvittää, onko tehty oikeustoimi 27.11.2013 ymmärrettävä elävien kesken (inter vivos) tehdyksi vai onko kysessä mortis causa - oikeustoimi eli kuolemanvaraistoimi? 1. A omisti kampaamon ja kauneussalongin, jossa hän itsekin työskenteli. Liike sijaitsi keskeisellä paikalla rautatieasemalla johtavan tien varrella, jota monet jalankulkijat käyttivät. Liike tunnettiin kaupungissa hyvin, koska sitä oli samalla toiminimellä harjoitettu jo 40 vuotta. Viime vuosina liikkeen suosiota oli lisännyt se, että siellä työskenteli muotiin tullut kampaaja, jonka luokse asiakkaat jonottivat. A ja hänen puolisonsa B hakivat avioeroa. Osituskokouksessa A katsoi, että kampaamolle ja kauneussalongille oli määrättävä vain sen kalusteiden mukaan määräytyvä arvo
20.000. B puolestaan katsoi liikkeen tuottavan niin hyvin, että kohtuullisen 8 %:n tuottovaatimuksella liikkeestä kannatti maksaa ainakin 330.000, joka näin ollen oli sen ositusarvo. Mitä seikkoja otat huomioon, kun ratkaiset asian pesänjakajana? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 2a) Mitä kansainvälisessä perhe- ja perintöoikeudessa tarkoitetaan suoraan eli vieraan valtion lain estämättä sovellettavilla säännöksillä? Mitä tällaisia säännöksiä on PK 26 luvussa? 2b) Minkä valtion lakia on kansainvälisissä tilanteissa sovellettava arvioitaessa, onko testamentti tehty muotonsa puolesta pätevästi? 3. Puolison henkivakuutuksen kohtelu avioero- ja jäämistöosituksessa? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 24.10.2013 4a) Miten määräytyy, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? 4b) Testamentin todistuslauselma (todistusklausuuli) ja sen merkitys? 1. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 1 a). Millä eri perusteilla aviopuoliso voi lain ja oikeuskäytännön mukaan joutua vastuuseen toisen puolison tekemästä velasta? 1 b). Puolisot panivat 2003 vireille avioerohakemuksen ja sopivat sen jälkeen omaisuuden jaosta. Avioeroasia kuitenkin raukesi, koska kumpikaan ei harkinta-ajan kuluttua hakenut avioeroon tuomitsemista. Avioliitto jatkui tämän jälkeen ja puolisot asuivat yhdessä vuoteen 2013, jolloin heidät vaimon hakemuksesta tuomittiin avioeroon. Millainen puolisoiden aviovarallisuussuhde on tämän jälkeen ja voidaanko suhdetta selvittämään määrätä pesänjakaja? 2. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 2 a) Mitä vaihtoehtoja perittävällä, joka on viettänyt kansainvälistä elämää, on PK 26 luvun mukaan määrätä siitä, minkä valtion lakia perimykseen on sovellettava? Miten määräys on tehtävä ja mitkä sen tärkeimmät vaikutukset ovat? 2 b) Millä tavoin määräytyy, minkä valtion lakia on avioliittolain V osan mukaan sovellettava aviopuolisoiden varallisuussuhteisiin? 3. Missä laajuudessa testamentin tekijä voi siirtää (delegoida) toiselle henkilölle oikeuden päättää testamentin täsmällisestä sisällöstä? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan seuraavista: 4 a) Leski L oli PK 3:1a:n nojalla saanut käyttöoikeuden puolisolleen P:lle kuuluneeseen asuntoon, jonka omistusoikeus oli perinnönjaossa annettu P:n pojalle tämän edellisestä avioliitosta. Millä
tavoin asumisesta aiheutuvat kustannukset ja asunto-osakeyhtiössä tehdyn putkiremontin kustannukset jaetaan lesken ja P:n pojan kesken? 4 b) Perittävä P oli tehnyt testamentin, jolla omaisuutta annettiin hänen avopuolisolleen A:lle, yhdistys Y:lle ja taidesäätiö G:lle. P:n lähin perillinen Q katsoi, että jokaista määräystä rasitti virhe. Q:n mukaan P ei olisi tehnyt testamenttia A:lle, jos olisi tiennyt tämän rikollisesta taustasta, ja A oli lisäksi painostanut P:tä tekemään testamentin uhkaamalla lähteä suhteesta, jos hänen asemaansa ei testamentilla turvattaisi. Y:n osalta P oli A:n mukaan sekaantunut yhdistysten nimistä, joten jos Y saisi testamentatun omaisuuden, se menisi sellaiseen tarkoitukseen, jota P ei missään tapauksessa olisi halunnut tukea. Taidesäätiö G oli puolestaan mennyt konkurssiin hiukan P:n kuoleman jälkeen. Jos P olisi osannut tämän aavistaa, hän ei missään nimessä olisi testamentannut G:lle mitään. Miten Q:n olisi meneteltävä saadakseen väitteet tutkituiksi? Mihin omaisuus menee, jos Q onnistuu kokonaan tai osittain? 7.2.2013 1. Puolisot A ja B, jotka kumpikin olivat Suomen kansalaisia, olivat solmittuaan avioliiton vuonna 1970 asettuneet asumaan Göteborgiin Ruotsiin, jossa molemmat olivat työssä Volvon autotehtaalla. Vuonna 1990 he tekivät ruotsalaisen asianajajan avustuksella avioehtosopimuksen ja keskinäisen testamentin, jossa oli lisäksi legaattimääräyksiä kummankin puolison kummilasten ja eräiden sukulaisten hyväksi. Asiakirjat oli tehty Ruotsin lain pohjalta. Puolisoilla ei ollut yhteisiä lapsia, mutta A:lla oli yksi avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Vuonna 2010 puolisot palasivat eläkkeelle jäätyään Suomeen, jossa A kuoli vuonna 2011. Tämän jälkeen muodostui kysymykseksi, minkä valtion lakia oli sovellettava a) ositukseen, b) perimykseen A:n jälkeen ja c) kysymykseen, oliko testamentti tehty oikeassa muodossa. Perusteltu vastauksesi. 2. Tasinkoetuoikeus aviopuolison konkurssissa? 3. Millä eri perusteilla puoliso voi joutua vastuuseen toisen puolison tekemästä velasta avioliittolain ja oikeuskäytännön mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan kysymykseen seuraavista 8.2.2012 a) Pesänselvittäjä ja ylivelkainen kuolinpesä? b)testamentin hyväksyminen ennen perittävän kuolemaa ja sen jälkeen? Vaikuttaako perillisen konkurssi hänen mahdollisuuksiinsa hyväksyä toisen hyväksi tehty testamentti? 1. Puolisoiden A ja B avioliitto päättyi avioeroon 25 vuotta kestettyään. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. Avio-oikeusomaisuuden lisäksi B:llä oli 100.000 :n arvoinen kesämökki, jonka hän oli saanut testamentilla vanhemmiltaan määräyksin, että saajan puolisolla ei ole omaisuuteen aviooikeutta. Osituslaskelma osoitti, että kummankin avio-oikeuden alainen netto-omaisuus oli yhtä suuri ja että tasinkoa ei siten tulisi maksettavaksi. A on tyytymätön tilanteeseen. Hän tulee luoksesi ja kertoo, että hän oli avioliiton aikana tekemillään hyvin
ajoitetuilla kiinteistönkaupoilla rikastunut vähintään 100.000. Hän pitää kohtuullisena, että rikastumista pidetään avio-oikeudesta vapaana omaisuutena ja tiedustelee sinulta, voitko asian jotenkin hoitaa. Vaikuttaisiko tilanteeseen, jos A olisi kauppojen asemesta rikastunut veikkausvoitolla tai saamallaan lahjoituksella? Puolisot olivat avioeron sattuessa noin 60-vuotiaita. B oli sairaseläkkeellä ja hänen omaisuutensa koostui kesämökin lisäksi asunnosta, jossa hän itse asui. 2. Puolisot C ja D, joista C oli Suomen ja D Itävallan kansalainen, olivat avioliiton solmittuaan asettuneet asumaan Saksaan. Kun Saksassa oli asuttu 20 vuotta, puolisot päättävät muuttaa Suomeen jatkaakseen tilanpitoa C:n vanhempien omistamalla 400 hehtaarin viljatilalla Paimiossa. He tiedustelevat sinulta, voisivatko he jotenkin huolehtia siitä, että Saksan laki säilyisi edelleen sovellettavana avioliiton varallisuussuhteisiin. Perusteltu vastauksesi? Vastaa lisäksi valintasi mukaan kahteen kysymykseen seuraavista: 3. Miten se, että aviopuolison jokin omaisuus on omaisuuden luovutusrajoituksen tai ulosmittausrajoitusten alaista, vaikuttaa omaisuuden käsittelyyn aviopuolisoiden välisessä osituksessa? 4. Missä tilanteessa perilliselle voi seurata rajoittamaton henkilökohtainen vastuu vainajan velasta? 5. Kenellä on kelpoisuus nostaa testamentin tulkintakanne? 6. Leski oli perintökaaren 3 luvun nojalla perinyt kuolleen aviopuolisonsa. Juhannusjuhlissa hän riitautuu kuolleen puolisonsa sisarusten kanssa. Näihin suivaantuneena hän tulee luoksesi ja kysyy, aiheutuisiko hänelle itselleen tai hänen perillisilleen harmia, jos hän myy pääosan kuolleen miehensä omaisuudesta ja lahjoittaa varat hyväntekeväisyyteen. Hän kysyy myös, voisiko hän jollakin tavoin huolehtia siitä, että metsäpalsta, jonka hän omisti yhdessä kuolleen miehensä kanssa, menee hänen kuoltuaan jakamattomana hänen veljensä tyttärelle. Vastauksesi? 14.12.2011 1. A ja B olivat 15.6.2005 solmineet avioliiton, joka oli molempien toinen. Avioehtoa ei ollut tehty. Avioliitto päättyi B:n kuolemaan 10.11.2011. Puolisoiden omaisuutta luetteloitaessa kävi ilmi, että B oli leskeä paljon varakkaampi: Hänen omaisuutensa säästö oli 850.000 lesken omaisuuden säästön ollessa 110.000. Leski asui B:n omistamassa, arvokkaalla alueella sijaitsevassa 140 neliömetrin huoneistossa, jonka B oli aikoinaan perinyt vanhemmiltaan. B:n rintaperilliset hänen ensimmäisestä avioliitostaan kääntyvät puoleesi ja kysyvät, onko olemassa keinoja saada leski asunnosta ulos ja voisivatko he jollakin tavoin päästä siihen, ettei heidän perintönsä tasingon muodossa siirtyisi leskelle. Perusteltu vastauksesi? 2. Pesänjakaja oli tehnyt osituslaskelman avioeron perusteella toimitetussa osituksessa ja päätynyt siihen, että vaimon tulee suorittaa miehelle tasinkoa 90.000. Mies ilmoittaa, että hän tarvitsee tasingon nopeasti lyhentääkseen korkeakorkoista velkaansa, jonka oli joutunut ottamaan saadakseen katon päänsä päälle. Vaimon omaisuus koostui seuraavasta: 1) Asunto-osake yhtiössä Y, jossa vaimo asui 150.000 ; 2) kesämökki tontteineen 180.000 ; 3) käteisiä varoja 12.000 ; 4) asuntoirtaimistoa 8.000 ; 5)
arvopapereita 40.000. Olet pesänjakaja. Minkälaista sopimusta tasingon suorittamistavasta ehdotat puolisoille? Miten määräät tasingon suoritettavaksi, jos kumpikaan puoliso ei suostu minkäänlaiseen sopimukseen? 3. Perinnönjättäjän mahdollisuus valita perimykseen sovellettava laki PK 26 luvun ja pohjoismaisen perintökonvention mukaan? 4. Vastaa valintasi mukaan jompaankumpaan kysymykseen seuraavista: 4a. Mitä ovat pesänselvitysvelat? Miten ne eroavat vainajan veloista ja miten se, kumpaan ryhmään velka kuuluu, vaikuttaa velkavastuuseen ja velan maksamiseen? 4b. Missä laajuudessa testamentin tekijä voi delegoida testamentin toimeenpanijalle valtaa päättää siitä, kenelle omaisuus menee tai miten omaisuutta on käytettävä? 2.3.2011 Huom! Vastaa yhteensä neljään (4) kysymykseen. Kysymykset 1-2 ovat teoksesta Aarnio Kangas, Suomen jäämistöoikeus I ja kysymykset 3-4 teoksesta Aarnio Kangas, Suomen jäämistöoikeus II. Kysymykset 5-6 ovat kaikille yhteiset. 1. Perinnöstä luopuminen perittävän eläessä 2. Pesänjakajan toimivallan rajat --- 3. Testamentin hyväksyminen 4. Testamentin tekijän tahdonmuodostusvirheet testamentin moiteperusteina --- 5. Puolison oikeus maksaa tasinko rahana (Saarenpää) 6. Mitä avioliittolain ja perintökaaren säännöksiä pidetään sillä tavoin suoraan sovellettavina, että ne syrjäyttävät tapaukseen mahdollisesti muutoin sovellettavan vieraan valtion lain? (Mikkola) 17.2.2010 1. Aviopuolisoiden sopimusvapaus (Saarenpää, Ositus) 2. Suomen kansalainen A ja Saksan kansalainen B olivat solmineet avioliiton Suomessa vuonna 2006. Tämän jälkeen he olivat asettuneet asumaan ensin Suomeen mutta muuttaneet jo keväällä 2007 Saksaan, missä ovat siitä lähtien asuneet. Nyt B:lle on avautumassa houkutteleva mahdollisuus työpaikkaan Ranskassa, mistä myös A parhaillaan etsii töitä. Lapsia ei toistaiseksi ole, mutta A omistaa Suomessa asunto-osakkeet ja B:llä on Saksassa perintönä saatu omakotitalo. - Nyt puolisot ovat epävarmoja varallisuusasioistaan ja haluavat selvitystä siitä, minkä maan lakia heidän aviovarallisuussuhteeseensa sovelletaan samaten kuin siitä, voivatko he ehkä jotenkin sopia asiasta tai varmistaa, ettei maasta toiseen muuttaminen jatkossa aiheuta yllätyksiä. Tässä tarkoituksessa he kääntyvät Suomessa hiihtolomalla ollessaan A:n serkun, oikeustieteen ylioppilas X:n puoleen. - Miten X kartoittaa tilannetta A:lle ja B:lle? 3. Testamentin todistajan esteettömyys? (Aarnio-Kangas)
4. A oli 25.11.1992 allekirjoittamassaan testamentissa määrännyt kaiken omaisuutensa täydellä omistusoikeudella B:lle. A kuoli 20.6.2009. B antoi testamentin tiedoksi A:n oikeudenomistajille 17.7.2009. A:n oikeudenomistajat ilmoittivat eilen 16.2.2010 B:lle, että he aikovat nostaa testamentin moitekanteen ja vaatia testamentin julistamista pätemättömäksi, sillä testamenttia rasitti muotovirhe. He olivat juuri saaneet tietää, että testamentin todistajat eivät olleet yhtä aikaa läsnä A:n allekirjoittaessa testamentin. Nyt B tulee kysymään sinulta, mitä testamentin moitekanne oikein tarkoittaa ja miten hänen olisi A:n oikeudenomistajien kanteennostoaikeisiin reagoitava. Anna B:lle perusteltu vastaus. 16.12.2009 1. A:n ja B:n viisitoista vuotta kestänyt lapseton avioliitto on päättymässä eroon. Avioehtosopimusta tai muullakaan perusteella avio-oikeudesta vapaata omaisuutta ei kummallakaan ole. Erilleen puolisot ovat käytännössä muuttaneet jo kesällä 2008, mutta avioero on tullut vireille A:n hakemuksesta vasta heinäkuussa 2009. Kun omaisuuskysymyksistä ei ole päästy minkäänlaiseen järkevään keskusteluun, käräjäoikeus on samaten A:n hakemuksesta määrännyt ositusta toimittamaan pesänjakajan. Kun B:llä ei ollut huomauttamista jakajaksi määrätyn asianajaja X:n henkilöstä eikä asiaan muutenkaan, määräys saavutti lainvoiman lokakuun lopulla 2009 ja X kutsui tuolloin puolisot ensimmäiseen osituskokoukseen. Kokouksessa ilmeni seuraavaa: A vaati osituksessa asianmukaisesti huomioon otettavaksi, että B oli juuri ennen avioeroasian vireille tuloa eli huhtikuussa 2009 luopunut perinnöstään helmikuussa 2009 kuolleen isänsä jälkeen. A katsoi, että tämä loukkasi hänen oikeuksiaan ja vaati siitä "lain takaamaa hyvitystä". Lisäksi A totesi, että B:n osituskokoukseen tuomat pankkitilien saldot näyttivät kokonaan muuta kuin miltä ne olivat näyttäneet vielä eron vireille tullessa heinäkuussa, jolloin A oli sattumalta viimeisiä tavaroitaan entisestä yhteisestä kodista hakiessaan nähnyt B:n tiliotteet pöydällä, ja niiden silloiset, huomattavasti ilmoitettuja suuremmat saldot. B oli todennut tähän, että hänellä oli ollut kesän jälkeen "menoja", eikä A:lle kuulunut nuuskia hänen pankkiasioitaan. Omasta puolestaan B ilmoitti, että hän oli avioliiton aikana jatkuvasti maksanut puolisoiden juoksevia ruoka- ja muita arkielämän menoja A:ta enemmän, kun taas A oli sekä käyttänyt omia varojaan henkilökohtaiseen huvielämään että suorastaan hävittänyt niitä muun muassa pelaamalla jatkuvasti nettipokeria ja totoa, kumpiakin huomattavalla tappiolla. Tätä oli tapahtunut jatkuvasti jo vuosikaudet ennen eron vireilletuloa. A vaati nämä toimet asianmukaisesti huomioitavaksi osituksessa. Osapuolet kiistivät toistensa vaatimukset ja väitteet. Analysoi avioliittolain pohjalta, voisivatko ja millä perusteilla puolisot ylipäänsä saada korvausta väitetyistä toimista ja menettelyistä, ja onko jotakin eroa sillä, missä vaiheessa eroprosessia eri asiat ovat tapahtuneet. 2. Puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovellettava laki ja siitä määrääminen (Mikkola) 3. A oli 30.9.2002 eli 80-vuotissyntymäpäivänään allekirjoittanut testamentin, jonka mukaan hänen omaisuutensa oli menevä hänen kuolemansa jälkeen täydellä omistusoikeudella kahdelle sisarensa tyttärelle B:lle ja C:lle.
Vuoden 2009 keväällä A:n edesmenneen veljen pojanpoika D kääntyi pankkilakimies X:n puoleen ja pyysi tätä laatimaan testamentin, jonka mukaan D saa kaiken A:n omaisuuden. X toimi D:ltä saamien ohjeiden mukaisesti. 12.5.2009 D, pankkilakimies X sekä pankkivirkailija P menivät A:n asunnolle. Pankkilakimies X esitti testamentin A:lle ja kysyi, ymmärsikö A, että kyseessä on testamentti. A:n nyökättyä myöntävästi, pankkilakimies X pyysi A:ta allekirjoittamaan testamentin. A:n allekirjoituksen jälkeen X ja P todistivat allekirjoituksen oikeaksi. A kuoli 16.10.2009. A:n sisaren tyttäret B ja C ottavat sinuun yhteyttä ja kysyvät, onko A:n D:n hyväksi tekemä testamentti pätevät. Heidän mukaansa A ei ole enää moneen vuoteen kyennyt itsenäisesti hoitamaan asioitaan, vaan he, B ja C ovat aina vuorotellen olleet A:n apuna erilaisissa virasto-, pankki- yms. asioissa. B ja C tietävät, että A oli joitakin vuosia sitten terveyskeskuksen vuodeosastolla tutkittavana huonon muistinsa vuoksi. Kotiin palattuaan A oli näyttänyt lääkärinlausuntoa, jossa todettiin jotakin dementiasta. Lausunnon tarkkaa sisältöä B ja C eivät osaa kertoa. Miten neuvoisit B:tä ja C:tä toimimaan tässä asiassa. Perusteltu vastaus. 4. Kolmannen henkilön hoitoa koskevat määräykset testamentissa. (Aarnio-Kangas) 19.2.2009 1. Jos kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvien lainvalintasääntöjen nojalla Suomalaisessa tuomioistuimessa tulee sovellettavaksi vieraan valtion laki, on ulkomaan oikeus selvitettävä tarpeellisessa laajuudessa. Kenen vastuulla ulkomaan oikeuden selvittäminen Suomessa on ja millä tavalla se on selvitettävä? (Mikkola) 2. Edunvalvojan päämiehensä henkilöä koskevasta yleisestä huolenpitovelvollisuudesta säädetään holhoustoimilain 42 :ssä. Mitä huolenpitovelvollisuudella laissa tarkoitetaan ja missä määrin edunvalvoja on siitä vastuussa? (Mäki-Petäjä-Leinonen) 3. Testamenttausvallan delegointikielto? (Saarenpää) 4. Kerro tulkintaongelmista, joita avioliittolain (234/1929) 35.3 :n mukainen niin sanottu kolmas omaisuuslaji aiheuttaa aviovarallisuusjärjestelmässä. (Saarenpää)