Talouden näkymät Lokakuu 2015 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena. Näköpiirissä ei ole olennaista maailmantalouden elpymistä. Kiinassa osakekurssien lasku rauhoittui syyskuussa. Talousindikaattorit viestivät edelleen hidastuvasta kasvusta. Yhdysvalloissa hyvän toisen neljänneksen BKT:n kasvun jälkeen taloustilastot ovat olleet hieman vaisumpia viime aikoina. Fed jätti syyskuun korkokokouksessaan ohjauskoron ennalleen. Näillä näkymin korkoa nostetaan joulukuun kokouksessa. Euroalueella luottamus talouteen on pysynyt verraten vakaana ja viittaa kohtuullisen kasvun jatkuvan lähitulevaisuudessa. Inflaatio painui syyskuussa jälleen miinukselle ja näkymät ovat hyvin maltilliset. Syyskuun korkokokouksessaan EKP laski kasvuennusteita ja sanoi kasvunäkymien riskien olevan alasuuntaisia. Kokouksen jälkeen keskuspankkiirit ovat viestittäneet, että EKP on valmis lisäämään toimia tarpeen vaatiessa. Tuotannon suhdannekuvaajan mukaan talouskasvu jatkui Suomessa heinäkuussa. Talouskasvu on tänä vuonna nollan tuntumassa, eikä näköpiirissä ole olennaista piristymistä. Vuonna 2016 Suomen talous elpyy 0,8 %:n kasvuun. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Hallitus on esittänyt omat toimensa hintakilpailukyvyn parantamiseksi, mutta työmarkkinajärjestöt pyrkivät laatimaan vaihtoehtoisen esityksen.
Maailmantalous kasvaa verkkaisesti indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankaupan kasvu hidastui 0,8 %:iin heinäkuussa. Tammi-heinäkuussa maailmankaupan kasvuvauhti hidastui puoleen viime vuodesta. Globaali teollisuuden luottamusindeksi laski hieman elokuussa. Maailmantalouden kasvu jatkuu verkkaisena. Näköpiirissä ei ole olennaista maailmantalouden elpymistä. Öljyn hinnan aleneminen on tukenut monissa maissa kulutusta, mutta kokonaisuutena sen myönteinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen on jäänyt vähäiseksi. Maailmantalouden riskejä ovat Yhdysvaltain korkojen nostosyklin alku ja sen heijastusvaikutukset, Kiinan talouden hidastuminen ja Kreikan tilanne. Mahdollisuuksiin lukeutuu öljyn halpenemisen viivästyneet myönteiset vaikutukset.
Yhdysvaltojen talous kasvaa kohtalaista vauhtia 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Tarkennettujen tilastojen mukaan BKT kasvoi toisella neljänneksellä annualisoitua 3,9 %. Talouskasvu oli peräisin kotimaisesta kysynnästä ja viennistä. Syyskuussa kuluttajien luottamus vahvistui. Vähittäiskaupan ja teollisuuden kasvuvauhdit hidastuivat elokuussa. Elokuussa uusien työpaikkojen kasvuvauhti hieman hidastui, mutta työttömyysaste laski 5,1 %:iin. Kuluvana vuonna talous jatkaa viime vuosilta tutussa noin 2,5 %:n kasvuvauhdissa. Ensi vuonna kasvu hieman piristyy. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa loppuvuoden aikana.
Euroalueen talous jatkaa kasvussa 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 BKT (määrän muutos) indeksi Teollisuuden 60 ostopäällikköindeksi 55 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähteet: Macrobond, Markit Economics 50 45 40 35 30 Syyskuussa sekä teollisuuden ostopäällikköindeksi että kotitalouksien luottamusindikaattori laskivat hieman. Toisaalta yritysten tunnelmia kuvaava indikaattori kohosi syyskuussa. BKT kasvoi toisella neljänneksellä 0,4 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Vähittäiskaupan ja teollisuuden kasvu nopeutui heinäkuussa. Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna vajaat 1,5 %. Ensi vuonna kasvu on hieman nopeampaa. Elpyminen painottuu kotimarkkinoille. Kiinan ja Venäjän talousongelmat hidastavat euroalueen vientiä. Työttömyysaste oli 11,0 % elokuussa. Euroalueen työttömyys on vähentynyt nyt kahden vuoden ajan. Työttömyys laskee lisää ensi vuonna.
Epävarmuutta kehittyvillä markkinoilla 60 58 56 54 52 50 48 46 ind. Teollisuuden ostopäälliköiden indeksejä 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Intia Kiina Kiinassa osakekurssien lasku rauhoittui syyskuussa. Talousindikaattorit viestivät kuitenkin hidastuvasta kasvusta. Talouspolitiikalla on pyritty elvyttämään Kiinan taloutta. Maan johdon tavoitteena on pyrkiä kohti kestävää ja tasapainoista talouskasvua. Kiinan talouskasvu hidastui vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7 %:iin, ja vauhti laskee edelleen. Venäjän BKT supistui 4,6 % heinäkuussa vuoden takaa eli saman verran kuin toisella neljänneksellä. Öljyn hinnan lasku ja heikkenevä rupla vaikeuttavat lähiaikoina tilannetta. Talous ei elvy ensi vuonnakaan. Talousuudistukset ja raaka-aineiden hintojen lasku nopeuttavat Intian BKT:n kasvua tänä vuonna. Brasilian vaikeudet ovat pitkittymässä talouden taantuessa tänä vuonna. BKT sukelsi lisää toisella kvartaalilla.
indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 20 Raaka-aineiden hintojen lasku tasaantui syyskuussa Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan lasku tasaantui syyskuussa. Öljyn barrelihinta on 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 oli syyskuun lopussa alle 50 dollarin. Markkinaheilunta raaka-aineiden hinnoissa voi hyvin jatkua loppuvuonna. Öljyn futuurihinnat ovat alhaisilla tasoilla. Futuurihinnat ennakoivat 55 dollarin barrelihintaa ensi vuodelle. Viimeaikaiseen öljyn hinnan laskuun ovat vaikuttaneet Kiinan talouskasvun hidastuminen ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Myös muiden raaka-aineiden (pl. energia) hintojen lasku rauhoittui syyskuussa kesän alamäen jälkeen. Kehittyvien maiden talouskasvun hidastuminen ja maailmantalouden kasvunäkymien tummeneminen pitävät raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.
Euroalueen inflaatio miinuksella syyskuussa 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Yhdysvallat Euroalue 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Euroalueen inflaatio oli syyskuussa kokonaisuutena - 0,1 % ja ilman energiaa ja ruokaa 0,9 %. Energian hintojen lasku painoi inflaation miinukselle. Palveluiden ja ruoan hintojen kallistuminen pitivät yllä inflaatiota. Loppuvuonna inflaatio on samanlaista kuin viime kuukausina. Koko vuoden osalta inflaatio on nollan tuntumassa. Ensi vuonna hintojen nousu nopeutuu vajaaseen prosenttiin. Yhdysvalloissa inflaatio oli 0,2 % elokuussa. Matala öljyn hinta piti inflaation lähellä nollaa. Ydininflaatio oli 1,8 % elokuussa. Tänä vuonna USA:n inflaatio pysyy nollan paikkeilla. Ensi vuonna öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu ja inflaatio nousee 2 %:n tuntumaan.
EKP valmiudessa uusiin toimiin 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 % 3 kk:n euribor 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko Syyskuun korkokokouksessaan EKP laski kasvuennusteita ja sanoi kasvunäkymien riskien olevan alasuuntaisia. Korkokokouksen jälkeen keskuspankkiirit ovat viestittäneet, että EKP on valmis lisäämään toimia tarpeen vaatiessa. Tämänhetkisten talouskasvu- ja inflaationäkymien pohjalta EKP joutuu harkitsemaan lisätoimia talven aikana. Keskuspankin ohjauskorko pysyy pitkään alhaalla. EKP:n toimet pitävät lyhyet markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta. Rahoitusmarkkinoiden korko-odotukset ovat tällä hetkellä matalat.
EKP:n arvopaperiostot linjassa tavoitteiden kanssa 1200 1000 800 600 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa 400 Valtionlainat 200 Katetut joukkolainat Omaisuusvakuudelliset 0 arvopaperit 3-2015 9-2015 3-2016 9-2016 Lähde: Macrobond ja OP Tavoite Euroopan keskuspankki aloitti laajennetut arvopapereiden ostot maaliskuussa 2015. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Ostoja tehdään 60 mrd. euron edestä kuukaudessa ja niitä jatketaan syyskuuhun 2016 asti tai niin kauan kunnes EKP näkee inflaation olevan kestävällä polulla lähestyen hieman alle 2 prosentin olevaa inflaatiotavoitetta. EKP:n arvopaperiostot ovat sujuneet suunnitelmien mukaisesti. Arvopaperiostoja tehdään yhteensä 1140 mrd. euron edestä syyskuun 2016 loppuun mennessä.
Pitkät korot hakivat suuntaa syyskuussa 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Euroalue (20 v) Euroalue Yhdysvallat Syyskuussa pitkät korot hakivat suuntaa. Pitkät korot nousivat ennen Fedin syyskuun korkokokousta, mutta kääntyivät laskuun, kun keskuspankki jätti ohjauskoron ennalleen. Kevään korjausliikkeen jälkeen pitkät korot kääntyivät laskuun kesän aikana. Globaalin talousnäkymien ja inflaatioodotusten vaimeneminen painoivat pitkiä korkoja alaspäin. Osakemarkkinoiden hermoilu on näkynyt myös korkojen liikkeinä.
Kreikkaan Syriza-vetoinen hallitus 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % Espanja Saksa Lähde: Macrobond Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Kreikka Portugali 2014 2015 Italia Suomi Syriza-puolue voitti Kreikan parlamenttivaalit syyskuussa. Syriza muodosti uuden hallituksen apupuolueen kanssa. Hallituksen tehtävänä on nyt panna toimeen kolmannen 86 mrd. euron tukipaketin taloustoimia. Kreikan tulee uudistaa talouttansa, tehdä menoleikkauksia ja luoda 50 mrd. euron yksityistämisrahasto. IMF on arvioinut, että Kreikan velkataakka on nykyisellään kestämätön. EU-maat ovat linjanneet, että ne ovat valmiita ainoastaan pidentämään laina-aikoja ja laskemaan lainakorkoja. Kreikan sopeutusohjelman ensimmäisen väliarvion jälkeen lokakuussa 2015 IMF tekee päätöksensä osallistumisesta ohjelmaan. Tällöin selviää mikä on IMF:n rooli tukipaketissa ja millaisia velkahelpotuksia Kreikan velkataakalle tehdään.
Euro varsin vahvana syyskuussa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 2013 2014 2015 SEK 10,0 9,0 8,0 7,0 Euro pysyi varsin vahvana syyskuussa. Suhteessa dollariin liikuttiin päälle 1,10 dollarin. Yhdysvaltojen keskuspankin koronnoston siirtyminen loppuvuoteen heikensi dollaria. Paineet euron heikkenemiselle ovat kuitenkin edelleen olemassa, sillä EKP pitää rahapolitiikkansa kevyenä, kun Yhdysvalloissa kiristetään vähitellen. Maaliskuun puolivälissä euron dollarikurssi kävi alimmalla tasolla sitten vuoden 2003 alun jälkeen. Syyskuun lopussa euro vahvistui hieman suhteessa kruunuun. Ruotsin keskuspankki piti syyskuussa ohjauskoron ennallaan - 0,35 %. Keskuspankki on valmis kasvattamaan valtionlainaostojansa.
Osakemarkkinoiden hermoilu jatkui indeksi 4.1.2010=100 200 Keskeisiä osakeindeksejä 180 S&P 500 160 140 OMX Helsinki Cap 120 100 80 Euro Stoxx 50 60 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond Osakekurssit laskivat lisää syyskuun loppupuolella. Kurssien laskuun vaikuttivat muun muassa uutiset Volkswagenin huijauksesta autojen päästömittauksissa. Kehittyvien maiden talouskasvun hidastuminen ovat myös näkyneet osakekurssien kehityksessä. Osakemarkkinoiden heilunta on ollut runsasta ja päiväkohtaiset vaihtelut suuria. Yhdysvaltain lähestyvä koron nosto, globaalit talouskasvuhuolet ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa. Markkinoita tukee korjaantunut arvostustaso, laajasti kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät.
Suomen talous kasvussa kesällä 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15e 16e Lähteet: Tilastokeskus, OP Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Tuotannon suhdannekuvaaja kasvoi 0,5 % heinäkuussa edellisvuodesta. Toisella neljänneksellä BKT kasvoi 0,2 % edellisestä neljänneksestä ja 0,1 % vuoden takaa. Talouskasvu on tänä vuonna nollan tuntumassa, eikä näköpiirissä ole olennaista piristymistä. Vuonna 2016 Suomen talous elpyy 0,8 %:n kasvuun. Tämä perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Työttömyys nousee 9,4 %:iin kuluvana vuonna ja keskimäärin samana ensi vuonna. Inflaatio on 0,2 % miinuksella tänä vuonna ja nopeutuu hieman ensi vuoden mittaan. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 %:n vajekriteerin. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee jo 66 %:iin.
Kuluttajien luottamus laski syyskuussa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kotitalouksien luottamus heikkeni syyskuussa. Odotukset kuluttajan omasta taloudesta olivat heikot ja näkemykset Suomen taloudesta sekä yleisestä työttömyydestä olivat vaisut. Sen sijaan usko omiin säästämismahdollisuuksiin säilyi hyvänä syyskuussa. Vähittäiskaupan myynnin määrä laski 1,9 % elokuussa. Tammi-elokuussa myynnin määrä pieneni 0,1 %. Yksityinen kulutus kasvoi 0,8 % toisella kvartaalilla vuoden takaa. Yksityinen kulutus kasvaa hieman tänä vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Hyvin matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.
Yritysten luottamuksessa pientä kohenemista Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20-30 Rakentaminen -40 10 11 12 13 14 15 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teollisuuden luottamus parani hieman syyskuussa. Tuotannon arvioidaan pysyvän ennallaan lähikuukausina. Tilauskanta on selvästi normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus nousi syyskuussa. Alan luottamus on vähän pitkän ajan keskiarvoa heikompaa. Tilauskanta oli hieman alle tavanomaisen. Henkilöstön odotetaan supistuvan hieman lähikuukausina. Palvelujen luottamusindikaattori heikkeni vähän. Loppuvuodelle odotetaan pientä myynnin kasvun piristymistä. Vähittäiskaupan luottamus pysyi lähes ennallaan. Myyntiodotukset ovat varovaiset ja myynnin supistumisen odotetaan jatkuvan.
Vienti polki paikallaan heinäkuussa indeksi 2011=100 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 Lähde: Macrobond Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat EU-maat Venäjä 2011 2012 2013 2014 2015 Tavaraviennin arvo kasvoi alle 0,5 % heinäkuussa edellisvuodesta. Tammi-heinäkuussa tavaraviennin arvo oli 2 % vuoden takaista pienempi. Tammi-heinäkuussa vienti euroalueelle kasvoi 7 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle supistui 3 %. Vienti Venäjälle pieneni 32 % tammiheinäkuussa ja osuus oli 5,9 %. Kansantalouden tilinpidon mukaan vienti kasvoi 0,5 % vuoden toisella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Tavaroiden vienti kasvoi, mutta palveluiden vienti väheni. Vuoden takaa vienti laski. Viennin kehitys on vaisua tänä vuonna. Ensi vuonna viennin kasvu vilkastuu 2 %:iin. Tammi-heinäkuussa teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat 6,8 % vuoden takaa. Laivatilaukset kasvattivat merkittävästi tilauskantaa kesäkuussa.
Vaihtotase ylijäämäinen kesällä mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli heinäkuussa 0,4 mrd. euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin alijäämä oli 0,7 mrd. euroa. Heinäkuussa vaihtotaseen 12 kk:n summa oli ylijäämäinen ensi kerran sitten syyskuun 2011. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen. Myös tilastotarkistuksella on oma osuutensa. Tammi-heinäkuussa vaihtotase oli 0,3 mrd. euroa alijäämäinen, vuosi sitten samana ajankohtana alijäämä oli 2,9 mrd. euroa. Tammi-heinäkuussa kauppatase oli ylijäämäinen ja muut vaihtotaseen alaerät olivat alijäämäisiä. Koko vuoden osalta vaihtotase on lähellä tasapainoa tänä vuonna.
Investoinnit kasvussa ensi vuonna mrd. 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 hinnoin Muut* Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet * Kasvatettavat biologiset varat ja henkiset omaisuustuotteet (ml. tutkimus ja kehittäminen) 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Investointien lasku jatkui toisella neljänneksellä. Rakennusinvestoinnit pienenivät, kun sekä asuinrakentaminen että muu rakentaminen olivat laskussa. Edellisestä neljänneksestä investoinnit pysyivät kuitenkin paikallaan. Kone- ja laiteinvestoinneissa oli pientä kasvua. Maa- ja vesirakentaminen kasvoi selvästi vuoden takaa. Touko-heinäkuussa myönnettiin rakennuslupia ja aloitettiin rakennushankkeita viimevuotista vähemmän. Investoinnit vähenevät kuluvana vuonna edelleen, mutta niiden supistumisvauhti on aiempia vuosia hitaampaa. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy ensi vuonna. Etenkin yritysten investoinnit kasvavat. Investoinnit kasvavat yhteensä 3 % ensi vuonna.
Valtiontalouden tasapaino kohentunut mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 35 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli tammielokuussa 1,8 mrd. euroa, kun vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 3,2 mrd. euroa. Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana valtion velka kasvoi 3,1 mrd. euroa ja oli neljänneksen lopussa 112,9 mrd. euroa. Julkinen velka on tänä vuonna 63 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä on 3,2 %. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä kohenee alle 3 %:n vajekriteerin. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee jo 66 %:iin.
Hallituksen kilpailukykyä parantavien toimien vaikutukset talouskasvuun Toimet Pyhäpäivät palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä Ensimmäinen sairauspäivä palkaton ja päiviltä 2 9 maksetaan 80 prosenttia palkasta Lomarahaa leikataan 30 prosentilla Pitkiä lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 %-yksiköllä vuoden 2017 alusta Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % 0,8 1,4 1,3 0,1 1,41 Yhteensä 5 % Hallitus pyrkii parantamaan talouden hintakilpailukykyä alentamalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 5 %. Esitettyjen toimien perusteella julkisella sektorilla muodostuu säästöjä 1,5 mrd. euron edestä (0,7 % BKT:sta). Yksikkötyökustannusten lasku lisää keskipitkällä aikavälillä BKT:ta usealla prosentilla ja parantaa työllisyyttä kymmenillä tuhansilla. Jos lainsäädäntäprosessi etenee suunnitelmien mukaan, niin esitetyt toimet astuvat voimaan nykyisten työehtosopimusten jälkeen vuoden 2017 alusta. Hallitus on esittänyt omat toimensa hintakilpailukyvyn parantamiseksi, mutta työmarkkinajärjestöt pyrkivät laatimaan vaihtoehtoisen esityksen.
Työttömyyden nousu hidastui hieman loppukesällä Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 45 40 35 30 25 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 10 9 8 7 6 Työttömyysaste oli elokuussa 8,3 %, mikä oli 0,9 %-yksikköä edellisvuotta korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli 9,5 %. Työttömyysasteen trendi on huhtikuusta lähtien pysynyt paikallaan. Elokuussa työllisiä oli 47 000 enemmän ja työttömien määrä kasvoi 26 000 hengellä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi elokuussa. Samaan aikaan myös lomautettujen määrä lisääntyi. Työttömyysaste nousee 9,4 %:iin tänä vuonna ja pysyy samassa lukemassa ensi vuonna. 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond 5
Inflaatio pysyi miinuksella elokuussa 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Elokuussa inflaatio oli 0,2 % miinuksella. Inflaatiota hidasti eniten polttonesteiden, asuntolainojen korkojen lasku sekä matkaviestintäpalveluiden kuluttajahintojen halpeneminen. Inflaatiota pitivät yllä vastikkeiden, vuokrien ja ajoneuvoveron kallistuminen. Elokuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja 0,3 prosenttiyksiköllä. Loppuvuonna inflaatio pysyy edelleen vaimeana. Alhainen öljyn hinta ja yleinen hintojen nousuvauhdin hidastuminen painavat inflaation miinukselle tänä vuonna. Inflaatio on keskimäärin - 0,2 %. Ensi vuonna inflaatio nousee vähän ja on keskimäärin 0,6 %.
Asuntojen hinnat nousivat vähän elokuussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 106 Koko maa 104 102 100 Muu Suomi 98 96 10 11 12 13 14 15 Lähde: Tilastokeskus Elokuussa asuntojen hinnat nousivat 0,5 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat, kun taas muualla Suomessa ne laskivat. Verrattuna edellisvuoteen hinnat laskivat 0,4 % koko maassa. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet pysyivät syyskuussa yli pitkän aikavälin keskiarvon. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää yllä varovaisuutta. Loppuvuoden ja ensi vuoden aikana markkinoiden odotetaan kuitenkin hieman piristyvän.
OPn suhdanne-ennuste Elokuu 2015 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2013 2014 2015e 2016e Bruttokansantuote -1,1-0,4-0,3 0,8 Tuonti 0,0 0,0 0,3 2,1 Vienti 1,1-0,7 0,0 2,0 Kulutus 0,0 0,3 0,5 0,5 - yksityinen -0,3 0,5 0,8 0,8 - julkinen 0,8-0,2-0,2-0,3 Investoinnit -4,8-3,3-2,2 3,0 Muita keskeisiä ennusteita 2013 2014 2015e 2016e Kuluttajahintojen muutos, % 1,5 1,0-0,2 0,6 Ansiotason muutos, % 2,1 1,4 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,4 Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -1,8-1,9-0,3-0,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,5-3,2-3,2-2,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 55,8 59,3 63,0 66,1
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi Twitter: @OP_Ekonomistit