NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Toimivat, esteettömät työtilat -seminaari 18.3.2015 Leena Aalto vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Työterveyslaitos
Toimistotyön historiaa Toimistotyötä alettiin keskittää 1800-luvulla sitä varten suunniteltuihin rakennuksiin. Ensimmäiset toimistorakennukset olivat huonetoimistoja, joissa työntekijöillä oli omat ikkunalliset henkilöhuoneet tai työpisteet jaetussa henkilötyöhuoneessa KOPPIKONTTORI Tilaratkaisuina käytettiin keskikäytävä-, sivukäytävä- ja kaksoiskäytävätoimistoja.
Toimistotyön historiaa 1900-luvun alussa kehitetty avotilatoimisto koostui suuresta avonaisesta tilasta, joka korosti yhteisöllisyyttä AVOKONTTORI 1960-luvulla kehitetyssä maisematoimistossa kaikki työskentelivät avonaisessa huonetilassa, jossa työpisteet eroteltiin matalilla seinäkkeillä. Avotoimisto kehittyi 1970-luvulla maisematoimiston vastineeksi. 1980-luvulla kehitetty, Suomessa yleinen yhdistelmätoimisto eli kombikonttori yhdisti maisematoimiston tilatehokkuuden ja huonetoimiston yksilötyön tehokkuuden.
Toimistotyön historiaa
Monitilatoimisto tietotyön murroksen synnyttämä joustava ja muunneltava tilakonsepti räätälöidään yrityksen tarpeita vastaavaksi monitilatoimistoon sisältyy suljettuja ja avoimia alueita työntekijät työskentelevät pääasiassa avoimessa tilassa ilman omaa erillistä työhuonetta tai edes omaa pysyvää työhuonetta mahdollistaa sopivan työtilan valinnan kulloiseenkin työtehtävään vaatii työn analyysiä koska tiloja käyttävät tarpeiltaan erilaiset ihmiset, suunnittelussa on panostettava tavallista enemmän ergonomiaan.
Monitilatoimistossa on rauhallisia tiloja keskittymistä vaativille töille täysin hiljaisia tiloja erilaisia ryhmätyötiloja avoimia tiloja, jotka tukevat henkilöstön vapaamuotoista keskustelua ja mahdollistavat nopeat kokoontumiset kohtaamispaikkoja erikokoisille ja tyyppisille neuvotteluille ja yhteistyötilanteille
Monitilatoimisto Myös avotoimistoa, jonka yhteydessä on puhelinkoppi tai vetäytymistila, voidaan käsitteellisesti pitää monitilatoimistona, vaikka työolosuhteiltaan se muistuttaa tavanomaista avotoimistoa. Monitilatoimistot eroavat toisistaan myös sen suhteen, onko työntekijöillä omia työpisteitä vai ovatko työpisteet yhteiskäytössä niin sanottuina jaettuina työpisteinä.
Miksi monitilatoimistoon? Tilankäyttöä tehostetaan ja organisoidaan uudelleen julkisen ja yksityisen sektorin toimitiloissa monien haasteiden ajamina Energiatehokkuusvaatimukset Kustannussäästöt Muuttuva työ ja uudet työn tekemisen tavat Osaamisen jakamisen ja yhteistyön kulttuurin vahvistaminen Luovuuden ja tuottavuuden lisääminen
Mobiili työ Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen on muuttanut työelämää. Mobiili työ: enemmän kuin kymmenen tuntia viikossa töitä muualla kuin pääasiallisella työpaikallaan käyttäen tieto- ja viestintäteknologiaa, (Hyrkkänen ja Vartiainen 2005) Työntekijän mobiilius voi olla joko fyysistä liikkumista paikasta toiseen tai virtuaalista liikkumista tietoverkoissa sekä usein niiden yhdistelmiä. Myös työympäristö voi liikkua työntekijän tehdessä työtään esim. liikennevälineissä. Liikkuva työskentely edellyttää etenkin toimivia tieto- ja viestintäjärjestelmiä sekä pitkälti paperitonta työskentelytapaa.
Monipaikkainen työ Suomessa Noin kolmannes palkansaajista tekee monipaikkaista työtä ainakin satunnaisesti: työnantajan toisessa toimipisteessä asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona useampien yritysten käyttöön tarkoitetuissa etätyökeskuksissa tai toimistohotelleissa erilaisissa kulkuneuvoissa (juna, bussi, lentokone) muissa julkisissa paikoissa (kahvila, lentokenttä, aulatilat)
Etätyö Suomessa Suomi on eri tutkimusten mukaan yksi Euroopan kärkimaita etätyösovelluksissa. Arviot vaihtelevat viidestä prosentista lähelle kahtakymmentä. Palkansaajista noin 14 % tekee etätyötä varsinaisen päätyöpaikan ulkopuolella vähintään satunnaisesti Suurin etätöitä tekevistä aloista on hallinnon ala, johon on helppo liittää etätyön mahdollisuus. Etätyön mahdollisuus kohdistuu selvästi enemmän yksityiselle sektorille kuin kunnalliselle Eniten etätyötä tehdään kotona.
Etätyö Etätyö mahdollistaa työn tekemisen tilanteissa, jolloin se ei muuten olisi mahdollista liikenne-esteet kuten huonot kelit, poikkeustilanteet liikenneyhteyksissä, fyysiset rajoitteet, asuinpaikan määräytyminen puolison työn mukaan jne. vajaakuntoisten paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään parantunut työn ja elämän kokonaistilanteen hallinta lisää työntekijän tyytyväisyyttä ja motivaatiota.
Etätyön hyötyjä Keskeisimpiä etätyöhön liittyviä yksilötason hyötyjä ovat: ajan ja rahan säästö työmatkojen jäädessä pois lisääntynyt työrauha työtehon lisääntyminen työajan joustavuus ja työn rytmittäminen omien tarpeiden mukaan työn ja perhe-elämän joustavampi yhdistäminen
Etätyön haittoja Keskeisimpiä etätyöhön liittyviä yksilötason haittoja ovat: työrauha vs. eristyneisyys työajan joustavuus vs. työn ja vapaa-ajan sekoittuminen työn ja perheen joustavampi yhdistäminen vs. etätyötilanne vaatii sopeutumista koko perheeltä työpisteen ergonomia ja apuvälineiden säädettävyys
Monitilatoimiston esimerkki lay-out ryhmätyötiloja hiljaisia tiloja avotilaa 17.3.2015 rauhallisia tiloja
Esteettömyys työpaikalla Esteettömyys on kaikkien käyttäjäryhmien, myös ikääntyvien ja eri tavoin toimintaesteisten, huomioon ottamista tekniikan, tilojen ja toiminnan suunnittelussa. Työpaikan esteettömyys helpottaa kaikkien työtä. Erityisen tärkeää esteettömyys on osatyökykyisille ja ikääntyneille työntekijöille. Esteettömän työpaikan suunnittelussa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä.
Esteettömyys työpaikalla Esteettömällä työpaikalla työtilat ovat helposti muunneltavat erilaisia käyttäjiä ajatellen. Työvälineet ovat helppokäyttöisiä, ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Työn organisoinnissa huomioidaan työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet Erityisjärjestelyt ovat osa työpaikan normaalia toimintaa: teknologiaratkaisut sekä näköön, kuuloon, allergioihin, aistiyliherkkyyteen ja liikkumisen apuvälineisiin liittyvät järjestelyt.
Esteettömyys työpaikalla Esteettömällä työpaikalla kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia, ja jokainen saa apua tarvittaessa. Työterveyshuolto tukee työnantajaa työpaikan mukauttamisessa. Esteettömyys perustuu yhdenvertaisuuteen, jota Suomen lainsäädäntö edellyttää. Esteettömyys tarkoittaa yleensä parempia ratkaisuja kaikille. Esteettömyyttä voidaan usein parantaa ilman lisäkustannuksia, kun se huomioidaan jo ympäristöjä, palveluja ja tuotteita suunniteltaessa.
Esteettömyys työpaikalla Työpaikan esteettömyys tarkoittaa: työpaikkarakennuksen saavutettavuutta liikkumis- ja toimimisesteettömyyttä rakennuksessa ergonomista työympäristöä joustavaa työn organisointia tasa-arvoista kohtelua helppokäyttöisiä työvälineitä kaikkien saavutettavissa olevia palveluja.
Esteettömyys työpaikalla Työympäristö ja työvälineet: erityismitoitetut auton pysäköintipaikat ja esteettömät sisäänkäynnit selkeät opasteet, kynnyksettömät kulkuväylät ja tasonvaihtolaitteet helposti säädettävät työpisteet työvälineiden mukauttaminen, työn apuvälineet säädettävä valaistus ja hyvä ääniympäristö toimivat ruokala-, kahvihuone- ja saniteettitilat kaikille soveltuvat kokous- ja koulutustilat, äänentoistolaitteet ja induktiosilmukka.
Työympäristön suunnittelu Työympäristö voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työympäristöön. Fyysiseen työympäristöön kuuluvat työtilat, työpaikan sosiaalitilat ja kulkuväylät, työssä käytettävät välineet sekä työjärjestelyt. Työympäristöllä on vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen, työmotivaatioon sekä työsuorituksen tasoon. Työn, työympäristön ja työpisteen suunnittelussa huomioitava ihmisten erilaisuus kuten toimintakyky, koko, sukupuoli, tiedot, taidot ja ikä. Sovittava yhteiset pelisäännöt tilojen käytöstä.
Työtilan suunnittelu Työtila koostuu koneista, laitteista, apuvälineistä ja kalusteista. Niiden hyvä sijoittelu ja mitoitus helpottavat ja tehostavat työn tekemistä. Ergonomia tulee huomioida ennalta ehkäisevästi uusien työtilojen ja työtehtävien suunnittelussa. Ihmiselle on tärkeätä, että työtilan järjestelyt mahdollistavat hyvän työasennon, asennon vapaan vaihtamisen ja esteettömät työliikkeet. Työtila voi olla selkeästi rajattu alue, työhuone tai seinäkkeiden avulla erotettu avotilan osa.
Työpistekalustus Työtaso, työtuoli, säilytyskalusteet ja monenlaiset seinäkkeet muodostavat työpisteen peruskalustuksen. Näyttöpäätteen ääressä työskenneltäessä hyvä ja tukeva istuma-asento sekä sopiva katseluetäisyys ja katsekulma ovat tärkeitä seikkoja. Työtuolien ja työpöydän korkeuden säätömahdollisuus
Orientoitavuus työympäristössä Hahmotettavuus tilajärjestelyjen selkeys värit, kontrastit materiaalit Opasteet ja ohjaus oikea paikka ja koko valaistus
Orientoitavuus Näkymät sisätilasta toiseen sisätilasta ulos luontonäkymä tai maamerkki Akustiikka erilaiset ääniympäristöt
Huomioita toimistotilojen esteettömyydestä Kynnyksiä usein paljon, ei esteetön työympäristö Sermien suuri määrä lisää ahtauden tuntua, vaikeuttaa siivousta, lisää pölyä kerääviä pintoja ja sermien jalkoihin voi kompastua Johtoja lattialla, tekniikassa puutteita Opasteita yleensä liian vähän Opasteet väärässä paikassa tai liian pieniä Ei kontrasteja opasteissa Lattiamateriaali tai pöydän pinta saattavat häikäistä Monikuvioinen lattiamateriaali vaikeuttaa näkövammaisen liikkumista
Huomioita toimistotilojen esteettömyydestä Ei ole tehty työn analyysia Puutteellinen äänieristys Kuulokkeista kuuluu läpi Puheääni häiritsee eniten (Hongisto 2015) Avotilassa hälyääniä Lasiseinistä ja näyttöpäätteestä häikäisyä Valaistus häikäisee Valaistusratkaisuissa, kalusteissa tai työvälineissä ei säätömahdollisuutta Liian pienet wc-tilat
17.3.2015
17.3.2015
Kysymyksiä? leena.aalto@ttl.fi