SPATIA Raportteja 4/2016 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 2/2016 TYÖVOIMAPULA-AMMATIT Työllisten ja työttömien ikärakenne ja eläköityminen Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto
Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi/spatia ISBN: 978-952-61-2118-5 (PDF) ISSNL: 1795-9594 ISSN: 1795-9594
Sisällys Sisällys... 0 1 Aluksi... 1 2 Työtehtävien muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät... 2 3 Säilyviä ammatteja, uusia tehtäviä ja töitä... 5 4 Työvoimapula-ammatit Pohjois-Karjalassa... 7 5 Työttömien työnhakijoiden ammatti- ja ikärakenne Pohjois-Karjalassa... 13 6 Työvoimapula-alojen työllisten ikärakenne Pohjois-Karjalassa... 19 7 Ikäryhmien kentät työmarkkinoilla ja eläkkeelle siirtyminen... 26 Työlliset ikäryhmittäin... 26 Työllisten eläköityminen... 32 8 Lopuksi... 38 9 Lähteet... 40 Liitteet Liite 1. Pohjois-Karjalan elinkeinorakenne ikäryhmittäin vuonna 2014... 41 Liite 2. Pohjois-Karjalan työlliset ammatin mukaan vuonna 2014... 42 Liite 3. Pohjois-Karjalan pula-ammateissa vuonna 2014 toimineiden vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrät ja osuudet... 50
1 Aluksi Tämän Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) -hankkeen selvityksen tavoitteena on kuvata työtehtävien muutoksia, säilyviä ja uusia ammatteja sekä Pohjois-Karjalan työvoimapula-ammatteja. Työvoimapula-ammattien tarkastelu perustuu Pohjois-Karjalan ammattibarometriin (II/2016). Tavoitteena on kuvata eri ikäryhmien ammatillisia kenttiä työmarkkinoilla, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Ammattibarometrin antamaa kuvaa työvoimapulasta ja työvoiman ylitarjonnasta syvennetään selvittämällä työvoimapula-alojen työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Selvityksessä tarkastellaan näiden alojen työllisten ja työttömien määriä ja ikärakennetta sekä työllisten eläköitymistä vuoteen 2028 mennessä. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä eläkeikärajat nousevat vaiheittain siten, että jokaiselle vuoden 1954 jälkeen syntyneiden ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alaraja ja tätä myöhempi tavoiteeläkeikä. Selvityksessä on tehty seuranta-asetelma, joka kuvaa vuoden 2014 koko työvoiman ja työvoimapula-ammattien työllisten eläkeikärajojen saavuttamista. Aineistoina käytetään Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (II/2016), työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston, opetushallituksen tietokanta Vipusen, Tilastokeskuksen työssäkäynti- ja elinkeinorakenne - tietokannan sekä ETKO-hankkeen Tilastokeskuksesta tilaaman työllisten ikärakennetta ja ammatteja koskevaan erillisaineiston tietoja. 1
2 Työtehtävien muutokset ja niihin vaikuttavat tekijät Suomen työmarkkinoiden rakenne, toiminta ja työn sisällöt ovat muuttuneet ja muutosten oletetaan voimistuvan tulevaisuudessa entisestään. Työmarkkinoita ja työn sisältöjä jo muuttaneista ja niitä edelleen muuttavista tekijöistä tärkeitä ovat informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) kehitys, kansainvälisen kaupan luonteen muuttuminen sekä väestömuutokset. (Kauhanen 2014, 3.) Informaatio- ja kommunikaatioteknologialla on kaksi työmarkkinoiden rakennetta ja työn sisältöjä muuttavaa ominaisuutta: yleiskäyttöinen teknologia ja ICT-teknologian käytön kasvun kiihtyminen käyttöönoton laajentuessa (eksponentiaalinen kasvu). Yleiskäyttöisenä teknologiana ICT:tä hyödynnetään useilla toimialoilla kaikissa kehittyneissä talouksissa, ja se kehittyy jatkuvasti luoden uusia tuotanto- ja jakelumahdollisuuksia. Lisäksi sen hyödyt ovat seurausta kyseistä teknologiaa tukevista prosessi-, tuote-, organisaatio ja johtamisinnovaatioista. ICT:n eksponentiaalinen kasvu mahdollistaa suurten tietomassojen varastoinnin, käsittelemisen ja kommunikoinnin. Digitalisaatio, keinoäly ja robotiikka muuttavat tehtävärakenteita ja työn tekemisen tapoja. (Kauhanen 2014, 3 4.) Sellaiset rutiininomaiset työt, jotka sisältävät paljon toistoa, on siirretty koneiden tehtäväksi. Teknologia on parantanut työn tuottavuutta, johtanut uuteen työnjakoon ihmisten ja koneiden välillä sekä tehnyt joitain paljon toistoa vaativia työtehtäviä ja ammatteja tarpeettomiksi. Samalla työelämän polarisaatio on lisääntynyt. (Ks. Mitrunen 2013; Kauhanen 2016.) Kansainvälinen kauppa on muuttunut siten, että kaupankäyntiin sisältyy yhä enemmän palveluja, tehtäviä ja toimintoja eikä ainoastaan tuotteita. Kansainvälinen kauppa koskee myös entistä useammin työtehtäviä suorittavia yksilöitä kuin yrityksiä, ja tällä on vaikutusta kansainvälisen kaupan yhteiskunnalliselle merkitykselle. Kansainvälistä kauppaa luonnehtivat ennustamattomuus, äkillisyys ja se, että sen kohteena ovat aiempaa useammin yksilöt eivätkä yritykset, sektorit tai koulutusryhmät. (Kauhanen 2014, 4 5.) Ennustamattomuudella tarkoitetaan sitä, että teknologisen kehityksen myötä aivan uudet tehtävät (esimerkiksi röntgenkuvien tulkinta) saattavat tulla kansainvälisen kaupan kohteeksi. Nykyisin tiedetään heikosti, mitkä tekijät tukevat tiettyjen tehtävien suorittamista samassa paikassa eli on vaikea ennustaa, miten tehtäviä voidaan tulevaisuudessa jakaa ja mihin sijaintipaikkoihin. Esimerkiksi kommunikaatiokustannusten pieneneminen voi muuttaa käsitystä siitä, mitä tehtäviä voidaan siirtää paikasta toiseen ja näitä tehtäviä koskevat päätökset voidaan tehdä hyvinkin nopeasti. Lisäksi kansainvälisen kaupan kohteena ovat enenevässä määrin yksilöt yritysten asemasta. Kun yritys onnistui kansainvälisessä kaupassa, merkitsi se aiemmin yrityksen kaikkien työntekijöiden työsuhteen jatkumista. Nykyisin sillä voi olla merkitystä vain yrityksen yksittäisten työntekijöiden kannalta. (Kauhanen 2014, 4 5.) Globalisaatio on edennyt kansainvälisessä kaupassa siihen, että kilpailu on siirtynyt jopa yksilö- tai tehtävätasolle. Teknologia on siirtänyt työtä erilaisiin verkoistoihin ja se on muuttanut myös työyhteisön käsitettä. (Mäenpää 2016.) Väestön ikääntymisen vaikutus työmarkkinoiden rakenteeseen tunnistetaan neljällä tavalla. Kun työikäinen väestö pienenee, paine työn tuottavuuden kasvuun lisääntyy. Tuottavuuskasvun kannalta on olennaista, että ikääntyvät työntekijät työskentelevät sellaisissa tehtävissä, joissa heidän iästään ja kokemuksestaan on hyötyä. Ikääntyvän väestön myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä lisääntyy. (Kauhanen 2014, 5.) Terveydenhuollon työvoimatarpeen arvoidaan kasvavan noin kymmenen prosenttia ja ikääntyneiden hoivapalveluissa lähes 20 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. Tämä merkitsee entistä useammalle mahdollisuutta työskennella sosiaali- ja terveysalalla, vaikka digitalisaatiota hyödynnetään tälläkin alalla entistä enemmän. Arviolta noin 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien työstä voitaisiin tehdä automatisaatiota ja robotiikkaa hyödyntämällä. Robotiikka keventäisi hoitotyötä, korvaisi ja täydentäisi joitain tehtäviä. Hoitohenkilökunnan työ kohdistuisi entistä enemmän asiantuntijuutta vaativaan työhön. (Kangasniemi & Andersson 2016.) 2
Vanhempien ikäryhmien siirtyminen eläkkeelle tarkoittaa myös väestön koulutustason nousua, koska nuoremmat ikäryhmät ovat ikääntyneitä paremmin koulutettuja. Tämä osaltaan muuttaa työelämän tehtävärakenteita. Väestöllisen muutoksen oletetaan vaikuttavan arvojen ja asenteiden muutokseen työelämässä, sillä nuorten suhtautuminen työtä ja vapaa-aikaa kohtaan oletetaan olevan erilaisia kuin vanhemmilla sukupolvilla. Tosin sekä suomalaiset että kansainväliset tutkimukset ovat päätyneet samaan tulokseen siitä, että sukupolvien arvoissa ja asenteissa on enemmän jatkuvuutta kuin eroja. Sen sijaan sukupolvien sisällä on enemmän hajontaa niin arvoissa kuin asenteissa työelämää kohtaan. (Kauhanen 2014, 6.) Etlassa tehtyjen laskelmien mukaan mukaan kolmasosa suomalaisesta työvoimasta on alttiina digitalisaatiolle seuraavan kahden vuosikymmenen aikana (Pajarinen & Rouvinen 2014). OECD:n julkaiseman tutkimuksen mukaan vain noin seitsemää prosenttia suomalaisista työpaikoista uhkaa automatisointi. Luku on OECD-maiden pienimpiä ja sitä selitetään sillä, että tuotannossa hyödynnetään jo verrattain paljon automatisaatiota ja että suomalainen työvoima on hyvin koulutettua. (Arntz ym. 2016.) Digitalisaatio, robotiikka ja muun teknologian kehitys muuttavat työtehtäviä ja ammatteja sekä korvaavat ihmistyötä. Osa työtehtävistä ja ammateista häviää kokonaan ja osa siirretään ulkomaille. Ilmiönä digitalisaatio tulee kuitenkin vaikuttamaan kaikkiin ammatteihin. Digitalisaation vaikutus työmarkkinoille ja eri työtehtäviin kohdistuu eri tavoin. Tehtäviä, joissa tarvitaan ongelmien tunnistusta ja ratkaisutaitoa sekä viestintää, ei voida korvata tietotekniikalla. Sen sijaan rutiininomaiset ja toistuvat tehtävät ovat helposti korvattavissa koneilla. Kauhanen (2014, 8) luokittelee tietotekniikan ja ihmisen tehtävät viiteen eri luokkaan: 1) asiantuntija-ajatteluun, 2) monimutkaiseen kommunikaatioon, 3) kognitiivisiin rutiinitehtäviin, 4) manuaalisiin rutiinitehtäviin ja 5) manuaalisiin ei-rutiinitehtäviin. Asiantuntija-ajattelua vaativissa tehtävissä tunnistetaan ja ratkaistaan ongelmia. Tehtäviä ei voi pilkkoa sääntöihin, vaan niiden ratkaiseminen edellyttää ihmisen luovaa ongelmaratkaisutaitoa. Suuri osa erityisasiantuntija- ja asiantuntijatehtävistä kuuluu tähän luokkaan. Esimerkiksi tuotekehittäjä ratkoo ongelmia, joihin ei ole olemassa ennalta määriteltyjä ratkaisuja. Tietotekniikka voi olla tuotekehittäjän apuna, mutta se ei pysty kokonaan korvaamaan ihmistä. Monimutkaista kommunikaatiota vaativat tehtävät edellyttävät ihmisten välistä kanssakäymistä, jossa vaaditaan tilannesidonnaista reagointia. Palvelu- ja myyntityössä ihminen on toistaiseksi konetta huomattavasti tehokkaampi hankkimaan ja välittämään tietoa sekä suostuttelemaan asiakasta. Tosin esimerkiksi puhelinmyyntityössä automatisoitu ohjelmisto pystyy soittamaan miljoonia myyntipuheluja samaan aikaan. Viestinnässä ainoastaan ihminen pystyy informaatiosisällön tuottamiseen ja ihmisten väliseen monimutkaiseen viestintään, vaikka sekin teknistyy koko ajan. (Kauhanen 2014; 2016; Pajarinen & Rouvinen 2014.) Kognitiiviset rutiinitehtävät, jotka voidaan kuvata loogisilla säännöillä, ovat korvattavissa tietotekniikalla. Koneet hoitavat rutiinitehtäviä ihmisiä nopeammin, halvemmin ja huolellisemmin. Esimerkiksi kirjanpito ja yksinkertaiset toimistotehtävät ovat täysin automatisoitavissa. Myös manuaaliset rutiinitehtävät, jotka ovat fyysisiä ja jotka voidaan kuvata säännöillä, ovat korvattavissa tietotekniikalla. Manuaaliset rutiinitehtävät ovat robottien ydinosaamista, koska ne toistuvat samankaltaisena. Esimerkiksi teollisuustuotteiden kokoonpanijoiden tehtävät ovat siirtyneet koneiden suoritettaviksi. Sen sijaan manuaaliset ei-rutiinitehtävät, joiden suorittaminen edellyttää havaitsemista ja hienomotoriikkaa, eivät ole kokonaan koneiden korvattavissa. Itse asiassa manuaalisiin ei-rutiinitehtäviin tietotekniikan vaikutus on ollut vähäisintä. Se ei ole pystynyt korvaamaan niitä eikä se ole juurikaan helpottanut näiden tehtävien suorittamista. Monet manuaaliset ei-rutiinitehtävät löytyvät rakennustyömailta, sairaaloista tai siivoustehtävien parista. Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, koska aiemmin manuaalisena ei-rutiinitehtävänä pidetty autolla ajo on korvautumassa itseohjautuvilla autoilla ja ensimmäiset ohjelmoitavat uuden ajan siivousrobotit on otettu käyttöön. (Kauhanen 2014; 2016; Pajarinen & Rouvinen 2014; PAM-lehti 19.5.2016.) 3
Teknologinen murros työelämässä johtaa työllisyyden polarisoitumiseen. Muutokset kohdistuvat enemmän matalapalkka-aloilla työskenteleviin, vähemmän koulutettuihin sekä työntekijöihin, jotka työskentelevät yksityisellä sektorilla ja teollisuudessa. Sukupuolten välillä ei ole juurikaan eroa. (Pajarinen & Rouvinen 2014, 43 43.) Työntekijän kannalta arvokkaita taitoja ovat ne, joita kone ei osaa, mutta joiden hyödyntämistä tekniikka tukee. Näitä työtehtäviä on sekä korkeapalkkaisissa asiantuntijatehtävissä sekä matalapalkkaisissa palvelutehtävissä (manuaaliset ei-rutiinitehtävät). Ammattiryhmien määrällistä kehitystä vuosina 1996 2008 kuvaavien tilastojen mukaan erityisasiantuntijoiden, asiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä johtajien ammattiryhmissä työskentelevien määrä lisääntyi. Sen sijaan keskipalkkaisissa toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammattiluokissa työskentelevien osuus väheni. Työllisten määrä kasvoi myös sellaisilla matalapalkka-aloilla, joilla työntekijöitä on vaikea korvata teknologialla. Tuotannon edelleen automatisoituessa tegnologinen kehitys vaikuttaa eri tavoin eri ammatti- ja työnekijäryhmien asemaan. (Kauhanen 2016, 25.) 4
3 Säilyviä ammatteja, uusia tehtäviä ja töitä Vaikka teknologinen kehitys muuttaa koko työelämää ja kaikkia ammatteja, se ei merkitse työn loppumista. ETLAn julkaistessa raporttinsa Compurerization Threatens One Third of Finnish Employment (Pajarinen & Rouvinen 2014), se esitti listoja vähiten ja eniten uhatuista ammateista. Turvatuimpien ammattien joukossa olivat mm. opetusalan ammatit (opetusmenetelmien erityisasiantuntijat, opetusalan johtajat, opettajat, opinto-ohjaajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat), sosiaali- ja terveysalan ammatit (ravitsemisalan asiantuntijat, kuulontutkijat, puheterapeutit, sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat, ylihoitajat, osastonhoitajat, proviisorit, muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat), maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijat sekä myynti- ja markkinointijohtajat. Uhatuimpia ammatteja olivat mm. puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät, tallentajat, kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat, palkanlaskijat, taloushallinnon työntekijät, teollisuuden kokoonpanijat ja prosessityöntekijät sekä kirjastotyöntekijät. Teknologisen kehityksen myötä syntyy uusia töitä ja työtehtäviä. Jo uuden teknologian kehittäminen luo uusia työpaikkoja ja -tehtäviä. Tämä uusi syntyvä työ ei ole pelkästään insinöörityötä, vaan uudet teknologiat tarvitsevat myös ihmistieteiden asiantuntemusta. Esimerkiksi sosiaalisen median asiantuntija on täysin uusi tehtävä, joka on syntynyt sosiaalisen median kehittymisen myötä. Automaatio voi luoda sellaisia työtehtäviä, joissa ihmisellä on suhteellinen etu koneeseen nähden. Matalapalkka-aloilla, jossa suoritetaan manuaalisia ei-rutiinitehtäviä, pienten palkkojen oletetaan kannustavan ihmisiä innovoimaan uusia töitä. (Kauhanen 2016, 23.) Uutena työtä synnyttävänä alana Kauhanen ym. (2015) nostavat esille digitaalisten alustojen varaan rakennetut työmarkkinat, jotka ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Digitaalisilla alustoilla tehtävät työt perustuvat usein yksittäisten työsuoritusten vaihdantaan ilman työsuhdetta. Puhutaan uberisaatiosta, keikkatai jakamistaloudesta. Tunnetuimpia kansainvälisiä digitaalisia alustoja ovat Uber (kuljetus), Airbnb (majoitus) sekä Facebook ja Twitter. Esimerkkejä suomalaisista alustoista ovat mm. Moppi.com (siivous) ja Suppilog.fi (B2B kauppapaikka). Myös uusista tulevaisuuden ammateista (Taulukko 1), jotka voivat olla täysin erilaisia kuin vanhat työt, on tehty useita listauksia. Kauhasen (2016) esittämiä uusia ammatteja ovat palvelurobotin apulainen, big datan syväsukeltaja, personoitujen etämatkojen tuottaja, kehomuunnelmiin erikoistunut eetikko, tekoälyvuorovaikutuksen valmentaja, jätedatan käsittelijä, 3D-elinten agentti, data-panttivankitilanteiden ratkaisija, itseohjautuvan liikenteen suunnittelija ja keinolihatehtaan insinööri. Ahlqvistin (2003) 2000-luvun alun teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia kartoittaneessa tutkimuksessa listattiin useita tulevaisuusammatteja, joista uskottavimpia olivat tekoälyn konsultti, bioinformaatikko, geoinformaatikko, nanoteknologiakonsultti, yksinkertaistusasiantuntija, älytalojen suunnittelija ja virtuaalilääkäri. Näiden ammattien ja tehtävien arveltiin toteutuvan 2010-luvulla ja osan kohdalla näin on tapahtunutkin. 5
Taulukko 1. Säilyvät, häviävät ja uudet työt/ammatit 1 SÄILYVÄT TYÖT/AMMATIT Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ammatit lääkärit sairaanhoitajat lähihoitajat psykologit sosiaalityöntekijät proviisorit terveydenhuollon erityisammattilaiset Palomiehet IT-alan osaajat Eri alojen palveluammattilaiset (mm.tarjoilijat, siivoojat, kiinteistö- ja huoltoalan työntekijät) Opettajat/kouluttajat Moniosaajat Asiantuntija-konsultit Johtajat Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset Innovaattorit Yrittäjät Liikkeenjohtajat Viestinnän ammattilaiset Rakennustyöntekijät (manuaalinen ei-rutiinityö) Poliitikot Viihdealan ammattilaiset Tekniikan ammattilaiset Moraalin ja etiikan ammattilaiset (papit ym.) Tuotekehittäjät Maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijat UUDET TYÖT/AMMATIT Kaukokirurgi Terveydenhuoltonavigaattori Yksinkertaistamisasiantuntija Robottineuvonantaja (neuvoo robotin valinnassa) Mediamiksaaja Henkinen valmentaja-yhteisötaiteilija Syrjäytymisehkäisija Sosiaalisen kimmoisuuden opettaja Julkkis Nostalgikko Lähivalmistuksen mahdollistaja Kodin järjestelmäsuunnittelija Digitaalinen ympäristövalvoja Personal brand trainer Oma kustannustoimittaja Ilmalaivainsinööri Avaruushissipoika Energia-arkkitehti Otec-insinööri (pinta- ja syvävesien lämpötilat) Kädentekijä (kantasolujen kasvatus) HÄVIÄVÄT TYÖT/AMMATIT Puhelin- ja asiakapalvelukeskusten myyjät Huolitsijat, tulli- ja laivanselvittäjät Kirjastovirkailijat Ompelijat Tallentajat Sihteerit Asianajosihteerit Taloushallinnon työntekijät, kirjanpitäjät, laskentatoimen asiantuntijat Toimistotyöntekijät, toimistoavustajat Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ja prosessityöntekijät Luokittelijat ja laaduntarkkailijat (pl. ruoat ja juomat) Mallit Konepuusepät Maa- ja kalatalousteknikot Tilasto-, rahoitus- ja vakuutusalan toimistotyöntekijät Mikrobimaalari Palvelurobottiohjaaja, palvelurobotin apulainen 3D-räätäli (virtuaalinen vaatteiden sovitus) Varaosavalmistaja Nanohyönteistenhoitaja Jokamieslobbari Vertikaaliviljelijä (katto-, seinä- ym. pintaviljely) Web-puutarhuri (säilyttää ja ruokkii Web-sivuja) Big datan syväsukeltaja Personoitujen etämatkojen tuottaja Kehomuunnelmiin erikoistunut eetikko Tekoäly-vuorovaikutuksen valmentaja Jätedatan käsittelijä 3D-elinten agentti Data-panttivankitilanteiden ratkaisija Itseohjautuvan liikenteen suunnittelija Keinolihatehtaan suunnittelija Sosiaalisten verkostojen analyytikko Geeniterapiakonsultti Hypekonsultti 1 Lähteet: Ahlqvist, Toni (2003); Erikoiset tulevaisuuden ammatit sinustako nostalgikko 17.9.2015; Kauhanen, Antti (2016); Pajarinen, Mika & Rouvinen, Petri (2014); PKS-ennakointi & Ennakointikamari Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen; 16 ammattia, joita et osannut kuvitellakaan. 6
4 Työvoimapula-ammatit Pohjois-Karjalassa Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitystä arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvissä ammattibarometreissa (https://www.ammattibarometri.fi/)- Arviot perustuvat työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (II/2016) mukaan (Error! Reference source not found.ja Taulukko 5) työntekijöiden puute koskee erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammatteja sosiaali- ja terveysalalla sekä lähinnä manuaalisia eirutiinitehtäviä koskevia ammatteja. Ne ovat tehtäviä (pl. puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät ja muoviteollisuuden prosessityöntekijät), jotka eivät ole siirrettävissä ulkomaille tai joita on vaikea korvata teknologialla, vaikkakin tekniikka tukee entistä useammin myös niiden suorittamista. Työntekijäpula Pohjois- Karjalassa polarisoituu korkeapalkkaisille aloille (esim. lääkärit) ja matalapalkka-aloille (siivoojat, parturikampaajat, muoviteollisuuden prosessityöntekijät, kone- ja metallialan työntekijät). Eniten ylitarjontaa on toimistoalan työntekijöistä (yleissihteerit, johdon sihteerit ja osastosihteerit) asentajista ja korjaajista (elektroniikka ja automaatiolaitteiden sekä tieto- ja viestintäteknologian, graafisista ja multimediasuunnittelijoista sekä kuvataiteilijoista, yhteiskunta- ja kulttuuritutkijoista, kone- ja puusepistä, vaatetus- ja tekstiilialan työntekijöistä, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajista, talonrakentajista sekä rakennusalan ja keittiötyön avustavista työntekijöistä. Taulukko 2. Suurimmat (top 15) työvoiman pula- ja ylitarjonta-alat Pohjois-Karjalassa TOP 15 PULAA Hammaslääkärit Yleislääkärit Ylilääkärit ja erikoislääkärit Myyntiedustajat Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät Nosturinkuljettajat Lastentarhanopettajat Sosiaalityön erityisasiantuntijat Psykologit Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Kuulontutkijat ja puheterapeutit Lääketieteell. kuvantamis-, laitetekniikan asiantuntijat Farmaseutit Suuhygienistit Muut luokittelemattomat terveydenhuollon asiantuntijat Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista TOP 15 YLITARJONTAA Yleissihteerit Konepuusepät Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat Avustavat keittiötyöntekijät Elektr.- ja autom.laitteiden asentajat, korjaa Tieto- ja viestintäteknologian asentajat,korja... Graafiset ja multimediasuunnittelijat Yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat Kuvataiteilijat Johdon sihteerit ja osastosihteerit Huonekalupuusepät ym. Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät Rakennusalan avustavat työntekijät Talonrakentajat Metsurit ja metsätyöntekijät Paljon liikaa hakijoita Liikaa hakijoita 7
Taulukko 3. Työvoimapula-alat Pohjois-Karjalassa seutukunnittain Ammattinimike Arvio rekrytointitarpeesta seuraavan puolen vuoden aikana Kasvaa nopeasti Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Paljon pulaa hakijoista Seutukuntien yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä Paljon pulaa hakijoista Kasvaa Pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Pysyy ennallaan Tasapaino Tasapaino Vähenee Liikaa hakijoita Liikaa hakijoita Vähenee nopeasti Paljon liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Arvio rekrytointitarpeesta seuraavan puolen vuoden aikana Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Seutukuntien yhteenveto työmarkkinatilanteen kehityksestä 2211 - Yleislääkärit Joe*! Kes Pie Joe*! Kes Pie Paljon pulaa hakijoista 2212 - Ylilääkärit ja erikoislääkärit Joe* Kes Pie Joe* Kes Pie Paljon pulaa hakijoista 2261 - Hammaslääkärit Joe* Kes Pie Joe* Kes Pie Paljon pulaa hakijoista 8343 - Nosturinkuljettajat Joe Kes Pie Joe Kes Pie Paljon pulaa hakijoista 3322 - Myyntiedustajat Joe Kes Pie Joe Kes Pie Paljon pulaa hakijoista 5244 - Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät joista Paljon pulaa haki- Joe Kes Pie Joe Kes Pie 2266 - Kuulontutkijat ja puheterapeutit Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 2342 - Lastentarhanopettajat Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 2634 - Psykologit Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 2635 - Sosiaalityön erityisasiantuntijat Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 3211-Lääketieteell. kuvantamis-, laitetekniikan asiantuntijat Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 3213 - Farmaseutit Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 3251 - Suuhygienistit Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 3259 - Muut luokittelemattomat terveydenhuollon asiantuntijat Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 5141 - Kampaajat ja parturit Joe! Kes Pie Joe! Kes Pie Pulaa hakijoista 5243 - Suoramyyjät Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 5322 - Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) Joe! Kes Pie Joe! Kes Pie Pulaa hakijoista 7119 - Muut rakennustyöntekijät Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 7121 - Kattoasentajat ja -korjaajat Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 7212 - Hitsaajat ja kaasuleikkaajat Joe! Kes Pie! Joe! Kes Pie! Pulaa hakijoista 7224 - Konehiojat, kiillottajat ja teroittajat Joe! Kes Pie Joe! Kes Pie Pulaa hakijoista 8142 - Muovituoteteollisuuden prosessityöntekijät Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 8
8322 - Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat Joe! Kes Pie Joe! Kes Pie Pulaa hakijoista 9112 - Toimisto- ja laitossiivoojat ym. Joe! Kes Pie! Joe! Kes Pie! Pulaa hakijoista 9411 - Pikaruokatyöntekijät Joe Kes Pie Joe Kes Pie Pulaa hakijoista 3221 - Sairaanhoitajat ym. Joe! Kes Pie Joe! Kes Pie Tasapaino 3353 - Sosiaaliturvaetuuksien käsittelijät Joe Kes Pie Joe Kes Pie Tasapaino 8160 - Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät Joe Kes Pie Joe Kes Pie Tasapaino 3412 - Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat Joe ym. Kes Pie Joe Kes Pie Liikaa hakijoita 5311 - Lastenhoitotyöntekijät Joe Kes Pie! Joe Kes Pie! Liikaa hakijoita 5321 - Lähihoitajat Joe! Kes Pie! Joe! Kes Pie! Liikaa hakijoita 5120 - Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät Joe! Kes Pie! Joe! Kes Pie! Liikaa hakijoita 7512 - Leipurit ja kondiittorit Joe Kes Pie Joe Kes Pie Liikaa hakijoita 8341 - Maa- ja metsätaloustyökoneiden Joe! kuljettajat Kes Pie! Joe! Kes Pie! Liikaa hakijoita *= Pullonkaulaongelma, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa työvoiman puute paikallisilla työmarkkinoilla muodostuu esteeksi toimipaikkojen/toimintojen laajentumiselle. Joe=Joensuun seutu, Kes=Keski-Karjala ja Pie=Pielisen Karjala.!= 2211 Yleislääkärit, Joe: reuna-alueilla suurin ongelma 5141 - Kampaajat ja parturit, Joe: Yrittäjäpaikkoihin vaikea sada työntekijöitä 5322 - Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta), pulaa etenkin osa-aikaisista työntekijöistä 7212 - Hitsaajat ja kaasuleikkaajat, Joe: luokkahitsaajista pulaa, Pie: ammattitaitoisista pulaa 7224 - Konehiojat, kiillottajat ja teroittajat, Joe: pulaa etenkin hiojista. 8322 - Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat, Joe: taksiluvan omaavista pulaa 9112 - Toimisto- ja laitossiivoojat ym. Joe: osa-aikaisista työntekijöistä pulaa, henkilöistä, jolla on auto käytössä 3221 - Sairaanhoitajat ym. Joe: vuorotyöhön ongelmia saada työntekijöitä 5311 Lastenhoitotyöntekijät, Pie: hakijoilta puuttuu koulutus 5321 Lähihoitajat, Joe: reuna-alueilla pula vuorotyötä tekevistä, Pie: pulan syitä ovat vuorotyö, terveydelliset rajoitteet ja väärä suuntautumisvaihtoehto sekä vähäinen kiinnostus vanhustyötä kohtaan 5120 - Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, Joe ja Pie: pulaa osaavista työntekijöistä 8341 - Maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajat, Joe: moto-koneen kuljettajista pulaa, Pie: pulaa ammattitaitoisista hakijoista. Ammattibarometrin II/2016 2 mukaan Pohjois-Karjalassa on liikaa tai paljon liikaa hakijoita useissa sellaisissa ammateissa, joihin on kohdistunut tai kohdistuu suuria muutoksia tulevien vuosien aikana informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittymisen myötä (Taulukko 3). Esimerkkejä tällaisista ammattinimikkeistä ovat johdon sihteerit ja osastosihteerit, yleissihteerit, huonekalu- ja konepuusepät, graafiset suunnittelijat ja multimediasuunnittelijat, kirjastonhoitajat ja kirjastotyöntekijät, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. Toisaalta Pohjois-Karjalassa on liikaa työnhakijoita sellaisissa ammattiryhmissä, joihin teknologisen kehityksen ei oleteta vaikuttavan mutta joihin vaikuttavat väestössä tai yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Liikaa työnhakijoita on opetuksen ja koulutuksen ammateissa (mm. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, ammatillisen koulutuksen opettajat, lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat), jota selittänee myös se, että maakunnassa koulutetaan opettajia, jotka ovat valmistumisensa jälkeen jääneet Pohjois-Karjalaan. 2 https://www.ammattibarometri.fi/vertailu.asp?maakunta=pohjoiskarjala&vuosi=16ii&kieli= 9
Työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa on Pohjois-Karjalassa alueellisia eroja. Vaikka koko maakunnan tasolla on liikaa työnhakijoita ja työvoiman kysyntä ja tarjonta on tasapainossa, niin Keski-Karjalassa on pulaa sairaanhoitajista ja sosiaalialan ohjaajista ja neuvojista, Joensuussa sosiaaliturvaetuisuuksien käsittelijöistä ja Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä, lastenhoitotyöntekijöistä, lähihoitajista, ravintola- ja suurtaloustyötekijöistä, leipureista ja kondiittoreista sekä maa- ja metsätalouskoneiden kuljettajista. Osaavan työvoiman saatavuus on arvioitu erityisen suureksi Pielisen Karjalassa. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa kolme suurinta työllisten ammattialaa olivat palvelutyö, sosiaali- ja terveysalan työ sekä teollinen työ 3. Suurimmista ammattialoista naisvaltaisia olivat palvelutyö (64 % naisia) sekä sosiaali- ja teveysalan työ (87 % naisia). Teollisen työn tekijöistä 84 prosenttia oli miehiä. Muita naisvaltaisia ammattialoja olivat toimistotyö (79 % naisia) ja opetustyö (65 % naisia). Miesten aloja (yli 90 % miehiä) olivat rakennus- sekä liikenne- ja logistiikka-ala. Myös turvallisuusalan (87 % miehiä) sekä maa- ja metsätalousalan (71 % miehiä) työtä tekivät pääasiassa miehet. (Kuvio 1.) Ammatti tuntematon 11 Turvallisuusalan työ 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 09 Kulttuuri- ja tiedotustyö 08 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 07 Sosiaali- ja terveysalan työ 06 Toimistotyö 05 Palvelutyö 04 Liikenne- ja logistiikkatyö 03 Rakennusalan työ 02 Teollinen työ 01 Maa- ja metsätaloustyö 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 00012 00014 000 Määrä Miehet Naiset Kuvio 1. Pohjois-Karjalan ammattirakenne ammattiryhmittäin (1-numerotaso) ja sukupuolen mukaan vuonna 2013. Lähde: Kuvio perustuu Opetushallituksen Tilastopalvelu Vipusen aineistoon. Syksyn 2016 ammattibarometrissa määritellyissä sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula-ammateissa vuonna 2013 toimineista 4 suurin osa oli naisia (Kuvio 2). Kaikki kuulontutkijoina ja puheterapeutteina työskennelleet olivat naisia, suuhygienisteistä 98 prosenttia ja ylilääkäreistä 51 prosenttia oli naisia. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmissä työvoimapulaammatteja ovat Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (II/2016) mukaan nosturinkuljettajat, elintarvike- ja 3 Työeläkevakuutuksen piiriin kuuluneet 18 68-vuotiaat, joiden työpaikan sijaintipaikkana oli Pohjois-Karjala. 4 Vuonna 2013 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluneet 18 68-vuotiaat, joiden työpaikan sijaintipaikkana oli Pohjois- Karjala. 10
muovituoteteollisuuden prosessityöntekijät, konehiojat, kiillottajat ja teroittajat, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, kattoasentajat ja -korjaajat sekä muut rakennustyöntekijät. Vuonna 2013 elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä 60 prosenttia oli naisia ja muuta ammatit olivat joko miesvaltaisia (60 % < miesten osuus 90 %) tai miesten amamtteja (miehiä > 90 %). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit Kotityöpalvelutyöntekijät (898) Sosiaalityön erityisasiantuntijat (337) Lastentarhanopettajat (427) Psykologit (135) Farmaseutit (156) Muut luokittel. terveydenhuollon asiantuntijat (15) Suuhygienistit (48) Kuulontutkijat ja puheterapeutit (21) Lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan as (72) Hammaslääkärit (88) Erikoislääkärit (180) Ylilääkärit (95) Yleislääkärit (163) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Naiset Miehet Nosturinkuljettajat (33) Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät (292) Muovituoteteollisuuden prosessityöntekijät (657) Konehiojat, kiillottajat ja teroittajat (34) Hitsaajat ja kaasuleikkaajat (211) Kattoasentajat ja -korjaajat (35) Muut rakennustyöntekijät (80) Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammatit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Naiset Miehet Muut työvoimapula-ammatit Pikaruokatyöntekijät (30) Toimisto- ja laitossiivoojat ym. (2262) Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajat (446) Suoramyyjät (7) Kampaajat ja parturit (377) Myyntiedustajat (625) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Naiset Miehet Kuvio 2. Työvoimapula-ammattien sukupuolirakenne Pohjois-Karjalassa vuonna 2013. Lähde: Kuvio perustuu Opetushallituksen Tilastopalvelu Vipusen aineistoon 11
Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (II/2016) mukaan pulaa on myös pikaruokatyöntekijöistä, toimistoja laitossiivoojista, henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajista, suoramyyjistä, kampaajista ja partureista sekä myyntiedustajista. Vuonna 2013 suoramyyjinä työskennelleistä kaikki olivat miehiä. Henkilö-, taksi- ja pakettiautonkuljettajista miehiä oli 88 prosenttia ja myyntiedustajista 63 prosenttia. Pikaruokatyöntekijöistä naisia oli 73 prosenttia ja toimisto- ja laitossiivoojista 89 prosenttia. (Kuvio 2.) Pohjois-Karjalassa koulutetaan koko Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula-ammatteihin ainoastaan kotipalvelutyöntekijöitä (kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto) ja psykologeja. Lääkäreitä, hammaslääkäreitä, syyhygienistejä, suun ja hampaiden hoitoon suuntautuneita lähihoitajia, proviisoreja ja farmaseutteja koulutetaan Kuopiossa. Sairaanhoitajia koulutetaan Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa, ja tästä johtuneekin se, että sairaanhoitajista on pulaa ainoastaan Keski-Karjalassa. Kareliaammattikorkeakoulussa koulutetaan myös bionalyytikkoja, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja, joiden kysyntä ja tarjonta on ammattibarometrin mukaan tasapainossa. Lähihoitajia koulutetaan Pohjois-Karjalan ammattiopistossa ja aikuisopistossa, jossa on valittavana suuntautumisvaihtoehtoina ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, vammaistyö ja vanhustyö. Lähihoitajia koulutetaan myös työvoimakoulutuksena. Ammattibarometrin mukaan Pielisen Karjalassa ei ole riittävästi hakijoina vanhustyöhön suuntautuneita lähihoitajia. Nosturinkuljettajia koulutetaan pääasiassa työvoimakoulutuksena. Muihin työvoimapulaa kohdanneisiin ammatteihin Pohjois-Karjalan oppilaitoksissa on koulutusta. Pohjois-Karjalasta puuttuu kokonaan myös mm. yliopistotasoinen tekniikan opetus. Pohjois-Karjalan työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet naisten ja miesten ammatteihin ja suurin osa työvoimapula-ammateista ovat ns. perinteisiä naisaloja. 12
5 Työttömien työnhakijoiden ammatti- ja ikärakenne Pohjois-Karjalassa Lokakuun 2016 aikana Pohjois-Karjalassa oli 13 147 työtöntä työnhakijaa. Eniten Pohjois-Karjalassa oli työttömiä työnhakijoita myyjän ja lähihoitajan ammatteissa (Kuvio 3). Yli 600 työnhakijaa haki myyjän töitä ja lähes 500 työnhakijaa haki lähihoitajan töitä. Seuraavaksi eniten työnhakijoita oli toimistotyöntekijöiden (346), rakennustyöntekijöiden (341), kirvesmiesten (281) ja kokin (232) ammateissa. Työnhakijoiden yleisimmissä työnhakuammateissa oli niitä ammatteja, jotka ovat kohdanneet teknologisen murroksen aiheuttaman työn vähentymisen tai häviämisen (mm. toimistotyöntekijä, ompelija, kone- ja käsityöpuuseppä), mutta työttömien työnhakijoiden työnhakuammateissa oli myös niitä ammatteja, joissa Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (II/2016) mukaan on pulaa työnhakijoista (mm. hitsaajat, toimisto- ja laitossiivoojat, lähihoitajat). Työttömänä työnhakijana oli 73 hitsaajaa ja yli 200 toimisto- ja laitossiivoojaa. Tällöin työnhakijoiden osaaminen ja työpaikkojen vaatimustaso eivät liene yhteensopivia tai osapuolten alueellinen sijainti Pohjois-Karjalassa ei kohtaa. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden tarkastelu ammattien mukaan osoittaa, että myyntialan ammateista myyntineuvottelijan, myyntiedustajan, muun myyntiedustajan ja asiakasneuvojan tai puhelinpalvelutyön ammateissa työpaikkoja oli avoimena enemmän kuin heitä oli työttöminä työnhakijoita TEtoimistossa (Kuvio 4). Asiakasneuvojan tai puhelinpalvelutyön ja muun myyntiedustajan ammattia ei kukaan työnhakija ollut ilmoittanut työnhakuammatikseen ja juuri näissä kahdessa ammatissa on ammattibarometrin (II/2016) mukaan paljon pulaa työnhakijoista. Sen sijaan yli 600 työnhakijaa haki myyjän työtä, mutta lokakuussa 2016 oli avoinna vain 45 työpaikkaa myyjille. Muita ammatteja, joissa avoimia työpaikkoja oli lokakuussa 2016 tarjolla enemmän kuin alan työttömäksi työnhakijoiksi ilmoittautuneita olivat muut kiinteistönhuollon työntekijät, lehdenjakajat, muut metsurit tai metsätyöntekijät, raskaan autokaluston asentajat, ohjelmistosuunnittelijat, huoltokorjaamotyöntekijät sekä toimistotyöntekijät. Hammaslääkäreille oli työnvälitystilaston mukaan lokakuussa 2016 tarjolla 12 avointa työpaikkaa, hammaslääkäreitä ei ollut työttöminä työnhakijoina. 13
Henkilökohtainen avustaja Erityisasiantuntija, tietokannat Ompelija Linja-autonkuljettaja Graafinen suunnittelija Monitoimikoneenkuljettaja Elektroniikka-asentaja Kotiavustaja Hoitoapulainen Sekatyöntekijä, teollisuus Perhepäivähoitaja Rakennusinsinööri Kaivinkoneenkuljettaja Metsäkoneenkuljettaja Koneinsinööri Sosiaalialan ohjaaja Ravintolan tarjoilija Lastenhoitaja Käsityöpuuseppä Nuoriso-ohjaaja Hitsaaja Puutarhuri-puistonhoitaja Sairaanhoitaja Koneenasentaja Konepuuseppä Kivityöntekijä Varastotyöntekijä Metsuri Levyseppähitsaaja Kiinteistöhuoltomies Laitoshuoltaja Koulunkäynninohjaaja Rakennusmaalari Koneistaja Rakennusapulainen Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Sähköasentaja Autonasentaja, huoltokorjaamo Keittiötyöntekijä Kuorma-autonkuljettaja Laitossiivooja Kokki Kirvesmies Rakennustyöntekijä Toimistotyöntekijä Lähihoitaja Myyjä 0 100 200 300 400 500 600 700 Työttömät työnhakijat Kuvio 3. Työttömät työnhakijat ammatin mukaan Pohjois-Karjalassa lokakuun 2016 aikana. Kuvion tilastoaineiston lähteenä Toimiala Online/Työnvälitystilasto, TEM/Työnhakijat ja avoimet työpaikat ammatin mukaan Ely-keskuksittain kk:n aikana /1370. 14
Toimistosiivooja Koneistaja Perhepäivähoitaja Muu toimisto- tai laitossiivooja Postinjakaja Muu myyntiedustaja Ravintolatyöntekijä Hitsaaja Hammaslääkäri Huoltokorjaamotyöntekijä Sosiaalialan ohjaaja Laitossiivooja Autonasentaja, huoltokorjaamo Asiakasneuvoja, puhelinpalvelu Ohjelmistosuunnittelija Asentaja, raskas autokalusto Muu metsuri tai metsätyöntekijä Sairaanhoitaja Kirvesmies Rakennustyöntekijä Kokki Kiinteistöhuoltomies Lehdenjakaja Muu kiinteistöhuollon työntekijä Lähihoitaja Myyntiedustaja Henkilökohtainen avustaja Myyjä Myyntineuvottelija 0 100 200 300 400 500 600 700 Avoimet työpaikat kk:n aikana Työttömät työnhakijat Kuvio 4. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat ammatin mukaan Pohjois-Karjalassa lokakuun 2016 aikana. Kuvion tilastoaineiston lähteenä Toimiala Online/Työnvälitystilasto, TEM/Työnhakijat ja avoimet työpaikat ammatin mukaan Elykeskuksittain kk:n aikana /1370. Lokakuun 2016 aikana Pohjois-Karjalassa avoinna olleet työpaikat, joihin työvälitystilaston mukaan ei ollut työttömiä työnhakijoita, voi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Kaupallisen alan ammateista avoimia työpaikkoja oli asiakasneuvojille/puhelinpalvelutyöntekijöille (19), muille myyntiedustajille (11), rahoitusasiantuntijoille (9) ja puhelinmyyjille (9). Nämä myyntialan työt eivät houkuttele työnhakijoita, vaikka myyntialan työnhakijoita on muuten paljon. Terveysalan ammateista avoimia työpaikkoja oli hammashoitajille (5) ja hammaslääkäreille (12), mutta hammashuollon ammattilaiset työllistyvät hyvin, jolloin heitä 15
ei ole TE-toimistossa työttöminä työnhakijoita. Kolmannessa ryhmässä olivat mig-hitsaajat (9), muoviteollisuuden prosessityöntekijät (7) ja katsastajat (5). Lokakuun 2016 aikana oli työttömänä työnhakijana 73 hitsaajan nimikkeellä olevaa ja 23 muovituoteteollisuuden prosessityöntekijää. Työttömiä katsastajia ei ollut lokakuun 2016 aikana työnhakijoina. (Kuvio 5.) Hammashoitaja Katsastaja Prosessityöntekijä, muovituoteteollisuus Mig-hitsaaja Puhelinmyyjä Rahoitusasiantuntija Muu myyntiedustaja Hammaslääkäri Asiakasneuvoja, puhelinpalvelu 0 5 10 15 20 Avoimet työpaikat Kuvio 5. Avoimet työpaikat Pohjois-Karjalassa lokakuun 2016 aikana ammateissa, joihin ei ole työttömiä työnhakijoita. Kuvion tilastoaineiston lähteenä Toimiala Online/Työnvälitystilasto, TEM/Työnhakijat ja avoimet työpaikat ammatin mukaan Elykeskuksittain kk:n aikana /1370. Kuvioissa 6 8 kuvataan ikäryhmittäin ne ammatit, joissa työttömiä työnhakijoita oli lokakuussa 2016 eniten (103 541 työtöntä työnhakijaa/ammatti) Pohjois-Karjalassa. Lähes jokaisessa kuvatussa ammatissa työttömyyttä oli paljon nuorten 20 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoret ovat valmistuneet ammattiin ja etsivät mahdollisesti ensimmäistä työpaikkaansa. Huomattavaa oli myös vanhempien työnhakijoiden työttömyys ikäryhmissä 50 54-, 55 59- ja 60 64-vuotiaat. Suurimpien työttömien työnhakijaryhmien ammatit olivat ammatillista koulutusta edellyttäviä ammatteja. Ne olivat ns. manuaalisia ei-rutiinitehtäviä koskevia ammatteja, joihin teknologisen kehityksen ei oleteta vaikuttavan voimakkaasti. Nuorten 20 24-vuotiaiden ikäryhmässä työttömiä myyjiä ja rakennustyöntekijöitä on yli 14 prosenttia ja lähihoitajia yli 10 prosenttia. Vanhempien 55 59-vuotiaiden työnhakijoiden ikäryhmässä työttömyys on suurinta kirvesmiesten, toimistotyöntekijöiden ja lähihoitajien ammateissa. Ammatinvaihto yleistyy ikäryhmästä 40 44-vuotiaista alkaen ja eniten ammattia vaihtavia on 55 59-vuotiaissa. (Kuvio 6). 16
30 25 20 % 15 10 5 0 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. Myyjä (541) 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. Lähihoitaja (413) 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. Toimistotyöntekijä (318) 60-64 v. Rakennustyöntekijä (300) Ammattia vaihtava (285) Kirvesmies (250) Kuvio 6. Kuusi suurinta työttömien työnhakijoiden ammattiryhmää ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa lokakuun lopussa 2016. Kuvion tilastoaineiston lähteenä Toimiala Online/Työnvälitystilasto, TEM. 1370. Työnhakijat ja avoimet työpaikat ammatin mukaan Elykeskuksittain kk:n aikana. 30 25 20 % 15 10 5 0 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. Kokki (203) Laitossiivooja (170) Keittiötyöntekijä (144) Kuorma-autonkuljettaja (142) Autonasentaja, huoltokorjaamo (134) Sähköasentaja (126) Kuvio 7. Seitsemänneksi-kahdenneksitoista suurimmat työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät ikäryhmittäin Pohjois- Karjalassa lokakuun lopussa 2016. Kuvion tilastoaineiston lähteenä Toimiala Online/Työnvälitystilasto, TEM. 1370. Työnhakijat ja avoimet työpaikat ammatin mukaan Ely-keskuksittain kk:n aikana. 17
Nuorten ammattiin valmistuneiden autonasentajien (23,3 %), sähköasentajien (17,4 %), kokkien (15,3 %) ja kuorma-autonkuljettajien (11,4 %) työttömyys on huomattavan korkeaa 20 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Sen sijaan nuoria (15 19-v. ja 20 24-v.) keittiötyöntekijöitä ei ollut työttömänä työnhakijana lokakuun 2016 aikana. Työttömyys on suurinta laitossiivoojien (27,4 %) ja keittiötyöntekijöiden (23,7 %) ammateissa 60 64- vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 7.) Lokakuussa 2016 työttömänä oli paljon nuoria, joilla ei ole ammattia tai joiden ammatti ei ollut tiedossa. Nuorissa ikäryhmissä (20 34-v.) ei ollut yhtään rakennusapulaista työttömänä työnhakijana, mutta koneistajia ja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja oli paljon työttömänä. (Kuvio 8.) 30 25 20 % 15 10 5 0 15-19 v. 20-24 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. Rakennusapulainen (118) Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja (114) Rakennusmaalari (107) Koneistaja (103) Kuvio 8. Kolmanneksitoista kuudenneksitoista suurimmat työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät ikäryhmittäin Pohjois- Karjalassa lokakuun lopussa 2016. Kuvion tilastoaineiston lähteenä Toimiala Online/Työnvälitystilasto, TEM. 1370. Työnhakijat ja avoimet työpaikat ammatin mukaan Ely-keskuksittain kk:n aikana. 18
6 Työvoimapula-alojen työllisten ikärakenne Pohjois-Karjalassa Merkittävä osa työllisistä työntekijöistä oli Tilastokeskuksen aineiston 5 mukaan yli 50-vuotiaita niissä ammateissa, joissa Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (II/2016) mukaan on joko paljon pulaa tai pulaa hakijoista. Työvoiman ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan vähentyminen voi entisestään pahentaa työvoimapulaa. Seuraavaksi tarkastellaan niissä ammateissa toimivien työllisten ikärakennetta, joista Pohjois-Karjalan maakunnassa on paljon pulaa tai pulaa. Syksyn 2016 ammattibarometrissa määritellyissä sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula-ammateissa vuonna 2013 toimineista 6 suurin osa oli naisia. Kaikki kuulontutkijoina ja puheterapeutteina työskennelleet olivat naisia, suuhygienisteista 98 prosenttia ja ylilääkäreistä 51 prosenttia oli naisia. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmissä työvoimapula-ammatteja ovat Pohjois-Karjalan ammattibarometrin (II/2016) mukaan nosturinkuljettajat, elintarvike- ja muovituoteteollisuuden prosessityöntekijät, konehiojat, kiillottajat ja teroittajat, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, kattoasentajat ja -korjaajat sekä muut rakennustyöntekijät. Vuonna 2013 elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä 60 prosenttia oli naisia ja muut ammatit olivat joko miesvaltaisia (60 % < miesten osuus 90 %) tai miesten ammatteja (miehiä > 90 %). 30,0 25,0 20,0 % 15,0 10,0 5,0 0,0 18-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Yleislääkärit (143) Ylilääkärit ja erikoislääkärit (253) Hammaslääkärit (86) Sairaanhoitajat ym. (2196) Lähihoitajat (2739) Kuvio 9. Terveydenhuollon työllisten ikärakenne Pohjois-Karjalassa 2014. Lähde: Kuvio perustuu ETKO-hankkeen Tilastokeskuksesta tilaamaan erillisaineistoon (vuoden 2014 tiedot ammateista iän mukaan). 5 Ikäryhmän kokoa ei ole saatu, jos tieto on epävarma tai salassapitosäännön alainen (alle kolme henkilöä ikäryhmässään). Näin joissakin ikäryhmissä on puuttuvia tietoja. 6 Vuonna 2013 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluneet 18 68-vuotiaat, joiden työpaikan sijaintipaikkana oli Pohjois- Karjala. 19
Pohjois-Karjalassa on ammattibarometrin ammattien työmarkkinanäkymien arvioiden mukaisesti paljon pulaa yleislääkäreistä, ylilääkäreistä, erikoislääkäreistä ja hammaslääkäreistä. Nuorten 25 29-vuotiaiden yleislääkäreden osuus työllisistä Pohjois-Karjalassa asuvista yleislääkäreistä oli vuonna 2014 suuri, 24 prosenttia. Tätä selittänee osaltaan se, että lääkärit olivat ammattiinsa vastavalmistuneita eivätkä olleet vielä erikoistuneet peruskoulutuksensa jälkeen. Ylilääkärien ja erikoislääkärien ikärakenteeseen vaikuttaa merkittävästi se, että ammatit vaativat pitkää erikoistumiskoulutusta ja työkokemusta. Hammaslääketieteen koulutuksen loppuminen Kuopion yliopistossa vuonna 1998 vaikutti Pohjois-Karjalan hammaslääkäritilanteeseen siten, että vuonna 2014 suurin osa Pohjois-Karjalan työllisistä hammaslääkäreistä oli yli 50- vuotiaita. Ikäryhmissä 30 34- ja 35 39-vuotiaat ei tilastossa ollut ainoatakaan hammaslääkäriä (ks. alaviite 5). Hammaslääkäreitä alettiin kouluttaa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa uudestaan vuonna 2010 ja sen voi olettaa heijastuneen siihen, että maakunnassa työskenteli vuonna 2014 myös muutamia nuoria hammaslääkäreitä. (Kuvio 9.) Paljon pulaa lähihoitajista on Pielisen Karjalassa. Lähihoitajat valmistuvat ammattiin nuorena ja ikäryhmässä 18 24-vuotiaat työllisten lähihoitajien osuus oli 12 prosenttia. Monet lähihoitajiksi kouluttautuneet nuoret jatkavat opintojaan samalla alalla tai vaihtavat alaa, ja lähihoitajina työskentelevien osuus oli pienempi jo seuraavassa 25 29-vuotiaiden ikäryhmässä. Lähihoitajista 41 prosenttia oli yli 50-vuotiaita. Sairaanhoitajien ikärakenne oli tasainen ja heistä yli 50-vuotiaita oli kolmasosa. (Kuvio 9.) 20,0 15,0 % 10,0 5,0 0,0 18-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Lastentarhanopettajat (440) Sosiaalityön erityisasiantuntijat (373) Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. (805) Kuvio 10. Sosiaalihuollon ammateissa työskennelleiden työllisten ikärakenne Pohjois-Karjalassa 2014. Lähde: Kuvio perustuu ETKOhankkeen Tilastokeskuksesta tilaamaan erillisaineistoon (vuoden 2014 tiedot ammateista iän mukaan). Sosiaalihuollon ammateissa työskennelleiden työllisten ikärakenne oli vuonna 2014 tasaisempi kuin terveydenhuollon ammateissa työskennelleiden työllisten ikärakenne painottuen kuitenkin joka ammatissa yli 45-vuotiaisiin. Erityisesti työllisten kodinhoitajien (kotipalvelutoiminta) ikärakenne on vinoutunut, sillä yli 60 prosenttia ammattiryhmän työllisistä oli 45-vuotiaita tai sitä vanhempia ja 49 prosenttia oli täyttänyt 50 vuotta. Myös sosiaalialan erityisasiantuntijoihin kuuluvista sosiaalityöntekijöistä ja sosiaalialan suunnitte- 20
lijoista enemmän kuin puolet oli 45-vuotiaita tai sitä vanhempia. Sosiaalialan erityisasiantuntijoiden ikärakenteen vanhimpiin ikäryhmiin painottumiseen vaikuttanee se, ettei Pohjois-Karjalassa kouluteta alan ammattilaisia eikä alan nuoria ammattilaisia ole onnistuttu rekrytoimaan maakuntaan. Joensuun yliopistossa sosiaalityön koulutus 7 alkoi 1988 ja vuonna 1999 opetus loppui. Viimeinen sosiaalityön opiskelijoiden sisäänottovuosi oli 1997. Vuonna 1984 Kuopin yliopistossa aloitettiin sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opetus. Sosiaalityön opetuksen siirto Kuopioon on jo pitkään näkynyt vaikeutena saada päteviä sosiaalityöntekijöitä (myös sijaisia). (Kuvio 10.) Lastentarhanopettajien ikärakenne oli varsin tasainen vuonna 2014. Pula lastentarhanopettajista ratkeaa kun Itä-Suomen yliopiston lastentarhanopettajakoulutus siirretään Savonlinnasta Joensuuhun vuonna 2018. Lastenhoitotyöntekijöihin kuuluvat perhepäivähoitajat, lastenhoitajat, iltapäivähoitajat, kerho-ohjaajat ja leikkikenttäohjaajat. Ammattiryhmästä yli 40 prosenttia oli jo täyttänyt 50 vuotta. % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 18-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Psykologit (137) Lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijat (65) Farmaseutit (152) Kuvio 11. Työllisten psykologien, lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijoiden sekä farmaseuttien ikärakenne Pohjois-Karjalassa 2014. Lähde: Kuvio perustuu ETKO-hankkeen Tilastokeskuksesta tilaamaan erillisaineistoon (vuoden 2014 tiedot ammateista iän mukaan). Pohjois-Karjalassa ei kouluteta lääketieteellisen kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijoita (esim. röntgenhoitajia) eikä farmaseutteja ja molempien alojen ammattilaisista on pulaa Joensuun seudulla. Tästä huolimatta alan nuoria työllisiä on onnistuttu rekrytoimaan Pohjois-Karjalaan. Ikäryhmissä 25 34- ja 45 49- vuotiaat kuvantamis- ja laitetekniikan asiantuntijoiden osuudet kaikista ammattiryhmän työllisistä olivat suurimmat. Työllisten farmaseuttien ja psykologien ikäjakauma oli melko tasainen. (Kuvio 4.) 7 Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkosto, https://www.uef.fi/documents/579957/0/opsoskeskverklyhythistoria1.pdf/35d6158a-cca8-481c-8847-e2cfcd7b14ca 21
18,0 16,0 14,0 12,0 % 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 18-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Myyntiedustajat (672) Sosiaaliturvaetuuksien käsittelijät (259) Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät (1005) Kampaajat ja parturit (381) Kuvio 12. Työllisten myyntiedustajien, sosiaaliturvaetuuksien käsittelijöiden, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden sekä parturien ja kampaajien ikärakenne Pohjois-Karjalassa 2014. Lähde: Kuvio perustuu ETKO-hankkeen Tilastokeskuksesta tilaamaan erillisaineistoon (vuoden 2014 tiedot ammateista iän mukaan). Ammattibarometrin mukaan partureita ja kampaajia on vaikea saada sopimusyrittäjiksi. Nuoria 18 24- vuotiaita työllisiä kampaajia ja partureita oli 17 prosenttia kaikista ammattiryhmän työllisistä vuonna 2014. Tästä seuraavaksi vanhimmissa ikäryhmässä työllisten parturien ja kampaajien määrä oli vähäisempi (14 15 %) ja 35 39-vuotiaiden osuus oli vain 7,9 prosenttia. Hiusalan perustutkinto on suosittu toisen asteen koulutus erityisesti nuorten naisten parissa, mutta perustutkinnon suorittamisen jälkeen luultavasti osa alan koulutuksen saaneista siirtynee pois alalta. Myös ravintola-ja suurtaloustyöntekijäksi kouluttaudutaan nuorena. Alan työlliset jakautuivat melko tasaisesti alle 45-vuotiaiden ikäryhmiin, joissa heidän osuutensa vaihteli kahdeksasta yhteentoista prosenttiin. Yli 45-vuotiaita oli puolet ammattiryhmän työllisistä. Pohjois- Karjalan ammattibarometrin (II/2016) mukaan myyntiedustajille olisi tarjolla paljon töitä, mutta ala ei näytä houkuttelevan nuoria. Sosiaaliturvaetuuksien käsittelijöiden tarpeen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa Joensuun seudulla. Taustalla on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle vuoden 2017 alusta. Vuonna 2014 sosiaaliturvaetuuksien käsittelijöistä 36 prosenttia oli 50 64-vuotiaita. (Kuvio 12.) 22