Terveydensuojeluviranomainen ja hyvä hallinto Mika Seppälä Korkein hallinto-oikeus
Yleistä Viranomaistoiminta on järjestettävä ottaen huomioon mm. PL 21 ja muuta perusoikeudet: Tarkoittaa myös, että hallinto on järjestettävä asianmukaisesti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti Nykyaikaisen hallinnon tehtävänä on toisaalta turvata oikeuksia mutta myös järjestää palvelutuotanto tehokkaasti Lähtökohtana on TSL 6 : Kunnan tehtävänä on alueellaan, siten kuin jäljempänä säädetään, edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa.
Palvelutoiminta Viranomaisella on velvollisuus ryhtyä asian edellyttämiin toimiin 1) Ohjaus Yhteydenoton dokumentointi (ei välttämättä diaariointi, mutta jokin luotettava tapa) Suullinen neuvonta ongelman ratkaisemiseksi Paikalla käynti ja havainnointi ongelmasta sekä arvio tilanteen vakavuudesta Ohjaaminen/kehotus sekä tämän dokumentointi pöytäkirjaamalla (esim. tarkastuspöytäkirja) Jatkotoimista sopiminen (esimerkiksi korjausten suorittamisen aika ja ilmoittaminen toimenpiteistä) Toimenpiteiden päätymisen jälkeen arkistointi (pöytäkirja säilytetään) 2) Asian selvittäminen Pelkkä ohjaus ei riitä, koska paikalla käynti on antanut aiheen tarkempien selvitysten tekemiseen Haitasta vastuullinen toimii aktiivisesti ongelman selvittämiseksi Tehtävät toimenpiteet ja määräajat sovitaan Riippuen ongelman luonteesta voi olla velvollisuus varmistaa, että toimenpiteet on tehty ja tämä myös dokumentoidaan Toimenpiteiden suorittamisen ja niiden valvonnan päättymisen arkistointi (pöytäkirjat säilytetään) Tällaisesta toiminnasta ei voi kieltäytyä Ei voida järjestää siten, että edellytettäisiin esimerkiksi kirjallista vireillepanoa tai haitankärsijä joutuisi itse selvittämään ensin, että haitta on todellinen Ei voida periä maksua (vrt. TSL 50 4 mom. 1 kohta, ensimmäinen tarkastus on kuitenkin maksuton)
Viranomaistoiminta Kun palvelutoiminta ei riitä ja päätös on tarpeen 1) Varsinainen vireillepano ja vaatimus päätöksestä Hallintopakkomenettely, jossa vireillepanijalla on asianosaisasema ja oikeus saada valituskelpoinen päätös Virellepanijan yhteydenotto voi olla epämääräinen, minkä vuoksi on joskus pyydettävä selventämään vaatimuksen luonnetta Noudatetaan hallintolain ja uhkasakkolain säännöksiä Voi johtaa myös vireillepanovaatimuksen hylkäämiseen Asian selvittämisen yhteydessä syntyviä selvityskustannuksia voidaan mahdollisesti myös periä 2) Palvelutoiminta johtaa asian vireilletuloon a) Kun ohjaus ja asian selvittäminen ei ole johtanut haitan poistamiseen, b) selvittäminen vaatii tutkimuksia, jotka johtavat mahdollisesti kustannusten perimiseen, c) haitasta vastuullinen niskuroi, d)kysymys on välittömästä terveyshaitasta/uhasta Asian varsinainen vireilletulo esimerkiksi kuulemiskirjeestä Synnytetään viranomaisaloitteisesti hallintopäätös Alkuperäiselle yhteydenottajalla on asianosaisasema ja häntä on yleensä kuultava
Eräitä ongelmatilanteita Koulujen kunto: AEOA 24.5.201 dnro 3058/4/08: Luokanopettajan kantelu. Työsuojeluviranomaisen olisi tullut varmistaa, että tarkastuskertomuksessa mainittuihin toimenpiteisiin on ryhdytty työolojen korjaamiseksi. Kysymys myös oppilaiden kannalta TSL:n valvonnasta, vaikka tästä ei huomautettu OKA 7.5.2015 OKV/1588/1/2013: Koulun henkilökunnalla ja oppilailla oli esiintynyt oireita sisäilmasta. Kaupungilla oli ollut tieto ongelmista jo kesällä 2012 ja 2013 maaliskuussa oli aloitettu oirekysely ja rakennuksen osan käyttökielto. Kaupunki ei ollut ryhtynyt tarvittaviin toimiin asiasta tiedottamiseksi riittävän nopeasti. Lisäksi kantelija ei ollut saanut tilaa koskevista asiakirjoista tietoja. Terveydensuojeluviranomaista ei varsinaisesti tässäkään tapauksessa huomautettu AOKA 24.2.2012 OKV/1342/1/2009: Kysymys lukiossa epäillyn sisäilmaongelman selvittämisestä ja korjaamisesta. Ympäristötarkastajan huomiota kiinnitettiin siihen, että asiassa olisi tullut tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös siinä vaiheessa kun terveydensuojeluviranomaisen lopullinen kanta asiaan oli muodostunut. Kiinteistövirasto ei ollut esittänyt selvitystä tehdyistä korjauksista
Asian pitkä kokonaiskäsittelyaika: AOKA OKV/254/1/2010: Kantelijat olivat olleet yhteydessä ympäristöterveydenhuoltoon jo 1998 epäillystä kosteusvauriosta. Lopullinen ratkaisu ja korjaustoimenpiteet saatiin päätökseen vasta 2006. Asiassa kiinnitettiin huomiota asian viivytyksettömään käsittelyyn
Terveydensuojeluviranomaisen toimivallasta: AEOA 27.10.2008 dnro 3664/4/06: Kysymys oli X ry:n klubitalon huoneilman laadun aiheuttamasta haitasta. Ympäristölautakunta oli katsonut, että kyse oli työtilasta, josta ei pitänyt tehdä TSL 13 :n mukaista ilmoitusta. Asia kuului sen mielestä työsuojeluviranomaisen toimivaltaan. AEOA katsoi kuitenkin, että tiloihin voidaan sovelletaan TSL 26 27 :ää. Terveystarkastajan käytyä tiloissa hän oli luvannut asian hoitamisesta eteenpäin ja kosteusmittausten tekemisestä. Tätä ei oltu tehty. AEOA katsoi, että terveystarkastaja oli laiminlyönyt virkasuhteeseensa kuuluvat tehtävät. EOA 14.5.2009 dnro 2974/4/07: Kysymys ravintolan aiheuttamasta haitasta. Asiaa oli ravintolamusiikin osalta hoidettu TSL:n mukaisena asiana. Mölyävien asiakkaiden aiheuttamaa haittaa oli hoidettu AlkoholiL:n mukaan. Asiassa oli myös kysymys siitä, pitikö naapureita kuulla ravintolan jatkolupahakemuksesta. Ks. myös KHO 2013:111, jossa tilanne oli hahmotettu samoin.
Viranomaisen selvittämisvastuusta: KHO 9.1.2015 taltio 40: Ltk oli antanut määräyksen, jonka mukaan kiinteistön omistajan tuli teettää asuinrakennuksen perusteellinen kuntotutkimus rakennuksen terveydellisten olosuhteiden ja epäiltyjen terveyshaittojen syyn selvittämiseksi. Lisäksi oli asetettu uhkasakko Lisäksi oli asetettu velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, jos kuntotarkastus antaa siihen perusteita sekä asetettu ilmoitusvelvollisuus huoneiston vaihdantaa varten HaO ja KHO hylkäsivät valitukset KHO 1.7.2014 taltio 2107: Ltk oli määrännyt, että Kiint. Oy:n tuli toimittaa kaikki yhtiön A asuntoa K koskevat tutkimustiedot ja raportit. Määräyksen tehosteeksi oli asetettu uhkasakko HaO ja KHO hylkäsivät valitukset KHO 18.8.2014 taltio 2406: Asiassa oli vaadittu määräystä puun polton rajoittamiseksi ilman selvää haitan aiheuttajaa (lähinnä alueellisen haitan takia?) Asiassa oli myös kysymys siitä, oliko viranomainen tehnyt riittäviä valvontakäyntejä haitan toteamiseksi. Käyntejä oli noin 4:nä eri päivänä ja yhteensä 6 käyntiä eri kellonaikaan. Terveyshaittaa ei ollut osoitettu
KHO 2014:73: Asuinrakennuksen seinän huono ääneneristävyys ei sellaisenaan ollut terveydensuojelulaissa tarkoitettu terveyshaitta. Asiakirjoista ei ilmennyt ilmaääneneristävyyslukua koskevien mittausten lisäksi muita mittauksia tai selvityksiä, joiden perusteella olisi arvioitu huoneiston normaalista asumiskäytöstä aiheutuvaa melutasoa toisessa asuinhuoneistossa tai saatu muuta selvitystä terveyshaittaa aiheuttavista tilanteista. Asiassa terveyshaitasta saadun selvityksen perusteella asuntoosakeyhtiötä ei voitu terveydensuojelulain 27 :n mukaisesti velvoittaa parantamaan huoneistojen välisen seinän ilmaääneneristävyyttä. Terveydensuojelulain 32 :n 1 momentin (763/1994) nojalla annetusta asumisterveysohjeesta ilmeni, että kyse on ohjeista eikä määräyksistä. Tällaisena asumisterveysohje ei ollut oikeudellisesti sitova. Siinä esitetty voitiin kuitenkin osaltaan ottaa yksittäistä asiaa ratkaistaessa selvityksenä huomioon.
KHO 28.8.2014 taltio 2528: KY:n viranomainen ei ollut huoneistossa asuvan vuokralaisen A vaatimuksesta antanut määräyksiä ja samalla viranomainen oli katsonut, ettei huoneistossa ollut terveyshaittaa A oli muuttanut asunnosta pois HaO:n käsittelyn ollessa vireillä, HaO jätti tutkimatta valituksen puuttuvan oikeussuojan perusteella KHO kumosi HaOn päätöksen ja palautti asian sille. A:lla oli valvontamenettelyn vireillepanijana oikeudellinen intressi saada selvitetyksi viranomaisen päätöksen lainmukaisuus MVS: Kysymys oli enemmän vireillepanijan prosessuaalisesta asemasta, kuin ehkä terveyshaitan olemassa olosta, mutta analogisesti terveysvalvonnassa on ryhdyttävä toimiin terveyshaitan ehkäisemiseksi, vaikka vuokralainen poistuisi huoneistosta. Näin oli myös asiassa KHO 9.1.2015 taltio 40
Haitankärsijän asemaan liittyvät seikat: AEOA 24.6.2009 dnro 2549/4/07: Eläinlääkäri oli määrännyt as Oy X:n asunnon asumiskieltoon. Lautakunta oli X:n oikaisuvaatimuksen johdosta kumonnut päätöksen. HaO oli jo kumonnut lautakunnan päätöksen, kun asunnon haltijaa A ei oltu kuultu. AEOA päätyi samaan.